KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA"

Transkriptio

1 Tuki- ja liikuntaelimistö KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953

2 Luku 1 KÄDEN JA KYYNÄR- VARREN DORSAALI- PUOLEN ANATOMIAA DISSEKTION MUKAAN Käsi on ihmisen tärkeä instrumentti. Kädellä tehdään. Muu yläraaja toimii niin, että käsi voi tehdä sitä mitä sillä kulloinkin tehdään. Peukalon toiminta on käden käyttämisessä keskeisessä asemassa. Peukalon voi viedä toisia sormia vasten niin että esineistä tartutaan kummaltakin puoelta: peukalo toiselta ja muuta sormet toiselta puolelta. Sormien liikkeiden ja käden ihotuntotestien avulla lääkäri voi testata kolmen keskeisen yläraajan hermon toiminnan: nervus radialis, nervus ulnaris ja nervus medianus. Otapa selvää miten! Oheinen kuva on röntgenkuva kädestä. Siinä erottuvat kaikkein vaaleimpana luut, pehmytkudokset eivät pidättele säteitä yhtä tehokkaasti. Sormien luut ja kämmenluut erottuvat selvästi. Ranneluiden kohdalla on vaikeuksia koska ne projisoituvat vinosti ja osin päällekkäin. Nivelten perusmuoto erottuu myös hyvin. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva Sobotta: Atlas of Human Anatomy.

3 Käsivarren ojentaja-puolen lihakset Pintalaskimot LOREM IPSUM Käsivarren ojentajapuolen lihakset Jänteet ranteen dorsaalipuolella Annatominen nuuskakuppi Kädenselkä M. brachioradialis M. anconeus (M. flexor carpi ulnaris) M. ext. carpi radialis longus, brevis et ulnaris M. ext. longus M. extensor indicis M. ext. digitorum M. ext. digiti minimi M. abductor longus et brevis Retinaculum extensorum Sormen dorsaalipuoli ja ojentaja-aponeuroosi Ranneluut ja rannenivel M. extensor carpi radialis longus M. extensor carpi radialis brevis M. supinator M. abductor longus M. extensor brevis Oikea käsivarsi takaa katsottuna Käsivarrren laskimot ja pintahermot M6p s689-3; Gray2p s663-4, 770 Yläraajan pinnallisista laskimoista vena cephalica ja vena basilica saavat alkunsa kädenselän laskimopunoksesta, edellinen anatomisen nuuskakupin kohdalta ja jälkimmäinen käden mediaalireunalta. Laskimoiden kanssa subcutiksessa kulkevat ihohermot, joista nervus radialiksen r. cutaneus antebrahii posterior suurimpana. Myös saman hermon ramus superficialis on löydettävissä läheltä rannetta vena cephalican alkukohdassa. Vastaava nervus ulnariksen haara käden dorsumiin löytyy madiaalipuolelta. OSIO 1 Käsivarren dorsaalipuoli ja kädenselkä Käsivarren ja käden dorsumin pintahermot ja- laskimot N. cutaneus antebrachii medialis Vena basilica Ramus dorsalis nervi ulnaris Rete venosum dorsale mani Nervus radialiksen ramus cutaneus antebrachii posterior N. cutaneus antebrachii latreralis (N. musculocutaneus) Vena cephalica Ramus superficialis nervi radialis 2

