Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013"

Katariina Katajakoski
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Mooren 6. painoksen (M6p) sivut: 4-18, 29-37, , ; Gray s Anatomy for Students (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen Ihmisruumiin jokainen kohta on anatomialtaan ainutlaatuinen, toisenlainen kuin mikään muu kohta. Yksityiskohtia anatomiassa siis riittää vaikka miten kunnianhimoisiin oppimistavoitteisiin. Anatomian tietoja täytyy siis pakostakin rakentaa vähitellen. Tärkeintä on muodostaa itselleen ensin yleiskuva. Kun olet sisäistänyt yleiskuvan, voit ruveta liittämään siihen yksityiskohtia. Yläraajan osat Heti alkuun on syytä alkaa opetella myös latinapohjaista terminologiaa. Anatominen terminologia pohjautuu latinaan ja kreikkaan. Se toimii lääketieteen termien pohjana ja muodostaa kansainvälisesti yhtenäisen terminologian, mm. diagnoosinimistön. Anglosaksit kääntävät termit osittain englanniksi, esim. vena saphena magna = great saphenous vein. Suomeksi voidaan käyttää vastaavasti: isosafeena-laskimo. Huomaa, että yläraaja (övre extremitet, membrum superior, ylempi jäsen ) on lääketieteellisenä käsitteenä eri asia kuin käsi (hand, manus). Anatomiset suunnat ja tasot Nimien ulkoa opettelu voi olla vaivalloista pänttäämistä ja sellaisenaan turhauttavaa. Muista kielistä, englannistakin on apua termien merkitystä miettiessä. Duodecimin Lääketieteen termit on hyvä hankinta. Järkevässä asiayhteydessä nimet ja termit oppii helpoiten. Työmonisteissa on paljon ennakkoja itseopiskelutehtäviä. Tällä sivulla on esitettynä keskeiset anatomiset suuntaa ja sijaintia kuvaavat termit sekä joitakin keskeisiä yläraajaan liittyviä termejä.

2 Klassinen lähestymistapa yläraajan anatomiaan ei ole hullumpi: Opiskellaan ensin yläraajan luut. Tutkitaan sitten miten luut (ben) liittyvät toisiinsa nivelillä (led). Lisätään lihakset (muskler) ja tutkitaan lopuksi miten hermot (nerver) ja verisuonet (blodkärl) sijaitsevat edellisten suhteen. Näin jakson alkuun käydäänkin asioita näin läpi menemättä kuitenkaan kovin syvälle yksityiskohtiin. Dissektioissa anatomian opiskelu etenee eri tavalla: alueittain ja pinnalta syvälle. Yläraajan luut ja nivelet Yläraaja niveltyy vartalon luuston rintalastaan (bröstben, sternum) solisluun (nyckelben, clavicula) ja sen nivelten välityksellä. Clavicula ja lapaluu (skulderblad, scapula) muodostavat hartiakaaren, johon olkaluu (överarmsben, humerus) niveltyy. Kyynärluu (armbågsben, ulna) ja värttinäluu (strålben, radius) niveltyvät proksimaalisesti humerukseen ja distaalisesti ranneluihin (handledsben, ossa carpale). Nämä taas niveletyvät toisiinsa ja edelleen kämmenluihin (mellandhandsben, ossa metacarpale), jotka niveltyvät sormien luihin (fingrarnas ben, phalenges). Nivelten nimissä toistuvat usein niveltyvien luiden nimet. Lapaluun osia esimerkkinä nimistöstä Luiden rakenteille, lisäkkeille, kyhmyille, uurteille, kuopille, loville on annettu nimet, joista suurin osa on rakennetta kuvaavia: Margo (engl. margin) = reuna (rand); Angulus (engl. angle) = kulma (vinkel); Fossa = kuoppa (grop); Incisura (engl. notch)= lovi (inskärning); Sulcus (engl. groove) = uurre (fåra), Tuberculum (engl. tubercle) = kyhmy (liten knöl); Processus = lisäke (utskott); Crista (crest)=harjanne (kam); Facies (engl. facet)= pinta (yta) Näihin kun lisätään suuntaa ilmaisevia määreitä, inferior, superior, lateralis, medialis saadaan tarkempia nimityksiä. Nimet ovat kuvailevia. Niiden viesti kannattaa pyrkiä ymmärtämään. Sitten ne tuntuvat luonnollisemmilta kuin ulkoa opeteltu erisnimi.

3 Yläraajaan liittyvät lihasryhmät Lihakset kannattaa opiskella ensin lihasryhmittäin sen perusteella mistä mihin ne kulkevat: vartalosta lapaluuhun, lapaluusta olkaluuhun, olkaluusta kyynär/värttinäluuhun jne.. Tässä ryhmittelyssä mukaan tulee luontevasti myös se nivel, johon ao. lihasryhmä vaikuttaa. Lihaksesta oppii samalla miten se vaikuttaa kyseiseen niveleen. Kustakin lihasryhmästä nousevat jotkut lihakset toisia tärkeämmiksi sen mukaan miten tärkeitä ne ovat toiminnan kannalta ja miten suuri kliininen merkitys niillä on. M. deltoideus brachii M. latissimus dosi Selän pinnalliset lihakset 1. kerros 2. kerros M. levator scapulae minor major M. supraspinatus M. teres minor M. teres major M. infraspinatus ja sen faskia Lihaksia koskeviin perustietoihin kuuluvat oleellisena osana lihaksen lähtökohta, origo (ursprung) ja sen kiinnittymiskohta, insertio (fäste). Raajojen kohdalla origo on yleensä proksimaalisesti ja insertio distaalisesti. Kun tietää origon ja insertion sekä sen, miltä puolelta niveltä lihas/jänne kulkee, pystyy päättelemään lihaksen toiminnan. Pari esimerkkiä origosta ja insertiosta: M. levator scapulae minor major Lihakset vartalosta lapaluuhun M. levator scapulae minor et major caput longum brachiin kiinnityskohta olecranonissa Olkavarren lihakset takaa caput laterale caput mediale on syvällä piilossa Olecranon caput longum caput laterale caput mediale on syvällä piilossa M. anconeus Suurin osa yläraajan lihaksista kuuluu seuraaviin lihasryhmiin: 1. Vartalosta (bålen, truncus) lapaluuhun (scapula) kulkevat lihakset liikuttavat ja tarvittaessa pitävät paikallaan (stabiloivat) lapaluuta. 2. Lapaluusta olkaluuhun (humerus) kulkevat lihakset ja 3. Ryhmä lihaksia, jotka kulkevat vartalosta suoraan olkaluuhun, aiheuttavat liikkeen olkanivelessä (axelled), 4. Olkaluusta käsivarteen kulkevat lihakset liikuttavat kyynärniveltä (armbågsled) (osa lähteekin jo scapulasta) 5. Kyynärvarresta käteen kulkevat lihakset rannenivel (handled) ja käden nivelet (osa vain kyynärvarressa) 6. Käden pienet lihakset käden nivelet Näistä voi sitten erotella koukistaja-, fleksoripuolen lihakset ja ojentaja-, extensoripuolen lihakset. Näiden perusliikkeiden lisäksi erotellaan esim. käsivarren kiertoon eli pronaatio-supinaatioliikkeeseen (kyynärnivel) tai olkavarren sisä- ja ulkokiertoon (in- och utåtrotation) osallistuvat lihakset (olkanivel).

4 Hermotus kuuluu myös lihaksen perustietoihin, eli mikä hermo ao. lihasta hermottaa. Ihan alkuun ei kannata liikaa kiinnittää huomiota hermotukseen varsinkin kun hartiaseudussa lihasten hermotus tulee monesta pikkuhermosta. Tiettyjen lihasten hermotuksen tunteminen on kuitenkin tärkeää koska hermojen toimintaa tutkittaessa ja vaurioita selvitettäessä käytetään ao. hermon hermottamien lihasten toimintatestejä hyväksi. Toimintakokeissa valitaan lihasliike, joka on a) selvästi havaittavissa, jonka b) aiheuttaa yksi lihas, jota c) hermottaa yksi (tutkittava) hermo. Tämä osa lihasten hermotuksesta on tärkeää tietää yksityiskohtaisesti. Lihasryhmiä: ~merkin jälkeen on esitetty joitakin latinaperäisten termien merkitystä selventäviä sanoja Vartalosta (bålen, truncus) lähtevät lihakset takana (M6p s700-; Gray2p s675- ) m. trapezius (~vinoneliömäinen) ; m. latissimus dorsi (~tosileveä; selän); m. levator scapulae (~nostaja; lapaluun); m. rhomboideus major et minor (~ruutumainen; iso ja pieni) ja edessä m. pectoralis major (~rinta-; iso), m. pectoralis minor (~pieni), m. subclavius (~alla, solisluu), m. serratus anterior (~sahalaitainen; etu-) Scapulasta humerukseen kulkevat lihakset (M6p s704-; Gray2p s678-82, 690-5) m. deltoideus (hartialihas, ~deltakirjaimen muotoinen ), m. supraspinatus (~yläpuolella, harjanne), m. infraspinatus (~alapuolella, harjanne), m. teres minor (~liereä, pieni), m. subscapularis (~alla, lapaluun) (ei kuvassa); m. teres major (~liereä, iso), m. coracobrachialis (~korppilisäke; olkavarsi) sijaitsee etupuolella, ks. alla) Olkavarren (överarm) lihakset (M6p s731- ; Gray2p s715-7) m.triceps brachii (~kolmipäinen, olkavarren), m. anconeus, m. biceps brachii (~kaksipäinen, olkavarren), m. coracobrachialis, m. brachialis (~olkavaressa sijaitseva)

5 Käsivarren (underarm) etupuolen lihakset (M6p s746- ; Gray2p s736-42) Ranteen koukistajat: m. flexor carpi radialis (~koukistaja, ranne, värttinäluunpuoleinen) ja m. flexor carpi ulnaris (~kyynärluun puoleinen), m. palmaris longus (~kämmen, pitkä) Sormien koukistajat: m. flexor digitorum superficialis (~sormet, pinnallinen), m. flexor digitorum profundus (~syvä), m. flexor pollicis (~peukalon) longus Pronaattorit: m. pronator teres, m. pronator quadratus (~nelikulmainen) Käsivarren posterioripuolen lihakset (M6p s750- ; Gray2p s745-50) Kyynärtaipeen koukistaja: m. brachioradialis (~olkavarsi, värttinäluu) Ranteen ojentajat: m. extensor (~ojentaja) carpi radialis longus et brevis, m. extensor carpi ulnaris) Sormien ojentajat: m. extensor digitorum, m. extensor digiti minimi (~pikkusormi) et indicis (~etusormi), m. extensor pollicis (~peukalo) brevis et longus Supinaattori (m. supinator) Peukalon pitkä loitontaja (m. abductor pollicis longus) Käden pienet lihakset (M6p s773- ; Gray2p s762-6; M , Gas 719) Kämmenen peukalonpuoleisessa pullistumassa (thenar) peukalon (tumme) - lähentäjä (m. adductor pollicis), - loitontaja (m. abductor pollicis brevis), - lyhyt koukistaja (m. flexor pollicis brevis) ja - vastaanasettaja (m. opponens pollicis) Kämmenen pikkusormen puoleinen pullistuma (hypothenar) pikkusormen (lillfinger) - loitontaja (m. abductor digiti minimi), - koukistaja (m. flexor digiti minimi brevis) - vastaanasettaja (m. opponens digiti minimi) Kämmen lihakset: - kämmenkalvon kiristäjä (m. palmaris brevis), - kämmenen luuvälilihakset (mm. interossei dorsales et palmares; ~kädenselän ja kämmenen puoleiset) - käämilihakset (mm. lumbricales)

Samankaltaiset tiedostot

JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN

Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta