Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset
|
|
- Armas Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon /Heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen - Käsivarren dorsaalipuoli, kädenselkä (handryggen) ja sormien selkäpuoli, rannenivel M6p s744-6, ; Gray2p s745-51, 760-3,770 Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver). M6p s689-3; Gray2p s663-4, 770 Yläraajan pinnallisista laskimoista vena cephalica ja vena basilica saavat alkunsa kädenselän laskimopunoksesta (vennät), edellinen anatomisen nuuskakupin (anatomiska snusdosan) kohdalta ja jälkimmäinen käden mediaalireunalta. Laskimoiden kanssa subcutiksessa kulkevat ihohermot (hudnerver), joista nervus radialiksen r. cutaneus antebrahii posterior suurimpana. Myös saman hermon ramus superficialis on löydettävissä läheltä rannetta vena cephalican alkukohdassa. Vastaava nervus ulnariksen haara käden dorsumiin löytyy madiaalipuolelta. Käsivarren ojentajapuolen lihakset M6p s750-7; Gray2p s Syvän peitinkalvon (djup fascia) alta paljastuvat pinnalliset extensor-lihasryhmän lihakset. Niiden lähtökohtana on humeruksen lateraalinen epicondylus tai sen seutu: - m. extensor digitorum, jonka jänteet (sena) kulkevat sormiin II-V. Lisäksi - m. extensor digiti minimi toinen jänne pikkusormeen ja ranteen extensorit: - m. extensor carpi ulnaris, m. extensor carpi radialis longus ja brevis. Syvempää löytyvät sitten supinator-lihas, sekä peukalon (tummen) lihakset: m. abductor pollicis longus sekä m. extensor pollicis longus et brevis ja vielä etusormen (pekfinger) ojentaja: m. extensor indicis. Näitä kaikkia hermottaa nervus radialiksen syvä haara, joka saavuttaa lihakset kuljettuaan supinator-lihaksen läpi (päiden välistä). Ranteen kohdalla retinaculum extensorum sitoo ojentajajänteitä alustaansa. Tämä aiheuttaa kitkaa (friktion) ja niinpä samalla kohdalla jänteitä ympäröivät jännetupet (senskida). Kädenselässä extensorijänteitä yhdistää toisiinsa osittaiset yhdyssiteet. Näistä johtuen yhtä sormea ei voi koukistaa muiden ollessa täysin ojennettuina (ja päinvastoin). Yhdyssiteet vetävät pakosta naapurisormen mukaan. Näiden liikkeitä pystyy tarkastelemaan ihon läpi.
2 Anatominen nuuskakuppi. M6p s757; Gray2p s759 Kun peukaloa ojentaa ja abdusoi voimakkaasti, peukalon ojentajajänteet ja pitkä abduktorijänne pingottuvat ranteessa. Jänteiden väliin jää pitkulainen kuoppa, jota kutsutaan anatomiseksi nuuskakupiksi. Kuoppa toimii maamerkkinä, sillä sen pohjalla ovat tunnettavissa distaalisesti os trapezius ja proksimaalisesti os scaphoideum sekä keskellä arteria radialis. Lisäksi vena cephalica saa alkunsa tältä seudulta ja nervus radialiksen ramus superficialis tulee juuri tämän kohdan proksimaalipuolelle ennen haarautumistaan päätehaaroikseen. Ojentaja-aponeuroosi, extensor hood M6p s754-5; Gray2p s760-1 Alkujaan poikkileikkaukseltaan pyöreät sormien ojentajajänteet litistyvät tullessaan metacarpo-phalangeaalinivelen kohdalle ja muodostavat sormeen päin kolmion muotoisen, sivu-ulokkeen (expansion). Lumbricales ja interosseus-lihakset kiinnittyvät tähän sivuulokkeeseen. Ulokkeen tyven säikeet kulkevat metacarpaaliluun ja tyvijäsenen ympäri huppumaisesti ja kiinnittävät jänteen palmaaripuolen sidoksiin (lig. metacarpale palmare transversum). Näin jänteen pääosa pysyy keskellä niveltä. Osa ojentajajänteen säikeistä kiinnittyy keskijäsenen tyveen ja osa kärkijäsenen tyveen. Ranneluut (handledsben, ossa carpi) M6p s ; Gray2p s752-5 Ranneluista tulee ensisijaisesti muistaa: 1. Os trapezium (iso monikulmaluu), johon peukalon metacarpaaliluu niveltyy satulanivelellä, 2. Os scaphoideum (veneluu), joka sijaitsee edellisen ja radiuksen välissä ja murtuu joskus. Nämä kumpikin löytyvät anatomisen nuuskakupin pohjalta. 3. Os lunatum (kuuluu), joka edellisen vieressä niveltyy radiuksen kanssa 4. Os pisiforme (herneluu), joka toimii tunnusteltavana maa-merkkinä ranteen palmaaripuolella mediaalisesti. Muut ranneluut voi sitten mielessään sijoittaa edellisten pohjalla.
