Paraneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä
|
|
- Ida Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Maarit Kyläniemi, Hannu Haapasalo, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola Neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät ovat syöpiin liittyviä harvinaisia ääreis- tai keskushermoston sairauksia. Niiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne voivat edeltää syövän kliinistä ilmaantumista ja vaikuttaa potilaan ennusteeseen ja hoitojen valintaan. Antineuronaaliset vasta-aineet kytkeytyvät olennaisesti tiettyihin syöpätyyppeihin ja paraneoplastisiin oireyhtymiin. Tässä katsauksessa kuvaamme kliinisesti merkittävät neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät ja niiden hoidot ja käsittelemme antineuronaalisten vasta-aineiden osuutta niiden patogeneesissä ja diagnostiikassa. Paraneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä tarkoitetaan syöpiin todennäköisesti immunologisella mekanismilla välillisesti liittyviä keskus- tai ääreishermoston oireita, jotka eivät ole yhteydessä hoitojen haittavaikutuksiin, infektioihin, metabolisiin tai ravitsemuksen puutoksiin tai koagulopatioihin (Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Paraneoplastisten neurologisten oireyhtymien ilmaantuvuuden on arvioitu olevan kaikilla syöpäpotilailla 0,2 1 % ja pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla noin 0,4 3 % (Dalmau ja Posner 1997, Nath ja Grant 1997, Scaravilli ym. 1999). Niiden tunnistamisella on kuitenkin suuri merkitys yksittäisten potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta. Viime vuosina todettu spesifisten antineuronaalisten vasta-aineiden kytkeytyminen tiettyihin syöpätyyppeihin ja neurologisiin syndroomiin on lisännyt kiinnostusta näihin oireryhtymiin (Dalmau ja Posner 1997, Nath ja Grant 1997). Paraneoplasia ilmenee usein ennen syöpädiagnoosia, jolloin neurologisen oireiston tunnistaminen paraneoplastiseksi saattaa johtaa primaarisyövän varhaisempaan diagnosoimiseen ja hoidon aloittamiseen (Liu ym. 2000). Kasvainspesifisten autovasta-aineiden esiintyminen voi auttaa myös pienen kasvaimen paikallistamisessa. Toisaalta vasta-aineiden löytyminen ei sulje pois muita neurologisten oireiden aiheuttajia, joita ovat tulehdukselliset, metaboliset, toksiset tai solunsalpaajahoitoihin liittyvät (esim. 5-fluorourasiili) reaktiot jo todettua syöpää potevalla (Moll ym. 1995). Tavallisimmat kliiniset neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät Mahdollisten neurologisten paraneoplastisten oireyhtymien luettelo on varsin pitkä (taulukko 1). Kliinisesti merkittävimpiä tässä joukossa ovat enkefalomyeliitti, limbinen enkefaliitti, subakuutti pikkuaivodegeneraaatio, Lambert Eatonin myasteeninen syndrooma (LEMS) ja subakuutti sensorinen neuronopatia (Vincent ym. 1998, Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Paraneoplastinen enkefalomyeliitti on diffuusi keskushermostosairaus. Oirekokonaisuuteen kuuluvat epileptiset kohtaukset, subakuutti dementia, psykiatriset sekä aivorunko- ja pikkuaivo-oireet, autonomisen hermoston toimintahäiriö ja perifeerinen neuropatia. Samanaikaisesti voi esiintyä myös muita paraneoplastisia oireyhtymiä, kuten subakuutti sensorinen neuronopatia ja limbinen enkefaliitti (Bolla ja Palmer 1997, Nath ja Grant 1997). Duodecim 2002;118:
2 Taulukko 1. Mahdollisia paraneoplastisia neurologisia oireita (kliinisesti merkittävimmät kursivoitu). Aivot ja aivohermot subakuutti pikkuaivodegeneraatio enkefalomyeliitti limbinen enkefaliitti retinopatia opsoklonus / myoklonus näköhermotulehdus Selkäydin nekrotisoiva myelopatia myeliitti jäykkyysoireyhtymä Perifeeriset hermot subakuutti sensorinen neuronopatia motoneuronisairaus sensorimotorinen polyneuropatia autonominen neuropatia neuromyotonia Hermo-lihasliitos Lambert Eatonin myasteeninen syndrooma myasthenia gravis Lihas nekrotisoiva myopatia Limbisen enkefaliitin keskeisiä oireita ovat subakuutti amnesia ja affektiivinen häiriö. Epileptiset kohtaukset ovat tavallisia, ja joillakin potilailla esiintyy hallusinaatioita ja paranoidisia harhaluuloja. Dementian eteneminen voi johtaa tajunnan heikkenemiseen ja koomaan (Dropcho 1998). Tämä on ainoa paraneoplastinen neurologinen oire, jonka diagnosoinnissa on hyötyä aivojen magneettikuvauksesta: T2-painotteisissa kuvissa todetaan tyyppilöydöksenä signaalinvoimistuma molemmissa ohimolohkoissa (kuva A). Pikkuaivodegeneraation oireet ilmaantuvat yleensä muutamien viikkojen aikana heijastaen pikkuaivojen laaja-alaista toimintahäiriötä (Liu ym. 2000). Tyyppioireita ja -löydöksiä ovat huimaus, pahoinvointi, dysartria, silmien liikehäiriöt ja ataksia. Nopean ilmaantumisen jälkeen oireiden eteneminen pysähtyy, mutta ne ehtivät aiheuttaa usein pysyvän ja vaikean vammaisuuden. A Kuva. Pienisoluista keuhkosyöpää sairastavalla 65-vuotiaalla miehellä todettiin neuropsykologisessa tutkimuksessa laaja-alainen retrogradinen amnesia. Potilaan vaimo oli havainnut miehensä muistissa selkeitä häiriöitä jo muutamaa kuukautta ennen syövän ensioireiden ilmaantumista. A) Aivojen magneettikuvauksessa todettiin T2-painotteisessa sarjassa molemmissa hippokampuksissa voimakassignaalinen muutos, joka on laajempi vasemmalla puolella. Kliininen kuva ja magneettikuvauslöydös ovat tyypillisiä limbiselle enkefaliitille. B) Potilaan seerumin tutkimuksessa todettiin anti-hu-vasta-aineeseen sopiva löydös: vasta-aine, joka värjäsi obduktiosta saadun normaalin aivoleikkeen neuroneja hippokampusalueella. Kuvassa positiivisesti värjäytyviä tumia hippokampuksen fascia dentatassa (tähti) ja CA4-alueella (nuoli). B 342 M. Kyläniemi ym.
3 LEMS on hermo-lihasliitoksen sairaus, jonka kliinisiin löydöksiin kuuluvat lihasheikkous sekä nielemis- ja puhevaikeudet. Jännevenytysheijasteet ovat yleensä poissa, ja ENMG-tutkimuksessa toistostimulaatio aiheuttaa lihasvasteen lisääntymistä (Somer 2001). Subakuutissa sensorisessa neuronopatiassa vaurion kohteena lienevät takajuuren gangliot. Oireyhtymä alkaa vaihtelevilla alueilla esiintyvinä tuntohäiriöinä ja etenee lopulta symmetriseksi neuronopatiaksi, jolle tyypillisiä piirteitä ovat polttavat dysestesiat, viiltävä kipu ja asentotunnon heikkenemisestä aiheutuva sensorinen ataksia, joka voi johtaa liikuntakyvyttömyyteen (Nath ja Grant 1997). Immunologiset mekanismit neurologisissa paraneoplasioissa Oireiden patogeneesissä on kysymys immuunireaktiosta. Eräät syöpätyypit, esimerkiksi pienisoluinen keuhkosyöpä, ilmentävät proteiineja, joita esiintyy normaalisti vain hermoston soluissa. Kasvainta ja tiettyä hermoston osaa vastaan syntyy immunologinen reaktio, jossa antigeenina toimii esimerkiksi Hu-proteiini (Posner ja Dalmau 2000). Immunologinen reaktio on sekä soluvälitteinen että humoraalinen, ja siihen voi liittyä immunologisen järjestelmän intoleranssia. Todennäköisesti soluvälitteinen reaktio on patogeneesissä merkittävämpi ja johtaa hermosolujen tuhoutumiseen, jolloin vasta-aineet toimivat lähinnä immunologisen reaktion spesifisinä markkereina (Nath ja Grant 1997, Liu ym. 2000). Tämä immunologinen reaktio saattaa olla protektiivinen hillitessään kasvaimen kasvua. Syövän ennuste on parempi sellaisessa tapauksessa, jossa potilaalla on vähän vasta-aineita Hu-antigeenia kohtaan (Dalmau ja Posner 1996). Jos immuunivaste on voimakas, seurauksena on paraneoplastinen oireyhtymä, joka johtaa hermoston merkittävään vaurioitumiseen (Dalmau ja Posner 1997, Vincent ym. 1998). Vasta-ainemääritysten merkitys Paraneoplastisten oireyhtymien oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä hermoston osan solutyyppiä vastaan kyseinen vasta-aine reagoi. Samakin vasta-aine voi aiheuttaa monenlaisia oireita, ja toisaalta eri vasta-aineiden oireet saattavat olla hyvin samanlaisia (taulukko 2). Tämän vuoksi paraneoplastiseen neurologiseen oireyhtymään liittyvää vasta-ainetta on mahdotonta päätellä kliinisten oireiden perusteella (taulukko 3). Vasta-aineet tunnistetaan immunologisin menetelmin. Seulontatutkimukseksi sopii parhaiten immunohistokemiallinen värjäys, jolla voidaan tunnistaa useimmat tunnetut paraneoplastisiin oireyhtymiin liittyvät vasta-aineet. Kun normaalia aivokudosleikettä inkuboidaan potilaan seerumissa tai likvorissa, niissä olevat antineuronaaliset vasta-aineet sitoutuvat kohdesoluihin tai -rakenteisiin. Seerumin immunohistokemiallisia värjäystuloksia verrataan positiivisten kontrollinäytteiden (esim. anti-hu, anti-yo jne.) tuloksiin. Löydöksen spesifisyys tulee varmistaa Taulukko 2. Antineuronaalisia vasta-aineita ja niihin liittyviä oireita. Vasta-aine Kohde Primaarikasvain Oireyhtymä Anti-Hu kaikki neuronaaliset tumat pienisoluinen keuhkosyöpä, neuro- enkefalomyeliitti, sensorinen neuronoblastooma, eturauhassyöpä patia Anti-Yo Purkinjen solujen solulima gynekologiset syövät, rintasyöpä subakuutti pikkuaivodegeneraatio Anti-Tr Purkinjen solujen ja muiden Hodgkinin tauti subakuutti pikkuaivodegeneraatio neuronien solulima Anti-Ri neuronien tumat rintasyöpä, gynekologiset syövät, subakuutti pikkuaivodegeneraatio, pienisoluinen keuhkosyöpä opsoklonus Anti-CV2 gliasolut pienisoluinen keuhkosyöpä, muut enkefalomyeliitti, subakuutti pikkuaivodegeneraatio 343
4 immunoblot-tutkimuksella, jossa käytetään yleensä eristettyä tai puhdistettua rekombinanttitekniikalla tuotettua antigeenia (Vincent ym. 1998, Giometto ym. 1999, Posner ja Dalmau 2000). Antineuronaaliset vasta-aineet Antineuronaalisia vasta-aineita on nimetty esimerkiksi ensimmäisen kuvatun potilaan etukirjainten tai vasta-aineen löytäjän nimen mukaisesti. Käytämme tässä vakiintuneinta nimeämisjärjestelmää. Anti-Hu on paitsi paraneoplastinen vastaaine myös proliferoivan, erilaistuvan neuronin merkkiaine, joka sitoutuu kaikkien neuronaalisten solujen tumiin (kuva B) (Graus ja Ferrer 1990, Honnorat ym. 1996). Anti-Hu-positiivisuuteen vahvimmin liittyviä paraneoplastisia oireyhtymiä ovat enkefalomyeliitti, subakuutti sensorinen neuronopatia, autonominen neuropatia ja limbinen enkefaliitti. Vasta-ainepositiivisuus liittyy useimmiten pienisoluiseen keuhkosyöpään, minkä vuoksi anti-hu-positiivisilta potilailta tulisi etsiä primaarituumoria ensisijaisesti keuhkoista. Anti-Hu-vasta-aineita on löydetty myös eturauhassyövän, neuroblastooman ja sarkoomien yhteydessä (Giometto ym. 1999). Neurologiset oireet voivat johtaa potilaan kuolemaan ennen kuin vasta-aineprosessin aikaansaanut syöpä sen aiheuttaisi (Liu ym. 2000). Ellei primaarisyöpää ole diagnosoitu, tulisi anti- Hu-positiivisia ja tupakoivia yli 50-vuotiaita anti-hu-negatiivisia potilaita, joilla on jokin edellä mainituista oireyhtymistä, seurata keuhkoklinikassa 4 5 vuotta (Molinuevo ym. 1998). Anti-Yo-vasta-aine sitoutuu pikkuaivojen Purkinjen solujen solulimaan ja laukaisee näiden solujen katoon johtavan prosessin (Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Kliininen ilmenemismuoto on subakuutti pikkuaivodegeneraatio. Toisin kuin anti-hu-positiivisilla potilailla kuolinsyy ei yleensä ole anti-yo-positiivisilla seuraus paraneoplastisesta oireyhtymästä vaan primaarisyövästä (Bolla ja Palmer 1997). Vastaainetta esiintyy gynekologisten syöpien, rintasyövän ja pienisoluisen keuhkosyövän yhteydessä (Dalmau ja Posner 1997). Anti-Yo-positiivisilla naisilla primaarituumorin etsintä tulisi kohdentaa rintojen ja lantion alueelle. Suositeltavia tutkimuksia ovat mammografia, huolellinen gynekologinen sisätutkimus, lantion alueen kuvantaminen, seerumin karsinoembryonaasinen antigeenin (CEA) määritys ja vahvassa paraneoplasiaepäilyssä laparotomia (Dropcho 1998). Anti-Tr-vasta-aine ilmaantuu Hodgkinin taudin yhteydessä ja aiheuttaa pikkuaivodegeneraatiota (Graus ym. 1997). Seurannassa seerumin ja likvorin vasta-ainepitoisuuuksien on todettu vähenevän syövästä paranemisen yhteydessä (Peltola ym. 1998, Posner ja Dalmau 2000). Immuunivärjäyksessä havaitaan Purkinjen solujen soluliman ja dendriittien värjäytymistä, joka muistuttaa suuresti anti-yo-värjäytymistä. Erotus vasta-aineiden välillä on tehtävä Western blotting -menetelmällä (Giometto ja Scaravilli 1999, Posner ja Dalmau 2000). Anti-Ri-vasta-aineita voi ilmaantua pienisoluisen keuhkosyövän, rintasyövän tai gynekologisten syöpien ja lapsilla neuroblastooman yhteydessä (Connolly ym. 1997, Posner ja Dalmau 2000). Vasta-aine kohdistuu keskusher- Taulukko 3. Vuodesta 1997 lähtien TAYS:ssa on tutkittu 666 potilasnäytettä, joista 15 on sisältänyt paraneoplastisia vastaaineita. Esimerkkejä löydöksistä. Vasta-aine Sukupuoli Paraneoplastinen Primaarikasvain Oireita esiintyi ennen ja ikä (v) oireyhtymä kasvaindiagnoosia Anti-Hu M 65 limbinen enkefaliitti pienisoluinen keuhkosyöpä ei Anti-Hu M 65 sensorimotorinen polyneuropatia pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä Anti-Hu M 67 sensorimotorinen polyneuropatia eturauhassyöpä ei Anti-Hu / Anti-CV2 N 45 subakuutti sensorinen neuronopatia pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä Anti-Yo N 62 subakuutti pikkuaivodegeneraatio munatorvisyöpä ei Anti-Tr M 32 subakuutti pikkuaivodegeneraatio Hodgkinin tauti kyllä Anti-Ri N 55 aivorunko- ja pikkuaivodegeneraatio pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä 344 M. Kyläniemi ym.
5 moston neuronien tumiin, ja immunohistokemiallinen värjäytyminen muistuttaa muuten anti-hu:lle tyypillistä värjäytymistä. Neurologisista oireista tärkeimmät ovat opsoklonus (epäsäännöllinen, toistuva silmänliike), myoklonus ja ataksia (Vincent ym. 1998, Giometto ym. 1999). Anti-CV2-vasta-aine kohdistuu gliasolukkoa lähinnä oligodendrosyyttejä vastaan (de la Sayette ym. 1998, Vincent ym. 1998). Anti- CV2-positiivisen paraneoplastisen oireyhtymän taustalta löytyy useimmiten pienisoluinen keuhkosyöpä tai tymooma. Kliinisiä ilmenemismuotoja ovat enkefalomyeliitti, pikkuaivodegeneraatio, limbinen enkefaliitti ja LEMS (Honnorat ym. 1996, Posner ja Dalmau 2000). Anti-amfifysiini, anti-ma ja anti-ta. Antiamfifysiini liittyy rintasyöpään aiheuttaen jäykkyysoireyhtymiä (stiff person syndrome) ja enkefalomyeliittiä. Jäykkyysoireyhtymä on lihaksistoon ajoittain pitkäkestoisia kouristuksia aiheuttava harvinainen sairaus. Kivessyöpiin liittyvä anti-ta aiheuttaa limbistä enkefaliittia ja aivorungon toimintahäiriötä. Anti-Ma-vasta-aineita voi syntyä usean eri syövän yhteydessä, ja ne aiheuttavat pikkuaivo- ja aivorunkodegeneraatiota (Saiz ym. 1999, Posner ja Dalmau 2000). Ionikanava-vasta-aineet joko estävät ionikanavaa toimimasta tai kiihdyttävät sen degeneraatiota. Näihin vasta-aineisiin liittyvät paraneoplastiset oireyhtymät ovat LEMS, myasthenia gravis, neuromyotonia ja autonominen neuropatia. Antigeeninen kohde LEMS:ssä on P/Qtyypin jänniteriippuvainen kalsiumkanava, myasthenia graviksessa α-1-asetyylikoliinireseptori, neuromyotoniassa jänniteriippuvainen kaliumkanava ja autonomisessa neuropatiassa α-3-asetyylikoliinireseptori (Vincent 1999). Ionikanava-vasta-aineita ei voida tunnistaa immunohistokemiallisesti. Keskimäärin %:lla LEMS-potilaista oireen taustalla on syöpäsairaus ja yli 90 %:ssa tapauksista kyseessä on pienisoluinen keuhkosyöpä (O Neill ym. 1988, Vincent 1999). Valtaosalla potilaista LEMS ilmaantuu keskimäärin kuukautta ja pisimmillään viisi vuotta ennen primaarituumorin havaitsemista (Chalk ym. 1990). Seurantatutkimuksiksi suositellaan keuhkojen tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta 6 12 kuukauden välein. Ellei primaarikasvaimesta ole viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen näyttöä, voidaan seuranta lopettaa (O Neill ym. 1988). Myasthenia graviksen ja neuromyotonian taustalta voi löytyä tymooma. Diagnostiseksi tutkimukseksi suositellaan välikarsinan tietokonetomografiaa. Paraneoplastisten oireyhtymien nykyhoito Subakuutin pikkuaivodegeneraation, enkefalomyeliitin ja subakuutin sensorisen neuronopatian ennuste on yleensä huono, jos taustalla on pienisoluinen keuhkosyöpä tai gynekologinen kasvain, mutta Hodgkinin tautiin liittyvässä sensorisessa neuronopatiassa neurologiset oireet voivat parantua merkittävästi onnistuneen lääkehoidon myötä (Sagar ja Read 1982, Plante- Bordeneuve ym. 1994). Plasmafereesia, laskimonsisäistä immunoglobuliinia, kortikosteroideja ja syklofosfamidia on kokeiltu sekä yksinään että osana yhdistelmähoitoa, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, vaikka antineuronaalisten vasta-aineiden pitoisuudet seerumissa ovat pienentyneet (Graus ym. 1992, Ben