KUNTAKENTTÄ MURROKSESSA

Transkriptio

1 KUNTAKENTTÄ MURROKSESSA Kuntauudistuksen tavoitteet ja Porin kaupunkiseudun kuntajakoselvitys Porin seudun seurakuntien tilaisuus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Page 1

2 Page 2

3 Kuntauudistuksen kevät ja syksy 2014 Kuntarakennelain toteutus, selvitysvelvollisuus ja lisäpykälä Sote järjestämislaki 13.3 lausunnoille ja huhtikuussa eduskuntaan, kesäkuussa hyväksyminen ja syksyllä alueista lausunnot ja sen asetus Valtionosuusuudistus 4.4 lausunnot ja laki eduskuntaan kesällä Kuntalaki valmistelevien työryhmien määräaika Sen jälkeen kuntalaki lausunnoille keväällä. Kuntien tehtävien arviointi ja karsinta, kuntakokeilu ja ministeriöiden päätökset Metropoliratkaisut tehtävät ja suhde kuntiin, demokratia, tulot, oikeudelliset edellytykset jne. Rakennepoliittiset linjaukset maaliskuun loppu, myös uudet, uudet valtionosuusleikkaukset? Page 3

4 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet (kuntarakennelaki 2 ) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

5 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1)kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2)alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3)alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

6 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 a ) Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita.

7 Kirkkolaki 3 luku 3 Seurakuntajako Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti tai kielellisellä perusteella, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus. Kirkkolaki 11 luku 1 Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

8 Yhdistymisselvityksen tavoite ja sisältö (4 b ) Yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Muita kuin yksikielisiä kuntia sekä saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista.

9 Kuntarakennemuutosprosessi (Asikainen-Koski 2012) 7. Arviointivaihe REALISMI JA PARANTAMINEN 1. Tunnusteluvaihe MYÖNTEISET OLOSUHTEET 2. Esiselvitysvaihe MAHDOLLI- SUUKSIEN JA LUOTTA- MUKSEN LÖYTÄMINEN 3. Selvitysvaihe KUNNIAN- HIMOINEN JA REALISTINEN SOPIMUS 4. Päätöksentekovaihe TIETO, TAHTO, USKO 5. Valmisteluvaihe PROJEKTI- HALLINTA 6. Toteutusvaihe TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEKÄ ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Page 9

10 Kuntauudistuksen meta-arviointi (Arto Koski, Suomen Kuntaliitto) Kuntaliitosten keskeisimmät opit ja evästykset: Paikallisuus: kuntien kehitys on eriytynyt, ongelmat poikkeavat toisistaan Demokratia: demokratiavaje muuttaa muotoaan Henkilöstö: henkilöstö mukaan alusta lähtien ja pehmeää johtamista kovan rinnalle Talous: fuusiokustannukset alussa, menoja voidaan hillitä, säästöjä vaikea saada Luottamuspääoma korostuu! Suurten monikuntaliitosten opetukset: Kunta- ja asukasmäärällä mitattuna monikuntaliitoksia vähän ja ajallisesti painottuvat vuoteen 2009 Suuret maantieteelliset erot hankaloittavat kuntien yhteisen näkemyksen löytämistä Toimintaympäristöjen muutosten ennakointi haastavaa ja hankaloittaa valintojen tekemistä Kuntien tehokkuus- ja tasaisuustavoitteiden väliset ristiriidat kärjistyvät kuntatalouden kiristymisen myötä Strategisen monikuntaliitoksen toteuttaminen vie aikaa 2-3 valtuustokautta eli paljon pidempään kuin 3 vuoden yhdistymissopimus Suurten muutosten hallinnan haastavuus Page 10

11 Selvitysprosessissa otettava huomioon 1. Tulevaisuuden näkökulma mikä on seudun tilanne vuonna Avoin ja positiivinen henki selvitykseen 3. Myönteinen realismi mahdollisuuksien ovet auki 4. Asenteiden muuttaminen ja puheiden unohtaminen inhimillinen tekijä 5. Selvityksen organisointi ja resursointi sekä kuntien osallistuminen resursointi ja sitoutuminen 6. Vuorovaikutus ja viestintä saa sanoa varsinkin negatiiviset asiat 7. Aktiivinen viestintä ja mediasuhteet yksi tiedotuskanava yhteisistä asioista 8. Selvittäjän rooli ja merkitys toimeksianto määrää, ei omaa intressiä - selvittäjä ei ole tunnelmassa mukana 9. Sopimusluonnos jäsentää ja ryhdistää puheista konkreettiseksi dokumentiksi 10. Selvityksen aikana jokaisella kunnalla on yksi ääni - ei enemmistöjä

12 Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A VEROTUS PALVELU T TYÖVOIMA KAUPPA ASUMINE N SEUDUN YHTEISET RESURSSIT VETOVOIM A KAAVOITU S YRITYKSET K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys

13 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessakin? Demokratia ja johtaminen Palvelut Vetovoima ja kilpailukyky Elinvoimainen ja toimintakykyine n kunta Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Page 13

14 NYKYTILANTEEN ANALYSOINTI VÄLI- RAPOR- TOINTI UUDEN KUNNAN HAHMOTTAMINEN 5/14 SELVITYKSEN RAPORTOINTI Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Toukokuu OHJAUS- RYHMÄ OR OR OR TYÖVALIO- KUNTA 25.9 TVK TVK TVK TVK /14 TVK TYÖRYH- MIEN PJ:T TR 10/13-1/14 KUNTAKOHTAISET KÄYNNIT

