JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN

Transkriptio

1 Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN

2 Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta on se, että pystyy analysoimaan kohdetta huomattavasti maallikkoa yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin. Asiantuntija näkee kohteessa enemmän yksityiskohtia, tietää niiden keskenäisen järjestyksen ja niiden väliset vuorovaikutukset. Nyt on aika lukijankin ryhtyä tarkastelemaan yläraajaa yksityiskohtaisemmin. Katsele sormia ja kädenselkää kun liikuttelet voimakkaasti sormia niin kuin rapsuttaisit isoa koiranturrikkaa. Mitä liikkeitä sormet tekevät? Miksi ne eivät taivu sivusuuntaan? Mitä tapahtuu kädenselässä? Missä tunnet lihasten toimivan? Kämmenessä vai kyynärvarressa? Mitkä lihakset? Voitko nimetä ne sormien liikkeiden mukasesti? Entäpä jos liikutatkin rannetta? Entä... Viitteet kirjoihin: Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy 7. painos (M7p) sivut: 4-18, 29-37, , ja Gray s Anatomy for Students, 2. painos (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva kirjasta A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag

3 Anatomiset suunnat Dexter Superiorinen, kraniaalinen Mediaanitaso, keskisagittaalitaso Sinister OSIO 1 Johdanto anatomiaan Horisontaalitaso, transversaalitaso Mediaalinen Lateraalinen Posteriorinen, dorsaalinen Frontaalitaso, (coronaalitaso) Anteriorinen Inferiorinen, kaudaalinen ANATOMISET TASOT JA SUUNNAT Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Horisontaali (vaakataso) Transversaalitaso (poikittaistaso) Sagittaalitaso (nuolitaso); keskisagittaalitaso (mediaanitaso) Frontaalitaso (coronaalitaso) Superiorinen/ kraniaali - inferiorinen/ kaudaalinen Posteriorinen/ dorsaalinen - anteriorinen/ ventraalinen Proksimaalinen - distaalinen Ihmisruumiin jokainen kohta on anatomialtaan ainutlaatuinen, toisenlainen kuin mikään muu kohta. Yksityiskohtia anatomiassa siis riittää vaikka miten kunnianhimoisiin oppimistavoitteisiin. Anatomian tietoja täytyy siis pakostakin rakentaa vähitellen. Tärkeintä on muodostaa itselleen ensin yleiskuva. Siihen nämä Hervosen prujut tähtäävät. Kun olet sisäistänyt yleiskuvan, voit ruveta liittämään siihen yksityiskohtia oppikirjasta ja muista tietolähteistä. Nimien ulkoa opettelu voi olla vaivalloista pänttäämistä ja sellaisenaan turhauttavaa. Muista kielistä, englannistakin on apua termien merkitystä miettiessä. Duodecimin Lääketieteen termit on hyvä hankinta. Järkevässä asiayhteydessä nimet ja termit oppii helpoiten. Työmonisteissa on paljon ennakko- ja itseopiskelu- tehtäviä, jotka auttavat harjoittelemaan nimien käyttöä. Anatomiset suunnat ja tasot M7p sivut: 4-18, 29-37, , ja Gray2p sivut 4-6, 650-7, Näillä sivuilla on esitettynä keskeiset anatomiset suuntaa ja sijaintia kuvaavat termit sekä joitakin keskeisiä yläraajaan liittyviä termejä. 2

4 Ylempi ja alempi eli latinaksi superiorinen - inferiorinen ovat käyttökelpoisia, mutta eivät ole aivan tarkkoja koska ne viittaavat ainoastaan pystyasentoon. Kraniaalinen (päänpuoleinen) ja kaudaalinen (hännänpuoleinen) ovat asennosta riippumattomia ja niitä käytetään erityisesti vartalon alueella. Sivulla tarkoittava termi on latinapohjaisesti lateraalinen ja keskiviivan puolella mediaalinen. Mediaani tarkoittaa keskiviivaa. Mediaanitaso on pystytaso, joka halkaisee vartalon kahteen puoliskoon keskiviivaa pitkin. Tämän suuntaista tasoa kutsutaan myös nimellä sagittaalitaso. Frontaalitaso on myls pystytaso, mutta se jakaa vartalon etu- ja takaosaan (anteriori- ja posterioriosat). Anatomiset suunnat Horisontaalitaso, transversaalitaso Mediaalinen Lateraalinen Posteriorinen, dorsaalinen Superiorinen, kraniaalinen Mediaanitaso, keskisagittaalitaso Sinister Frontaalitaso, (coronaalitaso) Anteriorinen Inferiorinen, kaudaalinen Horisontaalitaso on poikittainen vaakataso, joka viipaloi vartaloakohtisuoraan edellisiin nähden. Heikki Hervonen 2008 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy Raajojen alueella käytetään hieman toisenlaista terminologiaa kuin vartalon alueella. Proksimaalinen tarkoittaa tyvenpuoleinen ja distaalinen latvan/kärjen puoleinen. Näitä termejä voidaan käyttää myös hermoista ja verisuonista missä päin vaan. Yläraajassa käytetään kyynärvarren alueella luiden nimiä mediaali-lateraalitermien sijaan: radiaalinen- ulnaarinen. Dexter Superficiale viittaa pinnalliseen ja profunda syvällä sijaitsevaan. Pitkittäistä tarkoittava termi on longitudinale ja transversale. Huomaa, että yleiskielen käsi on terminologiassa yläraaja ja käsi taas tarkoittaa kyynärvarren distaalista jatketta. Käden aliueella kämmenestä käytetään termiä palma manus ja kädenselästä dorsum manus. Vastaavasti jalassa: planta pedis ja dorsum pedis. Miten kaula sijaitsee päähän nähden? Entä miten käsi sijaitsee kyynärvarteen nähden? Onko olkapää mediaalisemmin kuin rintalasta? Mikä perustaso kulkee yhtaikaa navan ja sydämen kautta? Miten luut sijaitsevat ihoon nähden? Papukaijamerkkikysymys: mikä on pivo latinaksi? Radius Radiaalinen Ulna Ulnaarinen Raajaan liittyviä termejä Pitkittäisleikkaus (longitudinale) Dorsum manus (kädenselkä) Dorsum pedis (jalkapöytä) Superficiale, pinnallinen Profunda, syvä Poikittaisleikkaus (transversale) Manus Käden ja jalan termejä Pes Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy Proksimaalinen (tyvenpuoleinen) Vino leikkaus (obliqua) Distaalinen (kärjenpuoleinen) Palma manus kämmen Planta pedis (jalkapohja) Heikki Hervonen 2014 Moore et Dalley: Clinically Oriented Anatomy 3

5 Scapula A Ossa carpale Ossa metacarpale Clavicula Ster- B num Humerus Radius Ulna C D E F Hartia ja yläraajan osat Phalanges Heikki Hervonen 2009, Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy A- Hartiakaari, 10 shoulder girdle 11 B- Olkavarsi, brachium 12 C- Kyynärvarsi, antebrachium D- Ranne, carpus E- Kämmen, palma manus 13 F- Sormet, digiti manus 10 Articulatio sternoclavicularis 11 Art. acromioclavicularis 12 Art. glenohumeralis 13 Art. cubiti 14 Art. radiocarpea 15 Art. mediocarpea 16 Art. carpometacarpale 17 Art. metacarpophalangeale 18 Art. interphalangeale YHDISTÄ SUOMENKIELISET JA LATINPOHJAISET TERMIT Yläraajaan liittyviä alueita, rinta, hartiakaari, olkapää, lapaluun seutu, kainalo, olkavarsi, kyynärtaive, kyynärpää, käsivarsi, ranne, käsi, käden selkä, kämmen, sormet Latinapohjaisia termejä: pectoralis, deltoidea, scapularis, brachium, antebrachium, cubita, carpus, manus, palma manus, dorsum manus, digiti, pollex Luita: Lapaluu, solusluu, olkaluu, kyynärluu, värtinäluu, ranneluut, kämmenluut, sormiluut Ossa: scapula, clavicula, humerus, radius, ulna, ossa carpi, ossa metacarpi, phalanges Yläraajan osat (M7p 672; Gray2p 650-1) Heti alkuun on syytä alkaa opetella myös latinapohjaista terminologiaa. Anatominen terminologia pohjautuu latinaan ja kreikkaan. Se toimii lääketieteen termien pohjana ja muodostaa kansainvälisesti yhtenäisen terminologian, mm. diagnoosinimistön. Anglosaksit kääntävät termit osittain englanniksi, esim. vena saphena magna = great saphenous vein. Suomeksi voidaan käyttää vastaavasti: isosafeena-laskimo. Huomaa, että yläraaja (membrum superior, ylempi jäsen ) on lääketieteellisenä käsitteenä eri asia kuin käsi (manus). OSIO 2 Johdatus yläraajan osiin, luihin ja niveliin Yläraajan osien nimistöä Nimitykset toistuvat alueella olevien rekenteiden nimissä Heikki Hervonen 2009 Hafferl: Topographische Anatomie des Menschen. Brachium, olkavarsi Antebrachium, käsivarsi Manus, käsi Pollex, peukalo Pectus, rinta Axilla, kainalo Cubita, kyynärtaive Carpus, ranne Palma manus, kämmen Digiti, sormet 4

6 Yläraajan luut ja nivelet (M7p , ; Gray2p 654-5, , 712-5, 724-6, 754-5) Klassinen lähestymistapa yläraajan anatomiaan ei ole hullumpi: Opiskellaan ensin yläraajan luut. Tutkitaan sitten miten luut liittyvät toisiinsa nivelillä. Seuraavaksi lisätään mukaan lihakset, sitten hermot ja lopuksi verisuonet. Tällaista lähestymistapaa kutsutaan systemaattiseksi anatomiaksi eli luut ovat yksi systeemi, nivelet toinen ja lihakset kolmas, jne. Alkuun käydäänkin asioita näin läpi keskittyen yleiskuvaan, menemättä kuitenkaan kovin syvälle yksityiskohtiin. Dissektioissa anatomian opiskelu etenee eri tavalla. Silloin tutkitaan kehoa alueittain ja edetään pinnalta syvälle. Dissektiossa tutkitaan miten elimet ja rakenteet sijaitsevat toistensa suhteen. Tätä kutsutaan topografiseksi anatomiaksi. Missä kohdassa kulkee a. radialis ranteen seudussa, entä arteria ulnaris? Minkä rakenteiden vierestä/ alta niiden pitäisi löytyä kun niiden pulssi pitäisi tunnustella? Yläraaja niveltyy vartalon luuston rintalastaan (sternum) solisluun (clavicula) ja sen nivelten välityksellä. Clavicula ja lapaluu (scapula) muodostavat hartiakaaren, johon olkaluu (humerus) niveltyy. Kyynärluu (ulna) ja värttinäluu (radius) niveltyvät proksimaalisesti Scapula A Clavicula Ster- B num Humerus Radius C Ulna D E F Hartia ja yläraajan osat Ossa carpale Ossa metacarpale Phalanges Heikki Hervonen 2009, Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy A- Hartiakaari, 10 shoulder girdle 11 B- Olkavarsi, brachium 12 C- Kyynärvarsi, antebrachium D- Ranne, carpus E- Kämmen, palma manus 13 F- Sormet, digiti manus 10 