4 Käsivarren ojentajapuolen lihakset M6p s750-7; Gray2p s Syvän peitinkalvon alta paljastuvat pinnalliset extensor-lihasryhmän lihakset. Niiden lähtökohtana on humeruksen lateraalinen epicondylus tai sen seutu: M. extensor digitorum on keskeinen iso lihas, jonka jänteet (sena) kulkevat sormiin II-V. Lihaksen vieressä on pieni lisälihas, m. extensor digiti minimi toinenkin jänne pikkusormea sievästi ojentamaan. Käsivarren ojentaja-puolen lihakset M. brachioradialis M. anconeus (M. flexor carpi ulnaris) M. ext. carpi radialis longus, brevis et ulnaris M. ext. longus M. extensor indicis M. ext. digitorum M. ext. digiti minimi M. abductor longus et brevis Retinaculum extensorum M. extensor carpi radialis longus M. extensor carpi radialis brevis M. supinator M. abductor longus M. extensor brevis Oikea käsivarsi takaa katsottuna Näiden sormien ojentajien kummankin puolen löytyvät ranteen extensorit: M. extensor carpi ulnaris ja m. extensor carpi radialis (longus et brevis). Syvempää löytyvät sitten supinator-lihas, sekä peukalon lihakset: m. abductor longus sekä m. extensor longus et brevis ja vielä etusormen ojentaja: m. extensor indicis. Näitä kaikkia lihaksia hermottaa nervus radialiksen syvä haara. Se haarautuu kyynätaipeessa m. brachioradialiksen peitossa, kulkee supinator-lihaksen läpi (päiden välistä) posterioripuolelle ja haarautuu siten em. lihaksiin. Ranteen kohdalla retinaculum extensorum sitoo ojentajajänteitä alustaansa. Tämä aiheuttaa kitkaa. Niinpä tällä kohdalla jännetupet ympäröivät jänteitä. Kädenselässä extensorijänteitä yhdistää toisiinsa osittaiset yhdyssiteet. Näistä johtuen yhtä sormea ei voi koukistaa muiden ollessa täysin ojennettuina (ja päinvastoin). Yhdyssiteet Ranteen ja kädenselän jänteet ja -tupet Retinaculum extensorum M. extensor carpi ulnaris M. ext. digiti minimi M. ext. indicis M. abd. digiti minimi Connexus intertendinei Dorsaaliaponeuroosi vetävät pakosta naapurisormen mukaan. Näiden liikkeitä pystyy tarkastelemaan ihon läpi. Anatominen nuuskakuppi. M6p s757; Gray2p s759 M. ext. digitorum M. ext. longus M. extensor carpi radialis longus et brevis Kun peukaloa ojentaa ja abdusoi voimakkaasti, peukalon ojentajajänteet ja pitkä abduktorijänne pingottuvat ranteessa. Jänteiden väliin jää pitkulainen kuoppa, jota kutsutaan anatomiseksi nuuskakupiksi. Kuoppa toimii maamerkkinä, Arteria radialis kulkee anatomisen nuuskakupin pohjalla sillä sen pohjalla ovat tunnettavissa distaalisesti os Arcus carpi A. radialis trapezium ja proksimaalisesti dorsalis M. ext. os scaphoideum sekä keskellä longus arteria radialis. Lisäksi vena cephalica saa alkunsa tältä Aa. metacarpales dorsales seudulta (pinnallisesti ihonalaiskudoksessa) ja nervus radialiksen ramus superficialis päätyy juuri tämän M. abductor poll. longus M. ext. brevis et longus Mm. interossei dorsales Ramus superficialis nervi radialis Os scaphoideum Os trapezium M. abductor longus M. ext. brevis 3

5 kohdan proksimaalipuolelle ennen haarautumistaan päätehaaroikseen. Ojentaja-aponeuroosi, extensor hood M6p s754-5; Gray2p s760-1 Alkujaan poikkileikkaukseltaan pyöreät sormien ojentajajänteet litistyvät tullessaan metacarpo-phalangeaalinivelen kohdalle ja muodostavat sormeen päin kolmion muotoisen, sivu-ulokkeen (expansion). Lumbricales ja interosseus-lihakset kiinnittyvät tähän sivu-ulokkeeseen. Ulokkeen tyven säikeet kulkevat metacarpaaliluun ja tyvijäsenen ympäri huppumaisesti ja kiinnittävät jänteen palmaaripuolen sidoksiin (lig. metacarpale palmare transversum). Näin jänteen pääosa pysyy keskellä niveltä. Sormen ojentajapuolen jänteet ja aponeuroosi Ojentajajänteen kiinnittyminen kärkijäsenen tyveen Dorsaaliaponeuroosi Ojentajajänteen sivusäikeet Keskisäikeiden kiinnittyminen keskijäsenen tyveen Osa ojentajajänteen säikeistä kiinnittyy keskijäsenen tyveen ja osa kärkijäsenen tyveen. PITKITTÄISLEIKKAUS Sormen ojentajajänne Mm. interossei M. lumbricalis DORSAALIPUOLI Ranneluut (ossa carpi) M6p s ; Gray2p s752-5 Ranneluista tulee ensisijaisesti muistaa: 1. Os trapezium (iso monikulmaluu), johon peukalon metacarpaaliluu niveltyy satulanivelellä. Murtumat ja siitä seuraava nivelrikko voivat invalidisoida käden toimintaa pahasti. 2. Os scaphoideum (veneluu), joka sijaitsee edellisen ja radiuksen välissä. Kaaduttaessa ranteen varaan luuhun kohdistuu isot voimat ja se joskus murtuu. Nämä murtumat vaativat Ranneluiden halkileikkaus HALKILEIKKAUS, OIKEA RANNE DORSAALISUUNNASTA Articulatio radioulnaris distalis Discus articularis Os triquetrum Os pisiforme Os hamatum Os capitatum erikoishoitoa luutuakseen, siksi tämän murtuman tunnistaminen on tärkeää. Nämä kaksi ensimmäistä sijaitsevat siis anatomisen nuuskakupin pohjalla. Radius 3. Os lunatum (kuuluu), joka edellisen vieressä niveltyy radiuksen kanssa 4. Os pisiforme (herneluu), joka toimii tunnusteltavana maa-merkkinä ranteen palmaaripuolella mediaalisesti. Ulna Os lunatum Art. radiocarpalis Os scaphoideum Art. mediocarpalis Os trapezoideum Os trapezium Art. carpometacarpalis Art. intermetacarpales 4

