Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Uusi kunta alueen ja elinkeinoelämän kehityksen mahdollistajana Yritysten edustajien seminaari Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1

2 Uusi kunta on mahdollisuus Selvitystyö käynnistyi Asiasisällöltään valmiina esiteltäväksi kuntien valtuustoille viimeistään Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy Erityisselvityksen tavoitteena on ollut selvittää edellytykset Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strategiselle yhdistymiselle siten, että syntyisi uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille. 2

3 Kuntajakolaki 1 Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. 3

4 Kuntajakoselvittäjän ehdotus Selvitykseni perusteella ehdotan seuraavaa: Kuntajakoa muutetaan lakkauttamalla Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta ja perustamalla uusi kunta. Uuden kunnan nimi on Jyväskylä, se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Jyväskylän vaakunan. 4

5 Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinkeinot ja työllisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi 5

6 Seutukuntien nettomuutto

7 Korkeakoulutettujen osuus väestöstä

8 Bruttokansantuote/ asukas Jyväskylän sk euroa/ asukas Lahden sk Tampereen sk Kuopion sk Oulun sk Lähde:Tilastokeskus Jyväskylän sk Lahden sk Tampereen sk Kuopion sk Oulun sk * BKT/ asukas markkinahintaan edellisen vuoden hinnoin 8

9 Verotulot / asukas Jyväskylä Jyväskylän mlk 2700 Korpilahti Verotulot euroa/ asukas Kuopio Lahti Oulu Tampere Lähde:Tilastokeskus 2007 Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Kuopio Lahti Oulu Tampere

10 Työttömyysaste vuonna

11 Pitkäaikaistyöttömyys

12 Tuotanto ja työllisyys vuonna 2005 (euroa työllistä kohden) 12

13 Johtopäätökset ja esitykset Seutu on erittäin menestynyt väestön kasvussa, uusien työpaikkojen määrän lisääntymisessä ja korkeakoulutettujen osuudessa väestöstä. Nämä tekijät ovat myös tulevaisuudessa keskeisiä tekijöitä kilpailukyvylle ja menestykselle. Tulevaisuudessa Jyväskylän seudulle on olennaista säilyttää asemansa suurimpien kaupunkisetujen etujoukossa ja jopa parantaa asemaa suhteessa kilpaileviin seutuihin. Suhteellisen aseman parantaminen edellyttää vahvuuksien voimakasta kehittämistä, mutta erityisesti heikkouksien lieventämistä. Suurimpia haasteita on bruttokansantuotteen alhainen taso, joka on vertailtavan kuntaryhmän (Lahti, Kuopio, Oulu, Tampere) heikoin. Bruttokansantuotetasoon vaikuttaa todennäköisesti osahankintatöiden, alihankintatyöpaikkojen alhainen osuus. Jyväskylän seutukunnassa on myös teollisuuden osuus tuotannosta ja työllisyydestä huomattavasti pienempi kuin Lahden, Tampereen ja Oulun seutukunnissa. 13

14 Johtopäätökset ja esitykset Seudulla on panostettu voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Elinkeinorakenne onkin monipuolistunut ja kasvualoina ovat metalliteollisuus, rakentaminen sekä palvelut ja kauppa. Bkt:n alhainen taso vaatinee teollisuusalojen työpaikkojen voimakkaampaa lisäämistä ja suurteollisuuden alihankintatyöpaikkojen kasvattamista. Kansainvälisten yritysten työpaikkojen lisääminen ja globalisaation myönteisten puolien hyödyntäminen on realisoitavissa. Väestön lisääntyminen ja tulotason nousu tukee palveluiden ja kaupan yritysten kasvua ja uusien yritysten tarvetta. Kokonaisuudessaan kehittämistoimenpiteet vaativat keskitettyjä kehittämisresursseja, niiden parempaa kohdistamista ja erityisesti johdonmukaista johtamista. 14

15 Johtopäätökset ja esitykset Erityisenä haasteena tulevaisuudessa on työvoiman saanti. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen edellyttänee erityisiä toimenpiteitä. Keskeistä on eri julkisten organisaatioiden erillisten resurssien ja hankkeiden yhdensuuntaistaminen sekä työttömän työllistämisen yksilöllinen suunnittelu. Jyväskylän kaupungin maineen ja tunnettavuuden vahvistaminen edellyttää panostamisesta julkiseen kuvaan ja johtamiseen sekä vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin, maankäyttöön ja kunnallisiin palveluihin. Uuden kunnan perustamisesta syntyvän näkyvyyden hyödyntäminen on mahdollisuus viestittää myönteisiä vetovoimatekijöitä. Maalaiskunnan alueen yritystoiminnan kehittämiselle selkeä kaupunkikokonaisuus tuo nykyistä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. 15

16 Johtopäätökset ja esitykset Uuden kunnan on arvioitava miten ja missä laajuudessa elinkeinojen kehittämistä resursoidaan ja elinkeinoelämän kehittämispalveluja tarjotaan. Samalla on arvioitava kehittämistyön rooli ja osuus konsernitason elinkeinopolitiikassa. Uuden kaupungin intressinä ja päävastuulla seudulla on vaikuttaa työllisyyden ja aluetalouden kehittämiseen. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen päätöksenteon yhtenäistäminen edistää yritystoiminnan ja asumisen edellytyksiä. Kokonaisuudessaan mahdollisuudet voidaan realisoida nykyistä helpommin yhtenäisellä päätöksenteolla ja organisaatiolla ja yhdistetyillä kehittämisvoimavaroilla. 16

17 Uusi kunta on mahdollisuus Strateginen yhdistyminen: Toimintaympäristön voimavarat ja mahdollisuudet sekä omat resurssit ja toimintakyky on selvitetty realistisesti Kunnianhimoiset, mutta toteutuskelpoiset tavoitteet, on asetettu Yhteistä tahtoa ja luottamusta on riittävästi Muutoksen johtamisen osaaminen varmistettu ja tehokas toteuttamisorganisaatio linjattu Organisaation toiminta edellyttää osaavia ja motivoituneita asiantuntijoita ja verkostoitumista yhteiskuntaan. Uusi kunta on mahdollisuus, joka voidaan myös hukata tekemällä tekninen kuntaliitos, joka synnyttää kunnan, jolla on epärealistiset tavoitteet, epäyhtenäinen johto, raskas organisaatio, jämähtäneet tuotantotavat, toimimattomat palvelut, jatkuva henkilöstöpula sekä tyytymättömät kuntalaiset ja asiakkaat. 17

18 Uusi kunta on mahdollisuus Kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan muodostama uusi kunta on suuri mahdollisuus ja mahdollisuusalueita on useita. Perustelen niitä kuudella elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmalla: 1) Ensinnäkin Jyväskylän kaupungista ja Jyväskylän maalaiskunnasta muodostuu luonteva työssäkäyntialueen kunta, joita kunta- ja palvelurakennehanke tavoittelee ja kuntajakolaki muutoksissa edellyttää. Kunta on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä varmistaa kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä ja menestystä sekä näkyvyyttä. Uusi kunta voi panostaa helpommin ja enemmän bruttokansantuotteen ja tulotason kasvattamiseen sekä työttömyyden vähentämiseen. 18

19 Uusi kunta on mahdollisuus 2) Toiseksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan resurssien yhdistäminen mahdollistaa terveen ja vakaan talouden. Peruspalveluinvestointien turvaaminen on runsaasti voimavaroja vaativa kokonaisuus, joka uuden kunnan suuremmilla resursseilla on mahdollista. Uuden kunnan kokonaisuudesta voidaan päällekkäisyyksiä poistamalla ja synergiaetuja hyödyntämällä vahvistaa taloutta. 3 ) Kolmanneksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaamiseen suurempi kunta antaa lisää uskottavuutta ja välineitä. Henkilöstön eläköityminen on uuden kunnan alkuvuosina mahdollisuus tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyyn sekä henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseen. Uudella kunnalla on enemmän painetta ja tarvetta asiantuntijoiden osaamisen, työyhteisöjen toimivuuden ja esimiestoiminnan vaikuttavuuden kehittämiseen. 19

20 Uusi kunta on mahdollisuus 4 ) Neljänneksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan palvelujen turvaaminen ja uudistaminen on paremmin mahdollista uudessa kunnassa. Erityisesti lähipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen uusilla asiakaslähtöisillä järjestelyillä mahdollistuu eri tavalla. Uudessa kunnassa palvelujen ja palvelupaikkojen määrän kasvu sekä henkilöstön osaamisen ja teknologian hyödyntäminen mahdollistaa löytää uusia kustannustehokkaita toimintatapoja ja lisätä tuottavuutta. 5) Viidenneksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan hallinnollisten rajojen poistuminen mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, liikenteen kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. Yhtenäisellä alueella uusi kunta voi tarjota vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä asumisen alueita ja muotoja sekä yritysten sijaintipaikkoja. 20

21 Uusi kunta on mahdollisuus 6) Kuudenneksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan erilaiset kokemukset kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta mahdollistavat uusien osallistumismuotojen toteuttamisen ja äänestysaktiivisuuden lisäämisen. Uudessa kunnassa poliittisen johtamisen ja ohjauksen vaikuttavuutta voidaan lisätä sekä samalla palauttaa demokraattiseen ohjaukseen kuntien ulkopuolella olevia toimintoja. Uuden kunnan johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen kehittäminen uudistaa johtamista ja tehostaa strategian mukaista ohjausta. Tarve ja mahdollisuus uudelle kunnalle on käynnistää uuden sukupolven johtamis- ja organisaatiomallin rakentaminen. 21

22 Uusi kunta on mahdollisuus 7) Ja loppujen lopuksi seitsemänneksi kuntien yhdistäminen mahdollistaisi henkisten voimavarojen suuntaamisen jatkuvista vuosia kestävistä liitoskeskusteluista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Muutoksessa historian ei pitäisi liikaa hämätä, eikä nykypäivän kaikkien asioiden häiritä, eikä tulevaisuuden epävarmuuksien pelottaa. 22

23 Elinkeinot ja vetovoima -MAHDOLLISUUDET Kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämisellä bruttokansantuotteen ja tulotason parantaminen Elinkeinorakenteen monipuolistamisella ja suurteollisuuden alihankintaa lisäämällä työttömyyden vähentäminen Hyvän maineen hyödyntäminen asumiskuntana ja yritysten sijoituspaikkana Globaalitalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja parempi varautuminen sen aiheuttamiin uhkiin Kansainvälisen kaupunkikulttuurin kehittäminen ja vetovoiman lisääminen osaajien saamiseksi Lisääntyvillä kehittämispanoksilla seudun ja Keski-Suomen kilpailukyvyn lisääminen 23

24 Elinkeinot ja vetovoima - HAASTEET Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Voimavarojen yhdistämisen mahdollistamien panostusten realisoituminen työpaikkoina Uuden kunnan erikoisuus ja näkyvyys johdettava käytännön tuloksiin Maakunnan ja kaupunkiseudun voimavarojen yhdistäminen yhteistyötä Julkisen kuvan ja johtamisen imagon parantaminen uusilla toimenpiteillä 24