Articulatio sternoclavicularis 11 Art. acromioclavicularis 12 Art. glenohumeralis 13 Art. cubiti 14 Art. radiocarpalis 15 Art. mediocarpalis 16 Art. carpometacarpalis 17 Art. metacarpophalangealis 18 Art. interphalangealis 5 humerukseen ja distaalisesti ranneluihin (ossa carpale). Nämä taas niveletyvät toisiinsa ja edelleen kämmenluihin (ossa metacarpale), jotka niveltyvät sormien luihin (phalanges). Nivelten nimissä toistuvat useimmiten niveltyvien luiden nimet. Pystyt itsekin muodostamaan nivelen nimen kun tiedät niveltyvien luiden nimet! Ei siis tarvitse opetella ulkoa. Lapaluun osia esimerkkinä nimistöstä Luiden rakenteille, lisäkkeille, kyhmyille, uurteille, kuopille, loville on annettu nimet, joista suurin osa on rakennetta kuvaavia: Margo (engl. margin)= reuna; Angulus (angle)= kulma; Fossa = kuoppa; Incisura (notch)= lovi; Sulcus (groove) = uurre, Tuberculum (tubercle) = kyhmy; Processus = lisäke; Crista (crest)=harjanne; Facies (facet)= pinta Näihin kun lisätään suuntaa ilmaisevia määreitä, inferior, superior, lateralis, medialis saadaan tarkempia nimityksiä. Nimethän ovat kuvailevia. Ne kuuluvat kuvailevaan anatomiaan, (=deskriptiivinen anatomia). Niiden viesti kannattaa pyrkiä ymmärtämään. Sitten ne tuntuvat luonnollisemmilta kuin ulkoa opeteltu erisnimi.

7 OSIO 3 A. radialis N. radialis M. supinator pollicis longus Nervus et arteria ulnaris M. pronator teres digitorum profundus M. pronator quadratus carpi ulnaris, tendo LIHASRYHMIÄ Vartalosta hartiakaareen kulkevat lihakset A. brachialis, N. medianus M. pronator teres carpi radialis carpi ulnaris M. palmaris longus digitorum superficialis Nervus ulnaris et arteria ulnaris N. medianus A. radialis Heikki Hervonen Copyright 2009 Vastalosta ja hartiakaaresta olkaluuhun kulkevat lihakset Olkavarren lihakset Kyynärvarren etupuolen (koukistajapuolen)lihakset Kyynärvarren posterioripuolen (ojentajapuolen) lihakset Käden lihakset M. brachioradialis Yläraajan lihasryhmät Yläraajaan liittyvät lihasryhmät - Selän ja lapaluun lihaksisto esiemerkkinä (M7p 700-7; Gray2p 655-7, ) Lihakset kannattaa opiskella ensin lihasryhmittäin sen perusteella mistä mihin ne kulkevat: vartalosta lapaluuhun, lapaluusta olkaluuhun, olkaluusta kyynär/värttinäluuhun jne.. Toiminnallinen yksikkö: Tässä ryhmittelyssä mukaan tulee luontevasti myös se nivel, johon ao. lihasryhmä vaikuttaa. Lihaksesta oppii samalla miten se vaikuttaa kyseiseen niveleen. Tässä tullaankin toimintaan: luut, nivel ja sitä liikuttavat lihakset tuottavat tietyn toiminnan. Puhutaan toiminnallisesta anatomiasta. Kun myös lihaksia ja niveliä hermottavat hermot otetaan mukaan tähän toiminnalliseen anatomiaan, päästään jo potilaan tutkimisen perustoihin - Selän pinnalliset lihakset toimintatesteihin. Kustakin lihasryhmästä nousevat jotkut lihakset toisia tärkeämmiksi sen mukaan miten tärkeitä ne ovat toiminnan kannalta ja miten suuri kliininen M. trapezius M. deltoideus brachii 1. kerros 2. kerros M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major M. supraspinatus M. teres minor M. teres major 6 M. latissimus dosi H.Hervonen/ Copyright, 2008 M. infraspinatus ja sen faskia