6 Muut ranneluut, proksimaalisen rivin kolmioluu, triquetrum ja distaalisen rivin trapezoideum (pieni monikulmaluu), capitatum (iso ranneluu) ja hamatum (hakaluu), voi sitten mielessään sijoittaa edellisten pohjalla. Rannenivel (articulatio radiocarpalis). (M7p 809; Gray2p 754-5) Ranneniveltä tukevat vahvat siteet: Kollateraalisiteet kummallakin sivulla sekä palmaariset ja dorsaaliset radiocarpaalisiteet. Huomaa, että ulnan distaalipää ei osallistu ranneniveleen. Sen niveltyminen rajoittuu articulatio radioulnaris distalikseen. Ulnan ja ranneluiden välissä on kuitenkin välilevy, jonka kautta se osallistuu ranteen tukemiseen. Rannenivelessä, articulatio radiocarpalis, tapahtuu fleksio-extensio- ja adductio-abductio-liikkeet sekä circumductiota. Ranneluiden proksimaalisen ja distaalisen rivin väliin jää articulatio mediocarpalis. Tässä nivelessä tapahtuu rannenivelen liikkeissä myötäliikkeitä, erityisesti ojennuskoukistus-liikkeeseen liittyen. Radius SUORA Koukistus ja ojennus Articulatio radiocarpalis Articulatio mediocarpalis Articulatio Art. radiocarpalis carpometacarpalis Art. mediocarpalis Art. carpometacarpalis Art. radiocarpalis Art. mediocarpalis Art. carpometacarpalis FLEKSIO EXTENSIO 5

7 OSIO 2 Kämmen, palma manus Kämmenkalvo Rannekanava Kämmenen sidekudostilat Thenar ja hypothenar PALMA MANUS Kämmenen hermot, verisuonet, jänteet ja lihakset Sormi A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953 Kämmenkalvo, aponeurosis palmaris M6 s771-3; Gray2 s758-9 Käsivarren lihaskalvo (syvä peitinkalvo) jatkuu ranteessa ligamentum carpi palmarena ja edelleen kämmenessä paksuna seidekudoskalvona, aponeurosis palmariksena. Käsivarren puolelta musculus palmaris longuksen jänne jatkuu aponeuroosiin säikeinä. Hypothenarin puolelta aponeuroosiin kiinnittyy musculus palmaris brevis. Palmaari aponeuroosin pitkittäiset säikeet jatkuvat sormiin sidekudostuppina/juosteina. Kämmenkalvon pystysuuntaiset säikeet ovat tiukasti kiinni ihossa ja syvissä rakenteissa tarkemmin luissa asti. Kämmenkalvo, aponeurosis palmaris M. palmaris longus Thenarlihaksisto Koukistajajänteet, hermot, verisuonet Lig. carpi palmare (syvän faskian paksuntuma) M. palmaris brevis Aponeurosis palmaris (kämmenkalvo) pitkittäiset ja poikittaiset säikeet Aa. et nn. digitales Ligg. metacarpalia 6

8 Rannekanava, canalis carpi M6 s790-1; Gray2 s756-8 Edellä mainitun ligamentum carpi palmaren alta löytyy erittäin vahva sidekudoslevy: retinaculum flexorum (RF) RF pingottuu mediaalipuolelta os pisiformesta ja hamatumin koukusta lateraalipuolen os scaphoideumin ja Rannekanavan anatomiaa Lig. carpi palmaren alta löytyy retinaculum flexorum M. palmaris longus trapeziumin kyhmyihin. Sudos sulkee ranneluiden muodostaman kourun pumpeen ja näin muodostuu nk. rannekanava. Luu-sidekudoskanavan läpi kulkevat sormien pitkät Retinaculum flexorum Vastamäki et al.: Käsikirurgia, Duodecim M flexor digit. superficialis jänteet A, n. ulnaris Lig. carpi palmare A. et n. ulnaris N. medianus Arcus palmaris superficicialis Mm. lumbricales fleksorijänteet jännetuppineen ja nervus medianus. Näistä rakenteista nervus medianus on se joka ensimmäiseksi kärsii, jos kanavassa tapahtuu jotain epätavallista. Huomaa, että n. ulnaris kulkee RF:n yläpuolitse eikä rannekanavan läpi. Kanavan läpi sekin kulkee, mutta tämä Guyonin kanava muodostuu lig. carpi palmaren alle ja RF:n päälle. T t C H N. medianus A. radialis Kämmenen sidekudostilat M6 s773-4; Gray2 s762-6 Lokeroita erottaa toisistaan sidekudosväliseinät, jotka ulottuvat palmaariaponeuroosista syvälle kämmenluutasolle asti (V ja III kämmenluuhun). Kämmenluilla ja interosseus-lihaksilla on vielä oma lokeronsa/ tilansa. Kämmenen keskitilan rakenteet M6 s778-86; Gray2 s Aponeuroosis palmariksen alta paljastuu siis aivan proksimaalisesti retinaculum fleksorum. Siitä distaalisesti välittömästi kammenkalvon alla ovat pinnallinen valtimokaari (a. ulnariksesta) ja sormiin menevät Kämmenen sidekudostilat Antebrachiumin koukistajalokero jatkuu jänteiden mukana peukalon pinnallisten lihasten tilaan ja kämmenen pinnalliseen tilaan = Thenar päkiä = Hypothenar vastapäkiä Kämmenen pinnallinen kerros Koukistajajänteet ja lumbricales lihakset Sormien syvän koukistajan jänteet Mm. lumbricales I-II Thenar-lihaksisto Mm. lumbricales III-IV Pinnallisen koukistajan jänteet M. palmaris longus Hypo thenarlokero Thenarlokero Antebrachiumin lihasaitio Kämmenlokero jatkuu siis canalis carpin läpi ja edelleen kämmesessä sen Thenarlokero ja kämmenlokero keskilokerona. Tämän sijaitsevat syvällä peitinkalvon alla mediaalipuolella on hypothenar-lokero ja lateraalipuolella thenarlokero. Hypothenarlihakset Koukistajajännetuppi Lumbricales-lihakset Aponeurosis palmaris 7

9 ihohermohaarat. Näiden alla ovat sitten sormien fleksorijänteet ja niihin liittyvät lumbricales-lihakset. Kaikkien edellisten alta, syvältä kämmenestä löytyy vielä syvä valtimokaari (a. radialiksesta), jonka mukana kulkevat nervus ulnariksen syvän haaran latvaosat. Sekä pinnallinen, että syvä valtimokaari anastomoi toisen puolen valtimon kanssa. Useimmiten anastomoosit ovat niin hyvin kehittyneet, että toisen valtimon voi tukkia ilman että verenkierto heikkenee oleellisesti (vertaa Homanin koe jonka teet elävässä anatomiassa). Syvimmältä löytyvät vieläkämmenluiden tasosta musculus adductor ja palmaariset interosseus-lihakset. Thenarin lihakset: M6 s773-7; Gray2 s765-6 Thenarin lihaksistossa pinnallisimpana on m. abductor brevis. Sen vieressa sijaitsee peukalon lyhyt koukistaja, m. flexor brevis. Abduktorin alta löytyy m. opponens. Copyright 2004 Kämmenen syvät rakenteet N. ulnaris, ramus superfic. ja ramus profundus M. abductor M. flexor brevis, pinn. pää M. adductor M interossei palmares I-III N. ulnaris, r. prof. ja syvä valtimokaari Koukistajajänteet Peukalon lähentjä sijaitssekin sitten jo kämmenen kekiosan puolella (m. adductor ). Hypothenarin lihakset M6 s778; Gray2 s766 Pikkusormella on melkein samat pikkulihakset kuin peukalolla: m. abductor digiti minimi, m. opponens digiti minimi ja m. flexor digiti minimi brevis. (adduktorina toimiikin pikkusormella interosseuslihas) Käden palmaariset jännetupet M6 s779-80; Gray2 s Rannekanavan kohdalla sormien fleksori-lihasten jänteitä ympäröi yksi yhteinen jänne-tuppi, joka useimmiten jatkuu pikkusormeen asti (mahdollisesti nimettömäänkin) sormen jännetuppena. Kämmenen ja sormien jännetupet Anulaari-osa M flexor longus Crusiform-osat Niinpä on infektiolla mahdollisuus levitä jännetuppea pitkin (siis pikavauhdilla) pikku-sormesta rannekanavaan. Peukalon pitkän fleksorin jänne kulkee myös rannekanavan läpi ja sen oma jännetuppi ulottuu vastaavasti peukaloon asti. Juuri jännetuppitulehdukset ovat yksi tärkeä rannekanavaa ahtauttava prosessi. Sormissa jännetuppien ympärillä olevat sidekudostupen ristikkäiset ja anulaariset osat pitävät jänteet luiden myötäisenä. Koukistajien yhteinen jännetuppi Pikkusormen jännetuppi on yhteydessä ranteen jännetuppeen Sormien II-IV jännetupet 8

10 Sormen jännetupen synoviakalvo ympäröi jännettä lähes täysin. Siihen jää vain paikoin pitkittäiset sidekudoksen täyttämät raot (vincula tendinaeum), jonka kautta mm. verisuonet saavuttavat jänteeseen. Koukistajajänteet sormessa M6 s779; Gray2 s Sormessa pinnallisen koukistajan jänne haarautuu kahtia ja puoliskot kiinnittyvät keskijäsenen tyveen. Syvän koukistajan jänne kulkee haaran lävitse ja jatkaa kulkuaan kiinnittyen kärkijäsenen tyveen. Tämä selittää sen, että kiinnityskohdat tuntuvat epäloogisilta. Pinnallinenhan loogisesti kiinnittyisi kärkijäseneen. Sormen hermot ja verisuonet M6 s ; Gray2 s Palmaaripuolella pinnallisen ja syvän valtimokaaren haarat jakautuvat I-V sormiin palmaaripuolen Sormien jännetupet ja jänteet S Syvän flexorin kiinnityskohta Jännetupen synoviaalikerros S P kummallekin sivulle. Syvästä kaaresta lähtevä suhteellisen iso haara, a. princeps huolehtii peukalosta ja etusormen radiaalipuolesta, pinnallisen kaaren haarat pääosin muista osista (lisäksi pienemmät haarat myös syvästä kaaresta näihinkin). Palmaariset hermot (nervus medianus ja ulnaris) haarottuvat vastaavasti sormien palmaaripuolen kummallekin syrjälle. Dorsaalipuolella kädenselän dorsaalisesta valtimokaaresta lähtevät dorsaaliset metakarpaalivaltimot, jotka jakautuvat sormiin samalla tavoin kuin kämmenen puolella: kummallekin syrjälle. Dorsaaliset hermot (n. radialiksen ja n. ulnariksen haaroja) ja valtimot ulottuvat sormissa vain keskijäseneen asti. Loput sormen dorsaalipuolesta saavat huoltonsa palmaaripuolen hermoista ja valtimoista. Lumbricales ja interosseuslihakset M6 s778-9; Gray2 s762-4, 776 Sormeen menee 4 valtimoa ja hermoa Pinnallisen flexorin kiinnityskohta Jännetupen sidekudososa SELKÄ- PUOLI Palmaarisen hermon ja valtimon dorsaalihaarat sormen kärkeen SIVULTA PALMAARISESTI kaksi suonta ja kaksi hermoa Lumbricales-lihakset kiinnittyvät dorsaali-/ojentajaaponeuroosiin ja saavat aikaan siksi PIP- ja DIP-nivelen A., n. digitales dorsales Aa. digitalis palmaris propria et Nn. digitalis palmaris proprius 9

11 ojennusta. Samalla ne vaikuttavat MP-niveleen koukistavasti (koska jänteet kulkevat MP nivelen palmaaripuolitse). Interosseus-lihakset kiinnittyvät tyvijäseneen ja MP-nivelen nivelkapseliin. Interosseuslihakset aiheuttavat sormien adduktio(palmaariset) -abduktioliikkeen (dorsaaliset) Ojentajajänne kiinnittyy kärkijäsenen tyveen, keskijäsenen tyveen ja vielä tyvijäsenenkin tyveenkin. Sorminivelet M6 s812-3; Gray2 s755 Disataalinen interphalangeaalinivel (DIP-) ja proksimaalinen interphalangeaalinivel (PIP-) ovat sarananiveliä jo nivelpintojenkin muodon mukaisesti: distaalisemman jäsenen nivelpinnan harjanne vastaa proksimaalisen nivelpinnan uurretta, jolloin liikkeeksi rajautuu fleksio-extensio. Nivelkapselia vahvistavat siteet, erityisesti kollateraaliligamentit Sormen jänteet Sivusäikeet kiinnittyvät kärkijäseneen Ojentajajänne kiinnittyy myös tyvijäseneen ja nivelkapseliin M interosseuksen jänne kiinnittyy tyvijäseneen ja nivelkapseliin Keskisäikeet kiinnittyvät keskijäseneen Articulatio metacarpophalangealis (MP) Capsula articularis Lig. collaterale Ojentajajänne Ojentajajänne Mm interossei M lumbricalis Lumbricalis jänne säteilee dorsaaliaponeuroosiin Sormen ligamentit ja toiminta Lig. palmare Lig. palmare Capsula articularis Lig. collaterale Articulatio interphalangealis proximalis (PIP) Art. interphal. distalis (DIP) kummankin puolen. Sormen kärki Sormen kärjessä on kynsi (unguicula). Kynsipeti on kiinnittynyt kärkijäsenen periostiin, joten se antaa tukevuutta sormen kärjelle. Sormen pitkittäisleikkaus luut ja jänteet Membrana synovialis Kynsivalli, eponychium Kynsi, unguis Phalanx distalis Cartilago articularis Retinacula Nervi et Arteriae cutis Phalanx media M. extensor digitorum, tendo M. flexor digitorum superficialis, tendo Vagina fibrosa Vagina synovialis M. flexor digitorum profundus, tendo Palmaaripuolella sormessa on runsaasti ihonalaista kudosta, jossa sidekudosväliseinät jakavat kudoksen pieniin lokeroihin. Nämä pienet lokerot ovat rasvakudoksen täyttämiä. Sidekudos-väliseinät kiinnittyvät toisaalta ihoon ja toisaalta kärkijäsenen periostiin. Järjestely antaa kudokselle sopivan pehmeyden olematta löysä ja riittävän kiinteyden sallien pitävän otteen. 10

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon /Heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen - Käsivarren dorsaalipuoli, kädenselkä (handryggen) ja sormien selkäpuoli, rannenivel

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,

Lisätiedot

YLÄRAAJAN DISSEKTIOT

YLÄRAAJAN DISSEKTIOT Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso YLÄRAAJAN DISSEKTIOT HEIKKI HERVONEN Heikki Hervonen, 2012 Kuvat: Rohen: Anatomian kuvaatlas, Medirehab kustannus Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy, 6. painos, LWW Luku

Lisätiedot

JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN

JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

Kaularanka HEIKKI HERVONEN

Kaularanka HEIKKI HERVONEN Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama

Lisätiedot

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Mooren 6. painoksen (M6p) sivut: 4-18, 29-37, 672-688, 697-713; Gray s Anatomy for Students (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, 665-82

Lisätiedot

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus Nimi & kuva Niveltyvät luut + A. sternoclavicularis Clavicula (med. pää) Sternum (incisura clavicularis)

Lisätiedot

NIVELEN YLEISRAKENNE

NIVELEN YLEISRAKENNE Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso NIVELEN YLEISRAKENNE OLKA- JA KYYNÄRNIVEL ESIMERKKEINÄ HEIKKI HERVONEN Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Kyynärnivelen sagittaalitason pitkittäisleikkaus Luku 1 YLÄRAAJAN

Lisätiedot

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA Kotiharjoitteluohjeita rannemurtumapotilaalle Niina Maijala Annariina Ruuskanen Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Ranteen natiiviröntgenin projektioita

Ranteen natiiviröntgenin projektioita HUS-Kuvantaminen OPAS Versio: 1.0 s. 1(8) Sisällys PA (DP) / AP (PD)... 2 SIVU, mediolateraalinen, radioulnaarinen... 3 PA/AP viisto... 4 Tangentiaaliset... 4 Rannekanava (karpaalitunneli)... 4 Dynaamiset

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

EPÄTUKEVAN RANTEEN NOUSUJOHTEINEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU

EPÄTUKEVAN RANTEEN NOUSUJOHTEINEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU EPÄTUKEVAN RANTEEN NOUSUJOHTEINEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Minna Nauha Maria Salmi Opinnäytetyö Elokuu 2015 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus NAUHA,

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT Toiminnallisten harjoitteiden opas LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jere Järvinen

Lisätiedot

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 2 /HH & NB 2013

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 2 /HH & NB 2013 1 Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 2 /HH & NB 2013 Osa I: Valmistautuminen ennen ryhmäopetusta Oppimistavoitteet: 1) Yläraajan hermotoimintakokeet: Yläraajan viiden päähermon toiminnan tutkimisen

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Herman Kabat 1950 proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Tohtori Herman Kabat kehitti PNF-konseptin 1940- luvulla, ja hän kehitti tämän menetelmän

Lisätiedot

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY RINTA ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY Sternocleidomastoid Scalenes Sternohyoid Trapezius Omohyoid Sternum Kierrä rintakehä hitaasti poispäin tuesta. Head of humerus Acromion Tendon of pectoralis major Humerus

Lisätiedot

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Noora Grönlund, Marianne Purola, Tiia Sainia YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Opinnäytetyö Fysioterapia Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa

Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa / H. Hervonen 2013 Moore 6. painos sivut 7-12, 19-37, 673-87, 793-819; Gray2p s14-25, 650-5, 665-75, 712-5, 724-9, 754-5 Ruotsinnokset (kursiivilla)henri Puttonen Luiden

Lisätiedot

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Toiminnallisten harjoitteiden opas Jere Järvinen & Tero Roos Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma 2012 SISÄLLYS 1 NILKAN JA JALKATERÄN

Lisätiedot

Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)

Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma) 24.5.2016

Lisätiedot

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Fysioterapeuttisen tutkimislomakkeen toteuttaminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Erja Heinonen, Aki Laitinen ja

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

(8). Jännetuppi- ja jänteenympärystulehduksia

(8). Jännetuppi- ja jänteenympärystulehduksia S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 1/2005 VSK 60 33 Katsausartikkeli Käden ja ranteen jännetuppi- ja jänteenympärystulehdukset MARTTI VASTAMÄKI Tärkein tieto Käden ja ranteen jänteisiin liittyvät tulehdukset ovat yleisiä

Lisätiedot

Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laura

Lisätiedot

ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant

ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant Tuki- ja liikuntaelimistö- jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 ALARAAJAN NIVELET Tunnista oheinen nivel. Tutki sitten nivelontelon laajuus, nivelpintojen

Lisätiedot

Ranteen biomekaniikka. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS

Ranteen biomekaniikka. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS Ranteen biomekaniikka Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS Sidonnaisuudet Pfizer Asiantuntija- sekä luentopalkkio Kollagenaasi Kotona Esityksen sisältö Anatomia Ranteen biomekaniikan perusteet Aksiaalinen

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Tähän elävän anatomian ryhmäopetukseen kuuluu yläraajan inspektio (tarkastelu)- ja palpaatio

Lisätiedot

JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN

JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso/bll/ Anatomia JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Polvi, genus Pohje, sura Adduktorit Nivustaive, regio inguinalis Reisi, regio Sääri, crus Jalkaterä, pes HEIKKI HERVONEN Luku

Lisätiedot

Kinesioteippaus suurtalouskeittiötyöntekijöiden rannekivun fysioterapiassa

Kinesioteippaus suurtalouskeittiötyöntekijöiden rannekivun fysioterapiassa Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Fysioterapian koulutusohjelma Jonna-Kaisa Huipero ja Veera Pietikäinen Kinesioteippaus suurtalouskeittiötyöntekijöiden rannekivun fysioterapiassa

Lisätiedot

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Alkuperäinen raportti: Patricia Diotto-Gerrard, David Gerrard. 1999. Overuse Injury in Motocross: Motocross riders forearm Suomentanut Tomi Konttinen

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång NUORTEN KEIHÄÄNHEITTÄJIEN KYYNÄR- JA OLKAPÄÄNALUEEN LIIKKUVUUS, VOIMA JA URHEILUVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Tutkimus nuorista kansallisen huipputason keihäänheittäjistä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-

Lisätiedot

Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset

Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset Katsaus Jorma Ryhänen Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset Napsusormi (trigger finger) ja de Quervainin jännetuppitulehdus ovat työikäisten yleisiä käsivaivoja. Jännetuppitulehduksien etiologisena

Lisätiedot

REUMAKÄSIEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA

REUMAKÄSIEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon ko Röntgenhoitaja 2013 Noora Koskinen & Fanny Nyroos REUMAKÄSIEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Laatukäsikirja kuviksi 1 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

AKUUTTIEN NILKKAVAMMOJEN KONSERVATIIVISTEN KUNTOUTUSME- NETELMIEN VAIKUTTAVUUS KUDOSTYYPEITTÄIN -SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS

AKUUTTIEN NILKKAVAMMOJEN KONSERVATIIVISTEN KUNTOUTUSME- NETELMIEN VAIKUTTAVUUS KUDOSTYYPEITTÄIN -SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Lauri Koistinen, Jussi Puhakka AKUUTTIEN NILKKAVAMMOJEN KONSERVATIIVISTEN KUNTOUTUSME- NETELMIEN VAIKUTTAVUUS KUDOSTYYPEITTÄIN -SYSTEMAATTINEN

Lisätiedot

Sisältää: pre-operatiivisen ja postoperatiiviset käynnit/soitot (maksimi 2 posoperatiivinen käyntiä, 4

Sisältää: pre-operatiivisen ja postoperatiiviset käynnit/soitot (maksimi 2 posoperatiivinen käyntiä, 4 Kaikissa toimenpiteissä: Pre-operatiiviset laboratorio- ja röntgentutkimukset tutkimukset omassa terveyskeskuksessa. Yksi seteli kattaa yhden toimenpiteen / yhden puolen (vasen/oikea) kustakin luokasta.

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10

PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10 PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10 A. LAITTEEN KUVAUS PIP Dart on väkäpäinen implantti, jonka pituus on 20 35 mm. PIP Dart asetetaan proksimaalisten ja keskimmäisten

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Joni Honkaniemi & Jyrki Poikela JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI. Muutokset 8 viikon harjoittelujakson jälkeen

Joni Honkaniemi & Jyrki Poikela JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI. Muutokset 8 viikon harjoittelujakson jälkeen Joni Honkaniemi & Jyrki Poikela JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI Muutokset 8 viikon harjoittelujakson jälkeen JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI Muutokset

Lisätiedot

KIENBÖCKIN TAUTI. Sorvali, Mikko. Syventävien opintojen tutkielma. Kirurgia/ Käsikirurgia. Oulun yliopisto 6.2015. Ohjaaja Marko Sunnari

KIENBÖCKIN TAUTI. Sorvali, Mikko. Syventävien opintojen tutkielma. Kirurgia/ Käsikirurgia. Oulun yliopisto 6.2015. Ohjaaja Marko Sunnari KIENBÖCKIN TAUTI Sorvali, Mikko Syventävien opintojen tutkielma Kirurgia/ Käsikirurgia Oulun yliopisto 6.2015 Ohjaaja Marko Sunnari SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. PUOLIKUULUUN MERKITYS RANTEEN ANATOMIAAN

Lisätiedot

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

TRAUMARANTEEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA

TRAUMARANTEEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma NRÖNTK14 2017 Minna Lindroos & Reeta Mäkelä TRAUMARANTEEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Laatukäsikirja kuviksi

Lisätiedot

WE Design. WE Swan s neck mallit nro 5013, 5019, 5024, 5025, 5033. - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat)

WE Design. WE Swan s neck mallit nro 5013, 5019, 5024, 5025, 5033. - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) WE Design - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella mittanauhalla tai ohuella paperisuikaleella ja viivottimella.

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Lääketieteellistä sanastoa

Lääketieteellistä sanastoa Lääketieteellistä sanastoa Laura Partanen Lääketieteellistä sanastoa 1) Paikkaa ja suuntaa osoittavat sanat Tasot - Sagittaalitaso (nuolitaso) = elimistössä edestä taakse ja ylhäältä alas kulkeva taso

Lisätiedot

Spiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS

Spiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS Spiraalistabilaatio Spiral Stabilization, SPS Vakaa asento - Ojennus - Liike! Löydät SPS-metodiin kouluttautuneet ohjaajat ja terapeutit Spiraalistabilaatio -sivuilta osoitteessa: www.spiraalistabilaatio.fi

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Lavonen Arja Pylvänen Maarit 2012 Sisältö Esipuhe... 5 ICF - International Classification of Functioning, Disability and Health... 6 Lääketieteellinen

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Kirjallinen osuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Ilari Horneman Matias Grefberg Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

TRAUMAKÄDEN NATIIVIRÖNTGENKUVAN- TAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA

TRAUMAKÄDEN NATIIVIRÖNTGENKUVAN- TAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografia ja sädehoitotyö 2014 Saku Korkiakoski & Antti Launonen TRAUMAKÄDEN NATIIVIRÖNTGENKUVAN- TAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Laatukäsikirja kuviksi OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot TARVITAAN SIIS VEISTÄ PIENNIVELTEN LEIKKAUSMENETELMIÄ Puhdistus- ja pehmytkudosleikkaukset Luudutusleikkaukset Tekonivelleikkaukset Kudosteknologinen vaihtoehto Puhdistus-

Lisätiedot

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170 SISÄLTÖ 01/ KÄSIVARRET 004 02/ HARTIAT 032 03/ RINTA 061 04/ SELKÄ 085 05/ JALAT 122 06/ PAKARAT 155 07/ VATSA 170 01 KÄSIVARRET 01/ HAUISKÄÄNTÖ 06 02/ KESKITETTY HAUISKÄÄNTÖ 07 03/ HAUISKÄÄNTÖ VINOPENKILLÄ

Lisätiedot

RANTEEN NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUSPROJEKTIOIDEN SUORUUS

RANTEEN NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUSPROJEKTIOIDEN SUORUUS RANTEEN NATIIVIRÖNT- GENTUTKIMUSPROJEKTIOIDEN SUORUUS Tanja Karhu Kaisa Kuparinen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Radiografian

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014

NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014 NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014 Oliver Michelsson DIACOR, JALKAKIRURGI, ORTOPEDI Suomen jalkakirurginen yhdistys ex pj Counsil Member, European Foot and Ankle Association

Lisätiedot

Soittajalle käsien hyvässä toimintakunnossa

Soittajalle käsien hyvässä toimintakunnossa 4993 Katsausartikkeli Soittajan käsiongelmat MARTTI VASTAMÄKI Soittajan käsivaivoista osa on samoja kuin muullakin väestöllä, mutta osa on soittajille tyypillisiä soittamisesta johtuvia. Koska soittajalla

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Veneluun murtuma. Veneluun anatomia ja verenkierto. Diagnostiikka. tai suotuisimmassa tapauksessa vain yhden ranneluun osassa (Amadio ja Moran 2005).

Veneluun murtuma. Veneluun anatomia ja verenkierto. Diagnostiikka. tai suotuisimmassa tapauksessa vain yhden ranneluun osassa (Amadio ja Moran 2005). Olli V. Leppänen ja Teemu Karjalainen NÄIN HOIDAN syntyy tyypillisesti silloin, kun nuori ihminen kaatuu ojennetun käden varaan. Diagnostiikka perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kuvantamiseen, joka käsittää

Lisätiedot

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,

Lisätiedot

Peukalo keskellä kämmentä?

Peukalo keskellä kämmentä? Peukalo keskellä kämmentä? Saksofonin soittoasento sekä keinoja peukalon asennonhallinnan parantamiseksi Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 23.4.2010 Elviira Nieminen Maaret Nyberg

Lisätiedot

Lataa Elinvoimainen vartalo - aktiivinen elämä. Lataa

Lataa Elinvoimainen vartalo - aktiivinen elämä. Lataa Lataa Elinvoimainen vartalo - aktiivinen elämä Lataa ISBN: 9789515847799 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.45 Mb Lujat luut, joustavat nivelet ja vahvat lihakset antavat hyvän perustan hyvinvoinnille

Lisätiedot

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell TANSSIN KINESIOLOGIA Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK 2010 Copyright Pirjo Orell LIHASTOIMINTA Koordinoitu lihastoiminta = lihasten koordinoitu yhteistyö siten, että oikeat lihakset toimivat oikeissa

Lisätiedot

WE Design - hopeiset sormituet

WE Design - hopeiset sormituet WE Design - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella paperisuikaleella ja viivottimella. Mittasetissä on muovisia

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

PLANTAARIFASKIA OSANA KEHON RAKENNETTA JA TOIMINTAA. Kirjallisuuskatsaus

PLANTAARIFASKIA OSANA KEHON RAKENNETTA JA TOIMINTAA. Kirjallisuuskatsaus PLANTAARIFASKIA OSANA KEHON RAKENNETTA JA TOIMINTAA Kirjallisuuskatsaus Villiina Uotila Tuuli Yrjölä Opinnäytetyö Elokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

KÄDEN JÄNNEVAMMOJEN KORJAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KOTONA. Potilasohje

KÄDEN JÄNNEVAMMOJEN KORJAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KOTONA. Potilasohje KÄDEN JÄNNEVAMMOJEN KORJAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KOTONA Potilasohje Suvi Repo Krista Rouvinen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 15.10.1, 21.3.2,

Lisätiedot

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton (varvashermon ekskiisio) - Akillesjänteen

Lisätiedot

MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1

MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1 MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1 Riku Huomo Anna Hytönen Riina Häkkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 1.1.2016 muuttuneet omavastuut ja setelin arvot

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 1.1.2016 muuttuneet omavastuut ja setelin arvot Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 1.1.2016 muuttuneet omavastuut ja setelin t Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot