JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN"

Transkriptio

1 Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN

2 Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta on se, että pystyy analysoimaan kohdetta huomattavasti maallikkoa yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin. Asiantuntija näkee kohteessa enemmän yksityiskohtia, tietää niiden keskenäisen järjestyksen ja niiden väliset vuorovaikutukset. Nyt on aika lukijankin ryhtyä tarkastelemaan yläraajaa yksityiskohtaisemmin. Katsele sormia ja kädenselkää kun liikuttelet voimakkaasti sormia niin kuin rapsuttaisit isoa koiranturrikkaa. Mitä liikkeitä sormet tekevät? Miksi ne eivät taivu sivusuuntaan? Mitä tapahtuu kädenselässä? Missä tunnet lihasten toimivan? Kämmenessä vai kyynärvarressa? Mitkä lihakset? Voitko nimetä ne sormien liikkeiden mukasesti? Entäpä jos liikutatkin rannetta? Entä... Viitteet kirjoihin: Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy 7. painos (M7p) sivut: 4-18, 29-37, , ja Gray s Anatomy for Students, 2. painos (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva kirjasta A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag

3 Anatomiset suunnat Dexter Superiorinen, kraniaalinen Mediaanitaso, keskisagittaalitaso Sinister OSIO 1 Johdanto anatomiaan Horisontaalitaso, transversaalitaso Mediaalinen Lateraalinen Posteriorinen, dorsaalinen Frontaalitaso, (coronaalitaso) Anteriorinen Inferiorinen, kaudaalinen ANATOMISET TASOT JA SUUNNAT Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Horisontaali (vaakataso) Transversaalitaso (poikittaistaso) Sagittaalitaso (nuolitaso); keskisagittaalitaso (mediaanitaso) Frontaalitaso (coronaalitaso) Superiorinen/ kraniaali - inferiorinen/ kaudaalinen Posteriorinen/ dorsaalinen - anteriorinen/ ventraalinen Proksimaalinen - distaalinen Ihmisruumiin jokainen kohta on anatomialtaan ainutlaatuinen, toisenlainen kuin mikään muu kohta. Yksityiskohtia anatomiassa siis riittää vaikka miten kunnianhimoisiin oppimistavoitteisiin. Anatomian tietoja täytyy siis pakostakin rakentaa vähitellen. Tärkeintä on muodostaa itselleen ensin yleiskuva. Siihen nämä Hervosen prujut tähtäävät. Kun olet sisäistänyt yleiskuvan, voit ruveta liittämään siihen yksityiskohtia oppikirjasta ja muista tietolähteistä. Nimien ulkoa opettelu voi olla vaivalloista pänttäämistä ja sellaisenaan turhauttavaa. Muista kielistä, englannistakin on apua termien merkitystä miettiessä. Duodecimin Lääketieteen termit on hyvä hankinta. Järkevässä asiayhteydessä nimet ja termit oppii helpoiten. Työmonisteissa on paljon ennakko- ja itseopiskelu- tehtäviä, jotka auttavat harjoittelemaan nimien käyttöä. Anatomiset suunnat ja tasot M7p sivut: 4-18, 29-37, , ja Gray2p sivut 4-6, 650-7, Näillä sivuilla on esitettynä keskeiset anatomiset suuntaa ja sijaintia kuvaavat termit sekä joitakin keskeisiä yläraajaan liittyviä termejä. 2

4 Ylempi ja alempi eli latinaksi superiorinen - inferiorinen ovat käyttökelpoisia, mutta eivät ole aivan tarkkoja koska ne viittaavat ainoastaan pystyasentoon. Kraniaalinen (päänpuoleinen) ja kaudaalinen (hännänpuoleinen) ovat asennosta riippumattomia ja niitä käytetään erityisesti vartalon alueella. Sivulla tarkoittava termi on latinapohjaisesti lateraalinen ja keskiviivan puolella mediaalinen. Mediaani tarkoittaa keskiviivaa. Mediaanitaso on pystytaso, joka halkaisee vartalon kahteen puoliskoon keskiviivaa pitkin. Tämän suuntaista tasoa kutsutaan myös nimellä sagittaalitaso. Frontaalitaso on myls pystytaso, mutta se jakaa vartalon etu- ja takaosaan (anteriori- ja posterioriosat). Anatomiset suunnat Horisontaalitaso, transversaalitaso Mediaalinen Lateraalinen Posteriorinen, dorsaalinen Superiorinen, kraniaalinen Mediaanitaso, keskisagittaalitaso Sinister Frontaalitaso, (coronaalitaso) Anteriorinen Inferiorinen, kaudaalinen Horisontaalitaso on poikittainen vaakataso, joka viipaloi vartaloakohtisuoraan edellisiin nähden. Heikki Hervonen 2008 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy Raajojen alueella käytetään hieman toisenlaista terminologiaa kuin vartalon alueella. Proksimaalinen tarkoittaa tyvenpuoleinen ja distaalinen latvan/kärjen puoleinen. Näitä termejä voidaan käyttää myös hermoista ja verisuonista missä päin vaan. Yläraajassa käytetään kyynärvarren alueella luiden nimiä mediaali-lateraalitermien sijaan: radiaalinen- ulnaarinen. Dexter Superficiale viittaa pinnalliseen ja profunda syvällä sijaitsevaan. Pitkittäistä tarkoittava termi on longitudinale ja transversale. Huomaa, että yleiskielen käsi on terminologiassa yläraaja ja käsi taas tarkoittaa kyynärvarren distaalista jatketta. Käden aliueella kämmenestä käytetään termiä palma manus ja kädenselästä dorsum manus. Vastaavasti jalassa: planta pedis ja dorsum pedis. Miten kaula sijaitsee päähän nähden? Entä miten käsi sijaitsee kyynärvarteen nähden? Onko olkapää mediaalisemmin kuin rintalasta? Mikä perustaso kulkee yhtaikaa navan ja sydämen kautta? Miten luut sijaitsevat ihoon nähden? Papukaijamerkkikysymys: mikä on pivo latinaksi? Radius Radiaalinen Ulna Ulnaarinen Raajaan liittyviä termejä Pitkittäisleikkaus (longitudinale) Dorsum manus (kädenselkä) Dorsum pedis (jalkapöytä) Superficiale, pinnallinen Profunda, syvä Poikittaisleikkaus (transversale) Manus Käden ja jalan termejä Pes Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy Proksimaalinen (tyvenpuoleinen) Vino leikkaus (obliqua) Distaalinen (kärjenpuoleinen) Palma manus kämmen Planta pedis (jalkapohja) Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy 3

