Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 1

2 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä työryhmät ohjausryhmä Taipalsaari valmisteluryhmä ja kuntajohtajat työvaliokunta 26.8.Ohjausryhmä Rautjärvi SELVITYKSEN KÄSITTELY LUONNOS VAIHTO- EHDOISTA NÄHTÄ- VILLE Kuntainfot klo Rautjärvi 1.9. klo Ruokolahti 2.9. klo Lemi 3.9. klo Savitaipale 4.9 klo Luumäki 8.9. klo Lappeenranta klo Imatra 16.9.klo Parikkala klo Taipalsaari Seutukuntatapaamiset 8.9. Länsi-Saimaa ja LPR Imatran seutu valmisteluryhmä klo ja klo 13 ohjausryhmä, LPR 10/ /14 -> Hallitukset asettavat selvityksen nähtäville 30 päivän nähtävillä olo, kuntalaisten kuuleminen Hallitukset kokoavat huomautukset ja tekevät esityksen valtuustolle Valtuusto käsittelee selvittäjien esityksen KUNTIEN NEUVOTTELUT? SELVIT- TÄJIEN ESITYS Ohjausryhmän kokous Lemi Mahdolliset jatkoneuvottelut ja uusi päätösprosessi päätös 2

3 Mitä on tehty kun selvityksen aikana? Luottamushenkilöt Kuntakäyntejä (hallitus, valtuustoinfo, johtoryhmät) 3-4 krt/ kunta, yht 30 krt Valtuutettujen yhteisseminaari tammi- ja toukokuu 2 krt Ohjausryhmän kokoukset 10 krt Kuntalaiset Kuntalaisinfot huhtikuu ja syyskuu 2/kunta yht 18 Kuntalaiskyselyt 2 krt Viranhaltijat Kuntajohtajatapaamiset 2 krt, työvaliokunnan kokoukset 3 krt Työryhmien kokoukset ja yksi yhteinen tapaaminen 20 krt Valmisteluryhmän kokoukset 19 krt Henkilöstö Kuntien yhteiset yt -toimikuntien infot 2 krt, osallistuminen seminaariin Sidosryhmien kuulemiset ja tapaamiset noin 30 krt, lisäksi viranhaltijatapaamisia mm. viestintään liittyen Media 3 taustainfoa Tiedotteet ohjausryhmän kokouksista Selvittäjien muu työ 6 työryhmäraporttia, tilastokatsaus, elinvoimaraportti selvityksen osa A (tarkastelut nykytilanteesta ja kehittämistarpeista) selvityksen osa B (kuntarakennevaihtoehdot ja niiden arviointi) selvittäjien esitys 3

4 8/2014 9/ / / /2014 1/2014 Erityinen kuntajakoselvitysluonnos Selvittäjien esitys Kuntien neuvottelut Esitys nähtävillä Kuntien päätökset selvittäjien esityksestä mennessä SOTE-laki lausunnolle SOTE-laki eduskuntaan VAIHTOEHDOT ETEENPÄIN KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN ESITYKSEN KÄSITTELY MAHDOLLISET KUNTIEN OMAT NEUVOTTELUT ETENEMISESTÄ? Kunnat päättävät mitä sitten 4

5 Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä. Poikkeaminen näistä perusteista vaatii erityisen kuntajakoselvityksen. Yht Page 5

6 JÄRJESTÄMINEN Ensimmäinen Edustajainkokous 5/2015 mennessä AVI kutsuu koolle TUOTTAMINEN Perussopimus solmittu 10/2015 mennessä Valtioneuvosto päättää perussopimukse sta tarvittaessa Sote-alue aloittaa 1/2016 Ensimmäinen järjestämispäätös 10/2016 mennessä Halukkaat tuottajat ilmoittautuvat 2/2016 mennessä Jos ilmoitukset ei kata alueen kaikkia kuntia tai kaikkia palveluita sotealue kutsuu kuntien edustajat selvittämään tuottamisvastuun toteuttamista. Jos sopua ei synny sote-aluemäärää kunnat, jotka perustavat kriteerit täyttävät kuntayhtymät Tuotanto-organisaation rakentaminen (johtojärjestelmät ja organisaatiorakenne, henkilöstö ja sijoittuminen sekä palveluiden organisointi) Valitut tuotanto-organisaatiot mukana järjestämispäätöksen laadinnassa Tuottajat aloittavat 1/ Page 6

7 SELVITÄÄNKÖ TULEVAISUUDESTA PAREMMIN ITSE VAI YHDESSÄ? KETKÄ OVAT OIKEAT KUMPPANIT? VALTIONOSUUS- MUUTOKSET (jako ja määrä) -27 Meur 2014 TALOUDEN RAAMI KUSTANNUS- KEHITYS (sote, tehtävät)? SÄÄSTÖPOTENTIAALIA ON HALLINNOSSA JA RAKENTEISSA (arvio yli 10 Meur) KUNNAN TOIMINTA VEROTULOJEN KEHITYS (elinkeinotoiminta)? PALVELU- TARPEIDEN KEHITYS (väestön määrän ja ikäjakauman kehitys) Menoja +15 Meur Page 7

8 Ennuste perustuu palvelutarpeiden kasvuun Page 8

9 KUNTARAKENNEMUUTOKSEN TAVOITTEISTA 9

10 RAKENNEMUUTOSTAVOITTEITA DEMOKRATIA, JOHTAMINEN, HLÖSTÖ - Edustuksellisen demokratian uudistaminen - Valtuusto lain mukainen, 4 lautakuntaa - Uusi toimintamalli - Kuntakonsernin tiivistäminen - Aluetoimikunnat - Henkilöstön kehittämisohjelma - Asiantuntijuuden vahvistaminen ELINVOIMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Elinvoiman vahvistaminen maakunnassa - Kuntakeskusten elinvoiman seuranta ja kehittäminen - Tiiviimpi yhteistyö osaamisen jäämiseksi alueelle - Kaupan ja matkailun edistäminen - Väestönkasvun mahdollistaminen - Yhteisöllisyyden vahvistaminen - Joukkoliikenteen kokonaistarkastelu - Kehityskäytävän kasvu - Infran ylläpito PALVELUT - Uudenlaiset toimintamalli (sähköinen asiointi, hyvinvointiasemat, asiointipisteet - Yksinkertaisemmat ja tehokkaammat rakenteet - Palvelut sopeutetaan väestökehitykseen - Valinnanvapautta ja käyttäjädemokratiaa lisää - Palveluperiaatteet yhtenäistetään - Lähiasiointi kuntakeskuksissa TALOUS Tasapainottamissuunnitelma laaditaan ennen muutosta Yhdenmukaiset palvelut budjetin raamissa Hallinnon kustannusten keventäminen Palveluverkkouudistukset ja tarjonta Kiinteistöjen suunnittelu ja hallinta Yhdistymisavustukset yhdistymisen kustannuksiin 10

11 11

12 LÄHIDEMOKRATIAN SISÄLTÖJÄ 12

13 Page 13

14 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT KUVAUS JA ARVIOINTI 14

15 Kuntarakennevaihtoehdot Jatketaan nykypohjalta Yhteistyörakenteet, yksittäiset liitokset tarpeen mukaan Perustetaan yksi kunta Koko maakunta yksi kunta Perustetaan kaksi kuntaa Imatran seutukunta ja Lappeenrannan seutukunta Muu vaihtoehto- etäisimmät kunnat eivät ole mukana Kaupungit ja niiden lähinaapurit liittyvät yhdeksi tai kahdeksi kunnaksi 15

16 ETELÄ-KARJALASSA POIKKEUKSELLISEN PALJON MAAKUNNAN YHTEISTYÖTÄ valkoiset- seudulliset toiminnot punaiset- voisivat olla maakunnallisia toimintoja siniset - maakunnallisia toimintoja Sinireunaiset ovat yhtiöitä/ky:tä Oranssireunaiset ovat yhteislautakuntia 16

