Ohjausryhmän kokous 14.3.

Transkriptio

1 Aija Tuimala, Jari Salomaa Ohjausryhmän kokous 14.3.

2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta (päivittyy tarpeen mukaan) Valtuustojen yhteisseminaari Aloitus- Seminaari Seminaari, Luonnos valmis Kuntien valtuustot Valtuustoryhmien kuuleminen Kuntien hallituskäynnit huhtikuu Kuntien valtuustokäynnit Valtuustojen päätöksenteko Ohjausryhmä klo klo klo klo klo klo Työvaliokunta Työryhmät Työryhmien työskentely tehtävänanto väliraportti ohry teemaryhmien raportti Sidosryhmät Tapaamiset ja aineiston keruu Viestintä Viestintäsuunnitelman mukainen jatkuva kuuleminen ja tiedottaminen Kuntalaiset Kuntalaisinfot huhtikuu Kuntalaisinfot Valmistuvat asiakirjat Tilasto-analyysit Muut taustaanalyysit Työryhmien materiaalit Selvitys ja sopimuspohja keskusteluun Selvittäjän esitys Prosessin vaiheet Taustoittaminen (tilastot ja tilannekuva) Tulevaisuuden ja tavoitteiden hahmottelu Kuntarakennemuutoksen vaikutusten kuvaaminen ja arviointi Selvitys valmis Sopimusneuvottelut Selvittäjän esitys 12/ 13 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 8/2014 9/2014

3

4 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia Lähipalvelut ja palveluiden saatavuus Erityispalvelut Tehokkuus ja Vaikuttavuus Tukipalvelut Palvelut Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainenja toimintakykyinen kunta Poliittinen rakenne Alueellinen demokratia Organisaatiorakenne Vetovoima ja kilpailukyky Työllisyys ja työpaikat Muuttotilastot Koulutustaso Kehittämisen kärjet Kaavoituksen tilanne Liikennesuunnittelu Infra Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö Talous-ja henkilöstöresurssit Talouden ennusteet Henkilöstön eläköityminen Osaamisen ennakointi ja resurssien suunnittelu

5 MUUTA Keskeiset sidosryhmät on pääosin kuultu (yhtiöt, kuntayhtymät, LUT, Kauppakamari, yrittäjät, Etelä-Karjalan liitto, alueen kansanedustajat) Sote Eksoten johtoryhmätapaaminen ja haastattelut Materiaalinkeruu nykytilasta ja kehittämislinjauksista Kuntien vastuuvirkamiesten yhteinen tapaaminen tulossa Elinvoima Sidosryhmät on kuultu Elinvoiman nykytilannetta kuvattu materiaalien avulla Tapaaminen tulossa Kuntajohtajat valmistelevat näitä asioita ohjausryhmälle

6 Imatra Lappeenranta Luumäki Lemi Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Tekniset palvelut -ryhmä Sivistys- Palvelutryhmä Henkilöstötyöryhmä Talous- Ja Investoinnit Hallinto, Demokratia Ja viestintä VM ICT Muutostuki Organisoituminen EKSOTE ja ELINVOIMA kuntajakoselvittäjien valmistelusta Kuntajohtajien työvaliokunnan käsittelyt- ei omaa ryhmää

7 Työryhmien työskentely ja tehtävät Työskentely ajoittuu välille Kuntajakoselvittäjät työstävät raportin, jäseniltä odotetaan erityisesti pohdintaa sekä oman kunnan tietojen toimittamista Työryhmät valmistelevat seuraavat asiat ohjausryhmälle Kuvaus palveluiden järjestämisen nykytilanteesta Arvio eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksista palveluihin (asiakkaat, kustannukset, palveluverkko, ict, henkilöstö, kuntayhteistyö) Yhden kunnan malli Kahden kunnan malli Organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista arvio- mikä muuttuisi ja miten jos yhden kunnan malli/kahden kunnan malli?

8 Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta erillinen liite 8

9 VIESTINTÄ

10 AVOIMET INFOT KUNTALAISILLE ja KH infot pvm paikka kh info Rautjärvi kh Info valtuustosali 8.4. Luumäki kh info valtuustosali Taipalsaari kh Taipalsaari info Saimaanharjun yhtenäiskoulu Imatra info Saimaan ammattiopiston auditorio, Koulukatu Imatra kh Lappeenranta kh info kaupungintalo Savitaipale Kh info kunnantalo, valtuustosali Parikkala ohjry Parikkala kh info Harjulinna, Valtuustosali, os. Harjukuja Lemi kh info koulukeskuksen auditorio Ruokolahti kh info kunnantalon valtuustosali, Virastotie 3

11 Alustava ohjelma infopäivinä Klo hallituksen info - Valmistelun eteneminen- havainnot työryhmätyöskentelystä - Keskustelua Klo valtuuston/kh:n pj avaa tilaisuuden - selvittäjä/t esittelevät selvityksen tarkoituksen ja tilanteen - Muita puheenvuoroja kunnasta? Ohjausryhmän edustaja? - Kysymyksiä ja vastauksia Klo 19.30/20.00 tilaisuuden päättäminen henkilöstöinfot hoidetaan kuntien toimesta, yhteistä pohjaa valmistellaan Yhteiset ilmoitukset infoista (esitetyt lehdet) - Etelä-Saimaa - Uutisvuoksi - Länsi-Saimaan Sanomat - Parikkalan-Rautjärven Sanomat - Vartti - Lappeenrannan Uutiset/ Imatralainen

12 SOTE Yhteenvetoa järjestämislain kuntavastauksista

13 Sote -järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki) Tammikuun alussa järjestämislakiehdotus lähti kuntiin lausunnolle saakka Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan seuraavan vuoden alusta Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta Lakiehdotuksen mukaan sote -alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa

14 Lakiehdotus Etelä-Karjalan näkökulmasta Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien ympärille (yli asukkaan kunta) Etelä-Karjalassa vastuukunta olisi siis Lappeenranta Sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myös toimia perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle asukkaan kuntien kanssa. Imatran väestöpohja riittää perustason palveluiden järjestämiseen Samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen voidaan lukea Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välitöntä edustusta sotealueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason aluetta edustaa sote-alueen toimielimessä perustason valitsema edustaja tai edustajat

15 Lakiehdotuksen keskeisimmät ongelmat lausuntojen perusteella Oikeudellinen vastuu sekä päätöksenteko- ja rahoitusvastuu ovat eri tahoilla Vastuukunnalla ei ole otto-oikeutta yhteisen toimielimen päätöksiin (vastuu/päätösvalta) Myös rahoittajien eli jäsenkuntien mahdollisuudet ohjata päätöksentekoa ovat vähäiset, mutta vastuu asukkaiden hyvinvoinnista kuitenkin säilyy kunnilla Perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välttämättä edustusta sotealueen yhteisessä toimielimessä Rahoitus ja kokonaisuus:suurin osa Etelä-Karjalan kunnista kokee, että perustason ja sote-alueen päällekkäinen toiminta mahdollistaa perustason osaoptimoinnin (rahoitus suoriteperusteisesti) sekä estää kustannustehokkaan ja johdettavissa olevan palvelujärjestelmän Imatran kaupunki haluaa edelleen säilyttää perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun itsellään Viiden erityisvastuualueen malli on hallinnollisesti ja taloudellisesti raskas- Yksi ERVA Kuntarakenteen ja sote -rakenteen ratkaisun haasteellisuus avoimessa tilanteessa

16 Kuntien lausunnoissa esille nostettuja asioita Ei palveluiden keskittämiselle- peruspalvelut tulee tarjota lähellä, vaikutukset arvioitava Eksote- malli turvaa sote integraation tällä väestöpohjalla Ei perustason alueita Tarkoituksenmukainen alue ratkaisu- epäselvästi sanottu Kuntayhtymämalli on selkeä Kunnilla pitää olla päätösvalta vastuukunnan/kuntayhtymän välillä Kaikilla kunnilla tulee olla vastuukunnan toimielimessä edustaja Vastuukunnan rooli epäselvä Järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu kuvattava selkeämmin Kiinteistöjen omistus selvitettävä Sote -alueen rahoituksen tulee olla samanlainen alueen kunnille- ei rahoituksen eriarvoistumista Työnjako valtion suuntaan selvennettävä, STM ja THL tulee olla selkeämmät yhdyshenkilöt kuntiin, Esitetty lakiluonnos on sekava ja pirstaloittaa sote-palvelut Muutostukea ehdotettiin esim. hlöstön jaksamiseen sekä ICT-asioihin ja joukkoliikenteeseen

17 Imatran seudun muiden kuntien näkemyksiä Eksoten purkaantumisen aiheuttamat ongelmat Takaperoista toimintaa, sillä Eksoten kehittämistyöhön on satsattu merkittävästi Lisäarvoa nykyiseen verrattuna ei syntyisi Ongelmia syntyisi myös alijäämien siirtämisessä jäsenkunnille Kiinteistöjen hallinnointi Imatran perustason alueeseen liittyminen tarkoittaisi sitä, että kunnat osallistuisivat suoraan perustason aluetta hallinnoivaan toimielimeen ja välillisesti perustason kautta sote-alueen toimielimeen Vaikutusmahdollisuus sote-alueen toimintaan heikkenisi samalla kun toimintaan tulisi lisää hallinnollisia portaita. Perustason alueiden mahdollistaminen ei edesauta hoitoketjun sosiaalihuolto - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito -tavoitetta. Lisäksi perustason ja sote-alueen sisäkkäinen toiminta heikentää kustannustehokkuutta.

18 Eksoten lausunto Järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä vaikeuttaa sote-palvelujen integraatiota Järjestämisvastuun perustuttava väh asukkaan väestöpohjaan Jos järjestämisvastuu jakautuisi ehdotetulla tavalla, lakiin tulisi ottaa säännös, joka velvoittaa järjestämisvastuussa olevia tahoja alueelliseen yhteistyöhön Se että ylintä päätösvaltaa käyttää edustajainkokous on ristiriidassa vastuukunnan oikeudellisen ja taloudellisen vastuun kanssa Rahoitus Kuntien mahdollisuus sopia rahoituksesta on selkeä lähtökohta, myös painotettu kapitaatiomalli on hyvä ns. perälautasäännös. Ehdotettu säännös perustason alueen maksusta käytön mukaan on ongelmallinen. Laissa määriteltävä, mitä käytöllä tarkoitetaan Alijäämän kattamisvelvollisuus: laissa pitää olla tarkka säännös, missä suhteessa varoista ja veloista vastataan

19