5 Scapula A Ossa carpale Ossa metacarpale Clavicula Ster- B num Humerus Radius Ulna C D E F Hartia ja yläraajan osat Phalanges Heikki Hervonen 2009, Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy A- Hartiakaari, 10 shoulder girdle 11 B- Olkavarsi, brachium 12 C- Kyynärvarsi, antebrachium D- Ranne, carpus E- Kämmen, palma manus 13 F- Sormet, digiti manus 10 Articulatio sternoclavicularis 11 Art. acromioclavicularis 12 Art. glenohumeralis 13 Art. cubiti 14 Art. radiocarpea 15 Art. mediocarpea 16 Art. carpometacarpale 17 Art. metacarpophalangeale 18 Art. interphalangeale YHDISTÄ SUOMENKIELISET JA LATINPOHJAISET TERMIT Yläraajaan liittyviä alueita, rinta, hartiakaari, olkapää, lapaluun seutu, kainalo, olkavarsi, kyynärtaive, kyynärpää, käsivarsi, ranne, käsi, käden selkä, kämmen, sormet Latinapohjaisia termejä: pectoralis, deltoidea, scapularis, brachium, antebrachium, cubita, carpus, manus, palma manus, dorsum manus, digiti, pollex Luita: Lapaluu, solusluu, olkaluu, kyynärluu, värtinäluu, ranneluut, kämmenluut, sormiluut Ossa: scapula, clavicula, humerus, radius, ulna, ossa carpi, ossa metacarpi, phalanges Yläraajan osat (M7p 672; Gray2p 650-1) Heti alkuun on syytä alkaa opetella myös latinapohjaista terminologiaa. Anatominen terminologia pohjautuu latinaan ja kreikkaan. Se toimii lääketieteen termien pohjana ja muodostaa kansainvälisesti yhtenäisen terminologian, mm. diagnoosinimistön. Anglosaksit kääntävät termit osittain englanniksi, esim. vena saphena magna = great saphenous vein. Suomeksi voidaan käyttää vastaavasti: isosafeena-laskimo. Huomaa, että yläraaja (membrum superior, ylempi jäsen ) on lääketieteellisenä käsitteenä eri asia kuin käsi (manus). OSIO 2 Johdatus yläraajan osiin, luihin ja niveliin Yläraajan osien nimistöä Nimitykset toistuvat alueella olevien rekenteiden nimissä Heikki Hervonen 2009 Hafferl: Topographische Anatomie des Menschen. Brachium, olkavarsi Antebrachium, käsivarsi Manus, käsi Pollex, peukalo Pectus, rinta Axilla, kainalo Cubita, kyynärtaive Carpus, ranne Palma manus, kämmen Digiti, sormet 4

6 Yläraajan luut ja nivelet (M7p , ; Gray2p 654-5, , 712-5, 724-6, 754-5) Klassinen lähestymistapa yläraajan anatomiaan ei ole hullumpi: Opiskellaan ensin yläraajan luut. Tutkitaan sitten miten luut liittyvät toisiinsa nivelillä. Seuraavaksi lisätään mukaan lihakset, sitten hermot ja lopuksi verisuonet. Tällaista lähestymistapaa kutsutaan systemaattiseksi anatomiaksi eli luut ovat yksi systeemi, nivelet toinen ja lihakset kolmas, jne. Alkuun käydäänkin asioita näin läpi keskittyen yleiskuvaan, menemättä kuitenkaan kovin syvälle yksityiskohtiin. Dissektioissa anatomian opiskelu etenee eri tavalla. Silloin tutkitaan kehoa alueittain ja edetään pinnalta syvälle. Dissektiossa tutkitaan miten elimet ja rakenteet sijaitsevat toistensa suhteen. Tätä kutsutaan topografiseksi anatomiaksi. Missä kohdassa kulkee a. radialis ranteen seudussa, entä arteria ulnaris? Minkä rakenteiden vierestä/ alta niiden pitäisi löytyä kun niiden pulssi pitäisi tunnustella? Yläraaja niveltyy vartalon luuston rintalastaan (sternum) solisluun (clavicula) ja sen nivelten välityksellä. Clavicula ja lapaluu (scapula) muodostavat hartiakaaren, johon olkaluu (humerus) niveltyy. Kyynärluu (ulna) ja värttinäluu (radius) niveltyvät proksimaalisesti Scapula A Clavicula Ster- B num Humerus Radius C Ulna D E F Hartia ja yläraajan osat Ossa carpale Ossa metacarpale Phalanges Heikki Hervonen 2009, Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy A- Hartiakaari, 10 shoulder girdle 11 B- Olkavarsi, brachium 12 C- Kyynärvarsi, antebrachium D- Ranne, carpus E- Kämmen, palma manus 13 F- Sormet, digiti manus 10 Articulatio sternoclavicularis 11 Art. acromioclavicularis 12 Art. glenohumeralis 13 Art. cubiti 14 Art. radiocarpalis 15 Art. mediocarpalis 16 Art. carpometacarpalis 17 Art. metacarpophalangealis 18 Art. interphalangealis 5 humerukseen ja distaalisesti ranneluihin (ossa carpale). Nämä taas niveletyvät toisiinsa ja edelleen kämmenluihin (ossa metacarpale), jotka niveltyvät sormien luihin (phalanges). Nivelten nimissä toistuvat useimmiten niveltyvien luiden nimet. Pystyt itsekin muodostamaan nivelen nimen kun tiedät niveltyvien luiden nimet! Ei siis tarvitse opetella ulkoa. Lapaluun osia esimerkkinä nimistöstä Luiden rakenteille, lisäkkeille, kyhmyille, uurteille, kuopille, loville on annettu nimet, joista suurin osa on rakennetta kuvaavia: Margo (engl. margin)= reuna; Angulus (angle)= kulma; Fossa = kuoppa; Incisura (notch)= lovi; Sulcus (groove) = uurre, Tuberculum (tubercle) = kyhmy; Processus = lisäke; Crista (crest)=harjanne; Facies (facet)= pinta Näihin kun lisätään suuntaa ilmaisevia määreitä, inferior, superior, lateralis, medialis saadaan tarkempia nimityksiä. Nimethän ovat kuvailevia. Ne kuuluvat kuvailevaan anatomiaan, (=deskriptiivinen anatomia). Niiden viesti kannattaa pyrkiä ymmärtämään. Sitten ne tuntuvat luonnollisemmilta kuin ulkoa opeteltu erisnimi.

7 OSIO 3 A. radialis N. radialis M. supinator pollicis longus Nervus et arteria ulnaris M. pronator teres digitorum profundus M. pronator quadratus carpi ulnaris, tendo LIHASRYHMIÄ Vartalosta hartiakaareen kulkevat lihakset A. brachialis, N. medianus M. pronator teres carpi radialis carpi ulnaris M. palmaris longus digitorum superficialis Nervus ulnaris et arteria ulnaris N. medianus A. radialis Heikki Hervonen Copyright 2009 Vastalosta ja hartiakaaresta olkaluuhun kulkevat lihakset Olkavarren lihakset Kyynärvarren etupuolen (koukistajapuolen)lihakset Kyynärvarren posterioripuolen (ojentajapuolen) lihakset Käden lihakset M. brachioradialis Yläraajan lihasryhmät Yläraajaan liittyvät lihasryhmät - Selän ja lapaluun lihaksisto esiemerkkinä (M7p 700-7; Gray2p 655-7, ) Lihakset kannattaa opiskella ensin lihasryhmittäin sen perusteella mistä mihin ne kulkevat: vartalosta lapaluuhun, lapaluusta olkaluuhun, olkaluusta kyynär/värttinäluuhun jne.. Toiminnallinen yksikkö: Tässä ryhmittelyssä mukaan tulee luontevasti myös se nivel, johon ao. lihasryhmä vaikuttaa. Lihaksesta oppii samalla miten se vaikuttaa kyseiseen niveleen. Tässä tullaankin toimintaan: luut, nivel ja sitä liikuttavat lihakset tuottavat tietyn toiminnan. Puhutaan toiminnallisesta anatomiasta. Kun myös lihaksia ja niveliä hermottavat hermot otetaan mukaan tähän toiminnalliseen anatomiaan, päästään jo potilaan tutkimisen perustoihin - Selän pinnalliset lihakset toimintatesteihin. Kustakin lihasryhmästä nousevat jotkut lihakset toisia tärkeämmiksi sen mukaan miten tärkeitä ne ovat toiminnan kannalta ja miten suuri kliininen M. trapezius M. deltoideus brachii 1. kerros 2. kerros M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major M. supraspinatus M. teres minor M. teres major 6 M. latissimus dosi H.Hervonen/ Copyright, 2008 M. infraspinatus ja sen faskia

8 merkitys niillä on. Lihaksia koskeviin perustietoihin kuuluvat oleellisena osana lihaksen lähtökohta, origo ja sen kiinnittymiskohta, insertio. Raajojen kohdalla origo on yleensä proksimaalisesti ja insertio distaalisesti. Kun tietää origon ja insertion sekä sen, miltä puolelta niveltä lihas/jänne kulkee, pystyy päättelemään lihaksen toiminnan. M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major Lihakset vartalosta lapaluuhun M. trapezius M. trapezius M. levator scapulae M. rhomboideus minor et major Pari esimerkkiä origosta ja insertiosta: H.Hervonen/ Copyright, 2008 brachii, caput longum brachiin kiinnityskohta olecranonissa Suurin osa yläraajan lihaksista kuuluu seuraaviin lihasryhmiin: 1. Vartalosta (truncus) lapaluuhun (scapula) kulkevat lihakset liikuttavat ja tarvittaessa pitävät paikallaan (stabiloivat) lapaluuta. 2. Lapaluusta olkaluuhun (humerus) kulkevat lihakset ja 3. Ryhmä lihaksia, jotka kulkevat vartalosta suoraan olkaluuhun, aiheuttavat liikkeen olkanivelessä, Olkavarren lihakset takaa brachii, caput laterale brachii, caput mediale on syvällä piilossa Olecranon brachii, caput longum brachii, caput laterale brachii, caput mediale on syvällä piilossa M. anconeus H.Hervonen/ Copyright, Olkaluusta käsivarteen kulkevat lihakset liikuttavat kyynärniveltä (osa lähteekin jo scapulasta) 5. Kyynärvarresta käteen kulkevat lihakset rannenivel ja käden nivelet (osa vain kyynärvarressa) 6. Käden pienet lihakset käden nivelet Näistä voi sitten erotella koukistaja-, fleksoripuolen lihakset ja ojentaja-, extensoripuolen lihakset. Näiden perusliikkeiden lisäksi erotellaan esim. käsivarren kiertoon eli pronaatio-supinaatio-liikkeeseen (kyynärnivel) tai olkavarren sisä- ja ulkokiertoon osallistuvat lihakset (olkanivel). Hermotus kuuluu myös lihaksen perustietoihin, eli mikä hermo ao. lihasta hermottaa. Ihan alkuun ei kannata liikaa kiinnittää huomiota hermotukseen varsinkin kun hartiaseudussa lihasten hermotus tulee monesta pikkuhermosta. Tiettyjen lihasten hermotuksen tunteminen on kuitenkin tärkeää koska hermojen toimintaa tutkittaessa ja vaurioita selvitettäessä käytetään ao. hermon hermottamien lihasten toimintatestejä hyväksi. Toimintakokeissa valitaan lihasliike, joka on a) selvästi havaittavissa, jonka b) aiheuttaa yksi lihas, jota c) hermottaa yksi (tutkittava) hermo. Tämä osa lihasten hermotuksesta on tärkeää tietää yksityiskohtaisesti. Lihasryhmiä ~merkin jälkeen on esitetty joitakin latinaperäisten termien merkitystä selventäviä sanoja 7

9 Vartalosta (truncus) lähtevät lihakset takana... (M7p s700-; Gray2p s675- ) M. trapezius lähtee takaraivolta ja laajalti selkärangasta (katso kuva!) ja kiinnittyy hartiakaareen. Se on muodoltaan vinoneliö- mäinen; M. latissimus dorsi lähtee laajalti selkärangasta ja alaselän kalvoista ja M. trapezius M. deltoideus brachii M. latissimus dosi lantioluusta, kiertää kainalon kautta ja kiinnitty olkaluuhun etupuolelle. Lihas on leveä ja litteä (latissius) ja sijaitsee selän puolella (selkä~dorsum). M. levator scapulae tarkoittaa suoraan lihaksen toimintaa = lapaluun nostaja, kohottaja. Lihas lähtee kaularangasta ja kiinnittyy lapaluun ylä-mediaalikulmaan. M. rhomboideus major et minor ovat muodoltaan ruutumaisia, toinen isompi ja toinen pienempi. Lähtö selkärangasta ja kiinnittyminen lapaluun mediaalireunaan. Tutki trapezius-lihaksen säikeiden lähtöjä ja kulkusuntia! Voitko kiteyttää lihaksen toiminnan yhteen perustoimintaan?...ja edessä M7p s697; Gray2p Selän pinnalliset lihakset 1. kerros 2. kerros H.Hervonen/ Copyright, 2008 M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major M. supraspinatus M. teres minor M. teres major M. infraspinatus ja sen faskia M. pectoralis major (~rinta-; iso), iso rintalihas lähtee laajalta alueelta kylkiluista, rintalastasta ja solisluusta (katso kuva!) ja kiinnittyy olkaluun tyviosan etupuolelle. Mieti millä liikkeellä voit parhaiten treenata tätä lihasta punttisalilla tai kotona. Hartian etupuolen lihaksistoa M. sternocleidomastoideus deltoideus pectoralis major biceps brachii M. serratus anterior M. pectoralis minor (~pieni), pieni rintalihas jää edellisen alle, lähtee kylkiluista ja kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen (processus coracoideus). M. subclavius (sub~alla, clavicula~solisluu) on pieni lihas joka kulkee ensimmäisestä kylkiluusta solisluuhun. M. serratus anterior (~sahalaitainen; etu-) jää piiloon kainaloon ja lapaluun alle. Sen lähtökohdat kylkiluissa erottuvat treenatuissa vartaloissa sahalaitamaisina kyhmyinä kyljessä. Lihas kiinnittyy lapaluun mediaalireunaan. Scapulasta humerukseen kulkevat lihakset (M7p s704-; Gray2p s678-82, 690-5) trapezius pectoralis minor M. deltoideus (hartialihas, ~deltakirjaimen muotoinen) sijaitsee olkapäässä päällimmäisenä. Se säikeet lähtevät laajasti lapaluun harjanteesta, akromionista ja solisluusta ja kiinnittyvät humeruksen tyviosaan lateraalisesti. H. Hervonen/ Copyright 2009 S t e r n u m M. subclavius Vena cephalica 8

10 M. supraspinatus (supra~yläpuolella, spina~harjanne), m. infraspinatus (infra~alapuolella), m. teres minor (teres~liereä, minor~pieni), m. subscapularis (sub~alla, scapula~lapaluu) (ei kuvassa) ovat olkanivelen rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä lihaksia. Ne lähtevät lapaluusta ja ne kiinnittyvät humerukseen sen aivan proksimaaliosan kyhmyihin. Lihasten jänteet sivuavat olkaniveltä ja ovat sulautuneet nivelkapseliin vahvistaen sitä. supraspinatus infraspinatus teres minor Nervus axillaris et arteria circumflexa humeri posterior teres major triceps brachii Nervus ulnaris M. teres major (teres~liereä, major~iso) lähtee sekin lapaluusta, sen lateraalireunasta, kiertää kainalon kautta kiinnittyäkseen humeruksen etupuolelle (katso kuvastosta lähtö ja kiinnityskohdat tästä ja muistakin lihaksista!) M. coracobrachialis (processus coracoideus~korppilisäke; brachium~olkavarsi) sijaitsee etupuolella (ks. alla) Olkavarren lihakset (M7p s731- ; Gray2p s715-7) brachii (ticeps~kolmipäinen, brachium~olkavarren) muodostaa yksinään olkavarren takaosan lihaksiston. Lihaksella on lähtökohdat lapaluussa ja olkaluussa (2) ja sen jänne kiinnittyy kyynärluun kyhmyyn, olecranoniin. M. anconeus on pieni lihas kyynärpäässä. H.Hervonen/ Copyright, 2009 Acromion deltoideus teres major brachiin lateraalipää on katkaistu Olecranon Etupuolella pinnallisin lihas on M. biceps brachii (biceps~kaksipäinen) lihas lähtee kahdella jänteellä lapaluun eri kohdista ja kiinnittyy värttinäluun (radius) kyhmyyn. Katso kuvastosta lihaksen lähtö ja kiinnityskohdat! Miten lihas vaikuttaa olkaniveleen? Entä kyynärniveleen? M. coracobrachialis lähtee siis korppilisäkeestä, sijaitsee biceps-lihaksen proksimaali(tyvi-)osan alla ja kiinnittyy olkaluun keskivaiheille. M. brachialis (~olkavaressa sijaitseva) taas sijaitsee bicepslihaksen distaali- (kärjenpuoleinen) osan alla, lähtee olkaluun alaosasta ja kiinnittyy kyynärluun tyviosan kyhmyyn. Päättele kuvista näiden kahden lihaksen vaikutus olka ja kyynärniveleen! Käsivarren etupuolen lihakset (M7p s746- ; Gray2p s736-42) Käsivarren etupuolella sijaitsevat lihakset kuuluvat pääosin kahteen ryhmään: ranteen koukistajat ja sormien koukistajat. Ranteen koukistajat ovat m. flexor carpi radialis (flexor~koukistaja, carpus~ranne, radialis~värttinäluunpuoleinen) ja m. flexor carpi ulnaris (ulnaris~kyynärluun puoleinen). 9

11 Sormien koukistajatovat m. flexor digitorum superficialis (digiti~sormet, superficialis~ pinnallinen), m. flexor digitorum profundus (~syvä), m. flexor pollicis (~peukalon) longus. Näillä lihaksilla on yhteinen lähtökohta olkaluun distaalipäässä (humeruksen mediaalinen nivelnasta - epicondylus humeri medialis). A. radialis N. radialis M. supinator pollicis longus Nervus et arteria ulnaris Lisäksi käsivarren etupuolella sijaitsevat kaksi pronaattoria: m. pronator teres ja m. pronator quadratus (~nelikulmainen). Vielä löytyy pieni, hoikka lihas m. palmaris longus (palma~kämmen, longus~pitkä), jonka jänne osallistuu kämmenkalvon muodostamiseen. Kyynärtaipeen koukistajan m. brachioradialiksen (~olkavarsi, värttinäluu) lihasmassa sijaitsee käsivarren etupuolella lateraalisesti. Toiminnallisesti ja hermotuksen (n. radialis) puolelta se poikkeaa edellisistä. Lihas lähtee humeruksen kärkiosan lateraalireunasta ja kiinnittyy radiuksen distaaliosaan. Mieti taas toiminta kuvista katsomalla! M. pronator teres digitorum profundus M. pronator quadratus carpi ulnaris, tendo M. brachioradialis A. brachialis, N. medianus M. pronator teres carpi radialis carpi ulnaris M. palmaris longus digitorum superficialis Nervus ulnaris et arteria ulnaris N. medianus A. radialis Heikki Hervonen Copyright 2009 Käsivarren posterioripuolen lihakset (M7p s750- ; Gray2p s745-50) Käsivarren posterioripuolella sijaitsevat etupuolen vastavaikuttajat: ranteen ja sormien ojentajat. Ranteen ojentajat siis koukistajia vastaavasti: m. extensor (~ojentaja) carpi radialis (longus et brevis) ja m. extensor carpi ulnaris. Sormien ojentajat: Yhteinen - m. extensor digitorum; pikkusormen - m. extensor digiti minimi; etusormen - m. extensor indicis (index~etusormi) ja vielä peukalon - m. extensor pollicis (pollex~peukalo) (brevis et longus). Ojentajalihaksilla on koukistajien tapaan yhteinen lähtökohta pieneltä alueelta. Se sijaitsee olkaluun distaalipäässä: lateraalinen nivelnasta (epicondylus humeri lateralis). Tällaiseen ison lihasmassan pieneen kiinnittymisalueeseen altistuu Täällä on vielä pronaattorien vastavaikuttaja m. supinator ja vielä peukalon pitkä loitontaja (m. abductor pollicis longus). 10

12 Käden pienet lihakset Näillä lihaksillakin on omat selkeät toimintansa jotka voit itseltäsi havainnoida. Niiden kliininen ja käytännön merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin peukalon vastaavien lihasten. (M7p s773- ; Gray2p s762-6) Kämmenen peukalonpuoleisessa kohoumassa (thenar) sijatsevat peukalon lyhyet lihakset. Lähentäjä (m. adductor pollicis) vie peukaloa kyjittäin muihin sormiin päin (vertaa opponens). Loitontaja, m. abductor pollicis brevis toimii päinvastoin. Lyhyt koukistaja (m. flexor pollicis brevis) taas toimii nimensä mukaisesti peukalon koukistajana. Viimeisenä, muttei vähäisempänä, on sitten peukalon vastaanasettaja, m. opponens pollicis, joka kääntää peukaloa M. abductor pollicis brevis pollicis brevis vastaavan ensimmäisen M. opponens pollicis kämmenluun asentoon, josta peukalon voi koukistaa muita M. adductor sormia vasten. pollicis M. abductor digiti minimi digiti minimi brevis M. opponens digiti minimi Heikki Hervonen Copyright 2009 Kämmen lihakset: Thenarin ja hypothenarin välisellä alueella kämmenkalvon on vielä pieniä lihaksia kahdessa tasossa. Käämilihakset (mm. lumbricales) lähtevät sormien syvän koukistajan jänteistä ja kiinnittyvät sormien selkäpuolen sidekudokseen. Kämmessä syvällä sijaitsevat luuvälilihakset (mm. interossei dorsales et palmares), kädenselän- ja kämmenen-puoleiset. Näidenkin lihasten toimitaa käytetään hermotoimitaa testattaessa: nervus ulnaris (kyynärhermo) testissä pyydetään potialasta haarottamaan sormia (peukalo ei kuulu tänän testiin). Liikkeeseen vaikuttavat dorsaaliset luuvälilihakset ja pikkusormen loitontaja. Sitten pyydetään viemään sormet yhteen kyljittäin - nyt toimivat palmaariset luuvälilihakset. Kaikki nämä lihaset kuuluvat n. ulnariksen alueeseen. M. adductor pollicis Tutkipas adduktio- ja opponens-liikettä itseltäsi ja tee analyysi: mikä on adduktiota, mikä on peukalon koukistusta ja mikä on kämmenluun liikettä? Heikki Hervonen Copyright 2009 Opponens-lihakseen palaamme kun aiheena on yläraajan hermotoimitakokeet: opponens liike on tärkeä nervus medianuksen (keskihermo) toimintakoe. Liike pitää pystyä erottamaan selkeästi adduktio-liikkeestä, sillä peukalon adductor-lihasta hermottaa toinen hermo, n. ulnaris. Pystytkö yllä olevan ohjeen mukaisesti tekemään liikkeet? Kämmenen pikkusormen puoleinen kohouma (hypothenar) sisältää pikkusormen vastaavat lyhyet lihakset: loitontaja (m. abductor digiti minimi), lyhyt koukistaja (m. flexor digiti minimi brevis) ja vastaanasettaja (m. opponens digiti minimi). Mm. lumbricales Heikki Hervonen Copyright Mm. interossei palmares Mm. interossei dorsales

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013

Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Mooren 6. painoksen (M6p) sivut: 4-18, 29-37, 672-688, 697-713; Gray s Anatomy for Students (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, 665-82

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin

Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA

KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA Tuki- ja liikuntaelimistö KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953 Luku 1 KÄDEN JA KYYNÄR- VARREN DORSAALI-

Lisätiedot

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset

Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon /Heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen - Käsivarren dorsaalipuoli, kädenselkä (handryggen) ja sormien selkäpuoli, rannenivel

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio

Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Tähän elävän anatomian ryhmäopetukseen kuuluu yläraajan inspektio (tarkastelu)- ja palpaatio

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN

Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2016 Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN

Lisätiedot

NIVELEN YLEISRAKENNE

NIVELEN YLEISRAKENNE Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso NIVELEN YLEISRAKENNE OLKA- JA KYYNÄRNIVEL ESIMERKKEINÄ HEIKKI HERVONEN Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Kyynärnivelen sagittaalitason pitkittäisleikkaus Luku 1 YLÄRAAJAN

Lisätiedot

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne

YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Noora Grönlund, Marianne Purola, Tiia Sainia YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Opinnäytetyö Fysioterapia Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto HARTIARENGAS Missä ja millainen kipu? - erotusdiagnostiikka (c-ranka, th-ranka, glenohumeraali-, AC-nivel, neuraalikudos) Mikä provosoi kivun? Mikä helpottaa? Traumatausta? Thorax-alueen (hartiarenkaan)

Lisätiedot

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja

2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Herman Kabat 1950 proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Tohtori Herman Kabat kehitti PNF-konseptin 1940- luvulla, ja hän kehitti tämän menetelmän

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto

Sisältö. Osa 1. xi xv xvi xviii. Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto Sisältö v Miten Fascial Stretch Therapy sai alkunsa Esipuhe Kiitoksen sanat Johdanto xi xv xvi xviii Osa 1 Luku 1 Suuri väittely venyttelystä 3 Johdanto 3 Kielteisiä tutkimustuloksia 4 Vammat 4 Voima ja

Lisätiedot

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY

ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY RINTA ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY Sternocleidomastoid Scalenes Sternohyoid Trapezius Omohyoid Sternum Kierrä rintakehä hitaasti poispäin tuesta. Head of humerus Acromion Tendon of pectoralis major Humerus

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina 1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus

Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus Harjoitusopas Personality Gym -kuntokeskus JALAT 1. POHKEET Seiso jalkatuella jalan leveällä kohdalla. Aloita pohkeet venytys asennossa. Nouse varpaille ja laske hitaasti alas. Toista toisella jalalla.

Lisätiedot

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170

01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170 SISÄLTÖ 01/ KÄSIVARRET 004 02/ HARTIAT 032 03/ RINTA 061 04/ SELKÄ 085 05/ JALAT 122 06/ PAKARAT 155 07/ VATSA 170 01 KÄSIVARRET 01/ HAUISKÄÄNTÖ 06 02/ KESKITETTY HAUISKÄÄNTÖ 07 03/ HAUISKÄÄNTÖ VINOPENKILLÄ

Lisätiedot

Olkanivelen, hartian ja lapaluun

Olkanivelen, hartian ja lapaluun 2535 Katsausartikkeli Olkaseudun hermovammat MARTTI VASTAMÄKI Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu

Lisätiedot

PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT-

PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT- Seppo Parta, Tuomas Salo & Juha Suorauha PESÄPALLOILIJOIDEN OLKANIVELVAIVAT- ENNALTAEHKÄISY JA FYSIOTERAPIA Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I

PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

Venyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta.

Venyttelyopas. Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttelyopas Venyttelyopas tarjoaa kaikille tärkeimmille kehonosille yhteensä 32 tehokasta venyttelyohjetta. Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

Ranteen natiiviröntgenin projektioita

Ranteen natiiviröntgenin projektioita HUS-Kuvantaminen OPAS Versio: 1.0 s. 1(8) Sisällys PA (DP) / AP (PD)... 2 SIVU, mediolateraalinen, radioulnaarinen... 3 PA/AP viisto... 4 Tangentiaaliset... 4 Rannekanava (karpaalitunneli)... 4 Dynaamiset

Lisätiedot

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille.

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille. 1 2 Kaulan ja niskan alueen liikkuvuus on tärkeää monien aistien (näkö-, kuulo- ja hajuaistin) toiminnan kannalta. Rangan liikkuvuuden lisäksi lihaksilta edellytetään hyvinkin täsmällisten ja tarkkojen

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång NUORTEN KEIHÄÄNHEITTÄJIEN KYYNÄR- JA OLKAPÄÄNALUEEN LIIKKUVUUS, VOIMA JA URHEILUVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Tutkimus nuorista kansallisen huipputason keihäänheittäjistä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus

TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus Nimi & kuva Niveltyvät luut + A. sternoclavicularis Clavicula (med. pää) Sternum (incisura clavicularis)

Lisätiedot

TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA

TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA TYÖPERÄISTEN OLKAPÄÄVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISY RAKENNUSALALLA Emmi Hietanen Heta Linjamaa Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell TANSSIN KINESIOLOGIA Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK 2010 Copyright Pirjo Orell LIHASTOIMINTA Koordinoitu lihastoiminta = lihasten koordinoitu yhteistyö siten, että oikeat lihakset toimivat oikeissa

Lisätiedot

MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1

MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1 MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1 Riku Huomo Anna Hytönen Riina Häkkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU

SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU SCAPULAN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Anu Blomqvist Outi Nyyssönen Veera Peltoniemi Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Fysioterapia JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 11.12.2008

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille?

Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille? TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Sairaala ORTON, Helsinki martti.vastamaki@orton.fi Mitä lapaluun asento kertoo tutkivalle lääkärille? Olkavaivaista potilasta tutkittaessa

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET Kai Kuronen, LL fysiatrian erikoislääkäri Taina Koivisto, Fysioterapeutti Malleina amanuenssit Irina Pekkola Irina Lehtinen YLEISTÄ OLKAVAIVOISTA

Lisätiedot

LAPALUUN LIIKEKONTROLLIHÄIRIÖT

LAPALUUN LIIKEKONTROLLIHÄIRIÖT LAPALUUN LIIKEKONTROLLIHÄIRIÖT Harjoitteluopas Kouvolan Fysiotiimille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2011 Riikka Syrjänen

Lisätiedot

OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ

OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Louhelo Jonna Pentikäinen Heidi OLKAPÄÄTÄ JA LAPALUUTA TUKEVIEN LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS OLKAPÄÄN IMPINGEMENT-OIREYHTYMÄSSÄ Opinnäytetyö 2014

Lisätiedot

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia

Lisätiedot

Olkapään instabiliteetin ennaltaehkäisevä harjoittelu keihäänheittäjillä

Olkapään instabiliteetin ennaltaehkäisevä harjoittelu keihäänheittäjillä Olkapään instabiliteetin ennaltaehkäisevä harjoittelu keihäänheittäjillä Fysioterapia Teemu Näveri Opinnäytetyö Tammikuu 2017 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Kuvailulehti

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

SANASTO LIITE 1 1(6) Abduktio: loitonnus. Abraasio: pintahaava. Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake. Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa

SANASTO LIITE 1 1(6) Abduktio: loitonnus. Abraasio: pintahaava. Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake. Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa LIITE 1 1(6) SANASTO Abduktio: loitonnus Abraasio: pintahaava Acromion-haarake: olkalisäkkeen haarake Alveoli: rakkula, syvennys, kuoppa Alopekia: kaljuuntuminen Anoksia: (kudosten) hapettomuus Antikoagulanttihoito:

Lisätiedot

HARTIARENKAAN DYNAAMINEN STABILITEETTI JA SEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU

HARTIARENKAAN DYNAAMINEN STABILITEETTI JA SEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Mari-Annukka Mäkinen HARTIARENKAAN DYNAAMINEN STABILITEETTI JA SEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Syyskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.4.2012 Tekijä

Lisätiedot

Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma

Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma Nuoren uimarin olkapääongelmia ehkäisevä terapeuttinen harjoitteluohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Sirpa Lahdenkari Pirita Partinen 2003 Opinnäytetyö SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1-2 2. OLKANIVELEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA

KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA Kotiharjoitteluohjeita rannemurtumapotilaalle Niina Maijala Annariina Ruuskanen Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59

Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59 Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: 10.05.2017 07:59 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS, - Istuen/seisten ilman kenkiä - Pyöritä nilkkaa ja vaihda välillä suuntaa - Heilauta rennosti jalkaa suorana eteen

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laura

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät

Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät Atraumaattisen, yliliikkuvan olkapään fysioterapiamenetelmät Atte Niittykangas Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Niittykangas

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen

Voimaharjoittelu. Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen Voimaharjoittelu Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen ANNA TUOMINEN NAPRAPAATTI (AMK) FYSIOTERAPIA ASKELEET YHTEENVETO Urheiluvammojen yleisiä syitä sekä teoriaa Tyypillisimmät vammat ja vammojen

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT

NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT Toiminnallisten harjoitteiden opas LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jere Järvinen

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU

HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU HYVINVOINTIPALVELUTOIMINNAN OPPIMISKESKUS FYSIPISTEELLE OLKAPÄÄLÄHETTEELLÄ TULLEIDEN ASIAKKAIDEN FYSIOTERAPIAPOLKU Teijo Ukkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2007 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Uimarin olkapää, osa II. Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt

Uimarin olkapää, osa II. Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt Uimarin olkapää, osa II Olkapään kiputilat ja toimintahäiriöt Tässä artikkelissa tarkastellaan ilmiön uimarin olkapää eri kiputilojen syitä ja seurauksia. Usein on vaikea arvioida sitä kuinka uimarin olkapää

Lisätiedot

ja käsien eri asennoissa tehdyssä Push up plus-liikkeessä

ja käsien eri asennoissa tehdyssä Push up plus-liikkeessä M. Serratus anteriorin EMGaktiivisuuden vertaaminen eri alustoilla ja käsien eri asennoissa tehdyssä Push up plus-liikkeessä Antti Lääperi Teemu Poikonen Jussi Saksa Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Sosiaali-,

Lisätiedot

Lääketieteellistä sanastoa

Lääketieteellistä sanastoa Lääketieteellistä sanastoa Laura Partanen Lääketieteellistä sanastoa 1) Paikkaa ja suuntaa osoittavat sanat Tasot - Sagittaalitaso (nuolitaso) = elimistössä edestä taakse ja ylhäältä alas kulkeva taso

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

OLKANIVELEN SYSTEMAATTINEN TUTKIMINEN

OLKANIVELEN SYSTEMAATTINEN TUTKIMINEN Saija Kämäräinen ja Mari Lähdesmäki OLKANIVELEN SYSTEMAATTINEN TUTKIMINEN Koulutustilaisuus Seinäjoen Ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkintoohjelmassa opiskeleville opiskelijoille Opinnäytetyö Syksy

Lisätiedot

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA OPINNÄYTETYÖ Heikkinen Antero ja Kiimalainen Heikki 2011 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS KIERTÄJÄ- KALVOSINOIREYHTYMÄN FYSIOTERAPIASTA JA SEN TULOKSELLISUUDESTA FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen

Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Fysioterapeuttisen tutkimislomakkeen toteuttaminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Erja Heinonen, Aki Laitinen ja

Lisätiedot