Paraneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paraneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä"

Transkriptio

1 Katsaus Maarit Kyläniemi, Hannu Haapasalo, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola Neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät ovat syöpiin liittyviä harvinaisia ääreis- tai keskushermoston sairauksia. Niiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne voivat edeltää syövän kliinistä ilmaantumista ja vaikuttaa potilaan ennusteeseen ja hoitojen valintaan. Antineuronaaliset vasta-aineet kytkeytyvät olennaisesti tiettyihin syöpätyyppeihin ja paraneoplastisiin oireyhtymiin. Tässä katsauksessa kuvaamme kliinisesti merkittävät neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät ja niiden hoidot ja käsittelemme antineuronaalisten vasta-aineiden osuutta niiden patogeneesissä ja diagnostiikassa. Paraneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä tarkoitetaan syöpiin todennäköisesti immunologisella mekanismilla välillisesti liittyviä keskus- tai ääreishermoston oireita, jotka eivät ole yhteydessä hoitojen haittavaikutuksiin, infektioihin, metabolisiin tai ravitsemuksen puutoksiin tai koagulopatioihin (Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Paraneoplastisten neurologisten oireyhtymien ilmaantuvuuden on arvioitu olevan kaikilla syöpäpotilailla 0,2 1 % ja pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla noin 0,4 3 % (Dalmau ja Posner 1997, Nath ja Grant 1997, Scaravilli ym. 1999). Niiden tunnistamisella on kuitenkin suuri merkitys yksittäisten potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta. Viime vuosina todettu spesifisten antineuronaalisten vasta-aineiden kytkeytyminen tiettyihin syöpätyyppeihin ja neurologisiin syndroomiin on lisännyt kiinnostusta näihin oireryhtymiin (Dalmau ja Posner 1997, Nath ja Grant 1997). Paraneoplasia ilmenee usein ennen syöpädiagnoosia, jolloin neurologisen oireiston tunnistaminen paraneoplastiseksi saattaa johtaa primaarisyövän varhaisempaan diagnosoimiseen ja hoidon aloittamiseen (Liu ym. 2000). Kasvainspesifisten autovasta-aineiden esiintyminen voi auttaa myös pienen kasvaimen paikallistamisessa. Toisaalta vasta-aineiden löytyminen ei sulje pois muita neurologisten oireiden aiheuttajia, joita ovat tulehdukselliset, metaboliset, toksiset tai solunsalpaajahoitoihin liittyvät (esim. 5-fluorourasiili) reaktiot jo todettua syöpää potevalla (Moll ym. 1995). Tavallisimmat kliiniset neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät Mahdollisten neurologisten paraneoplastisten oireyhtymien luettelo on varsin pitkä (taulukko 1). Kliinisesti merkittävimpiä tässä joukossa ovat enkefalomyeliitti, limbinen enkefaliitti, subakuutti pikkuaivodegeneraaatio, Lambert Eatonin myasteeninen syndrooma (LEMS) ja subakuutti sensorinen neuronopatia (Vincent ym. 1998, Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Paraneoplastinen enkefalomyeliitti on diffuusi keskushermostosairaus. Oirekokonaisuuteen kuuluvat epileptiset kohtaukset, subakuutti dementia, psykiatriset sekä aivorunko- ja pikkuaivo-oireet, autonomisen hermoston toimintahäiriö ja perifeerinen neuropatia. Samanaikaisesti voi esiintyä myös muita paraneoplastisia oireyhtymiä, kuten subakuutti sensorinen neuronopatia ja limbinen enkefaliitti (Bolla ja Palmer 1997, Nath ja Grant 1997). Duodecim 2002;118:

2 Taulukko 1. Mahdollisia paraneoplastisia neurologisia oireita (kliinisesti merkittävimmät kursivoitu). Aivot ja aivohermot subakuutti pikkuaivodegeneraatio enkefalomyeliitti limbinen enkefaliitti retinopatia opsoklonus / myoklonus näköhermotulehdus Selkäydin nekrotisoiva myelopatia myeliitti jäykkyysoireyhtymä Perifeeriset hermot subakuutti sensorinen neuronopatia motoneuronisairaus sensorimotorinen polyneuropatia autonominen neuropatia neuromyotonia Hermo-lihasliitos Lambert Eatonin myasteeninen syndrooma myasthenia gravis Lihas nekrotisoiva myopatia Limbisen enkefaliitin keskeisiä oireita ovat subakuutti amnesia ja affektiivinen häiriö. Epileptiset kohtaukset ovat tavallisia, ja joillakin potilailla esiintyy hallusinaatioita ja paranoidisia harhaluuloja. Dementian eteneminen voi johtaa tajunnan heikkenemiseen ja koomaan (Dropcho 1998). Tämä on ainoa paraneoplastinen neurologinen oire, jonka diagnosoinnissa on hyötyä aivojen magneettikuvauksesta: T2-painotteisissa kuvissa todetaan tyyppilöydöksenä signaalinvoimistuma molemmissa ohimolohkoissa (kuva A). Pikkuaivodegeneraation oireet ilmaantuvat yleensä muutamien viikkojen aikana heijastaen pikkuaivojen laaja-alaista toimintahäiriötä (Liu ym. 2000). Tyyppioireita ja -löydöksiä ovat huimaus, pahoinvointi, dysartria, silmien liikehäiriöt ja ataksia. Nopean ilmaantumisen jälkeen oireiden eteneminen pysähtyy, mutta ne ehtivät aiheuttaa usein pysyvän ja vaikean vammaisuuden. A Kuva. Pienisoluista keuhkosyöpää sairastavalla 65-vuotiaalla miehellä todettiin neuropsykologisessa tutkimuksessa laaja-alainen retrogradinen amnesia. Potilaan vaimo oli havainnut miehensä muistissa selkeitä häiriöitä jo muutamaa kuukautta ennen syövän ensioireiden ilmaantumista. A) Aivojen magneettikuvauksessa todettiin T2-painotteisessa sarjassa molemmissa hippokampuksissa voimakassignaalinen muutos, joka on laajempi vasemmalla puolella. Kliininen kuva ja magneettikuvauslöydös ovat tyypillisiä limbiselle enkefaliitille. B) Potilaan seerumin tutkimuksessa todettiin anti-hu-vasta-aineeseen sopiva löydös: vasta-aine, joka värjäsi obduktiosta saadun normaalin aivoleikkeen neuroneja hippokampusalueella. Kuvassa positiivisesti värjäytyviä tumia hippokampuksen fascia dentatassa (tähti) ja CA4-alueella (nuoli). B 342 M. Kyläniemi ym.

3 LEMS on hermo-lihasliitoksen sairaus, jonka kliinisiin löydöksiin kuuluvat lihasheikkous sekä nielemis- ja puhevaikeudet. Jännevenytysheijasteet ovat yleensä poissa, ja ENMG-tutkimuksessa toistostimulaatio aiheuttaa lihasvasteen lisääntymistä (Somer 2001). Subakuutissa sensorisessa neuronopatiassa vaurion kohteena lienevät takajuuren gangliot. Oireyhtymä alkaa vaihtelevilla alueilla esiintyvinä tuntohäiriöinä ja etenee lopulta symmetriseksi neuronopatiaksi, jolle tyypillisiä piirteitä ovat polttavat dysestesiat, viiltävä kipu ja asentotunnon heikkenemisestä aiheutuva sensorinen ataksia, joka voi johtaa liikuntakyvyttömyyteen (Nath ja Grant 1997). Immunologiset mekanismit neurologisissa paraneoplasioissa Oireiden patogeneesissä on kysymys immuunireaktiosta. Eräät syöpätyypit, esimerkiksi pienisoluinen keuhkosyöpä, ilmentävät proteiineja, joita esiintyy normaalisti vain hermoston soluissa. Kasvainta ja tiettyä hermoston osaa vastaan syntyy immunologinen reaktio, jossa antigeenina toimii esimerkiksi Hu-proteiini (Posner ja Dalmau 2000). Immunologinen reaktio on sekä soluvälitteinen että humoraalinen, ja siihen voi liittyä immunologisen järjestelmän intoleranssia. Todennäköisesti soluvälitteinen reaktio on patogeneesissä merkittävämpi ja johtaa hermosolujen tuhoutumiseen, jolloin vasta-aineet toimivat lähinnä immunologisen reaktion spesifisinä markkereina (Nath ja Grant 1997, Liu ym. 2000). Tämä immunologinen reaktio saattaa olla protektiivinen hillitessään kasvaimen kasvua. Syövän ennuste on parempi sellaisessa tapauksessa, jossa potilaalla on vähän vasta-aineita Hu-antigeenia kohtaan (Dalmau ja Posner 1996). Jos immuunivaste on voimakas, seurauksena on paraneoplastinen oireyhtymä, joka johtaa hermoston merkittävään vaurioitumiseen (Dalmau ja Posner 1997, Vincent ym. 1998). Vasta-ainemääritysten merkitys Paraneoplastisten oireyhtymien oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä hermoston osan solutyyppiä vastaan kyseinen vasta-aine reagoi. Samakin vasta-aine voi aiheuttaa monenlaisia oireita, ja toisaalta eri vasta-aineiden oireet saattavat olla hyvin samanlaisia (taulukko 2). Tämän vuoksi paraneoplastiseen neurologiseen oireyhtymään liittyvää vasta-ainetta on mahdotonta päätellä kliinisten oireiden perusteella (taulukko 3). Vasta-aineet tunnistetaan immunologisin menetelmin. Seulontatutkimukseksi sopii parhaiten immunohistokemiallinen värjäys, jolla voidaan tunnistaa useimmat tunnetut paraneoplastisiin oireyhtymiin liittyvät vasta-aineet. Kun normaalia aivokudosleikettä inkuboidaan potilaan seerumissa tai likvorissa, niissä olevat antineuronaaliset vasta-aineet sitoutuvat kohdesoluihin tai -rakenteisiin. Seerumin immunohistokemiallisia värjäystuloksia verrataan positiivisten kontrollinäytteiden (esim. anti-hu, anti-yo jne.) tuloksiin. Löydöksen spesifisyys tulee varmistaa Taulukko 2. Antineuronaalisia vasta-aineita ja niihin liittyviä oireita. Vasta-aine Kohde Primaarikasvain Oireyhtymä Anti-Hu kaikki neuronaaliset tumat pienisoluinen keuhkosyöpä, neuro- enkefalomyeliitti, sensorinen neuronoblastooma, eturauhassyöpä patia Anti-Yo Purkinjen solujen solulima gynekologiset syövät, rintasyöpä subakuutti pikkuaivodegeneraatio Anti-Tr Purkinjen solujen ja muiden Hodgkinin tauti subakuutti pikkuaivodegeneraatio neuronien solulima Anti-Ri neuronien tumat rintasyöpä, gynekologiset syövät, subakuutti pikkuaivodegeneraatio, pienisoluinen keuhkosyöpä opsoklonus Anti-CV2 gliasolut pienisoluinen keuhkosyöpä, muut enkefalomyeliitti, subakuutti pikkuaivodegeneraatio 343

4 immunoblot-tutkimuksella, jossa käytetään yleensä eristettyä tai puhdistettua rekombinanttitekniikalla tuotettua antigeenia (Vincent ym. 1998, Giometto ym. 1999, Posner ja Dalmau 2000). Antineuronaaliset vasta-aineet Antineuronaalisia vasta-aineita on nimetty esimerkiksi ensimmäisen kuvatun potilaan etukirjainten tai vasta-aineen löytäjän nimen mukaisesti. Käytämme tässä vakiintuneinta nimeämisjärjestelmää. Anti-Hu on paitsi paraneoplastinen vastaaine myös proliferoivan, erilaistuvan neuronin merkkiaine, joka sitoutuu kaikkien neuronaalisten solujen tumiin (kuva B) (Graus ja Ferrer 1990, Honnorat ym. 1996). Anti-Hu-positiivisuuteen vahvimmin liittyviä paraneoplastisia oireyhtymiä ovat enkefalomyeliitti, subakuutti sensorinen neuronopatia, autonominen neuropatia ja limbinen enkefaliitti. Vasta-ainepositiivisuus liittyy useimmiten pienisoluiseen keuhkosyöpään, minkä vuoksi anti-hu-positiivisilta potilailta tulisi etsiä primaarituumoria ensisijaisesti keuhkoista. Anti-Hu-vasta-aineita on löydetty myös eturauhassyövän, neuroblastooman ja sarkoomien yhteydessä (Giometto ym. 1999). Neurologiset oireet voivat johtaa potilaan kuolemaan ennen kuin vasta-aineprosessin aikaansaanut syöpä sen aiheuttaisi (Liu ym. 2000). Ellei primaarisyöpää ole diagnosoitu, tulisi anti- Hu-positiivisia ja tupakoivia yli 50-vuotiaita anti-hu-negatiivisia potilaita, joilla on jokin edellä mainituista oireyhtymistä, seurata keuhkoklinikassa 4 5 vuotta (Molinuevo ym. 1998). Anti-Yo-vasta-aine sitoutuu pikkuaivojen Purkinjen solujen solulimaan ja laukaisee näiden solujen katoon johtavan prosessin (Liu ym. 2000, Posner ja Dalmau 2000). Kliininen ilmenemismuoto on subakuutti pikkuaivodegeneraatio. Toisin kuin anti-hu-positiivisilla potilailla kuolinsyy ei yleensä ole anti-yo-positiivisilla seuraus paraneoplastisesta oireyhtymästä vaan primaarisyövästä (Bolla ja Palmer 1997). Vastaainetta esiintyy gynekologisten syöpien, rintasyövän ja pienisoluisen keuhkosyövän yhteydessä (Dalmau ja Posner 1997). Anti-Yo-positiivisilla naisilla primaarituumorin etsintä tulisi kohdentaa rintojen ja lantion alueelle. Suositeltavia tutkimuksia ovat mammografia, huolellinen gynekologinen sisätutkimus, lantion alueen kuvantaminen, seerumin karsinoembryonaasinen antigeenin (CEA) määritys ja vahvassa paraneoplasiaepäilyssä laparotomia (Dropcho 1998). Anti-Tr-vasta-aine ilmaantuu Hodgkinin taudin yhteydessä ja aiheuttaa pikkuaivodegeneraatiota (Graus ym. 1997). Seurannassa seerumin ja likvorin vasta-ainepitoisuuuksien on todettu vähenevän syövästä paranemisen yhteydessä (Peltola ym. 1998, Posner ja Dalmau 2000). Immuunivärjäyksessä havaitaan Purkinjen solujen soluliman ja dendriittien värjäytymistä, joka muistuttaa suuresti anti-yo-värjäytymistä. Erotus vasta-aineiden välillä on tehtävä Western blotting -menetelmällä (Giometto ja Scaravilli 1999, Posner ja Dalmau 2000). Anti-Ri-vasta-aineita voi ilmaantua pienisoluisen keuhkosyövän, rintasyövän tai gynekologisten syöpien ja lapsilla neuroblastooman yhteydessä (Connolly ym. 1997, Posner ja Dalmau 2000). Vasta-aine kohdistuu keskusher- Taulukko 3. Vuodesta 1997 lähtien TAYS:ssa on tutkittu 666 potilasnäytettä, joista 15 on sisältänyt paraneoplastisia vastaaineita. Esimerkkejä löydöksistä. Vasta-aine Sukupuoli Paraneoplastinen Primaarikasvain Oireita esiintyi ennen ja ikä (v) oireyhtymä kasvaindiagnoosia Anti-Hu M 65 limbinen enkefaliitti pienisoluinen keuhkosyöpä ei Anti-Hu M 65 sensorimotorinen polyneuropatia pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä Anti-Hu M 67 sensorimotorinen polyneuropatia eturauhassyöpä ei Anti-Hu / Anti-CV2 N 45 subakuutti sensorinen neuronopatia pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä Anti-Yo N 62 subakuutti pikkuaivodegeneraatio munatorvisyöpä ei Anti-Tr M 32 subakuutti pikkuaivodegeneraatio Hodgkinin tauti kyllä Anti-Ri N 55 aivorunko- ja pikkuaivodegeneraatio pienisoluinen keuhkosyöpä kyllä 344 M. Kyläniemi ym.

5 moston neuronien tumiin, ja immunohistokemiallinen värjäytyminen muistuttaa muuten anti-hu:lle tyypillistä värjäytymistä. Neurologisista oireista tärkeimmät ovat opsoklonus (epäsäännöllinen, toistuva silmänliike), myoklonus ja ataksia (Vincent ym. 1998, Giometto ym. 1999). Anti-CV2-vasta-aine kohdistuu gliasolukkoa lähinnä oligodendrosyyttejä vastaan (de la Sayette ym. 1998, Vincent ym. 1998). Anti- CV2-positiivisen paraneoplastisen oireyhtymän taustalta löytyy useimmiten pienisoluinen keuhkosyöpä tai tymooma. Kliinisiä ilmenemismuotoja ovat enkefalomyeliitti, pikkuaivodegeneraatio, limbinen enkefaliitti ja LEMS (Honnorat ym. 1996, Posner ja Dalmau 2000). Anti-amfifysiini, anti-ma ja anti-ta. Antiamfifysiini liittyy rintasyöpään aiheuttaen jäykkyysoireyhtymiä (stiff person syndrome) ja enkefalomyeliittiä. Jäykkyysoireyhtymä on lihaksistoon ajoittain pitkäkestoisia kouristuksia aiheuttava harvinainen sairaus. Kivessyöpiin liittyvä anti-ta aiheuttaa limbistä enkefaliittia ja aivorungon toimintahäiriötä. Anti-Ma-vasta-aineita voi syntyä usean eri syövän yhteydessä, ja ne aiheuttavat pikkuaivo- ja aivorunkodegeneraatiota (Saiz ym. 1999, Posner ja Dalmau 2000). Ionikanava-vasta-aineet joko estävät ionikanavaa toimimasta tai kiihdyttävät sen degeneraatiota. Näihin vasta-aineisiin liittyvät paraneoplastiset oireyhtymät ovat LEMS, myasthenia gravis, neuromyotonia ja autonominen neuropatia. Antigeeninen kohde LEMS:ssä on P/Qtyypin jänniteriippuvainen kalsiumkanava, myasthenia graviksessa α-1-asetyylikoliinireseptori, neuromyotoniassa jänniteriippuvainen kaliumkanava ja autonomisessa neuropatiassa α-3-asetyylikoliinireseptori (Vincent 1999). Ionikanava-vasta-aineita ei voida tunnistaa immunohistokemiallisesti. Keskimäärin %:lla LEMS-potilaista oireen taustalla on syöpäsairaus ja yli 90 %:ssa tapauksista kyseessä on pienisoluinen keuhkosyöpä (O Neill ym. 1988, Vincent 1999). Valtaosalla potilaista LEMS ilmaantuu keskimäärin kuukautta ja pisimmillään viisi vuotta ennen primaarituumorin havaitsemista (Chalk ym. 1990). Seurantatutkimuksiksi suositellaan keuhkojen tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta 6 12 kuukauden välein. Ellei primaarikasvaimesta ole viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen näyttöä, voidaan seuranta lopettaa (O Neill ym. 1988). Myasthenia graviksen ja neuromyotonian taustalta voi löytyä tymooma. Diagnostiseksi tutkimukseksi suositellaan välikarsinan tietokonetomografiaa. Paraneoplastisten oireyhtymien nykyhoito Subakuutin pikkuaivodegeneraation, enkefalomyeliitin ja subakuutin sensorisen neuronopatian ennuste on yleensä huono, jos taustalla on pienisoluinen keuhkosyöpä tai gynekologinen kasvain, mutta Hodgkinin tautiin liittyvässä sensorisessa neuronopatiassa neurologiset oireet voivat parantua merkittävästi onnistuneen lääkehoidon myötä (Sagar ja Read 1982, Plante- Bordeneuve ym. 1994). Plasmafereesia, laskimonsisäistä immunoglobuliinia, kortikosteroideja ja syklofosfamidia on kokeiltu sekä yksinään että osana yhdistelmähoitoa, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, vaikka antineuronaalisten vasta-aineiden pitoisuudet seerumissa ovat pienentyneet (Graus ym. 1992, Ben David ym. 1996, Keime-Guibert ym. 2000). Yksittäisten tapausselostusten perusteella voidaan olettaa, että enintään 10 % potilaista hyötyy immunosuppressiivisesta hoidosta. Lopullisten päätelmien tekeminen on vaikeaa, koska oireyhtymä korjaantuu joskus itsestään tai taustalla olevan syöpäsairauden onnistuneen hoidon myötä (Peltola ym. 1998). Kuukauden hoitokokeilu steroidilla (alkuannos mg/vrk) lienee kuitenkin perusteltua. Laskimonsisäistä immunoglobuliinia voidaan kokeilla, jos potilas pystyy vielä liikkumaan omatoimisesti ja oireisto painottuu ääreishermoston toimintahäiriön suuntaan. Muissa tapauksissa vaativat immunosuppressiiviset hoitokokeilut eivät ole nykytietämyksen valossa perusteltuja. Limbisen enkefaliitin oireiden korjaantuminen on todennäköisintä niillä potilailla, joilla oireyhtymän taustalla on hoitoihin reagoiva tymooma tai Hodgkinin tauti (Antoine ym. 1995). Pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien ennus- 345

6 te on huonohko. Jos limbinen enkefaliitti on osa laajempaa paraneoplastista oireyhtymää ja perustuumorin aktiiviseen hoitoon yhdistetään immunosuppressiivinen hoito, voivat limbiset oireet lievittyä anti-hu-positiivisilla potilailla. Pienisoluiseen keuhkosyöpään liittyvä isoloitunut limbinen enkefaliitti saattaa parantua myös itsestään (Dropcho 1998). Paraneoplastiset myasteeniset oireet vähenevät yleensä selvästi primaarituumorin onnistuneen hoidon myötä (Chalk ym. 1990). Neuroimmunologiset hoidot tähtäävät vasta-aineiden poistamiseen verenkierrosta tai niiden tuotannon pysäyttämiseen. Prednisoni (1,0 1,5 mg/ kg/vrk) ja atsatiopriini (alle 2,5 mg/kg/vrk) ovat yleensä tehokkaita LEMS:ssä, mutta hoitovaste ilmaantuu vasta useiden viikkojen kuluttua (Chalk ym. 1990). Myös plasmafereesin ja laskimonsisäisen immunoglobuliinin (Bain ym. 1996) tehosta on näyttöjä LEMS:n hoidossa; edellisen teho ilmaantuu 1 3 viikossa ja kestää keskimäärin kolme kuukautta ja vaste jälkimmäiseen noin 2 4 viikon kuluessa. LEMS:n oireenmukaisessa hoidossa voidaan käyttää 4- aminopyridiiniä (Somer 2001). Paraneoplastisten neurologisten syndroomien merkitys ovat harvinaisia, mutta yksittäisten potilaiden kannalta niillä on suuri merkitys. Jos kyseessä on kliinisesti merkittävä paraneoplastinen oireyhtymä (taulukko 1), antineuronaalisten vasta-aineiden määrittäminen auttaa merkittävästi diagnostiikassa. Immunologiset selvittelyt harvinaisimpien paraneoplastisten oireiden yhteydessä kannattavat vain erityistapauksissa. Jos potilaalla on tunnettu paraneoplasioihin liittyvä syöpä, kuten pienisoluinen keuhkosyöpä tai lymfooma, ovat vasta-ainemääritykset kliinisesti mielekkäitä neurologisten oireiden ilmaantuessa. * * * Kiitokset dosentti Immo Rantalalle ja LL Prasun Dastidarille avusta kirjoitusvaiheessa sekä Suomen Kulttuurirahastolle tutkimuksen tukemisesta. Kirjallisuutta Antoine JC, Honnorat J, Anterion CT, Aguera M, Absi L. Limbic encephalitis and immunological perturbations in two patients with thymoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;58: Bain PG, Motomura M, Newsom-Davis J, Misbah SA, Chapel HM. Effects of intravenous immunoglobulin on muscle weakness and calciumchannel autoantibodies in the Lambert-Eaton myastenic disease. Neurology 1996;47: Ben David Y, Warner E, Levitan M, Sutton DM, Malkin MG, Dalmau JO. Autoimmune paraneoplastic cerebellar degeneration in ovarian carcinoma patients treated with plasmapheresis and immunoglobulin. Cancer 1996;78: Bolla L, Palmer R. Paraneoplastic cerebellar degeneration: case report and literature review. Arch Intern Med 1997;157: Chalk CH, Murray NM, Newsom-Davis J, O Neill JH, Spiro S. Response of the Lambert-Eaton myasthenic syndrome to treatment of associated small cell lung carcinoma. Neurology 1990;40: Connolly A, Pestronk A, Mehta S, Pranzatelli M, Noetzel M. Serum autoantibodies in childhood opsoklonus-myoklonus syndrome: an analysis of antigenic targets in neural tissues. J Pediatr 1997;130: Dalmau JO, Posner JB. Neurological paraneoplastic syndromes. Springer Semin Immunopathol 1996;18: Dalmau JO, Posner JB. Paraneoplastic syndromes affecting the nervous system. Semin Oncol 1997;24: Dropcho EJ. Neurologic paraneoplastic syndromes. J Neurol Sci 1998;153: Giometto B, Scaravilli F. Paraneoplastic syndromes. Brain Pathol 1999; 9: Giometto B, Taraloto B, Graus F. Autoimmunity in paraneoplastic neurological syndromes. Brain Pathol 1999;9: Graus F, Dalmau J, Valldeoriola, ym. Immunological characterization of a neuronal antibody (anti-tr) associated with paraneoplastic cerebellar degeneration and Hodgkin s disease. J Neuroimmunol 1997;74: Graus F, Ferrer I. Analysis of a neuronal antigen (Hu) expression in the developing rat brain detected by autoantibodies from patients with paraneoplastic encephalomyelitis. Neurosci Lett 1990;112:14 8. Graus F, Vega F, Delattre JY, ym. Plasmapheresis and antineoplastic treatment in CNS paraneoplastic syndromes with antineuronal antibodies. Neurology 1992;42: Honnorat J, Antoine JC, Derrington E, Aguera M, Belin MF. Antibodies to subpopulation of glial cells and a 66 kda developmental protein in patients with paraneoplastic neurological syndromes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;61: Keime-Guibert F, Graus F, Fleury A, ym. Treatment of paraneoplastic neurological syndromes with antineuronal antibodies (Anti-Hu, anti-yo) with a combination of immunoglobulins, cyclophosphamide and methylprednisolone. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;68(4): Liu S, Tunkel R, Lachmann E, Nagler W. Paraneoplastic cerebellar degeneration as the first evidence of cancer: a case report. Arch Phys Med Rehabil 2000;81: Molinuevo JL, Graus F, Serrano C, Rene R, Guerrero A, Illa I. Utility of anti-hu antibodies in the diagnosis of paraneoplastic sensory neuropathy. Ann Neurol 1998;44: Moll JWB, Antoine JC, Brashear HR, ym. Guidelines on the detection of paraneoplastic anti-neuronal- specific antibodies: report from the Workshop to the Fourth Meeting of the international Society of the Neuro-Immunology on paraneoplastic neurological disease, held October 22-23, 1994, in Rotterdam, The Netherlands. Neurology 1995;45: Nath U, Grant R. Neurological paraneoplastic syndromes. J Clin Pathol 1997;50: O Neill JH, Murray NM, Newsom-Davis J. The Lambert-Eaton myasthenic syndrome: a review of 50 cases. Brain 1988;111: M. Kyläniemi ym.

7 Peltola J, Hietaharju A, Rantala I, Lehtinen T, Haapasalo H. A reversible neuronal antibody (anti-tr) associated paraneoplastic cerebellar degeneration in Hodgkin s disease. Acta Neurol Scand 1998; 98: Plante-Bordeneuve V, Baudrimont M, Gorin NC, Gherardi RK. Subacute sensory neuropathy associated with Hodgkin s disease. J Neurol Sci 1994;121: Posner JB, Dalmau JO. Paraneoplastic syndromes of the nervous system. Clin Chem Lab Med 2000;38: Sagar HJ, Read DJ. Subacute sensory neuropathy with remission: an association with lymphoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1982; 45:83 5. Saiz A, Dalmau J, Butter M, ym. Anti-amphiphysin I antibodies in patients with paraneoplastic neurological disorders associated with small cell lung carcinoma. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999; 66: de la Sayette V, Bertran F, Honnorat J, Schaeffer S, Iglesias S, Defer G. Paraneoplastic cerebellar syndrome and optic neuritis with anti- CV2 antibodies: clinical response to excision of the primary tumor. Arch Neurol 1998;55: Scaravilli F, An SF, Groves M, Thom M. The neuropathology of paraneoplastic syndromes. Brain Pathol 1999;9: Somer H. Lihaksen ja hermo-lihasliitoksen sairaudet. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Launes J, Somer H, toim. Neurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Vincent A. Antibodies to ion channels in paraneoplastic disorders. Brain Pathol 1999;9: Vincent A, Honnorat J, Anroine JC, Giometto B, Dalmau J, Lang B. Autoimmunity in paraneoplastic neurological disorders, conference report. J Neuroimmunol 1998;84: MAARIT KYLÄNIEMI, LK Pellervonkatu 17 h Tampere HANNU HAAPASALO, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n laboratoriokeskus, patologian toimiala AKI HIETAHARJU, dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, LL, erikoislääkäri TAYS:n neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö PL 2000, Tampere 347

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Ääreishermoston häiriöt kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpää sairastavilla potilailla

Ääreishermoston häiriöt kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpää sairastavilla potilailla Helsingin yliopisto Neurologian klinikka Ääreishermoston häiriöt kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpää sairastavilla potilailla 141 potilaan kliininen tutkimus ja 15 vuoden seuranta Risto Kemppainen Yliopistollinen

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201505291560

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet

Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet Lastenneurologia Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti Tarja Linnankivi, Leena Valanne, Tuula Lönnqvist ja Helena Pihko Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti eli akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä mikäli kaksi 0-vastausta, kuulustelu hylätään, vaikka kokonaispistemäärä

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

INFLAMMAATION OSUUS NEUROPAATTISESSA KIVUSSA

INFLAMMAATION OSUUS NEUROPAATTISESSA KIVUSSA INFLAMMAATION OSUUS NEUROPAATTISESSA KIVUSSA Dosentti Aki Hietaharju, TAYS 16.4.2015 SIDONNAISUUDET Toiminut asiantuntijana (advisory board member) seuraaville lääkeyhtiöille: Pfizer, GSK, Baxter, Octapharma

Lisätiedot

MYASTHENIA GRAVIS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

MYASTHENIA GRAVIS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA MYASTHENIA GRAVIS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Elina Turunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

TYMEKTOMIAN VAIKUTUS MYASTHENIA GRAVISTA SAIRASTAVAN TAUDINKULKUUN

TYMEKTOMIAN VAIKUTUS MYASTHENIA GRAVISTA SAIRASTAVAN TAUDINKULKUUN TYMEKTOMIAN VAIKUTUS MYASTHENIA GRAVISTA SAIRASTAVAN TAUDINKULKUUN Saara Martela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2014 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90 VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quadrisol 100 mg/ml oraaligeeli hevosille 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Quadrisol oraaligeeliä sisältää Vaikuttava(t) aine(et) Vedaprofeeni 100

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Näin hoidan Aki Hietaharju Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Immuunivälitteiset neuropatiat ovat ääreishermoston sairauksia, joihin on olemassa spesifinen hoito. Guillain Barrén polyradikuliitin

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Multifokaalinen motorinen neuropatia

Multifokaalinen motorinen neuropatia Katsaus Multifokaalinen motorinen neuropatia Jari Honkaniemi, Kari Hirvonen, Bjarne Udd, Ulla Lehto, Veli Ala-Hurula, Virpi Oksanen, Riitta Ylä-Sahra, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola on harvinainen, motorisia

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Vaikka MG on kuvattu yli 100 vuotta sitten

Vaikka MG on kuvattu yli 100 vuotta sitten Myasthenia gravis ja anestesia mikä on muuttunut? Eija Nilsson Myasthenia gravis (MG, vaikea-asteinen lihasheikkous) on tavallisin aikuisiällä alkava hermolihasliitoksen toimintahäiriötä aiheuttava sairaus.

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

11.8.2014, Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

11.8.2014, Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Docetaxel Orion 20 mg/1 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Docetaxel Orion 80 mg/4 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Docetaxel Orion 160 mg/8 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 11.8.2014,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot