OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO

Transkriptio

1 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO Aika: Torstai klo Paikka: Frami D, kokoustila Siru & Bitti, Tiedekatu 2, Seinäjoki Läsnäolijat: Pekka Ala-Mäenpää Eino Toivola Pentti Turunen Jorma Rasinmäki Jorma Lamminmäki Helena Tuuri-Tammela Arto Ojala Katri Kemppainen Pirkko Viljanmaa Tiina Alasaari Anu Katajamäki Eila Koskinen Lasse Anttila Kari Nieminen Paula Isoketo Satu Mäkelä Annu Ridanpää-Taittonen Aarne Heikkilä, poistui klo Raimo Harjunen VM, puheenjohtaja Jouko Luukkonen VM Raija Ranta sihteeri Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin seuraavasti: - Puheenjohtaja: VM - Sihteeri: Raija Ranta 2. Hankkeen toimeksianto, eteneminen ja organisointi Merkittiin tiedoksi erityisen kuntajakoselvityksen toimeksianto, eteneminen ja organisointi liitteen mukaisesti. Liite 2: Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (2) 3. Keskustelu Keskustelun kuluessa puheenjohtaja nosti esiin seuraavia kysymyksiä: - onko oikea aika selvittää, kun kunnilla ei ole liittymistahtoa? Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen on vuosien päässä. - sote-uudistuksen vaikutus, tarvitaanko kuntaliitoksia? Elinvoimaisuus parantaa mahdollisuuksia rahoittaa sote-palveluja. Sote-uudistus ja kuntarakenne eivät sulje toisiaan pois. - lähidemokratia ja palvelut? Sähköisten palvelujen mahdollisuudet. 4. Muut asiat 5. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään tiistaina klo Alavudella Fasadissa. Teemana elinvoima, kilpailukyky ja maankäyttö. 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo MUISTION VAKUUDEKSI Raija Ranta sihteeri

3 Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo

4 RAIMO HARJUNEN Yhteiskuntatieteiden kandidaatti 1972 Vuodesta 1972 työ- ja elinkeinohallinnon palveluksessa, vuodesta 1985 alkaen Etelä-Pohjanmaalla (ammatinvalintapsykologi, työvoimatston johtaja, työvoimapiirin toimistopäällikkö ja piiripäällikkö, vuosina EP TE-keskuksen johtaja) Useita työ- ja elinkeinopolitiikkaan liittyviä selvitystöitä Virkauran alkuvuosina henkilöstön luottamustehtävissä Vaasan kaupungin tilintarkastusltk pj 4 v Kotipaikka Espoo, vapaa-ajan asunto Lapualla 2

5 JOUKO LUUKKONEN Hallintotieteiden maisteri 1991 (Tampereen yliopisto) MBA 2012 (Jyväskylän yliopisto) Jatko-opiskelija (Tampereen yliopisto) Yli 20 v kunnallista virkauraa (Raahe, Pattijoki, Vihanti, Luvia, Uurainen, Haapavesi, viimeksi noin 10 v kaupunginjohtajana) Nyt itsenäinen yrittäjä (LGR-Consulting Oy) Luottamustehtäviä: mm. koulutusky, PP Liiton maakuntahallitus Kuntajakoselvittäjänä Jyväskylän seudulla Kotipaikka Haapavesi 3

6 TOIMEKSIANTO, VM Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Jos kuntajakoselvittäjät katsovat selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, heidän on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjien on liitettävä ehdotukseensa kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Tarvittaessa selvittäjät voivat esittää ministeriölle kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntarakennelain 16 :ssä säädetyllä tavalla. 4

7 Kuntien lausunnot erityiseen selvitykseen osallistumisesta Evijärvi Selvitykselle myönteinen kanta Kauhava Lappajärvi Vimpeli Selvitykselle kielteinen kanta Selvitykselle neutraali kanta Isokyrö Lapua Alajärvi Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Kurikka Teuva Alavus Ähtäri Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Isojoki

8 SELVITYSALUE Isokyrö Alavus as Ilmajoki as Isokyrö Kuortane as as Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Seinäjoki as Yhteensä as Alavus 6

9 KUNTAJAON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET (KRL 2 ) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. 7

10 KUNTAJAON MUUTTAMISEN EDELLYTYKSET (KRL 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 8

11 KRL 4 2 mom Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. 9

12 Väestöpohja as -Yli 50 alle 1 v SELVITYSVELVOLLISUUS (KRL 4 b f ) ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI Työpaikkaomavaraisuus < 80 % 96,8 % 66,2 % 66,9 % 91,2 % 111,9 % Yhdyskuntarakenne * Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. HE 31/2013 perusteluien mukaan peruste ei täyty selvitysalueella. Selvitysvelvollisuus täyttyy 10

13 PENDELÖINTI % Työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Muut Työlliset Alavus 78 % 0 % 0 % 2 % 8 % 88 % 12 % Asuinkunta Ilmajoki 0 % 46 % 0 % 0 % 37 % 84 % 16 % Isokyrö 0 % 1 % 46 % 0 % 14 % 60 % 40 % Kuortane 14 % 0 % 0 % 63 % 12 % 89 % 11 % Seinäjoki 1 % 2 % 0 % 0 % 82 % 86 % 14 %

14 KRIISIKUNTAKRITEERIT (TP 2013) KRITEERI RAJA-ARVO ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI Vuosikate /as < Tulovero-% 19,88 19,75 19,75 20, ,75 Lainamäärä /as Kertynyt alijäämä /as < Omavaraisuusaste % < 50 % 49,8 44,9 56,3 60,9 52,3 Suhteellinen velkaantuminen > 50 % 50,3 67,9 39,1 38,1 63,0 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ KRL 4 f mukainen talousperuste ei täyty selvitysalueen kunnissa. - Kriisikunta (kriteereistä 6/6 täyttyy 2 vuonna); - Kriteereistä 4/6 täyttyy 3 v aikana; tai - Kertynyt alijäämä yli 500 /as ja yli 0 /as 2 ed. vuonna. 12

15 YHDISTYMISSELVITYKSEN TAVOITE JA SISÄLTÖ (KRL 4 B 4 mom) Yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään: - suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, - selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, - selvitys taloudellisesta tilanteesta, - arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta; sekä - yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. 13

16 YHDISTYMISSOPIMUKSEN SISÄLTÖ (KRL 8 ) Kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa on sovittava ainakin: 1) kuntajaon muuttamisen 3 :n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) 10 :ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta; 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista; ( /478) 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; ( /478) 10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa; sekä ( /478) 11) periaatteista, joiden mukaan 42 a :ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun pykälän 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. ( /478) 14

17 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS (KRL 16 ) Kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun siten kuin kuntien yhteisen esityksen valmistelusta 2 ja 3 luvussa säädetään. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjän ehdotuksen sisällöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 ja 12 :ssä säädetään kuntien yhteisestä esityksestä. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistymistä koskevasta ehdotuksestaan. Jos selvittäjä ehdottaa kansanäänestyksen toimittamista, ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntien yhdistymisestä. Selvityksen toimittamisesta ja ministeriön määräämistä kunnallisista kansanäänestyksistä aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. 15

18 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN ASEMA (KRL 17 ) Kuntajakoselvittäjä voidaan ottaa virkasuhteeseen. Kuntajakoselvittäjään, jota ei ole otettu virkasuhteeseen, sovelletaan tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. Kuntajakoselvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua. Tehtävään määrättävällä henkilöllä tulee olla tehtävän hoitamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus. 16

19 PÄÄTÖKSENTEKO (KRL 18 ) Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. ( /478) Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Valtioneuvosto voi päättää 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. ( /478) 17

20 HENKILÖSTÖN ASEMA KRL 4 k ja 7 : Yhdistymisselvitys ja yhdistymisesitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. KRL 29 : Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. ( /478) Henkilöstön edustus ohjausryhmään Kuntakohtaiset yt-ryhmät 18

21 Selvitysalueella 2 8 milj. YHDISTYMISAVUSTUS (KRL ) Maksetaan 3 vuoden aikana ( %) Tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä. Takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia. 19

22 SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI 20

23 SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS VAASA 21

24 VM TYÖRYHMÄN ESITYS

25 SEURAKUNTAJAKO Kirkkolaki 3 luku 3 : Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti tai kielellisellä perusteella, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus. Kirkkolaki 11 luku 1 : Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

26 NÄKÖKULMAT Elinvoima ja kilpailukyky Maankäyttö ja kaavoitus Kuntatalous Palvelut Organisaatiot ja yhteistyö Demokratia Millaisia vaikutuksia kuntajaon muuttamisella olisi? Millaisia mahdollisuuksia kuntajaon muuttaminen toisi? 24

27 TYÖN ETENEMINEN 25

28 Ohjausryhmä ORGANISOINTI 3 edustajaa + varaedustajat/kunta (kunta nimeää) Kuntajohtajat Henkilöstön edustaja (1/kunta, yt-tmk nimeää) Pj: VM Työvaliokunta Kuntajohtajat Pj: VM Toimialatyöryhmät Työvaliokunta vastaa elinvoima-, kilpailukyky-, maankäyttö- ja demokratia-asioista Hallinto-, henkilöstö- ja talous Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut 1 2 edustajaa/ kunta (viranhaltijoita) Pj ja sihteeri: työryhmä valitsee keskuudestaan. Seinäjoen edustaja kutsuu 1. kokouksen. VM edustaja osallistuu kokouksiin. Henkilöstön edustus: ohjausryhmän henkilöstöedustajista 1/ryhmä 26

29 OHJAUSRYHMÄN KOKOUSAIKATAULU Pvm Paikka Teema To klo 14 Seinäjoki Aloitus Ti klo 16 Alavus Elinvoima, kilpailukyky ja maankäyttö Ke klo 14 Isokyrö Kuntatalous ja palvelut Ti klo 14 Kuortane Organisaatiot ja demokratia Ti klo 14 Seinäjoki Johtopäätökset Ke klo 15 Alavus 27

30 KUNTAKÄYNNIT Pvm klo Alavus kh Ma 1.9. klo 16 Ilmajoki Isokyrö kh Ma klo Kuortane kh Ma 1.9. klo Seinäjoki kh Ma klo 15 28

31 VIESTINTÄ Tiedotusvastuu selvittäjillä Tiedotteet, tekninen apu? Valtuustojen/hallitusten tapaamiset Valtuustojen yhteistilaisuus? Kuntalaisten kuuleminen? WWW-sivut 29

32 SELVITYKSEN PERUSTEET Tieto, tahto, tunne Luottamus! Tavoiteikkuna vähintään vuosi 2030 Selvittäjät tekevät perustyön ja ehdotuksen; valtuustot päättävät 30