David ym. 1996, Keime-Guibert ym. 2000). Yksittäisten tapausselostusten perusteella voidaan olettaa, että enintään 10 % potilaista hyötyy immunosuppressiivisesta hoidosta. Lopullisten päätelmien tekeminen on vaikeaa, koska oireyhtymä korjaantuu joskus itsestään tai taustalla olevan syöpäsairauden onnistuneen hoidon myötä (Peltola ym. 1998). Kuukauden hoitokokeilu steroidilla (alkuannos mg/vrk) lienee kuitenkin perusteltua. Laskimonsisäistä immunoglobuliinia voidaan kokeilla, jos potilas pystyy vielä liikkumaan omatoimisesti ja oireisto painottuu ääreishermoston toimintahäiriön suuntaan. Muissa tapauksissa vaativat immunosuppressiiviset hoitokokeilut eivät ole nykytietämyksen valossa perusteltuja. Limbisen enkefaliitin oireiden korjaantuminen on todennäköisintä niillä potilailla, joilla oireyhtymän taustalla on hoitoihin reagoiva tymooma tai Hodgkinin tauti (Antoine ym. 1995). Pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien ennus- 345
6 te on huonohko. Jos limbinen enkefaliitti on osa laajempaa paraneoplastista oireyhtymää ja perustuumorin aktiiviseen hoitoon yhdistetään immunosuppressiivinen hoito, voivat limbiset oireet lievittyä anti-hu-positiivisilla potilailla. Pienisoluiseen keuhkosyöpään liittyvä isoloitunut limbinen enkefaliitti saattaa parantua myös itsestään (Dropcho 1998). Paraneoplastiset myasteeniset oireet vähenevät yleensä selvästi primaarituumorin onnistuneen hoidon myötä (Chalk ym. 1990). Neuroimmunologiset hoidot tähtäävät vasta-aineiden poistamiseen verenkierrosta tai niiden tuotannon pysäyttämiseen. Prednisoni (1,0 1,5 mg/ kg/vrk) ja atsatiopriini (alle 2,5 mg/kg/vrk) ovat yleensä tehokkaita LEMS:ssä, mutta hoitovaste ilmaantuu vasta useiden viikkojen kuluttua (Chalk ym. 1990). Myös plasmafereesin ja laskimonsisäisen immunoglobuliinin (Bain ym. 1996) tehosta on näyttöjä LEMS:n hoidossa; edellisen teho ilmaantuu 1 3 viikossa ja kestää keskimäärin kolme kuukautta ja vaste jälkimmäiseen noin 2 4 viikon kuluessa. LEMS:n oireenmukaisessa hoidossa voidaan käyttää 4- aminopyridiiniä (Somer 2001). Paraneoplastisten neurologisten syndroomien merkitys ovat harvinaisia, mutta yksittäisten potilaiden kannalta niillä on suuri merkitys. Jos kyseessä on kliinisesti merkittävä paraneoplastinen oireyhtymä (taulukko 1), antineuronaalisten vasta-aineiden määrittäminen auttaa merkittävästi diagnostiikassa. Immunologiset selvittelyt harvinaisimpien paraneoplastisten oireiden yhteydessä kannattavat vain erityistapauksissa. Jos potilaalla on tunnettu paraneoplasioihin liittyvä syöpä, kuten pienisoluinen keuhkosyöpä tai lymfooma, ovat vasta-ainemääritykset kliinisesti mielekkäitä neurologisten oireiden ilmaantuessa. * * * Kiitokset dosentti Immo Rantalalle ja LL Prasun Dastidarille avusta kirjoitusvaiheessa sekä Suomen Kulttuurirahastolle tutkimuksen tukemisesta. Kirjallisuutta Antoine JC, Honnorat J, Anterion CT, Aguera M, Absi L. Limbic encephalitis and immunological perturbations in two patients with thymoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;58: Bain PG, Motomura M, Newsom-Davis J, Misbah SA, Chapel HM. Effects of intravenous immunoglobulin on muscle weakness and calciumchannel autoantibodies in the Lambert-Eaton myastenic disease. Neurology 1996;47: Ben David Y, Warner E, Levitan M, Sutton DM, Malkin MG, Dalmau JO. Autoimmune paraneoplastic cerebellar degeneration in ovarian carcinoma patients treated with plasmapheresis and immunoglobulin. Cancer 1996;78: Bolla L, Palmer R. Paraneoplastic cerebellar degeneration: case report and literature review. Arch Intern Med 1997;157: Chalk CH, Murray NM, Newsom-Davis J, O Neill JH, Spiro S. Response of the Lambert-Eaton myasthenic syndrome to treatment of associated small cell lung carcinoma. Neurology 1990;40: Connolly A, Pestronk A, Mehta S, Pranzatelli M, Noetzel M. Serum autoantibodies in childhood opsoklonus-myoklonus syndrome: an analysis of antigenic targets in neural tissues. J Pediatr 1997;130: Dalmau JO, Posner JB. Neurological paraneoplastic syndromes. Springer Semin Immunopathol 1996;18: Dalmau JO, Posner JB. Paraneoplastic syndromes affecting the nervous system. Semin Oncol 1997;24: Dropcho EJ. Neurologic paraneoplastic syndromes. J Neurol Sci 1998;153: Giometto B, Scaravilli F. Paraneoplastic syndromes. Brain Pathol 1999; 9: Giometto B, Taraloto B, Graus F. Autoimmunity in paraneoplastic neurological syndromes. Brain Pathol 1999;9: Graus F, Dalmau J, Valldeoriola, ym. Immunological characterization of a neuronal antibody (anti-tr) associated with paraneoplastic cerebellar degeneration and Hodgkin s disease. J Neuroimmunol 1997;74: Graus F, Ferrer I. Analysis of a neuronal antigen (Hu) expression in the developing rat brain detected by autoantibodies from patients with paraneoplastic encephalomyelitis. Neurosci Lett 1990;112:14 8. Graus F, Vega F, Delattre JY, ym. Plasmapheresis and antineoplastic treatment in CNS paraneoplastic syndromes with antineuronal antibodies. Neurology 1992;42: Honnorat J, Antoine JC, Derrington E, Aguera M, Belin MF. Antibodies to subpopulation of glial cells and a 66 kda developmental protein in patients with paraneoplastic neurological syndromes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;61: Keime-Guibert F, Graus F, Fleury A, ym. Treatment of paraneoplastic neurological syndromes with antineuronal antibodies (Anti-Hu, anti-yo) with a combination of immunoglobulins, cyclophosphamide and methylprednisolone. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;68(4): Liu S, Tunkel R, Lachmann E, Nagler W. Paraneoplastic cerebellar degeneration as the first evidence of cancer: a case report. Arch Phys Med Rehabil 2000;81: Molinuevo JL, Graus F, Serrano C, Rene R, Guerrero A, Illa I. Utility of anti-hu antibodies in the diagnosis of paraneoplastic sensory neuropathy. Ann Neurol 1998;44: Moll JWB, Antoine JC, Brashear HR, ym. Guidelines on the detection of paraneoplastic anti-neuronal- specific antibodies: report from the Workshop to the Fourth Meeting of the international Society of the Neuro-Immunology on paraneoplastic neurological disease, held October 22-23, 1994, in Rotterdam, The Netherlands. Neurology 1995;45: Nath U, Grant R. Neurological paraneoplastic syndromes. J Clin Pathol 1997;50: O Neill JH, Murray NM, Newsom-Davis J. The Lambert-Eaton myasthenic syndrome: a review of 50 cases. Brain 1988;111: M. Kyläniemi ym.
7 Peltola J, Hietaharju A, Rantala I, Lehtinen T, Haapasalo H. A reversible neuronal antibody (anti-tr) associated paraneoplastic cerebellar degeneration in Hodgkin s disease. Acta Neurol Scand 1998; 98: Plante-Bordeneuve V, Baudrimont M, Gorin NC, Gherardi RK. Subacute sensory neuropathy associated with Hodgkin s disease. J Neurol Sci 1994;121: Posner JB, Dalmau JO. Paraneoplastic syndromes of the nervous system. Clin Chem Lab Med 2000;38: Sagar HJ, Read DJ. Subacute sensory neuropathy with remission: an association with lymphoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1982; 45:83 5. Saiz A, Dalmau J, Butter M, ym. Anti-amphiphysin I antibodies in patients with paraneoplastic neurological disorders associated with small cell lung carcinoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999; 66: de la Sayette V, Bertran F, Honnorat J, Schaeffer S, Iglesias S, Defer G. Paraneoplastic cerebellar syndrome and optic neuritis with anti- CV2 antibodies: clinical response to excision of the primary tumor. Arch Neurol 1998;55: Scaravilli F, An SF, Groves M, Thom M. The neuropathology of paraneoplastic syndromes. Brain Pathol 1999;9: Somer H. Lihaksen ja hermo-lihasliitoksen sairaudet. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Launes J, Somer H, toim. Neurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Vincent A. Antibodies to ion channels in paraneoplastic disorders. Brain Pathol 1999;9: Vincent A, Honnorat J, Anroine JC, Giometto B, Dalmau J, Lang B. Autoimmunity in paraneoplastic neurological disorders, conference report. J Neuroimmunol 1998;84: MAARIT KYLÄNIEMI, LK mk57606@uta.fi Pellervonkatu 17 h Tampere HANNU HAAPASALO, dosentti, osastonylilääkäri hannu.haapasalo@tays.fi TAYS:n laboratoriokeskus, patologian toimiala AKI HIETAHARJU, dosentti, osastonylilääkäri ahietaharju@tays.fi JUKKA PELTOLA, LL, erikoislääkäri jukka.peltola@tt.tays.fi TAYS:n neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö PL 2000, Tampere 347
Autoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotÄäreishermoston häiriöt kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpää sairastavilla potilailla
Helsingin yliopisto Neurologian klinikka Ääreishermoston häiriöt kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpää sairastavilla potilailla 141 potilaan kliininen tutkimus ja 15 vuoden seuranta Risto Kemppainen Yliopistollinen
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201505291560
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI
Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAkuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet
Lastenneurologia Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti Tarja Linnankivi, Leena Valanne, Tuula Lönnqvist ja Helena Pihko Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti eli akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotNeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml
NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos 5 000 U/ml Tärkeitä turvallisuutta koskevia tietoja lääkäreille Tämän käyttöoppaan tarkoitus on antaa NeuroBloc -valmisteen määräämiseen ja antamiseen
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotAUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotINFLAMMAATION OSUUS NEUROPAATTISESSA KIVUSSA
INFLAMMAATION OSUUS NEUROPAATTISESSA KIVUSSA Dosentti Aki Hietaharju, TAYS 16.4.2015 SIDONNAISUUDET Toiminut asiantuntijana (advisory board member) seuraaville lääkeyhtiöille: Pfizer, GSK, Baxter, Octapharma
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA
VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä mikäli kaksi 0-vastausta, kuulustelu hylätään, vaikka kokonaispistemäärä
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotSinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille
Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotTYMEKTOMIAN VAIKUTUS MYASTHENIA GRAVISTA SAIRASTAVAN TAUDINKULKUUN
TYMEKTOMIAN VAIKUTUS MYASTHENIA GRAVISTA SAIRASTAVAN TAUDINKULKUUN Saara Martela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2014 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotVaikka MG on kuvattu yli 100 vuotta sitten
Myasthenia gravis ja anestesia mikä on muuttunut? Eija Nilsson Myasthenia gravis (MG, vaikea-asteinen lihasheikkous) on tavallisin aikuisiällä alkava hermolihasliitoksen toimintahäiriötä aiheuttava sairaus.
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotMYASTHENIA GRAVIS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA
MYASTHENIA GRAVIS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Elina Turunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Lisätiedot