OHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Transkriptio

1 OHJAUSRYHMÄ

2 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan

3 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus

4 ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja taloushallinto Maakunnallisten ratkaisujen kehittäminen ja laajentaminen Koulutus ja tukipalveluiden kehittäminen Tukijärjestelmä kuntien välille henkilöstöresurssien osalta Opetus ja kulttuuri Sähköiset palvelut mm. ilmoittautuminen kouluun, päiväkotiin jne. Oppimisympäristöjen kehittäminen Tukipalveluiden laajentaminen ja yhteensopivuuden kehittäminen laitepalveluissa Tekninen toimi Sähköisten tieto-ja lupapalveluiden kehittäminen Sähköisten asioinnin ratkaisujen kehittäminen mm. mittareiden luvun osalta Yleiset Valtakunnallisten kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto Yhteiset aloite- ja palautekanavat Sähköisen viestinnän kehittäminen yleisesti: ulkoinen ja sisäinen

5 ICT: Yhteenveto 1/2 A) Yhden kunnan malli Palveluiden löytäminen ja yhtenäisyys paranee ja niin sanottu yhden luukun periaate mahdollistuu, mikä osaltaan mahdollistaa palveluiden helpomman käytettävyyden kuntalaisten näkökulmasta. Kuntien näkökulmasta malli on kustannustehokkain ratkaisu sekä mahdollistaa yhden tietohallinnon, keskitetyn kehityssalkun ja mahdollisuuden palveluiden tehostamiseen ja monipuolistamiseen resurssien keskittämisen avulla. B) Kahden kunnan malli Mallissa korostuvat hyvin samankaltaiset hyödyt kuin yhden kunnan mallissa mutta pienemmillä volyymeillä. Riskinä kuitenkin on että palvelut erkaantuvat, koska alueelle syntyy kaksi vahvaa keskittymää. Kahden kunnan myötä (tai kahden kunnan yhteisen ICTpalvelutuotannon myötä) kuntien ICT-järjestelmät keskittyvät todennäköisesti kahteen eri leiriin (pohjoinen ja eteläinen). Pohjoinen alue keskittyy Imatran ympärille ja Eteläinen alue Lappeenrannan ympärille. C) Useamman kunnan malli Vastaa nykyistä toimintamallia. Jokaisessa kunnassa on kunnan omat ICT-palvelut ja päätöksenteko paikallista. Kukin kunta päättää itsenäisesti mitä palveluita tarjotaan ja kuinka ne liitetään maakunnalliseen rakenteeseen. Malli vaatii vahvaa paikallista toimijaa hallinnoimaan kokonaisuutta ja koordinoimaan yhteistyötä maakunnallisesti toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 ICT: Yhteenveto 2/2 Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen kuka vastaa alueellisen kehittämisen koordinoinnista jatkossa Prosessit merkittävässä osassa Tekniikka tuskin rajoittaa toimintaa mutta käytänteet asettavat haasteita, joihin tulisi panostaa erityisesti tulevaisuudessa Tämä vaatii myös toimintakulttuurien muuttamista kunnissa mutta tätä pystytään auttamaan johtamismallien kehittämisellä Kuntalaisten kannalta on oleellista että myös jatkossa pystytään takaamaan palveluiden säilyminen, saatavuus ja laatu minimissään nykyisellä tasolla ICT:n merkitys tässä on huomattava, koska tarjoamalla keskitettyjä, kustannustehokkaita palveluita, voidaan taata palveluiden laadun kehitys myös tulevaisuudessa. Kuntamallista riippumatta on oleellista jatkaa selvitystyön tekemistä ICTtoiminnan yhteistyömallien kehittämiseksi

7 TALOUS Raportti julkaistu Keskustelu 2, koontikuvia konsernista ja skenaarioista 7

8 Veroprosentti kriisikuntakriteerinä 8

9 Kriisikuntakriteeri vuosikate < 0 täyttyy Lemillä, Parikkalan vuosikate lähestyy nollaa Page 9

10 Kriisikuntakriteerin eli alle 50 %:n tavoitearvon kunnista ylittää Lappeenranta. Kuntakonserneista tavoitearvon ylittää Imatra ja Lappeenranta Page 10

11 Taseen kertynyt alijäämä on yksi kriisikuntakriteeri. Kunnista Lemillä oli kertynyttä alijäämää. Kuntakonsernitarkastelussa myös Lappeenrannan tase oli alijäämäiseksi Page 11

12 Kriisikuntakriteereiden mukaan omavaraisuusasteen tulisi olla yli 50 %. Kunnista Lappeenranta jäi hieman alle tavoitearvon. Kuntakonsernitarkastelun mukaan myös Imatra, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari jäivät alle 50 % tavoitearvon Page 12

13 Maakunnan tason tarkastelu eri vaihtoehtojen vaikutuksista. 13

14 Skenaarioiden oletukset kuten edellisessä maakuntakuvassa. Olennaista on erilaiset Paineet seutukunnittain sekä merkittävä vaikutus Imatralle SOTE-menojen kasvun sekä työttömyyden kasvun sekä VOS vähenemisen seurauksena. 14

15 Keskeiset oletukset Samat kuin raportissa esitellyt Vaihtoehto 1 nykyinen kehitys positiivisella kasvulla Kuntakohtaiset luvut (ei konsernia) Eksoten alijäämäosuudet on kirjattu vuodelle 2017, koska oletetaan, että ne tulevat kuntien maksettavaksi niihin aikoihin vuoden 2013 alijäämä kohdennettu 100 %, sitä edeltävistä 50 % työn tuottavuuden kasvu vuosittain 0,5 % (kuntakohtainen tarkastelu, ei Eksotea) työllisyys paranee vaiheittain 2 %-yksikköä 15

16 Page 16

17 Page 17

18 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KOKONAISUUTENA TEEMARAPORTEISTA JATKOVALMISTELUUN Talouden ennusteet aiheuttavat paineita koko alueella ja erityisesti Imatran seutukunnalla (sote -kustannukset, konsernit huomioitava) Hallinnon tehostamismahdollisuudet olemassa Palvelupisteitä kuntiin ja sähköisesti- sähköisten palveluiden kehittäminen Lähidemokratia vaatii uusia malleja Sivistyspalveluissa yhdenmukaistamista, mutta palveluverkossa ei juurikaan muutoksia. Aluemalli, lähipalvelut huomioitava Teknisissä palveluissa resurssien yhteiskäytössä ja toimintatapojen yhtenäistämisessä mahdollisuuksia Henkilöstöresurssin kokonaiskoordinaatio tarpeellista eläköityminen hyödynnettävä 18

19 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

20 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

21 Taustaa selvitysvelvollisuudesta (kuntarakennelaki) VM:n asettamien kriteerien pohjalta kaikilla Etelä-Karjalan kunnilla on selvitysvelvollisuus Etelä-Karjalan kunnat ovat valtuustoissaan päättäneet toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitys toteutetaan välisenä aikana. Selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakennelain mukainen selvitys kuntarakenteesta Etelä- Karjalan maakunnassa Selvityksen tulee aina sisältää vähintään: suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Page 21

22 Selvityksen sisältö NYKYTILA Nykytilan kuvaus työryhmätyöskentelyjen ja taustamateriaalien pohjalta Täydentäminen päivitetyillä/uusilla materiaaleilla TULEVAISUUS Yhden kunnan mallin kuvaus Kahden kunnan mallin kuvaus JOHTOPÄÄTÖKSET ERI MALLEISTA Kuntarakennelain edellytysten toteutuminen 22

23 Page 23 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia Lähipalvelut ja palveluiden saatavuus Erityispalvelut Tehokkuus ja Vaikuttavuus Tukipalvelut Palvelut Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainenja toimintakykyinen kunta Poliittinen rakenne Alueellinen demokratia Organisaatiorakenne Vetovoima ja kilpailukyky Työllisyys ja työpaikat Muuttotilastot Koulutustaso Kehittämisen kärjet Kaavoituksen tilanne Liikennesuunnittelu Infra Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö Talous-ja henkilöstöresurssit Talouden ennusteet Henkilöstön eläköityminen Osaamisen ennakointi ja resurssien suunnittelu Punaiset asiat on itse selvitettävä ja linjattava selvitysprosessin aikana

24 Demokratia ja johtaminen edustuksellinen demokratia (vaalit, valtuustot) kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet paikallisidentiteetti toimiva lähivaikuttaminen (asukkaat, yhdistykset, palvelut) kunnan strateginen kehittäminen kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon rakenne uuden kunnan yhteistyö ja vaikutusmahdollisuudet kuntakonsernin johtaminen 24

25 Vetovoimaisuus ja kilpailukyky/ elinvoima/ paikallistalouden kokonaiskehitykseen vaikuttaminen (kunnan ja koko seudun imago ja vetovoimaisuus) kasvualat ja yrittäjyys kilpailukykyinen yritystoiminta kilpailukyky suhteessa muihin vastaaviin alueisiin kansallisesti ja kansainvälisesti edunvalvonta suhteessa kansallisiin, EU-tason ja kansainvälisiin instituutioihin yrittäjäpalvelujen järjestäminen osaamisen ja kysynnän vastaavuus, koulutuksen kohdentaminen työllisyys ja työvoiman saatavuus: uudistumiskykyisen yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöt Imago ja väestönkasvuun (sisäänmuuttoon) vaikuttaminen 25

26 Talous- ja henkilöstöresurssit kunnan strateginen kehittäminen talouden tasapainon suuntaan veropohjaan vaikuttaminen (verotettavat tulot/asukas;yhteisöveroosuus/asukas) rahoitusasema (omavaraisuusaste,suhteellinen velkaantuneisuus) valtionosuuden muutosten vaikutuksiin varautuminen palvelutoiminnan tuloksellisuus (todelliset/laskennalliset, kustannukset, kustannukset/hyvinvointivaikutukset) henkilöstön osaaminen ja kehittämismahdollisuudet henkilöstön saatavuus ja rekrytointi tulevaisuuden tarpeiden ja osaamisen ennakointi 26

27 Yhdyskunta ja ympäristö kestävä, tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne keskustojen ja taajamien elinvoimaisuus monimuotoisen asumisen mahdollistaminen, houkuttelevat asuinalueet elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus fyysinen infrastruktuuri (tiet, liikennesuunnittelu, vesi, tietoliikenne) yrittämisen mahdollistaminen joukko- ja asiointiliikenne laajemman kunnan alueella Kaavoituksen kehittäminen 27

28 Palvelujen järjestämisen edellytykset väestö- ja asiakasrakenne (ikärakenne, pendelöintiaste) palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (palvelurakenne, asiointi ja sähköinen asiointi) Lähipalvelut, erityispalvelut, tukipalvelut. palvelujen laadun kehittäminen palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne uusien tuotantotapojen hyödyntäminen teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen 28

29 EDELLISTEN LISÄKSI LAIN MUKAAN YHDISTYMISASIAKIRJOIHIN KUVATAAN Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; Liitos vai uuden kunnan perustaminen hallinnollisesti Uuden kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallituksen toiminta jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; Yhdistymishallituksen toimivalta; Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet.

30 Yhdistymissopimusluonnos sisältää kuntarakennelain mukaiset kokonaisuudet Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet.