Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan Kuntarakennelakiin (aikaisemmin kuntajakolaki) on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamista varten säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisista sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisia palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostumista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Vaikka kunta ei täyttäisi mitään kuntarakennelaissa mainituista selvitysperusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, ellei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Jos yhdistymisselvityksen ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu. Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet ovat: Palveluperuste Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50.

2 Työpaikkaomavaraisuus Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan työssä käyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Työssäkäyntiperuste Kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Yhdyskuntarakenneperuste Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Talousperuste Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilin päätöksessä kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukainen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä on kertynyttä alijäämää. Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kunta rakennelain 4 :ssä tarkoitetut kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettu ja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

3 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Kuntarakennelaissa säädetyistä selvitysperusteista selvitysaluetta määrittävät palveluperuste sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperuste. Selvitysalueesta poikkeaminen Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta on mahdollista poiketa, jos edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus muodostuu muutoin tai jos poikkeaminen on tarpeen erityisen harvan asutuksen tai kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan kaikkien poikkeamisperusteiden osalta suhteessa kunnan edellytyksiin vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lisäksi poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen ja erityisen harvan asutuksen osalta myös alueen edun näkökulmasta. Selvitysalueesta ei voida poiketa, jos kuntien yhdistymistä koskevalle selvitykselle olisi kunnassa vahva tarve palvelujen järjestämisen näkökulmasta tai poikkeaminen estäisi muita kuntia muodostamasta toiminnallisen kokonaisuuden. Kainuun kunnat (pl. Puolanka) ovat päättäneet tilata Kainuun kunta- ja palvelurakennetta koskevan esiselvityksen Suomen Kuntaliitolta. Esiselvityksen on laatinut erityisasiantuntija Antti Kuopila. Kuopilan laatima esiselvitys, joka esitelty Kuhmossa esittelytilaisuudessa Sotkamon ja Kuhmon valtuustoille, löytyy Sotkamon kunnan nettisivuilta -> Ilmoitukset -> Kainuun kuntaja palvelurakenteen esiselvityksen loppuraportti. Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle klo mennessä, minkä kuntien kanssa yhdistymistä selvitetään. Valtioneuvosto arvioi kuntien ilmoitusten perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva kuntien yhdistymisesitys (= valtuustoissa selvityksen perusteella tehdyt päätökset kuntaliitoksista) on oltava tehtyinä syksyllä Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään vielä erikseen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain eteneminen on tiedossa tarkemmin. Sote-järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan

4 käsiteltäväksi keväällä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus Päätös Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Sotkamon kunta jatkaa itsenäisenä kuntana ja osallistuu tässä vaiheessa koko Kainuun tasoiseen kuntarakenneselvitykseen. Käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen. Merkittiin, että tämä pykälä tarkastettiin ja hyväksyttiin välittömästi kokouksessa. Otteet KVALT 111 Päätös Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Otteet KHALL 78 Hallintojohtaja Valtiovarainministeriö, kirjaamo, PL 28, Valtioneuvosto Kuntarakennelaki, joka tuli voimaan , velvoittaa kunnat selvittämään kuntajaon muuttamisen edellytykset alueellaan. Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Suomen kuntia. Selvitysvelvollisuuden kriteerit ovat: 1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja; kunnan väestömäärä on alle asukasta tai alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on alle Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 %:lla on työpaikka kunnan alueella tai kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste) tai jos kunnan tai kuntaan rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan

5 keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. 3. Kunnan taloudellinen tilanne; kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat taloudelliset tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun a lain (1704/2009) mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn raja-arvot; 2. kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä edellä mainitun lain arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä on kertynyt alijäämää. Vaikka mikään edellä mainituista pääkriteereistä ei osoita selvitystarvetta, kunta ei voi lain mukaan jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos alueen toiminnallinen kokonaisuus edellyttää kunnan mukana oloa. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Varsinaisesta selvitysvelvollisuudesta ei voida poiketa. Jos kunta haluaa tehdä selvityksen muulla kuin työssäkäynti- tai yhdyskuntarakenneperusteen osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtionvarainministeriöltä poikkeamista selvitysalueesta. Muutoin kunnat voivat itse valita ne kunnat, joiden kanssa selvityksen toteuttavat. Kunta voi myös osallistua selvitykseen useammalla kuin yhdellä selvitysalueella. Selvitysalueen tulee täyttää kuntarakennelain 4 :ssä tarkoitetut kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sotkamon kunnalla ei ole perusteita poiketa kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta. Laissa tarkoitettu harvaa asutusta koskeva poikkeamisperuste koskisi vain kuntia, joiden kunnan valtionosuuden perusteena käytettävän syrjäisyyskertoimen perusteena olevan kunnan syrjäisyysluku on 1,00 tai sitä suurempi. Asetuksen mukaan kuntien syrjäisyysluvut lasketaan kahden väestöpohjaindeksin summasta. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin

6 etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilometrin kokoisille alueille. Kainuun kuntien kohdalla erityisen harvaan asutun alueen kriteerit täyttävät Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi ja Vaala. Sotkamo ei näin ollen täytä harvaan asuttuja kuntia koskevaa poikkeusperustetta. Selvitysten ja yhdistämisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kainuussa toteutettiin koko maakuntaa koskeva esiselvitys maakunnan nykytilasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvityksen loppuraportti luovutettiin kunnille Esiselvitys on luettavissa osoitteessa: Kainuun kuntarakenneselvitystyön aloittamista varten Kajaanin kaupunki pyytää kaikilta Kainuun kunnilta vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Lähteekö kuntanne mukaan kuntarakenneselvitykseen, joka tehdään koko Kainuuta koskevana ja jonka tuloksena voi olla esitys yhden kunnan Kainuusta, useamman kunnan Kainuusta, nykyisen kuntarakenteen säilymisestä tai / lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa yhteistyömuotojen tiivistämisestä? 2. Aikooko kuntanne jo alkuvaiheessa jättäytyä koko Kainuuta koskevan selvityksen ulkopuolelle ja aloittaa keskinäisen selvitystyön mahdollisesti jonkun toisen kunnan kanssa? Jos aiotte tehdä selvitystyön pienemmällä alueella, niin yhteistyössä minkä kunnan kanssa? 3. Aikooko kuntanne hakea joko heti alkuvaiheessa tai mahdollisesti myöhemmin poikkeamista selvitysalueesta jollakin lain mahdollistamalla erityisperusteella ja jos, niin minkä kunnan kanssa mahdollisesti yhteistyössä? 4. Mikä olisi mielestänne sopiva organisaatio hoitamaan kuntarakenneselvityksen hallinnointia? Kunnanjohtaja Ehdotus kokouksessa Sotkamon kunta päättää vastata Kajaanin kaupungin kysymyksiin seuraavasti:

7 1. Sotkamon kunta lähtee mukaan kuntarakenneselvitykseen kunnanvaltuuston aikaisemmin tekemän päätöksen mukaisesti. 2. Sotkamon kunta ei jättäydy selvityksen ulkopuolelle. 3. Sotkamon kunta ei hae alkuvaiheessa eikä myöhemmin poikkeamista selvitysalueesta kuntarakennelain mahdollistamalla erityisperusteella. 4. Sotkamon kunnan mielestä Kajaanin kaupunki maakuntakeskuksena on sopivin organisaatio hoitamaan kuntarakenneselvityken hallinnointia. Sotkamon kunnalle sopii sama menettelytapa ja hallinnollinen rakenne kuin mitä oli edellisessä koko Kainuun tasoisessa esiselvityshankkeessakin. Kunnanhallitus Päätös Otteet Käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan kokouksessa tekemän ehdotuksen. Kajaanin kaupunki, kirjaamo, PL 113, Kajaani