15 MALPE ja elinvoima (7) Maankäyttö Taajamarusetti 2020 Oleminen Tuottaminen Liike Latautuminen Rakennemalli 2020 maankäytön suunnittelun pohjana Lavia ja Siikainen eivät olleet mukana, mutta näiden kuntien luontainen työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat muutoinkin osittain muualle kuin Porin seudulle tai Poriin. Lähde: Rakennemalli 2020 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti Page 15

16 Perusopetusyksiköt Päiväkodit ja ryhmikset Page 17 Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti liitetiedot

17 Talous (4) Paine veroprosentin korottamiseksi ,5 30,9 27,7 28,2 25,2 23,623,4 23,5 20, e 31,0 29,5 28,4 27,9 27,3 26,5 25,7 24,6 24,0 24,1 23,0 22,7 21,3 21,5 21,5 20,9 20,0 35,9 27,0 27,9 22,9 23,8 20,7 20, Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Tasapainotila olisi edellyttänyt ,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta Page 18 Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti

18 0 Talous (5) Valtionosuuslaskelmat, muutos eur/asukas Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila / / Valtiovarainministeriö: Kuntakohtaiset laskelmat 12/2013 ja 2/2014. Porin kaupunkiseudulla menetettäisiin valtionosuuksia 24,9 Me (2013:19,8) eli -191 e/asukas (2013:152 ) Page 19

19 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA TALOUDEN KASVUEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISEKSI JA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYSVAJEEN UMPEEN KUROMISEKSI Julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa, siten julkisrahoitteisten palvelujen tuottamisessa olevan henkilöstön kasvun rajaus n hlö/vuosi muuten hlö /v pitkällä tähtäimellä Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. Väestö Valtionosuuden muutos (esitys ) Rakennepaketin kuntien osuus (1 Mrd = 186 /as) Yhteensä, M Harjavalta ,8-1,4-3,2 Kokemäki ,0-1,5-2,5 Lavia ,4-0,3-0,7 Luvia ,6-0,6-1,2 Merikarvia ,1-0,6-2,7 Nakkila ,9-1,1-2,0 Pomarkku ,0-0,4-1,4 Pori ,8-15,5-31,3 Siikainen ,3-0,3-0,6 Ulvila ,0-2,5-3,5 Yhteensä ,9-24,0-48,9

20 Selvityksen näkökulma vuosi 2030 tukeeko hallintorakenteiden muutos tulevaisuuden seutua? Seudun elinvoima ja kilpailukyky Mitä mahdollisuuksia hyödyntää seudun koko kehityspotentiaali ja ottaa käyttöön kaikki kehittämisresurssit? Maankäyttö ja kaavoitus Miten ohjataan vaikuttavasti koko seudun yhdyskuntarakennetta ja vahvistetaan aluekeskuksia? Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Miten mahdollistetaan koko seudulla arjen sujuvuus ja ympäristön huomioon ottaminen? Muuttoliike ja väestönkasvu Miten varmistetaan hyvän asumisen ja yhdyskunnan kehitys? Palvelut ja talous Miten tulot varmistetaan ja palvelut turvataan?

21 Yhdistymissopimus (Kuntarakennelaki 8 ) Kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa sovitaan: 1) kuntajaon muuttamisen 3 :n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) 10 :ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista; 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; 10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa; sekä 11) periaatteista, joiden mukaan 41 :ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun pykälän 5 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

22 Porin seudun kuntajakoselvitys - Toinen vaihe Helmikuu Toukokuu Lokakuu Vaihe 1.2 Uuden kunnan elinvoiman kehittäminen (Sisäinen ja ulkoinen) Uuden kunnan palvelujen organisointi Uuden kunnan edut ja haitat Kuntalaisten osallistuminen ja lähivaikuttaminen Vaihe 2 SELVITYS Johtopäätökset - Nykytilasta - Uuden kunnan mahdollisuuksista - Hahmotus kuntarakennemuutosalueista KUNTIEN TILAISUUDET SELVITYS EHDOTUS KUNTARAKENNE MUUTOKSEKSI YHDISTYMIS- SOPIMUS VALTUUSTOJEN PÄÄTÖKSET KUNTAKOHTAINEN VALMISTELU KUNTALAISET JA SIDOSRYHMÄT VIESTINTÄ JA TILAISUUDET Page 23

23 VÄLI- RAPORTOINTI Nykytilanteen arviointi) UUDEN KUNNAN HAHMOTTAMINEN 5/14 SELVITYKSEN RAPORTOINTI Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 2014 OHJAUS- RYHMÄ 7.2. OR 14.3 OR OR TYÖVALIO- KUNTA 7.2. TVK 14.3 TVK TVK TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT 1/14 TYÖRYHMIEN LOPPURAPORTOINTI HALLITUSTEN YHTEINEN SEMINAARI Page 24

24 SELVITYS SOPIMUSNEUVOTTELUT 5/14 SELVITYKSEN RAPORTOINTI Elokuu Syyskuu Lokakuu /14 OHJAUSRYHMÄ 6-10/14 TYÖVALIOKUNTA TYÖRYHMIEN TYÖ - PALVELUJEN JA TOIMINTOJEN ORGANISOINTI VALUUSTO- JEN YHTEI- NEN SEMI- NAARI KUNTALAIS- TILAISUUDET KUNTAKOHTAISET KÄYNNIT

25 Porin selvityskulttuuri mm. Positiivinen ilmapiiri kuntien välillä Kriittisiä epäilyjä eri puolilla Tekemisen meininki selvityksessä Kuntajohtajat tekemässä selvitystä Laaja ohjausryhmä mukana Valtuustoille infot toteutettu Asiantuntijoiden laaja työpanos Page 26

26 Porilainen johtopäätös Pakko muuttaa tai kehittää, yhteistyöllä tai kuntaliitoksella Page 27