8 merkitys niillä on. Lihaksia koskeviin perustietoihin kuuluvat oleellisena osana lihaksen lähtökohta, origo ja sen kiinnittymiskohta, insertio. Raajojen kohdalla origo on yleensä proksimaalisesti ja insertio distaalisesti. Kun tietää origon ja insertion sekä sen, miltä puolelta niveltä lihas/jänne kulkee, pystyy päättelemään lihaksen toiminnan. M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major Lihakset vartalosta lapaluuhun M. trapezius M. trapezius M. levator scapulae M. rhomboideus minor et major Pari esimerkkiä origosta ja insertiosta: H.Hervonen/ Copyright, 2008 brachii, caput longum brachiin kiinnityskohta olecranonissa Suurin osa yläraajan lihaksista kuuluu seuraaviin lihasryhmiin: 1. Vartalosta (truncus) lapaluuhun (scapula) kulkevat lihakset liikuttavat ja tarvittaessa pitävät paikallaan (stabiloivat) lapaluuta. 2. Lapaluusta olkaluuhun (humerus) kulkevat lihakset ja 3. Ryhmä lihaksia, jotka kulkevat vartalosta suoraan olkaluuhun, aiheuttavat liikkeen olkanivelessä, Olkavarren lihakset takaa brachii, caput laterale brachii, caput mediale on syvällä piilossa Olecranon brachii, caput longum brachii, caput laterale brachii, caput mediale on syvällä piilossa M. anconeus H.Hervonen/ Copyright, Olkaluusta käsivarteen kulkevat lihakset liikuttavat kyynärniveltä (osa lähteekin jo scapulasta) 5. Kyynärvarresta käteen kulkevat lihakset rannenivel ja käden nivelet (osa vain kyynärvarressa) 6. Käden pienet lihakset käden nivelet Näistä voi sitten erotella koukistaja-, fleksoripuolen lihakset ja ojentaja-, extensoripuolen lihakset. Näiden perusliikkeiden lisäksi erotellaan esim. käsivarren kiertoon eli pronaatio-supinaatio-liikkeeseen (kyynärnivel) tai olkavarren sisä- ja ulkokiertoon osallistuvat lihakset (olkanivel). Hermotus kuuluu myös lihaksen perustietoihin, eli mikä hermo ao. lihasta hermottaa. Ihan alkuun ei kannata liikaa kiinnittää huomiota hermotukseen varsinkin kun hartiaseudussa lihasten hermotus tulee monesta pikkuhermosta. Tiettyjen lihasten hermotuksen tunteminen on kuitenkin tärkeää koska hermojen toimintaa tutkittaessa ja vaurioita selvitettäessä käytetään ao. hermon hermottamien lihasten toimintatestejä hyväksi. Toimintakokeissa valitaan lihasliike, joka on a) selvästi havaittavissa, jonka b) aiheuttaa yksi lihas, jota c) hermottaa yksi (tutkittava) hermo. Tämä osa lihasten hermotuksesta on tärkeää tietää yksityiskohtaisesti. Lihasryhmiä ~merkin jälkeen on esitetty joitakin latinaperäisten termien merkitystä selventäviä sanoja 7

9 Vartalosta (truncus) lähtevät lihakset takana... (M7p s700-; Gray2p s675- ) M. trapezius lähtee takaraivolta ja laajalti selkärangasta (katso kuva!) ja kiinnittyy hartiakaareen. Se on muodoltaan vinoneliö- mäinen; M. latissimus dorsi lähtee laajalti selkärangasta ja alaselän kalvoista ja M. trapezius M. deltoideus brachii M. latissimus dosi lantioluusta, kiertää kainalon kautta ja kiinnitty olkaluuhun etupuolelle. Lihas on leveä ja litteä (latissius) ja sijaitsee selän puolella (selkä~dorsum). M. levator scapulae tarkoittaa suoraan lihaksen toimintaa = lapaluun nostaja, kohottaja. Lihas lähtee kaularangasta ja kiinnittyy lapaluun ylä-mediaalikulmaan. M. rhomboideus major et minor ovat muodoltaan ruutumaisia, toinen isompi ja toinen pienempi. Lähtö selkärangasta ja kiinnittyminen lapaluun mediaalireunaan. Tutki trapezius-lihaksen säikeiden lähtöjä ja kulkusuntia! Voitko kiteyttää lihaksen toiminnan yhteen perustoimintaan?...ja edessä M7p s697; Gray2p Selän pinnalliset lihakset 1. kerros 2. kerros H.Hervonen/ Copyright, 2008 M. levator scapulae M. rhomboideus minor M. rhomboideus major M. supraspinatus M. teres minor M. teres major M. infraspinatus ja sen faskia M. pectoralis major (~rinta-; iso), iso rintalihas lähtee laajalta alueelta kylkiluista, rintalastasta ja solisluusta (katso kuva!) ja kiinnittyy olkaluun tyviosan etupuolelle. Mieti millä liikkeellä voit parhaiten treenata tätä lihasta punttisalilla tai kotona. Hartian etupuolen lihaksistoa M. sternocleidomastoideus deltoideus pectoralis major biceps brachii M. serratus anterior M. pectoralis minor (~pieni), pieni rintalihas jää edellisen alle, lähtee kylkiluista ja kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen (processus coracoideus). M. subclavius (sub~alla, clavicula~solisluu) on pieni lihas joka kulkee ensimmäisestä kylkiluusta solisluuhun. M. serratus anterior (~sahalaitainen; etu-) jää piiloon kainaloon ja lapaluun alle. Sen lähtökohdat kylkiluissa erottuvat treenatuissa vartaloissa sahalaitamaisina kyhmyinä kyljessä. Lihas kiinnittyy lapaluun mediaalireunaan. Scapulasta humerukseen kulkevat lihakset (M7p s704-; Gray2p s678-82, 690-5) trapezius pectoralis minor M. deltoideus (hartialihas, ~deltakirjaimen muotoinen) sijaitsee olkapäässä päällimmäisenä. Se säikeet lähtevät laajasti lapaluun harjanteesta, akromionista ja solisluusta ja kiinnittyvät humeruksen tyviosaan lateraalisesti. H. Hervonen/ Copyright 2009 S t e r n u m M. subclavius Vena cephalica 8

10 M. supraspinatus (supra~yläpuolella, spina~harjanne), m. infraspinatus (infra~alapuolella), m. teres minor (teres~liereä, minor~pieni), m. subscapularis (sub~alla, scapula~lapaluu) (ei kuvassa) ovat olkanivelen rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä lihaksia. Ne lähtevät lapaluusta ja ne kiinnittyvät humerukseen sen aivan proksimaaliosan kyhmyihin. Lihasten jänteet sivuavat olkaniveltä ja ovat sulautuneet nivelkapseliin vahvistaen sitä. supraspinatus infraspinatus teres minor Nervus axillaris et arteria circumflexa humeri posterior teres major triceps brachii Nervus ulnaris M. teres major (teres~liereä, major~iso) lähtee sekin lapaluusta, sen lateraalireunasta, kiertää kainalon kautta kiinnittyäkseen humeruksen etupuolelle (katso kuvastosta lähtö ja kiinnityskohdat tästä ja muistakin lihaksista!) M. coracobrachialis (processus coracoideus~korppilisäke; brachium~olkavarsi) sijaitsee etupuolella (ks. alla) Olkavarren lihakset (M7p s731- ; Gray2p s715-7) brachii (ticeps~kolmipäinen, brachium~olkavarren) muodostaa yksinään olkavarren takaosan lihaksiston. Lihaksella on lähtökohdat lapaluussa ja olkaluussa (2) ja sen jänne kiinnittyy kyynärluun kyhmyyn, olecranoniin. M. anconeus on pieni lihas kyynärpäässä. H.Hervonen/ Copyright, 2009 Acromion deltoideus teres major brachiin lateraalipää on katkaistu Olecranon Etupuolella pinnallisin lihas on M. biceps brachii (biceps~kaksipäinen) lihas lähtee kahdella jänteellä lapaluun eri kohdista ja kiinnittyy värttinäluun (radius) kyhmyyn. Katso kuvastosta lihaksen lähtö ja kiinnityskohdat! Miten lihas vaikuttaa olkaniveleen? Entä kyynärniveleen? M. coracobrachialis lähtee siis korppilisäkeestä, sijaitsee biceps-lihaksen proksimaali(tyvi-)osan alla ja kiinnittyy olkaluun keskivaiheille. M. brachialis (~olkavaressa sijaitseva) taas sijaitsee bicepslihaksen distaali- (kärjenpuoleinen) osan alla, lähtee olkaluun alaosasta ja kiinnittyy kyynärluun tyviosan kyhmyyn. Päättele kuvista näiden kahden lihaksen vaikutus olka ja kyynärniveleen! Käsivarren etupuolen lihakset (M7p s746- ; Gray2p s736-42) Käsivarren etupuolella sijaitsevat lihakset kuuluvat pääosin kahteen ryhmään: ranteen koukistajat ja sormien koukistajat. Ranteen koukistajat ovat m. flexor carpi radialis (flexor~koukistaja, carpus~ranne, radialis~värttinäluunpuoleinen) ja m. flexor carpi ulnaris (ulnaris~kyynärluun puoleinen). 9

11 Sormien koukistajatovat m. flexor digitorum superficialis (digiti~sormet, superficialis~ pinnallinen), m. flexor digitorum profundus (~syvä), m. flexor pollicis (~peukalon) longus. Näillä lihaksilla on yhteinen lähtökohta olkaluun distaalipäässä (humeruksen mediaalinen nivelnasta - epicondylus humeri medialis). A. radialis N. radialis M. supinator pollicis longus Nervus et arteria ulnaris Lisäksi käsivarren etupuolella sijaitsevat kaksi pronaattoria: m. pronator teres ja m. pronator quadratus (~nelikulmainen). Vielä löytyy pieni, hoikka lihas m. palmaris longus (palma~kämmen, longus~pitkä), jonka jänne osallistuu kämmenkalvon muodostamiseen. Kyynärtaipeen koukistajan m. brachioradialiksen (~olkavarsi, värttinäluu) lihasmassa sijaitsee käsivarren etupuolella lateraalisesti. Toiminnallisesti ja hermotuksen (n. radialis) puolelta se poikkeaa edellisistä. Lihas lähtee humeruksen kärkiosan lateraalireunasta ja kiinnittyy radiuksen distaaliosaan. Mieti taas toiminta kuvista katsomalla! M. pronator teres digitorum profundus M. pronator quadratus carpi ulnaris, tendo M. brachioradialis A. brachialis, N. medianus M. pronator teres carpi radialis carpi ulnaris M. palmaris longus digitorum superficialis Nervus ulnaris et arteria ulnaris N. medianus A. radialis Heikki Hervonen Copyright 2009 Käsivarren posterioripuolen lihakset (M7p s750- ; Gray2p s745-50) Käsivarren posterioripuolella sijaitsevat etupuolen vastavaikuttajat: ranteen ja sormien ojentajat. Ranteen ojentajat siis koukistajia vastaavasti: m. extensor (~ojentaja) carpi radialis (longus et brevis) ja m. extensor carpi ulnaris. Sormien ojentajat: Yhteinen - m. extensor digitorum; pikkusormen - m. extensor digiti minimi; etusormen - m. extensor indicis (index~etusormi) ja vielä peukalon - m. extensor pollicis (pollex~peukalo) (brevis et longus). Ojentajalihaksilla on koukistajien tapaan yhteinen lähtökohta pieneltä alueelta. Se sijaitsee olkaluun distaalipäässä: lateraalinen nivelnasta (epicondylus humeri lateralis). Tällaiseen ison lihasmassan pieneen kiinnittymisalueeseen altistuu Täällä on vielä pronaattorien vastavaikuttaja m. supinator ja vielä peukalon pitkä loitontaja (m. abductor pollicis longus). 10

12 Käden pienet lihakset Näillä lihaksillakin on omat selkeät toimintansa jotka voit itseltäsi havainnoida. Niiden kliininen ja käytännön merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin peukalon vastaavien lihasten. (M7p s773- ; Gray2p s762-6) Kämmenen peukalonpuoleisessa kohoumassa (thenar) sijatsevat peukalon lyhyet lihakset. Lähentäjä (m. adductor pollicis) vie peukaloa kyjittäin muihin sormiin päin (vertaa opponens). Loitontaja, m. abductor pollicis brevis toimii päinvastoin. Lyhyt koukistaja (m. flexor pollicis brevis) taas toimii nimensä mukaisesti peukalon koukistajana. Viimeisenä, muttei vähäisempänä, on sitten peukalon vastaanasettaja, m. opponens pollicis, joka kääntää peukaloa M. abductor pollicis brevis pollicis brevis vastaavan ensimmäisen M. opponens pollicis kämmenluun asentoon, josta peukalon voi koukistaa muita M. adductor sormia vasten. pollicis M. abductor digiti minimi digiti minimi brevis M. opponens digiti minimi Heikki Hervonen Copyright 2009 Kämmen lihakset: Thenarin ja hypothenarin välisellä alueella kämmenkalvon on vielä pieniä lihaksia kahdessa tasossa. Käämilihakset (mm. lumbricales) lähtevät sormien syvän koukistajan jänteistä ja kiinnittyvät sormien selkäpuolen sidekudokseen. Kämmessä syvällä sijaitsevat luuvälilihakset (mm. interossei dorsales et palmares), kädenselän- ja kämmenen-puoleiset. Näidenkin lihasten toimitaa käytetään hermotoimitaa testattaessa: nervus ulnaris (kyynärhermo) testissä pyydetään potialasta haarottamaan sormia (peukalo ei kuulu tänän testiin). Liikkeeseen vaikuttavat dorsaaliset luuvälilihakset ja pikkusormen loitontaja. Sitten pyydetään viemään sormet yhteen kyljittäin - nyt toimivat palmaariset luuvälilihakset. Kaikki nämä lihaset kuuluvat n. ulnariksen alueeseen. M. adductor pollicis Tutkipas adduktio- ja opponens-liikettä itseltäsi ja tee analyysi: mikä on adduktiota, mikä on peukalon koukistusta ja mikä on kämmenluun liikettä? Heikki Hervonen Copyright 2009 Opponens-lihakseen palaamme kun aiheena on yläraajan hermotoimitakokeet: opponens liike on tärkeä nervus medianuksen (keskihermo) toimintakoe. Liike pitää pystyä erottamaan selkeästi adduktio-liikkeestä, sillä peukalon adductor-lihasta hermottaa toinen hermo, n. ulnaris. Pystytkö yllä olevan ohjeen mukaisesti tekemään liikkeet? Kämmenen pikkusormen puoleinen kohouma (hypothenar) sisältää pikkusormen vastaavat lyhyet lihakset: loitontaja (m. abductor digiti minimi), lyhyt koukistaja (m. flexor digiti minimi brevis) ja vastaanasettaja (m. opponens digiti minimi). Mm. lumbricales Heikki Hervonen Copyright Mm. interossei palmares Mm. interossei dorsales