VALTION HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS VUONNA 2011

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtion työmarkkinalaitos Pauliina Pussinen Veli-Matti Lehtonen VALTION HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS VUONNA 2011

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUDEN TASAPAINO VALTION HENKILÖSTÖN LÄHTÖVAIHTUVUUS JA MUU POISTUMA Yleistä Luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma hallinnonaloittain ja virastotyypeittäin Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma hallinnonaloittain Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma virastotyypeittäin VALTION HENKILÖSTÖN TULOVAIHTUVUUS VALTION HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUONNA Koko- ja osa-aikaisten sekä vakinaisten ja määräaikaisten lähtö- ja tulovaihtuvuus Lähtö- ja tulovaihtuvuus ammattiryhmittäin Lähtö- ja tulovaihtuvuus ikäryhmittäin Lähtö- ja tulovaihtuvuus sukupuolittain LIIKKUVUUS VALTIOKONSERNIN SISÄLLÄ VUONNA Henkilöstön liikkuvuus hallinnonalojen välillä Henkilöstön liikkuvuus erityyppisten virastojen välillä Henkilöstön liikkuvuus eri kuntien välillä VALTION HENKILÖSTÖN ENNAKOITU POISTUMA VUOSINA

3 1 JOHDANTO Valtiotyönantaja tarvitsee henkilöstövoimavarojen johtamisen ja työmarkkinatoiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa yksityiskohtaista tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta ja poistumasta sekä niiden syistä. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jatkuvasti, mikä korostaa em. tiedon tarvetta. Erityisesti yksittäisen viraston on tarpeen ennakoida 5 10 vuodeksi eteenpäin, miten sen henkilöstö eläköityy sekä siirtyy toisiin valtion, kunnan tai yksityisen sektorin organisaatioihin. Tietoa tarvitaan henkilöstösuunnitelmissa arvioitaessa henkilöstön tulevaa poistumaa. Valtion työmarkkinalaitos (VTML) on julkaissut vuosittaisia vaihtuvuustietoja vuodesta 1999 alkaen. Viimeksi vaihtuvuustutkimus on tehty vuosina 2008 ja Tässä raportissa esitetään vuoden 2011 vaihtuvuustilastot. Raportin aikasarjoissa esitetään tietoja vuosilta 2000, 2005 ja Luvussa 2 käsitellään yhteenvetona valtion tulo- ja lähtövaihtuvuutta sekä sen kehitystä. Luvussa 3 käsitellään lähtövaihtuvuutta ja luvussa 4 tulovaihtuvuutta. Viidennessä luvussa kerrotaan tulo- ja lähtövaihtuvuudesta palvelussuhteen laadun mukaan, ammattiryhmittäin, sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Raportin loppupuoli käsittelee yksityiskohtaisemmin liikkuvuutta valtiokonsernin sisällä (luku 6) sekä ennakoidaan poistumaa vuosina (luku 7). Tutkimuksessa käytetty vaihtuvuustilastojen tuotantomenetelmä on kuvattu raportin liitteessä (Liite 1). Tutkimukseen liittyvän aineiston hankinta aloitettiin juuri ennen vuoden 2012 loppua, ja se tehtiin yhteistyössä Valtiokonttorin, Tilastokeskuksen ja Kevan kanssa. Vaihtuvuustutkimuksen tarkasteluajankohdaksi on valikoitunut aikaväli vuoden 2010 joulukuusta vuoden 2011 joulukuuhun. Aineisto ei sisällä kattavia koulutustasotietoja, joten vaihtuvuutta ei tarkastella koulutustasoittain (kuten on tehty edelliskertojen vaihtuvuustutkimuksissa). 2 TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUDEN TASAPAINO Kunta- ja yksityiseltä sektorilta siirtyi vuonna 2011 valtiolle 294 henkilöä enemmän kuin valtiolta siirtyi näille sektoreille. Ulkoinen tulovaihtuvuus oli siten 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin ulkoinen lähtövaihtuvuus (ks. taulukko 1). Valtion muuttovoitto yksityiseltä sektorilta oli lähes 250 henkilöä ja kuntasektorilta alle 50 henkilöä. Vuonna 2011 vaihtuvuus valtion ja kunta-sektorin välillä on ollut noin puolen prosentin luokkaa ja valtion ja yksityisen sektorin välillä noin prosentin luokkaa valtion kokonaishenkilöstömäärästä joulukuussa Taulukko 1 Valtion ulkoinen tulo- ja lähtövaihtuvuus sekä niiden erotus vuosina 2000, 2005 ja Erosyy/Tulosyy lkm % lkm % lkm % Lähtövaihtuvuus Kunta , , ,5 Yksi sektori yms , , ,0 Yhteensä , , ,4 Tulovaihtuvuus Kunta 997 0, , ,5 Yksi sektori yms , , ,2 Yhteensä , , ,8 Tulo- ja lähtövaihtuvuuden erotus Kunta -61-0, ,2 45 0,1 Yksi sektori yms , , ,3 Yhteensä , , ,3

4 2 3 VALTION HENKILÖSTÖN LÄHTÖVAIHTUVUUS JA MUU POISTUMA 3.1 Yleistä Valtion henkilöstöä poistuu joko lähtövaihtuvuuden tai muun poistuman kautta. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai kun hän siirtyy valtiokonsernin ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Muuhun poistumaan henkilö luetaan, kun hän siirtyy eläkkeelle, kuolee, siirtyy palkattomalle lomalle tai virkavapaalle tai eroaa muusta syystä kokonaan valtiokonsernin virastojen palveluksesta. Joulukuun 2010 ja joulukuun 2011 välillä vaihtoi valtion sisällä virastoa tai laitosta henkilöä eli 1,9 prosenttia vuoden 2010 joulukuun henkilöstöstä. Määrä on ollut tarkasteluaikavälillä tyypillisesti vajaan kahden prosentin tuntumassa. Kuntasektorille siirtyi lähes 400 ja yksityiselle sektorille reilu 800 henkilöä. Yhteensä kunnan ja yksityisten organisaatioiden palvelukseen siirtyi 1,4 prosenttia vuoden 2010 joulukuun henkilöstöstä (=ulkoinen lähtövaihtuvuus), mikä oli noin 0,4 prosenttiyksikköä edellistä aikasarjan ajankohtaa vähemmän. Tiedot ilmenevät taulukosta 2. Taulukko 2 Valtion henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuosina 2000, 2005 ja Erosyy lkm % lkm % lkm % Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) , , ,3 valtion sisäinen vaihtuvuus , , ,9 kunta , , ,5 yksi sektori yms , , ,0 Siirtynyt eläkkeelle , , ,1 vanhuuseläke , , ,7 työkyvyttömyyseläke , , ,3 yksilöllinen varhaiseläke ,1 45 0,0 0 0,0 varhennettu vanhuuseläke , ,1 46 0,1 muu eläke , ,1 30 0,0 Kuollut , , ,1 Tuntematon , , ,9 Palkaton loma/virkavapaus, vuorotteluvapaa, lomautus tai muu syy , , ,0 YHTEENSÄ ( ) , , ,5 Luonnollinen poistuma ( ) , , ,7 Valtiosektorin henkilöstöstä jäi vuonna 2011 eläkkeelle reilu henkilöä (3,1 %), joista siirtyi: vanhuuseläkkeelle 87,6 %, työkyvyttömyyseläkkeelle 9,5 %, varhennetulle vanhuuseläkkeelle 1,8 % ja muille eläkkeille 1,1 %.

5 3 Palkattomalla lomalla tai virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, lomautettuna tai muusta syystä poissa oli 862 henkilöä (1,0 %). Noin 1600 henkilöllä erosyy oli tuntematon. Valtaosa tuntemattomista, joita ei ole sisällytetty henkilöstön vaihtuvuustietoihin, on tilapäistyövoimaa (harjoittelijoita, sijaisia, kiireapulaisia jne.). Osa tuntemattomista on todellista vaihtuvuutta, esimerkiksi työstä kotiin jääviä tai opiskelun aloittavia henkilöitä. 3.2 Luonnollinen poistuma Joulukuun 2010 ja joulukuun 2011 välisenä aikana 3942 henkilöä vaihtoi valtiokonsernista valtion ulkopuolisen työnantajan palvelukseen, jäi eläkkeelle tai kuoli. Luonnollinen poistuma oli 4,7 prosenttia vastaavalla tavalla rajatusta valtion vuoden 2010 joulukuun valtion henkilöstöstä. Luonnollinen poistuma nousi suhteellisesti edellisestä aikasarjan ajankohdasta 3,8 %:sta 4,7 %:iin ja on korkein kolmesta tarkasteltavasta ajankohdasta. Luonnollisen poistuman osuuden kasvu johtuu pääasiassa vanhuuseläkkeelle jääneiden suuresta määrästä. Kunta- ja yksityiselle sektorille siirtyneiden osuus on puolestaan edelleen pienentynyt aiemmista tarkasteluajankohdista. Kuviossa 1 luonnollinen poistuma on esitetty eri poistumasyiden mukaan ja lisäksi merkitty kaarisulkeilla. Vaihtuvuusilmiön tarkastelussa on huomioitava, että koko valtion tasolla tapahtuvassa tarkastelussa luonnolliseen poistumaan ei lueta virastojen välisiä työpaikan vaihdoksia. Sen sijaan virastotason tarkastelussa luonnolliseen poistumaan sisältyvät myös toiseen virastoon siirtyneet henkilöt. Kuvio 1 Luonnollinen poistuma ja valtion sisäinen lähtövaihtuvuus poistumasyittäin vuosina 2000, 2005 ja ,0 6,0 % edellisen vuoden lopun henkilöstöstä 5,0 4,0 3,0 2,0 4,3 % 3,8 % 4,7 % 1,0 0, Kuollut Muu eläke Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Vaihtuvuus, yksi Vaihtuvuus, kunta Vaihtuvuus, valtio

6 4 3.3 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma hallinnonaloittain ja virastotyypeittäin Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma hallinnonaloittain Valtion ulkopuolisille sektoreille eli kunnalle ja yksityiselle sektorille siirtyi vuonna 2011 suhteellisesti eniten henkilöstöä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta. Molemmilta siirryttiin sekä kunnalle että yksityiselle sektorille, jälkimmäiselle suhteellisesti hieman useammin. Pienintä lähtövaihtuvuus oli sisäasianministeriön ja ulkoasiainministeriön hallinnonaloilla. Eläköityminen oli suurinta liikenne- ja viestintäministeriössä sekä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Tarkemmat lähtövaihtuvuus- ja poistumatiedot hallinnonaloittain vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 Valtion henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma hallinnonaloittain vuonna 2011 Henkilöä Lähtövaihtuvuus Siirtynyt eläkkeelle Kuol- Tunte- Muu Yh- Luon- Hallinnonala Sisäi- Ulkoinen Yh- Van- Työky- Muu Yh- lut maton syy teen- nollinen yh- Kunta Yksi- Yh- teensä huus- vyttö- elä- teen- 1) sä nen teensä teensä eläke myysel. ke sä poist. 2) Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Yhteensä 3) ) Palkaton loma/virkavapaus, vuorotteluvapaa, lomautus tai muu syy. 2) Luonnolliseen poistumaan lasketaan valtion ulkopuolisille sektoreille lähteneet, eläkkeelle jääneet ja kuolleet. 3) Yhteensä-rivin summat poikkeavat taulukossa esitettyjen hallinnonalojen lukujen summista, koska hallinnonalajaottelun ulkopuolelle jäävät eduskunnan sekä tasavallan presidentin kanslian virkamiehet. Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Lähtövaihtuvuus Siirtynyt eläkkeelle Kuol- Tunte- Muu Yh- Luon- Hallinnonala Sisäi- Ulkoinen Yh- Van- Työky- Muu Yh- lut maton syy teen- nollinen yh- Kunta Yksi- Yh- teensä huus- vyttö- elä- teen- sä nen teensä teensä eläke myysel. ke sä poist. Valtioneuvoston kanslia 3,0 3,0 2,6 0,0 0,0 2,6 1,1 7,0 0,4 14,1 3,7 Ulkoasiainministeriö 1,2 0,0 0,5 0,5 1,8 2,8 0,2 0,1 3,1 0,2 1,8 0,4 7,3 3,8 Oikeusministeriö 4,0 0,3 0,7 1,0 5,0 3,0 0,4 0,0 3,4 0,1 2,9 0,4 11,8 4,6 Sisäasiainministeriö 1,4 0,2 0,2 0,4 1,9 2,9 0,2 0,0 3,1 0,1 1,3 0,3 6,7 3,7 Puolustusministeriö 0,4 0,3 0,7 1,0 1,3 3,2 0,3 0,0 3,5 0,1 1,9 0,3 7,1 4,6 Valtiovarainministeriö 4,3 0,2 1,6 1,8 6,1 2,6 0,3 0,0 3,0 0,2 1,4 0,3 11,1 5,0 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1,2 1,9 2,1 3,9 5,1 2,6 0,5 0,1 3,2 0,1 8,0 0,9 17,2 7,2 Maa- ja metsätalousministeriö 1,3 0,5 0,9 1,4 2,7 2,3 0,3 0,1 2,7 0,2 3,2 0,4 9,1 4,3 Liikenne- ja viestintäministeriö 0,8 0,4 1,0 1,4 2,2 3,5 0,3 0,0 3,8 0,1 2,1 0,3 8,5 5,3 Työ- ja elinkeinoministeriö 1,1 0,6 1,0 1,6 2,7 2,6 0,3 0,1 3,0 0,1 3,1 0,4 9,4 4,8 Sosiaali- ja terveysministeriö 2,0 1,8 2,2 3,9 6,0 1,5 0,1 0,0 1,6 0,1 4,0 0,8 12,5 5,7 Ympäristöministeriö 3,6 0,4 0,5 0,9 4,5 2,8 0,3 0,1 3,3 0,2 2,2 0,4 10,6 4,4 Yhteensä 1,9 0,5 0,9 1,4 3,3 2,8 0,3 0,0 3,1 0,1 2,4 0,4 9,3 4,6

7 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma virastotyypeittäin Virastotyypeittäin tarkasteltuna valtion sisäinen vaihtuvuus oli vuonna 2011 suhteellisesti suurinta valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalveluissa, 5,5 prosenttia vuoden 2010 henkilöstöstä. Ulkoisen vaihtuvuuden kolmen kärki oli sosiaali- ja terveyspalvelut (4,7 %), opetus- ja koulutuspalvelut (4,4 %) ja kulttuuripalvelut (4,3 %). Ensiksi mainittu oli suurin lähtövaihtaja myös lähtövaihtuvuutta kokonaisuutena tarkasteltaessa. Yksityiselle sektorille eniten vaihdettiin niin ikään kulttuuripalveluista, kun taas kunta veti puoleensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Eläköityminen oli suhteellisesti suurinta muissa toiminnoissa, liikennepalveluissa sekä alue- ja ympäristöpalveluissa. Tarkemmat lähtövaihtuvuus- ja poistumatiedot virastotyypeittäin vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Valtion henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma virastotyypeittäin vuonna 2011 Henkilöä Lähtövaihtuvuus Siirtynyt eläkkeelle Kuol- Tunte- Muu Yh- Luon- Virastotyyppi Sisäi- Ulkoinen Yh- Van- Työky- Muu Yh- lut maton syy teen- nollinen yh- Kunta Yksi- Yh- teen- huus- vyttö- elä- teen- 1) sä nen teensä teensä sä eläke myysel. ke sä poist. 2) Opetus- ja koulutuspalvelut Tutkimustoiminta Maanpuolustus ja rajavartiointi Poliisi- ja pelastustoimi Oikeustoimi Liikenne ja liikennepalvelut Elinkeinotoiminnan palvelut Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalv Ministeriötason toiminta Alue- ja ympäristöpalvelut Kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut toiminnat Yhteensä ) Palkaton loma/virkavapaus, vuorotteluvapaa, lomautus tai muu syy. 2) Luonnolliseen poistumaan lasketaan valtion ulkopuolisille sektoreille lähteneet, eläkkeelle jääneet ja kuolleet. Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Lähtövaihtuvuus Siirtynyt eläkkeelle Kuol- Tunte- Muu Yh- Luon- Virastotyyppi Sisäi- Ulkoinen Yh- Van- Työky- Muu Yh- lut maton syy teen- nollinen yh- Kunta Yksi- Yh- teensä huus- vyttö- elä- teen- 1) sä nen teensä teensä eläke myysel. ke sä poist. Opetus- ja koulutuspalvelut 0,3 2,8 1,6 4,4 4,7 2,4 0,5 0,1 2,9 0,0 6,4 1,4 15,5 7,3 Tutkimustoiminta 0,8 0,4 1,5 1,9 2,7 2,2 0,2 0,1 2,5 0,1 3,4 0,4 9,1 4,5 Maanpuolustus ja rajavartiointi 0,7 0,3 0,6 0,9 1,5 3,1 0,2 0,0 3,3 0,1 1,7 0,2 6,9 4,3 Poliisi- ja pelastustoimi 1,2 0,2 0,2 0,4 1,5 2,9 0,2 0,0 3,2 0,1 1,3 0,3 6,5 3,7 Oikeustoimi 4,0 0,3 0,7 1,0 5,0 3,1 0,4 0,0 3,5 0,1 2,8 0,3 11,6 4,6 Liikenne ja liikennepalvelut 0,7 0,5 1,4 1,9 2,6 4,0 0,3 0,0 4,3 0,1 1,8 0,4 9,2 6,3 Elinkeinotoiminnan palvelut 1,3 0,7 1,0 1,7 3,0 2,4 0,4 0,1 2,8 0,1 3,2 0,5 9,6 4,6 Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalv. 5,5 0,1 1,9 2,0 7,5 2,4 0,3 0,0 2,8 0,2 0,9 0,4 11,8 4,9 Ministeriötason toiminta 1,8 0,4 1,1 1,5 3,3 3,2 0,3 0,0 3,5 0,2 3,3 0,4 10,7 5,1 Alue- ja ympäristöpalvelut 1,9 0,6 0,6 1,3 3,2 3,8 0,5 0,0 4,3 0,2 2,3 0,4 10,3 5,7 Kulttuuripalvelut 1,8 1,4 2,9 4,3 6,1 2,0 0,4 0,0 2,5 0,1 11,3 0,4 20,4 6,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4,0 3,1 1,7 4,7 8,8 1,1 0,2 0,0 1,3 0,2 5,4 1,0 16,7 6,2 Muut toiminnat 0,5 0,0 0,5 0,5 1,0 5,1 1,0 0,0 6,1 0,2 3,4 0,2 10,9 6,8 Yhteensä 1,9 0,5 1,0 1,4 3,3 2,8 0,3 0,0 3,1 0,1 2,5 0,4 9,5 4,7

8 6 4 VALTION HENKILÖSTÖN TULOVAIHTUVUUS Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtiokonsernin sisällä virastoa (sisäinen tulovaihtuvuus) tai kun hän siirtyy valtiokonsernin virastoihin muun työnantajan palveluksesta, eläkkeeltä, palkattomalta virkavapaalta, lomautukselta tai tulee muualta (opiskelija, paluu työelämään, ensimmäinen työpaikka jne.). Tulovaihtuvuutta analysoitaessa valtion tasolla ei tarkastella sisäistä tulovaihtuvuutta eli toisen viraston palveluksesta tulleita. Se on käytännössä lähes sama kuin valtion sisäinen lähtövaihtuvuus, jota on käsitelty jo edellä. Lisäksi on huomioitava, että virastotasolla myös toisesta virastosta tapahtuvat henkilösiirtymiset luetaan tulovaihtuvuuteen. Valtion palvelukseen tuli tai palasi virkavapaalta vuonna henkilöä (ei sisällä valtion sisällä virastoa vaihtaneita), mikä on 6,4 prosenttia vuoden 2010 henkilöstöstä. Tulovaihtuvuus kunnalta oli noin 450 henkilöä ja yksityiseltä sektorilta hieman yli 1000 henkilöä. Yhteensä kunnan ja yksityisten organisaatioiden palveluksesta siirtyi valtiolle 1,8 prosenttia vuoden 2010 henkilöstöstä, mikä on hieman, 0,4 prosenttiyksikköä, edellistä tarkasteluajankohtaa vähemmän. Tarkemmat tulovaihtuvuustiedot käyvät ilmi taulukosta 5. Taulukko 5 Valtion henkilöstön tulovaihtuvuus vuosina 2000, 2005 ja Tulosyy lkm % lkm % lkm % Tulovaihtuvuus (ent.työnantaja) , , ,8 valtion toinen virasto , , ,0 kunta , , ,5 yksi sektori yms , , ,2 Siirtynyt eläkkeeltä ,0 12 0,0 0 0,0 Palannut palkattomalta virkavapaalta, vuorotteluvapaalta, lomautus päättynyt tai muu tulosyy , , ,2 Tuntematon tulosyy , , ,5 YHTEENSÄ ( ) , , ,5 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) , , ,8 5 VALTION HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUONNA Koko- ja osa-aikaisten sekä vakinaisten ja määräaikaisten lähtö- ja tulovaihtuvuus Määräaikaiset vaihtavat työpaikkaa sekä kunnalle että yksityiselle sektorille vakinaisia huomattavasti useammin, kuten taulukosta 6 ja kuviosta 2 nähdään. Myös valtion sisällä määräaikaisten vaihtuvuusprosentti on merkittävästi vakinaisten vastaavaa korkeampi. Tarkasteltaessa vaihtuvuutta koko- ja osa-aikaisuuden mukaan voidaan havaita osa-aikaisia siirtyvän kunnalle ja yksityiselle sektorille kokoaikaisia suhteellisesti enemmän. Tämä heijastaa osittain varsinkin nuorten osa-aikaisten halukkuutta työskennellä kokoaikaisesti, jolloin osa-aikaisuus on yksi syy siirtyä pois valtiolta. Valtion sisällä osa-aikaisten liikkuvuus on vähäisempää kuin kokoaikaisilla. Tämä puolestaan selittyy pitkälti sillä, että yli 40 prosenttia osa-aikaisista on työuransa loppuvaiheessa, esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä, jotka eivät enää vaihda työpaikkaa. Myös perhevapailla olevat vaihtavat harvoin työpaikkaa.

9 7 Taulukko 6 Valtion henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus koko- ja osa-aikaisuuden sekä vakinaisuuden ja määräaikaisuuden mukaan vuonna 2011 Tulovaihtuvuus (henkilöä) Lähtövaihtuvuus (henkilöä) Tulo- ja Kokoaikaisuus Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden Määräaikaisuus yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Tulo- ja Kokoaikaisuus Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden Määräaikaisuus yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus Kokoaikaiset 2,1 0,5 1,3 1,8 2,0 0,4 0,9 1,3 0,4 Osa-aikaiset 0,8 0,7 1,2 1,9 0,9 1,0 1,5 2,5-0,7 Vakinaiset 1,5 0,2 0,6 0,8 1,3 0,2 0,5 0,6 0,1 Määräaikaiset 6,3 2,9 6,5 9,4 6,2 2,8 4,5 7,3 2,1 Yhteensä 2,0 0,5 1,2 1,8 1,9 0,5 1,0 1,4 0,3 Kuvio 2 Valtion henkilöstön ulkoinen tulo- ja lähtövaihtuvuus koko- ja osa-aikaisuuden sekä vakinaisuuden ja määräaikaisuuden mukaan vuonna 2011 kokoaikaisuus määräaikaisuus YHTEENSÄ Määräaikaiset Vakinaiset Osa-aikaiset Kokoaikaiset 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Vaihtuvuusprosentti Lähtövaihtuvuus Tulovaihtuvuus

10 8 5.2 Lähtö- ja tulovaihtuvuus ammattiryhmittäin Vuonna 2011 valtio sai muissa paitsi sotilaiden, johtajien ja ylimpien virkamiesten sekä asiantuntijoiden ammattiryhmässä kunnalta ja yksityiseltä sektorilta henkilöstöä enemmän kuin se menetti näille sektoreille, mikä nähdään taulukosta 7 ja kuviosta 3. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden lähtövaihtuvuus oli sekä valtion sisällä (2,4 % ja 2,8 %) että valtion ulkopuolisille sektoreille (2,0 % ja 1,7 %) muita ammattiryhmiä suurempi. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi myös johtajat ja ylimmät virkamiehet vaihtoivat useammin työpaikkaa valtion sisällä (1,4 %) kuin kunnalle ja yksityiselle sektorille (0,8 %). Taulukko 7 Valtion henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus ammattiryhmittäin vuonna 2011 Tulovaihtuvuus (henkilöä) Lähtövaihtuvuus (henkilöä) Tulo- ja Ammattiryhmä Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus Johtajat ja ylimmät virkam Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakasp.työnt Sotilaat Muut työntekijät Yhteensä Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Tulo- ja Ammattiryhmä Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus Johtajat ja ylimmät virkam. 1,7 0,2 0,5 0,7 1,4 0,3 0,5 0,8-0,1 Erityisasiantuntijat 2,4 0,9 2,0 2,9 2,4 0,7 1,3 2,0 0,8 Asiantuntijat 2,8 0,5 1,1 1,6 2,8 0,6 1,1 1,7 0,0 Toimisto- ja asiakasp.työnt. 1,1 0,4 1,1 1,5 1,2 0,3 0,8 1,1 0,4 Sotilaat 1,3 0,1 0,2 0,2 0,6 0,1 0,5 0,6-0,4 Muut työntekijät 1,4 0,4 1,1 1,5 1,0 0,3 0,5 0,8 0,7 Yhteensä 2,0 0,5 1,2 1,8 1,9 0,5 1,0 1,4 0,3 Kuvio 3 Valtion henkilöstön ulkoinen tulo- ja lähtövaihtuvuus ammattiryhmittäin vuonna 2011 YHTEENSÄ Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja as.palvelutyöntekijät Sotilaat Muut työntekijät 0,0 1,0 2,0 3,0 Vaihtuvuusprosentti Lähtövaihtuvuus Tulovaihtuvuus

11 9 5.3 Lähtö- ja tulovaihtuvuus ikäryhmittäin Valtio menetti henkilöstöä kunnalle ja yksityiselle sektorille enemmän kuin sai ainoastaan kahden vanhimman ikäluokan ( ja yli 65 vuotta) kohdalla. Suurinta tulo- ja lähtövaihtuvuuden erotus valtion hyväksi on kolmen nuorimman ikäluokan kohdalla. Ikäluokan vuotta tulo- ja lähtövaihtuvuuden erotus on suurinta (1,2 %). Tarkemmat ikäryhmittäiset tulo- ja lähtövaihtuvuustiedot löytyvät taulukosta 8 ja kuviosta 4. Työpaikan vaihtamisaktiivisuus vähenee vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. Kun alle 25-vuotiaista 4,9 prosenttia siirtyi vuonna 2011 pois valtion palveluksesta, juuri eläkeiän kynnyksellä vuotta olevien luokassa pois siirtyneiden osuus oli vain 0,5 prosenttia. Valtion sisäisessä liikkuvuudessa trendit ikäluokkien välillä ovat samansuuntaiset. Taulukko 8 Valtion henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus iän mukaan vuonna 2011 Tulovaihtuvuus (henkilöä) Lähtövaihtuvuus (henkilöä) Tulo- ja Ikäluokka, vuotta Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus Yhteensä Kuvio 4 Valtion henkilöstön ulkoinen tulo- ja lähtövaihtuvuus iän mukaan vuonna 2011 Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Tulo- ja Ikäluokka, vuotta Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus ,9 0,8 5,0 5,8 2,1 1,0 3,9 4,9 0, ,4 1,1 3,1 4,2 3,5 0,9 2,1 3,0 1, ,5 0,6 1,5 2,1 2,4 0,6 1,0 1,6 0, ,7 0,4 0,6 1,0 1,5 0,4 0,5 0,9 0, ,8 0,1 0,2 0,3 0,6 0,1 0,4 0,5-0,2 65-0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,4 0,8-0,8 Yhteensä 2,0 0,5 1,2 1,8 1,9 0,5 1,0 1,4 0,3 YHTEENSÄ ,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Vaihtuvuusprosentti Lähtövaihtuvuus Tulovaihtuvuus

12 Lähtö- ja tulovaihtuvuus sukupuolittain Tarkasteltaessa henkilöstön vaihtuvuutta sukupuolittain voidaan havaita, että sisäinen vaihtuvuus on samaa suuruusluokkaa sekä miehillä että naisilla. Molemmilla sukupuolilla tulo- ja lähtövaihtuvuuden erotus on positiivinen. Suhteellisesti naisia tulee valtiolle enemmän kuin miehiä sekä kunnalta että yksityiseltä sektorilta. Naisten osalta myös ulkoinen lähtövaihtuvuus on miehiä suurempaa. Tarkemmat sukupuolittaiset tulo- ja lähtövaihtuvuustiedot löytyvät taulukosta 9 ja kuviosta 5. Taulukko 9 Valtion henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus sukupuolen mukaan vuonna 2011 Tulovaihtuvuus (henkilöä) Lähtövaihtuvuus (henkilöä) Tulo- ja Sukupuoli Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus miehet naiset Yhteensä Prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä ko. henkilöstöryhmässä Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Tulo- ja Sukupuoli Sisäinen Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen lähtövaihtuvuuden yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä yhteensä Kunta Yksi- Yhteensä erotus miehet 2,1 0,3 1,0 1,3 1,8 0,3 0,7 1,1 0,2 naiset 2,0 0,7 1,5 2,3 2,0 0,6 1,2 1,8 0,5 Yhteensä 2,0 0,5 1,2 1,8 1,9 0,5 1,0 1,4 0,3 Kuvio 5 Valtion henkilöstön ulkoinen tulo- ja lähtövaihtuvuus sukupuolen mukaan vuonna 2011 YHTEENSÄ naiset miehet 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Vaihtuvuusprosentti Lähtövaihtuvuus Tulovaihtuvuus

13 11 6 LIIKKUVUUS VALTIOKONSERNIN SISÄLLÄ VUONNA 2011 Seuraavissa luvuissa analysoidaan valtion henkilöstön liikkuvuutta valtiokonsernin sisällä. Tarkastelussa verrataan henkilöstön työpaikan sijaintia erikseen hallinnonaloittain, virastotyypeittäin ja kunnittain joulukuun 2010 ja joulukuun 2011 välillä. Henkilö on vaihtanut työpaikkaa, jos hänen kohdallaan VHSvirastokoodi eli virasto on vaihtunut. Vuonna 2011 virastokoodilla eriteltyjä virastoja oli 377. Virastot ovat koostumukseltaan hyvin heterogeenisia. Esimerkiksi puolustusvoimilla on vain yksi virastokoodi, kun taas oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonaloilla VHS-virastokoodi luokittelee henkilöstön lukuisiin henkilöstömäärältään pieniin virastoihin. Siksi jäljempänä olevassa analyysissa saadaan vain karkea hahmotelma virastojen välillä tapahtuvasta henkilöstön liikkuvuudesta. Osittain liikkuvuuteen sekoittuvat organisaatio- ja tehtävämuutoksista tapahtuvat henkilöstösiirtymiset esimerkiksi hallinnonalojen välillä. Liikkuvuusprosentit, jotka useimmiten ovat suuruudeltaan merkityksettömiä, on eroteltavuuden vuoksi esitetty taulukoissa kahdella desimaalilla. Vaikka tarkastelu sisältää paljon epävarmuustekijöitä ja vaihtuvuusprosentit ovat hyvin pieniä, niin sillä saadaan esiin lisäinformaatiota valtion sisäisestä liikkuvuudesta. 6.1 Henkilöstön liikkuvuus hallinnonalojen välillä Valtiolle on tyypillistä, että liikutaan omalla hallinnonalalla, kuten taulukosta 10 havaitaan. Siinä riveiltä ilmenevät hallinnonalat, joista henkilöstöä on siirtynyt joulukuun 2010 ja joulukuun 2011 välisenä aikavälinä sarakkeista ilmeneville hallinnonaloille. Prosentuaalisesti suurin lähtövaihtuvuus oli valtiovarainministeriön (4,3 %), oikeusministeriön (4,0 %) ja ympäristöministeriöin (3,6 %) hallinnonaloilla. Niin hallinnonala- kuin jäljempänä virastotyyppitarkasteluissa vaihtuvuuksien määrän suuruutta tulkittaessa on huomattava, että suurien vaihtuvuuksien syynä ovat usein tehtävien uudesta organisoinnista johtuvat virastojen väliset henkilöstösiirtymiset. Taulukko 10 Henkilöstön liikkuvuus hallinnonalojen välillä vuonna 2011 (joulukuu joulukuu 2011) Hallinnonala Uusi hallinnonala joulukuussa 2011, vaihtuvuus % joulukuun 2010 henkilöstöstä 12/2010 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM YHT. VNK 0,74 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 2,96 UM 0,20 0,26 0,07 0,07 0,20 0,07 0,13 0,07 0,20 1,25 OM 0,01 0,01 3,31 0,15 0,04 0,15 0,01 0,07 0,03 0,09 0,05 0,01 3,95 SM 0,01 0,01 0,09 1,11 0,02 0,06 0,01 0,01 0,03 0,03 0,03 1,42 PLM 0,02 0,01 0,04 0,10 0,09 0,03 0,01 0,01 0,02 0,01 0,02 0,01 0,35 VM 0,02 0,16 0,05 0,05 3,83 0,01 0,02 0,05 0,08 0,04 0,01 4,31 OKM 0,03 0,03 0,03 0,09 0,06 0,50 0,03 0,06 0,21 0,06 0,06 1,18 MMM 0,02 0,13 0,02 0,02 0,06 0,50 0,36 0,04 0,08 1,26 LVM 0,04 0,04 0,09 0,09 0,04 0,04 0,09 0,09 0,13 0,04 0,09 0,80 TEM 0,06 0,06 0,05 0,15 0,04 0,08 0,03 0,53 0,05 0,03 1,09 STM 0,03 0,10 0,13 0,15 0,08 1,16 0,33 2,03 YM 0,10 0,10 0,10 2,85 0,41 3,56 Yhteensä 1) 0,02 0,01 0,44 0,27 0,05 0,65 0,04 0,06 0,04 0,23 0,05 0,02 1,90 1) Yhteensä-rivin summissa ovat mukana tasavallan presidentin kanslian henkilöstö ja eduskunnan virkamiehet Valtioneuvoston kanslian hallinnonalan tyypillisin lähtövaihtuvuuskohde oli ulkoasiainministeriön hallinnonala, jonne vuonna 2011 siirtyi 0,7 prosenttia joulukuun 2010 henkilöstöstä. Ulkoasianministeriön hallinnonalan henkilöstölle tyypillisimpiä olivat siirtymiset sisäasiainministeriön hallinnonalan virastoi-

14 12 hin (0.3 %) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (0,2 %) ja sosiaali- ja terveysministeriön (0,2 %) hallinnonaloille. Oikeusministeriön hallinnonalan virastoista vaihdetaan useimmiten työpaikkaa oman hallinnonalan virastoihin, joihin lähtövaihtuvuus oli 3,3 %. Hallinnonalan ulkopuolelle oli eniten vetoa sisäasiainministeriön (0,1 %) ja valtiovarainministeriön hallinnonalan virastoihin (0,1 %). Sisäasianministeriön hallinnonalalla virastojen välinen liikkuvuus tapahtuu lähes kokonaan oman hallinnonalan sisällä (1,1 %). Puolustusministeriön hallinnonalalla siirryttiin eniten sisäasiainministeriön hallinnonalalle (0,1 %). Oman hallinnonalan sisällä vaihtuvuus oli pientä, vain 0,1, johtuen siitä, että koko puolustusvoimat on rekisterissä samalla virastokoodilla, jolloin ei pystytä lainkaan selvittämään puolustusvoimien sisäistä liikkuvuutta. Valtiovarainministeriön hallinnonalan henkilöstö vaihtoi työpaikkaa pääosin oman hallinnonalan sisällä (3,8 %). Samantyyppinen tilanne oli opetus- ja kulttuuriministeriön (0,5 %), maa- ja metsätalousministeriön (0,5 %) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (0,5 %) hallinnonaloilla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta siirryttiin eniten työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle (1,2 %), kun vastaavasti hallinnonalan sisällä vaihtoi työpaikkaa vähemmän eli 0,3 %. Samanlainen kehitys on ympäristöministeriön hallinnonalalla, josta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle siirtyi eniten eli 2,8 % ja omalle hallinnonalalle 0,4 %. 6.2 Henkilöstön liikkuvuus erityyppisten virastojen välillä Taulukosta 11 ilmenee henkilöstön liikkuvuus toiminnoiltaan erityyppisten virastoryhmien välillä. Havaittavissa on, että valtiolla liikkumisessa ei olla niin sidoksissa oman tyyppisiin virastoihin kuin hallinnonalatarkastelussa. Esimerkiksi tutkimustoiminnassa työskentelevien henkilöiden uusi työpaikka löytyi vuonna 2011 useimmiten elinkeinotoiminnan palveluista (0.4 %). Työpaikan vaihdoksissa keskitytään liikkumaan eniten oman toimialan sisällä valtiovarainhoidossa sekä vakuutus- ja rahoituspalveluissa, joissa sisäinen liikkuvuus oman virastotyypin sisällä oli vuonna 5,2 prosenttia virastotyypin joulukuun 2010 henkilöstöstä. Muita virastotyyppejä, joissa sisäinen liikkuvuus oli suurin, olivat oikeustoimi (3,1 %), ministeriötason toiminta (0,8 %), poliisi ja pelastustoimi (0,8 %), elinkeinotoiminnanpalvelut (0,5 %) sekä maanpuolustus ja rajavartiointi (0,4 %). Tyypillisimmät siirtymiskohteet liikenne ja liikennepalveluissa olivat elinkeinotoiminnan palvelut (0,2 %), alue- ja ympäristöpalveluissa oikeustoimi (0,5 %) sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa elinkeinotoiminnan palvelut (2,5 %). Liikkuvuus eri toimintojen välillä on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Se voi olla jopa este radikaalien uudistusten ja innovaatioiden synnylle. Sama koskee hallinnonalojen välistä henkilöstön ja osaamisen siirtymistä.

15 13 Taulukko 11 Henkilöstön liikkuvuus virastotyyppien välillä vuonna 2011 (joulukuu joulukuu 2011) Uusi virastotyyppi joulukuussa 2011, vaihtuvuus-% joulukuun 2010 henkilöstöstä Tutki- Maanpuol. ja si- ja ke- ne ja notoi- rainhoito teriö- Polii- Oi- Liiken- Elinkei- Valtiova- Minismustoi- raja- pelasus- liikenminnan sekä vak. tason min- varti- tus- toi- nepal- pal- ja toi- Opetus- Alue- ja Kult- Sosiaali- Muut ja koulu- ympär. tuu- ja toi- Yh- Virastotyyppi joulukuussa 2010 tuspal- velut ta ointi- toimi mi velut velut rah.palv. minta palveluripalvelut terv. palv. min- nat teen- sä Opetus- ja 0,13 0,07 0,13 0,33 koulutuspalvelut Tutkimustoiminta 0,15 0,02 0,02 0,03 0,40 0,03 0,13 0,01 0,02 0,83 Maanpuolustus ja 0,01 0,02 0,38 0,04 0,03 0,02 0,01 0,02 0,10 0,01 0,01 0,01 0,65 rajavartiointi 0,01 0,01 0,02 0,80 0,10 0,02 0,03 0,05 0,09 0,02 0,03 1,17 Poliisi- ja pelastustoimimi Oikeustoimi 0,01 0,01 0,06 0,14 3,07 0,02 0,30 0,10 0,16 0,06 0,02 3,95 Liikenne ja liikennepalvelut Elinkeinotoiminna n palvelut Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut 0,14 0,07 0,14 0,07 0,21 0,07 0,70 0,01 0,10 0,08 0,06 0,13 0,05 0,52 0,10 0,11 0,09 0,02 0,02 1,28 0,01 0,01 0,04 0,08 0,07 0,07 5,17 0,03 0,01 0,02 5,51 Ministeriötason toiminta 0,02 0,23 0,07 0,07 0,11 0,05 0,28 0,09 0,83 0,04 0,05 1,83 Alue- ja ympäristöpalvelut 0,09 0,09 0,05 0,54 0,41 0,09 0,14 0,45 1,85 Kulttuuripalvelut 0,17 0,08 0,17 0,08 1,02 0,08 0,17 1,78 Sosiaali- ja terveyspalvelut 0,18 0,06 0,12 2,46 0,06 0,24 0,90 4,02 Muut toiminnat 0,10 0,10 0,20 0,39 Yhteensä 0,01 0,06 0,11 0,16 0,41 0,03 0,25 0,61 0,15 0,04 0,02 0,03 0,00 1, Henkilöstön liikkuvuus eri kuntien välillä Taulukossa 12 on tarkasteltu valtion palveluksessa olevan henkilöstön liikkuvuutta 20 valtion henkilöstömäärällä mitatun suurimman kunnan välillä. Näissä kunnissa työskenteli vuonna 76 prosenttia valtion henkilöstöstä, ks. kuvio 6. Valtaosa eli 29 prosenttia valtion henkilöstöstä toimii Helsingissä sijaitsevissa toimipaikoissa. Seuraavina henkilöstöosuuksissa tulevat Turku (5 %), Tampere (4 %), Espoo (3,6 %), Jyväskylä (3,6 %), Kuopio (3,4), Oulu (3,2 %) ja Vantaa (3,2 %), ks. taulukko 12 ja kuvio 6. Määrällisesti liikkuvuus tapahtuu luonnollisesti pääosin Helsingin sisällä sekä näissä 20 kunnassa ja niiden välillä, kuten taulukosta 12 ja kuviosta 6 ilmenee. Joulukuun 2010 ja joulukuun 2011 välillä valtion henkilöstöä siirtyi tarkastelun kohteena olevista 20 kunnasta selvästi eniten Helsinkiin. Selittävänä tekijänä ilmiölle lienee se, että kokemuksen karttuessa valtion henkilöt hakevat haastavampia tehtäviä, joita useimmiten löytyvät Helsingissä sijaitsevista valtion työpaikoista. Kuntien välisille työpaikkojen vaihdoksille on ominaista, että pääosin vaihdetaan valtion työpaikkaa entisen työpaikan sijaintikunnan sisällä.

16 14 Kuvio 6 Valtion henkilöstön kumulatiivisen henkilöstöosuuden kasvu valtion henkilöstömäärällä mitatussa 20 suurimmassa kunnassa vuonna 2010 (liikkuvuustutkimuksessa mukana olevat henkilöt) Kumulatiivinen %-osuus valtion koko henkilöstöstä Taulukko 12 Henkilöstön liikkuvuus 20 valtion henkilöstömäärällä mitatun suurimman kunnan välillä vuonna 2011 (joulukuu 2010 joulukuu 2011) Sijaintikunta joulukuussa 2010 Uusi kunta joulukuussa 2011, vaihtuvuus-% joulukuun 2010 henkilöstöstä Helsinki Turku Tampere Espoo Jyväskylpio Kuo- Oulu Vantaa Pori Hämeenlinna Kouvola Rovaniemi Vaasa Mikkeli Lappeenranta Lahti Joensuu Kajaani Seinäjoki Riihimäki Yht. 20 valt. henkil. mitaten suurinta kuntaa Yhteen sä kaikki kunnat Osuus valtion henkilöstöstä v. 2010, % Helsinki 2,14 0,04 0,06 0,07 0,00 0,02 0,01 0,10 0,02 0,01 0,02 0,00 0,00 0,01 0,04 0,01 0,01 0,00 0,01 2,59 2,75 29,3 Turku 0,45 1,76 0,05 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 2,38 2,57 5,0 Tampere 0,15 0,12 1,21 0,06 0,03 0,03 0,06 0,03 1,69 1,74 4,0 Espoo 0,75 0,07 0,07 0,16 0,07 0,03 0,03 1,18 1,25 3,6 Jyväskylä 0,13 0,17 0,60 0,07 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 1,13 1,23 3,6 Kuopio 0,11 0,04 0,21 0,11 0,04 0,07 0,11 0,67 0,70 3,4 Oulu 0,04 0,52 0,11 0,04 0,11 0,04 0,04 0,89 1,12 3,2 Vantaa 1,05 0,07 0,04 0,04 0,04 0,82 0,15 0,19 2,40 2,77 3,2 Hämeenlinna 0,42 0,13 0,04 0,04 0,42 0,04 0,08 1,18 1,35 2,8 Kouvola 0,27 0,04 0,04 0,04 0,18 0,04 0,04 0,67 0,89 2,7 Rovaniemi 0,19 0,32 0,05 1,02 0,05 1,62 1,85 2,6 Vaasa 0,22 0,11 0,05 0,05 0,05 0,97 0,05 0,43 0,05 2,00 2,22 2,2 Mikkeli 0,31 0,06 0,25 0,06 0,31 0,99 1,24 1,9 Lappeenranta 0,44 0,07 0,22 0,07 0,07 3,05 3,93 4,58 1,6 Lahti 0,37 0,07 0,15 0,07 0,22 0,73 0,07 1,69 1,76 1,6 Joensuu 0,30 0,07 0,07 0,22 0,07 0,15 0,22 1,12 1,12 1,6 Kajaani 0,35 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,17 0,09 0,17 0,09 1,31 1,49 1,4 Seinäjoki 0,11 0,23 0,11 0,11 0,34 0,90 1,24 1,0 Pori 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 1,05 1,63 2,10 1,0 Riihimäki 0,53 0,13 0,13 0,13 0,13 1,06 1,46 0,9 20 suurinta kuntaa yht. 1,03 0,16 0,11 0,04 0,03 0,04 0,04 0,09 0,06 0,02 0,05 0,04 0,02 0,09 0,04 0,01 0,00 0,02 0,02 0,01 1,93 76,4 Valtio yht. 0,85 0,13 0,09 0,04 0,03 0,03 0,04 0,08 0,05 0,02 0,04 0,03 0,02 0,08 0,03 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 1,90 Valtion henkilöstön lähtövaihtuvuus muihin kuntiin oli vuonna 2011 suhteellisesti suurinta Lappeenrannasta eli 4,6 % joulukuussa 2010 toimineista valtion henkilöistä, ks. kuvio 7. Kuviosta havaitaan, että

17 15 Helsingissä ja Espoossa vaihdettiin eniten valtion työpaikkoja oman kunnan sisällä, kun taas muissa kunnissa siirryttiin useimmiten muihin kuntiin. Kuvio 7 Valtion henkilöstön lähtövaihtuvuus valtion henkilöstömäärällä mitatussa 20 suurimmassa kunnassa vuonna 2011 Kuntaa vaihtaneiden %-osuus koko henkilöstä ko. kunnassa 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Muut kuin 20 suurinta kuntaa Muut 19 suurinta kuntaa Oma kunta

18 16 7 VALTION HENKILÖSTÖN ENNAKOITU POISTUMA VUOSINA Taulukosta 13 ja kuviosta 8 ilmenee valtiolla vuoden 2012 joulukuussa palveluksessa olleen henkilöstön arvioitu poistuma vanhuuseläkkeelle, muille eläkkeille ja valtion ulkopuolisen sektorin palvelukseen siirtymisen takia vuosina Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa vuoden henkilöstä vuonna henkilöön, minkä jälkeen määrä alkaa laskea. Vuoden 2012 joulukuussa valtion palveluksessa olevasta henkilöstä ennakoidaan olevan jäljellä vuonna eli 49 %, ks. taulukko 13 ja kuvio 8. Aikajaksona vuoden 2012 henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle henkilöä eli 35 prosenttia, työkyvyttömyys ja muille eläkkeille sekä valtion ulkopuolisten sektoreiden palvelukseen henkilöä eli 15 %. Taulukko 13 Vuonna 2012 valtion palveluksessa olleen henkilöstön ennakoitu poistuma eläköitymisen ja muille sektoreille suuntautuvan vaihtuvuuden takia vuosina Nykyhenkilös- Vanhuuseläk- Muille eläk- Toisen työnant. Poistuma yhtöstä jäljellä 1) keelle siirtyvät keille siirtyvät 2) palv. siirtyvät teensä Vuosi LKM % LKM % Kum. % LKM % Kum. % LKM % Kum. % LKM % Kum. % , ,6 2, ,4 0, ,4 1, ,4 4, , ,6 5, ,4 0, ,4 2, ,4 8, , ,0 8, ,4 1, ,3 4, ,6 13, , ,9 11, ,3 1, ,2 5, ,4 17, , ,1 14, ,3 1, ,2 6, ,6 22, , ,3 17, ,3 2, ,1 7, ,7 27, , ,4 20, ,3 2, ,0 8, ,7 31, , ,5 24, ,3 2, ,0 9, ,7 36, , ,1 27, ,2 2, ,9 10, ,2 40, , ,2 30, ,2 3, ,8 11, ,3 45, , ,6 35, ,2 3, ,8 12, ,6 50,8

19 17 Kuvio 8 Vuoden 2012 valtion palveluksessa olleen henkilöstön ennakoitu poistuma eläköitymisen ja muille sektoreille suuntautuvan vaihtuvuuden takia vuosina Henkilöä ,4 % ,4 % ,2 % Vuoden 2012 henkilöstöstä jäljellä Vanhuuseläkkeelle siirtyvät Muille eläkkeille ja sektoreille siirtyvät Kun taulukosta ja kuviosta ilmenevästä ennakoidusta poistumasta vähennetään vuosittain arvioitu tuloksellisuuden parantumisesta aiheutuva henkilöstövähennys, saadaan selville henkilöstön rekrytointitarve. Vuosina arvioidaan uusien henkilöiden rekrytointitarpeen olevan nykyvaltiolla henkilöä vuodessa. Kuvio 9 Valtion henkilöstön rekrytointitarve vuosina Uusien henkilöiden rekrytointitarve, henkilöä

20 18 LIITE 1 VAIHTUVUUS- JA POISTUMATIETOJEN TUOTANTOMENETELMÄ Vuoden 2011 lähtövaihtuvuus- ja poistumatiedot on tuotettu Työnantajan henkilöstötieto (Tahti) - järjestelmästä vertaamalla vuosien 2010 ja 2011 joulukuulta otettuja valtion tietoja. Henkilöistä, jotka ovat olleet VHS-virastokoodilla mitaten valtion palveluksessa tietyssä virastossa vuonna 2010, mutta eivät enää vuonna 2011 ole samassa virastossa, on muodostettu eronneiden rekisteri. Erosyytä selvitettäessä etsitään, löytyykö henkilö vuoden 2011 valtion henkilörekisteristä toisen viraston palveluksesta (uusi työnantaja on valtio), kunnallisesta henkilörekisteristä (uusi työnantaja on kunta), yksityisen sektorin henkilörekistereistä (uusi työnantaja on yksi sektori) tai löytyykö henkilö Kevan ylläpitämästä valtion palvelussuhderekisteristä eläkkeelle siirtyneenä (eri eläkelajeille siirtyneet) tai kuolleena. Myös palkattomat lomat pystytään selvittämään rekistereistä. Osalla henkilöistä erosyy on tuntematon. Näistä suurin osa on lyhyissä tilapäisissä tai satunnaisissa palvelussuhteissa toimineita henkilöitä, joiden ansiot ovat myös alhaiset. Vuoden 2011 tulovaihtuvuus- ja muut tulotiedot on tuotettu tulorekisteristä, jossa ovat mukana henkilöt, jotka ovat vuoden 2011 valtion henkilörekisterissä tietyn viraston palveluksessa, mutta eivät ole olleet vuoden 2010 henkilörekisterissä. Tulosuunnat määritellään tekemällä vertailut valtion ja muiden sektoreiden henkilörekistereihin sekä Kevan palvelussuhderekisteriin. Vaihtuvuus- ja poistumaprosentit on laskettu eri luokituksilla vertaamalla lähteneiden/tulleiden henkilöiden lukumääriä henkilöstön kokonaislukumäärään kussakin henkilöstöryhmässä. Vaihtuvuus- /poistumatarkasteluissa eikä vertailuluvuissa ole mukana harjoittelijoita, oppisopimussuhteisia eikä työllisyyden hoitovaroin palkattua henkilöstöä. VHS-koodimuutoksista on jossain määrin eliminoitu virastokoodin teknisestä muuttumisesta aiheutunut valtion sisäinen vaihtuvuus.