17 Kuntarakenneskenaario 0: JATKETAAN KUTEN NYTKIN 9 kuntaa ennallaan MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 10 VUOTTA YHTEISET PALVELUT ERILLISINÄ TOIMIJOINA LISÄÄNTYVÄT YKSITTÄISIÄ KUNTA- LIITOKSIA -Talous heikkenee Kuntien rakenteet tiivistyvät ajan myötä hiljalleen (kunnat ja konsernit) DEMOKRATIA, OHJAUS, KOKONAISTALOUS JA KUNTIEN OLEMASSAOLON TARKOITUS EPÄSELVÄT EI SUURIA MUUTOKSIA- EI SUURIA ETUJA KUNTIEN TILANTEET VOIVAT MUUTTUA ÄKILLISESTIKIN HIDAS PROSESSI ELINVOIMAN KEHITTÄMISEN KOKONAISVASTUU KENELLÄ? 17

18 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT VARIAATIOINEEN YKSI KAUPUNKI ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale) KAKSI KAUPUNKIA ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parikkala UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala 18

19 YHDEN KUNNAN VARIAATIOT A. YKSI KUNTA = maakunnan kaikki kunnat A1. Yksi kunta ja reunakuntien omat ratkaisut A1. Mukana? Parikkala A1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Imatra Rautjärvi Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Page 19

20 Kuntarakenneskenaario A: YKSI KUNTA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5 VUOTTA YHTEISET PALVELUT JA KUNTIEN TOIMINNOT YHDISTETÄÄN 9 kuntaa ja konsernit yhdistyvät Alkuvuosina sisäisen rakenteen sekä ulkoisen aseman vahvistaminen tärkeää (tuottavuus ja kilpailukyky keskeisiä kehitettäviä asioita) SISÄINEN MUUTOS VIE ALUSSA AIKAA-ERITTÄIN HAASTAVA MUUTOSPROSESSI HYÖTYJEN REALISOINTI VAATII IKÄVIÄ PÄÄTÖKSIÄ- MAHDOLLISUUS NOPEISIIN MUUTOKSIIN MAAKUNNAN KOKONAISETU VAHVASTI KESKIÖSSÄ MAAKUNTARAKENTEET UUDISTETTAVA 20

21 YKSI KUNTA Hyödyt/ Mahdollisuudet Rahoitus ja palvelut kaikille palveluille ja asukkaille yhdenvertaiset Hallinto- ja konsernirakenteiden tiivistäminen keskeinen säästökohde Merkittävä toimija ja vaikuttaja kotimaassa ja ulkomailla, elinvoima ja kilpailukyky Maakuntarakenne uudistettava, työnjaon mahdollisuus neuvoteltava maakuntien ja ELY:n välillä Kriteerien mukainen, kehityskäytävä ja kriittiset kunnat mukana Koko maakunnan asioiden suunnittelu, kuntakeskukset ja aluepalvelut Henkilöstö yhtenä resurssina, erikoistuminen, sijaistaminen, eläköityminen Työrauha tulevaisuudessa- ei jatkuvaa muutosta Mahdollinen vahva sote- toimija Haitat/ Riskit Laaja kunta- etäisyydet ja asiointi vaativat suunnittelua Haastava muutosprosessi laajalla alueella Poliittinen johtaminen muuttuu ammattimaiseksi- demokratian laaja kehitys vaarantuu Byrokrata voi lisääntyä Päätöksenteko ja palvelut voivat etääntyä kuntalaisista Ikäviä päätöksiä tarvitaan hyötyjen saamiseksi, rakennemuutos ei yksin tuo hyötyjä vaan mahdollistaa ne Sisäinen uudistuminen vie muutaman vuoden Uusia lähidemokratian malleja ei saada toimiviksi 21

22 KAKSI KUNTAA - VARIAATIOT B1. Mukana? B. KAKSI KUNTAA SEUTUKUNNITTAIN B1. SEUTUKUNTIEN KÄRJET EIVÄT MUKANA (Parikkala- suunta?, Länsi-Saimaan Luumäki ja Savitaipale (Lemi) yhdessä) Parikkala B1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Imatra Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Page 22

23 Kuntarakenneskenaario B: KAKSI KUNTAA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5-10 VUOTTA Kaupunkiseutujen yhdistyminen vaiheittain Seutukunnittainen palveluiden, elinvoiman ja talouden tiivis suunnittelu Seuraavia Seuraavia rakennemuutoksia rakennemuutoksia SEUTUKUNTIEN TIIVISTYMINEN ON JOHTAMISEN KANNALTA HALLITTAVISSA KONSERNIRAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TEHTÄVÄ MAAKUNNAN YHTEISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NEUVOTELTAVA MAAKUNNAN YHTEISTYÖ MUUTTUU SEUDUN KILPAILUKYKY MENEE MAAKUNTATASON EDELLE MUUTOSPROSESSI KUNTIEN VÄLILLÄ JATKUU 23

24 KAKSI KUNTAA Hyödyt/ Mahdollisuudet Seudut ovat luontevia kokonaisuuksia, muutos helpompi kuin yhden kunnan mallissa Talous/työssäkäyntialueen kunnat ovat liittyisivät Kuntalaiset voivat hyödyntää palveluita kuntarajojen rajaamatta Kaupungit laajenisivat maantieteellisesti ja saisivat monimuotoisuutta luonteeseensa Kaksi nykyistä vahvempaa toimijaa Talouden tehostaminen seuduttain Haitat/ Riskit Kaupunki- maaseutu näkökulman rakentaminen kaupunkeihin vaativaa Kaupunkien keskinäinen kilpailu mahdollista Maakuntatason edunvalvonnan organisointi Fyysiset etäisyydet kasvavat nykyisestä Keskittäminen kaupunkikeskeisesti luontevaa Yhtä kuntaa pienemmät muutos/tehostamismahdollisuudet Maakunnalliset palvelut organisoitava uusiksi (sote) 24

25 MUUT VAIHTOEHDOT (Luumäki, Savitaipale, Parikkala eivät mukana, yksi tai kaksi kuntaa) Hyödyt/ Mahdollisuudet Haitat/ Riskit Ydinalueen kehitys ja edut kuten kuvattu aiemmin Maaseutukunnat vaihtoehtona kaupungille, mahdollinen Länsi-Saimaan kunta Monta erilaista brändiä tavoittelee uusia asukkaita ja yrityksiä Maaseutukuntien yhteisöllisyyden vahvistajina kunnat- palvelut tuotetaan yhdessä Kokonaisratkaisu uupuu Konsernirakenteiden tehostaminen vajaata, koska yhteisiä rakenteita tarvitaan edelleen Maaseutukuntien riippuvuus suuremmista kunnista vahva, kokoerot korostuvat Maaseutukuntien vastuu palveluista tulevaisuudessa pieni 25

26 AIKA PIENTEN ASKELTEN ETENEMINEN KUNTARAKENNEMUUTOKSISSA ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Länsi- Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parik kala JOKO TAI Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala YKSITTÄISET KUNTALIITOKSET? 26

27 MITEN AIKA HUOMIOITAVA Rakennemuutos on pitkä muutosprosessi Aika päätöksestä toteutushetkeen voi olla pitkä, sisältöjä on sovittava jo sopimuksessa Tuleeko muutosprosesseja useita? vaikutukset kestävät silloin vuosia Milloin hyödyt konkretisoituvat? Edut usein vasta ensimmäisen valtuustokauden jälkeen Onko nyt oikea aika? Keskeistä pienempien kuntien talouskehitys Pienemmät kunnat tarvitsevat kumppania Kaupunkien pakko ottaa vastaan, jos kriisikuntia Neuvotteluetu, jos talous ei huonossa kunnossa 27

28 28

29 TULEVAISUUS VAATII tiedolla ja taidolla johtamista tunteetkin on otettava huomioon 29