3 Rannenivel (handled, articulatio radiocarpalis). Ranneniveltä tukevat vahvat siteet: kollateraalisiteet kummallakin sivulla sekä palmaariset ja dorsaaliset radiocarpaalisiteet. Huomaa, että ulna ei osallistu ranneniveleen. Sen niveltyminen rajoittuu articulatio radioulnaris distalikseen. Ulnan ja ranneluiden välissä on välilevy. Rannenivelessä, articulatio radiocarpalis, tapahtuu fleksio-extensio- ja adductio-abductio-liikkeet sekä circumductiota. Ranneluiden proksimaalisen ja distaalisen rivin väliin jää articulatio mediocarpalis. Tässä nivelessä tapahtuu rannenivelen liikkeissä myötäliikkeitä, erityisesti ojennus-koukistusliikkeeseen liittyen.
4 LuentoYr4b: Käden anatomiaa/heikki Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen Kämmenkalvo, aponeurosis palmaris, palmar aponeuros M6 s771-3; Gray2 s käsivarren lihaskalvo (syvä peitinkalvo, djup fascia) jatkuu ranteessa ligamentum carpi palmarena ja edelleen kämmenessä paksuna aponeurosis palmariksena. - käsivarren puolelta musculus palmaris longuksen jänne jatkuu aponeuroosin säikeinä ja hypothenarista siihen kiinnittyy musculus palmaris brevis. - palmaari aponeuroosin pitkittäiset säikeet jatkuvat sormien sidekudostuppina (bindvävsskida) - aponeuroosin pystysuuntaiset säikeet ovat tiukasti kiinni ihossa ja syvissä rakenteissa Rannekanava, karpal tunnel, canalis carpi M6 s790-1; Gray2 s Ligamentum carpi palmaren alta löytyy vahva sidekudosnauha: retinaculum flexorum (RF) - RF pingottuu mediaalisista os pisiformesta ja hamatumin koukusta lateraalisiin os scaphoideumin ja trapeziumin kyhmyihin - luu- ja sidekudoskanavan läpi kulkevat sormien pitkät fleksorijänteet jännetuppineen ja nervus medianus - N. ulnaris kulkee RF:n ja lig. carpi palmaren välistä Guyonin kanava Kämmenen sidekudostilat M6 s773-4; Gray2 s Antebrachiumin lihasaitio (muskelloge) jatkuu canalis carpin läpi kämmenen keskilokerona - mediaalipuolella on hypothenar-lokero ja lateraalipuolella thenarlokero - lokeroita erottaa toisistaan sidekudosväliseinät, jotka ulottuvat palmaariaponeuroosista syvälle V ja III kämmenluuhun - kämmenluilla ja interosseus-lihaksilla on vielä oma tilansa
5 Kämmenen rakenteet M6 s778-86; Gray2 s Aponeuroosis palmariksen alta paljastuvat siis: - proksimaalisesti retinaculum fleksorum ja kämmenessä pinnallinen valtimokaari (artärbåge) (a. ulnaris) - sormiin menevät ihohermohaarat sekä - sormien fleksorijänteet ja niihin liittyvät lumbricales-lihakset - Edellisten alta löytyy syvältä kämmenestä syvä valtimokaari (a. radialis), jonka mukana kulkevat nervus ulnariksen syvän haaran latvaosat. - Sekä pinnallinen, että syvä valtimokaari anastomoi toisen puolen valtimon kanssa. Useimmiten anastomoosit ovat niin hyvin kehittyneet, että toisen valtimon voi tukkia ilman että verenkierto heikkenee oleellisesti (vertaa Homanin koe). - Syvältä löytyvät myös musculus adductor pollicis ja palmaariset interosseus-lihakset Thenarin lihakset: M6 s773-7; Gray2 s m. abductor pollicis brevis - m. opponens pollicis - m. flexor pollicis brevis (- m. adductor pollicis) Hypothenarin lihakset M6 s778; Gray2 s766 - m. abductor digiti minimi - m. opponens digiti minimi - m. flexor digiti minimi brevis Käden palmaariset jännetupet M6 s779-80; Gray2 s Rannekanavan kohdalla sormien fleksori-lihasten jänteitä ympäröi yksi yhteinen jänne-tuppi, joka useimmiten jatkuu pikkusormeen (mahd. nimettömäänkin) sormen jännetuppena. Tässä on infektiolla mahdollisuus levitä pikkusormesta rannekanavaan. - Peukalon pitkän fleksorin jänne kulkee myös rannekanavan läpi ja sen oma jännetuppi ulottuu peukaloon asti. - Sormien jännetuppien ympärillä olevan sidekudostupen ristikkäiset ja anulaariset osat pitävät jänteen luiden myötäisenä.
6 - Sormen jännetupen synoviakalvo ympäröi jännettä lähes täysin. Siihen jää vain paikoin pitkittäiset sidekudoksen täyttämät raot (vincula tendinaeum), jonka kautta mm. verisuonet saavuttavat jänteeseen. Sormen koukistajajänteet sormessa M6 s779; Gray2 s Sormessa pinnallisen koukistajan (ytliga flexorn) jänne haarautuu kahtia ja puoliskot kiinnittyvät keski-jäsenen (mellanfalang) tyveen. - Syvän koukistajan (djupa flexorn) jänne kulkee haaran lävitse ja jatkaa kulkuaan kiinnittyen kärkijäsenen (ytterfalang) tyveen. Sormen hermot ja verisuonet M6 s ; Gray2 s Palmaaripuoli: pinnallisen ja syvän valtimokaaren haarat jakautuvat I-V sormiin palmaaripuolen kummallekin sivulle. Syvästä kaaresta lähtevä suhteellisen iso haara, a. princeps pollicis huolehtii peukalosta ja etusormen radiaalipuolesta, pinnallisen kaaren haarat pääosin muista osista (lisäksi pienemmät haarat myös syvästä kaaresta näihinkin). Palmaariset hermot (nervus medianus ja ulnaris) haarottuvat vastaavasti sormien palmaaripuolen kummallekin syrjälle. - Dorsaalipuoli: Kädenselän dorsaalisesta valtimokaaresta lähtevät dorsaaliset metakarpaalivaltimot, jotka jakautuvat sormiin samalla tavoin kuin kämmenen puolella: kummallekin syrjälle. - Dorsaaliset hermot (n. radialiksen ja n. ulnariksen haaroja) ja valtimot ulottuvat sormissa vain keskijäseneen asti. Loput sormen dorsaalipuolesta saavat huoltonsa palmaaripuolen hermoista ja valtimoista.
7 Lumbricales ja interosseuslihakset M6 s778-9; Gray2 s762-4, Lumbricales-lihakset kiinnittyvät dorsaali- /ojentaja-aponeuroosiin ja saavat aikaan siksi PIP- ja DIP-nivelen ojennusta. Samalla ne vaikuttavat MPniveleen koukistavasti (koska jänteet kulkevat MP nivelen palmaaripuolitse). - Interosseus-lihakset kiinnittyvät tyvijäseneen ja MP-nivelen nivelkapseliin. Interosseuslihakset aiheuttavat sormien adduktio (palmaariset) - abduktioliikkeen (dorsaaliset) - Ojentajajänne kiinnittyy kärkijäsenen tyveen, keskijäsenen tyveen ja vielä tyvijäsenen tyveenkin. Sorminivelet M6 s812-3; Gray2 s755 - DIP- ja PIP-nivelet ovat sarananiveliä (gångjärnsled) jo nivelpintojenkin muodon mukaisesti: distaalisemman jäsenen nivelpinnan harjanne vastaa proksimaalisen nivelpinnan uurretta, jolloin liikkeeksi rajautuu fleksio-extensio. - Nivelkapselia vahvistavat siteet, erityisesti kollateraliligamentit kummankin puolen. Sormen kärki - Sormen kärjessä on kynsi (unguicula). Kynsipeti (nagelbädd) on kiinnittynyt kärkijäsenen periostiin, joten se antaa tukevuutta sormen kärjelle. - Palmaaripuolella sormessa on runsaasti ihonalaista kudosta, jossa sidekudosväliseinät jakavat kudoksen pieniin lokeroihin. Nämä pienet lokerot ovat rasvakudoksen täyttämiä. Sidekudos-väliseinät kiinnittyvät toisaalta ihoon ja toisaalta kärkijäsenen periostiin. - Järjestely antaa kudokselle sopivan pehmeyden olematta löysä ja riittävän kiinteyden sallien pitävän otteen.
KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA
Tuki- ja liikuntaelimistö KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953 Luku 1 KÄDEN JA KYYNÄR- VARREN DORSAALI-
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotALARAAJAN ANATOMIAA 4
Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia
LisätiedotJohdanto anatomian ryhmäopetuksiin
Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,
LisätiedotYLÄRAAJAN DISSEKTIOT
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso YLÄRAAJAN DISSEKTIOT HEIKKI HERVONEN Heikki Hervonen, 2012 Kuvat: Rohen: Anatomian kuvaatlas, Medirehab kustannus Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy, 6. painos, LWW Luku
LisätiedotSisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...
V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...
LisätiedotJOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta
LisätiedotSairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis
Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis
LisätiedotII KÄDEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN SEKÄ KÄSIKIRURGIAN YLEISET PERIAATTEET
II KÄDEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN SEKÄ KÄSIKIRURGIAN YLEISET PERIAATTEET 6 2 5 4 3 4 3 1 3 2 4 1 A B C 7 5 6 2-1 KÄDEN ANATOMIA Harry Göransson Iho ja ihonalaiskudos... 00 Luusto... 00 Nivelet... 00 Lihakset...
LisätiedotKyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14
Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel
LisätiedotYläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013
Yläraaja 1a: Anatomista terminologiaa, luita ja lihaksia /H. Hervonen 2013 Mooren 6. painoksen (M6p) sivut: 4-18, 29-37, 672-688, 697-713; Gray s Anatomy for Students (Gray2p) sivut 4-6, 650-7, 665-82
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotKUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA
KUNTOUTUMINEN VOLAARISELLA LEVYLLÄ KIINNITETYSTÄ VÄRTTINÄLUUN MURTUMASTA Kotiharjoitteluohjeita rannemurtumapotilaalle Niina Maijala Annariina Ruuskanen Opinnäytetyö Elokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotPotilaan tutkimisen anatomiset perustat 2 /HH & NB 2013
1 Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 2 /HH & NB 2013 Osa I: Valmistautuminen ennen ryhmäopetusta Oppimistavoitteet: 1) Yläraajan hermotoimintakokeet: Yläraajan viiden päähermon toiminnan tutkimisen
LisätiedotRanteen natiiviröntgenin projektioita
HUS-Kuvantaminen OPAS Versio: 1.0 s. 1(8) Sisällys PA (DP) / AP (PD)... 2 SIVU, mediolateraalinen, radioulnaarinen... 3 PA/AP viisto... 4 Tangentiaaliset... 4 Rannekanava (karpaalitunneli)... 4 Dynaamiset
LisätiedotYläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä
iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotNIVELEN YLEISRAKENNE
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso NIVELEN YLEISRAKENNE OLKA- JA KYYNÄRNIVEL ESIMERKKEINÄ HEIKKI HERVONEN Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Kyynärnivelen sagittaalitason pitkittäisleikkaus Luku 1 YLÄRAAJAN
LisätiedotJALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden
LisätiedotEPÄTUKEVAN RANTEEN NOUSUJOHTEINEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU
EPÄTUKEVAN RANTEEN NOUSUJOHTEINEN TERAPEUTTINEN HARJOITTELU Minna Nauha Maria Salmi Opinnäytetyö Elokuu 2015 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus NAUHA,
LisätiedotRasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi
Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Alkuperäinen raportti: Patricia Diotto-Gerrard, David Gerrard. 1999. Overuse Injury in Motocross: Motocross riders forearm Suomentanut Tomi Konttinen
LisätiedotXEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014
XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen
LisätiedotTLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET. Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus
TLA / TENTIN ESSEEKYSYMYKSEEN TULEVAT NIVELET Yläraajan nivelet / Clavicula, scapula ja humerus Nimi & kuva Niveltyvät luut + A. sternoclavicularis Clavicula (med. pää) Sternum (incisura clavicularis)
LisätiedotALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant
Tuki- ja liikuntaelimistö- jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 ALARAAJAN NIVELET Tunnista oheinen nivel. Tutki sitten nivelontelon laajuus, nivelpintojen
LisätiedotISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY
RINTA ISON RINTALIHAKSEN VENYTTELY Sternocleidomastoid Scalenes Sternohyoid Trapezius Omohyoid Sternum Kierrä rintakehä hitaasti poispäin tuesta. Head of humerus Acromion Tendon of pectoralis major Humerus
LisätiedotRanteen ja kyynärpään tutkiminen
Ranteen ja kyynärpään tutkiminen Fysioterapeuttisen tutkimislomakkeen toteuttaminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Erja Heinonen, Aki Laitinen ja
LisätiedotNILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT
NILKAN JA JALKATERÄN LIIKE- JA TOIMINTAHÄIRIÖT Toiminnallisten harjoitteiden opas LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Syksy 2012 Jere Järvinen
Lisätiedot(8). Jännetuppi- ja jänteenympärystulehduksia
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 1/2005 VSK 60 33 Katsausartikkeli Käden ja ranteen jännetuppi- ja jänteenympärystulehdukset MARTTI VASTAMÄKI Tärkein tieto Käden ja ranteen jänteisiin liittyvät tulehdukset ovat yleisiä
Lisätiedot2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja
2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Herman Kabat 1950 proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Tohtori Herman Kabat kehitti PNF-konseptin 1940- luvulla, ja hän kehitti tämän menetelmän
LisätiedotJOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso/bll/ Anatomia JOHDANTO ALARAAJAN ANATOMIAAN Polvi, genus Pohje, sura Adduktorit Nivustaive, regio inguinalis Reisi, regio Sääri, crus Jalkaterä, pes HEIKKI HERVONEN Luku
LisätiedotLaura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY
Laura Myllymäki ja Urho Kallio NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY NYRKKEILIJÄN KYYNÄRNIVEL-, RANNE- JA KÄMMENALUEEN VAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laura
LisätiedotSisältää: pre-operatiivisen ja postoperatiiviset käynnit/soitot (maksimi 2 posoperatiivinen käyntiä, 4
Kaikissa toimenpiteissä: Pre-operatiiviset laboratorio- ja röntgentutkimukset tutkimukset omassa terveyskeskuksessa. Yksi seteli kattaa yhden toimenpiteen / yhden puolen (vasen/oikea) kustakin luokasta.
LisätiedotALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso ALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET Luku 1 ALARAAJAN DISSEKTIOT Alaraajan dissektiot etenevät kuten yläraajankin: tyvestä ja pinnalta vähitellen syvälle päin ja kärkeä kohti
LisätiedotKinesioteippaus suurtalouskeittiötyöntekijöiden rannekivun fysioterapiassa
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Fysioterapian koulutusohjelma Jonna-Kaisa Huipero ja Veera Pietikäinen Kinesioteippaus suurtalouskeittiötyöntekijöiden rannekivun fysioterapiassa
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotKehon alaosan tekniikat
Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen
LisätiedotYläraaja 1b: Nivelten anatomiaa
Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa / H. Hervonen 2013 Moore 6. painos sivut 7-12, 19-37, 673-87, 793-819; Gray2p s14-25, 650-5, 665-75, 712-5, 724-9, 754-5 Ruotsinnokset (kursiivilla)henri Puttonen Luiden
LisätiedotWE Design. WE Swan s neck mallit nro 5013, 5019, 5024, 5025, 5033. - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat)
WE Design - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella mittanauhalla tai ohuella paperisuikaleella ja viivottimella.
LisätiedotYLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne
Noora Grönlund, Marianne Purola, Tiia Sainia YLÄRAAJAN NIVELTEN MOBILISOINNIN OPAS Lapaluu, olkanivel, kyynärnivel ja ranne Opinnäytetyö Fysioterapia Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä
LisätiedotVärttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma) 24.5.2016
LisätiedotPeruskipsausopas Työohje Lapin sairaanhoitopiirin hoitajille
Peruskipsausopas Työohje Lapin sairaanhoitopiirin hoitajille 24.5.2019 LSHP Laura Korhonen Arto Nieminen Santeri Oikarainen Arto Särkijärvi 1 Sisällys Kolme kysymystä kipsaajalle... 2 Saapaskipsi... 3
LisätiedotAKUUTTIEN NILKKAVAMMOJEN KONSERVATIIVISTEN KUNTOUTUSME- NETELMIEN VAIKUTTAVUUS KUDOSTYYPEITTÄIN -SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Lauri Koistinen, Jussi Puhakka AKUUTTIEN NILKKAVAMMOJEN KONSERVATIIVISTEN KUNTOUTUSME- NETELMIEN VAIKUTTAVUUS KUDOSTYYPEITTÄIN -SYSTEMAATTINEN
LisätiedotKYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS
KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
LisätiedotOPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN
OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Lavonen Arja Pylvänen Maarit 2012 Sisältö Esipuhe... 5 ICF - International Classification of Functioning, Disability and Health... 6 Lääketieteellinen
LisätiedotPIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10
PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10 A. LAITTEEN KUVAUS PIP Dart on väkäpäinen implantti, jonka pituus on 20 35 mm. PIP Dart asetetaan proksimaalisten ja keskimmäisten
LisätiedotLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU. Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Fysioterapeutti AMK Opinnäytetyö Syksy 2012 Marita Lång
NUORTEN KEIHÄÄNHEITTÄJIEN KYYNÄR- JA OLKAPÄÄNALUEEN LIIKKUVUUS, VOIMA JA URHEILUVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Tutkimus nuorista kansallisen huipputason keihäänheittäjistä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-
LisätiedotTekijä Tutkinto Aika. Joulukuu 2018 (AMK) Opinnäytetyön nimi. 98 sivua 17 liitesivua
Matias Hurme SUBTALAARINIVELEN LIIKEAKSELIN TUTKIMINEN OSANA JALKATERÄN BIOMEKAANISIA TUTKIMUKSIA Subtalar Joint Axis Location and Rotational Equilibrium Theory of Foot Function Video-opas jalkaterapeuttiopiskelijoille
LisätiedotNapsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset
Katsaus Jorma Ryhänen Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset Napsusormi (trigger finger) ja de Quervainin jännetuppitulehdus ovat työikäisten yleisiä käsivaivoja. Jännetuppitulehduksien etiologisena
LisätiedotMITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten
MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa
LisätiedotNilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt
Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Toiminnallisten harjoitteiden opas Jere Järvinen & Tero Roos Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma 2012 SISÄLLYS 1 NILKAN JA JALKATERÄN
LisätiedotYläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen
Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Kirjallinen osuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Ilari Horneman Matias Grefberg Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotMITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa rauhallisesti, kädet rennosti sivulla.
MITTAUSOHJEET MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa
LisätiedotWE Design - hopeiset sormituet
WE Design - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella paperisuikaleella ja viivottimella. Mittasetissä on muovisia
LisätiedotHETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun
HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi
LisätiedotNuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi
Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan
LisätiedotPalvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017
Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton (varvashermon ekskiisio) - Akillesjänteen
Lisätiedot01/ KÄSIVARRET / HARTIAT / RINTA / SELKÄ / JALAT / PAKARAT / VATSA 170
SISÄLTÖ 01/ KÄSIVARRET 004 02/ HARTIAT 032 03/ RINTA 061 04/ SELKÄ 085 05/ JALAT 122 06/ PAKARAT 155 07/ VATSA 170 01 KÄSIVARRET 01/ HAUISKÄÄNTÖ 06 02/ KESKITETTY HAUISKÄÄNTÖ 07 03/ HAUISKÄÄNTÖ VINOPENKILLÄ
LisätiedotPalvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 1.1.2016 muuttuneet omavastuut ja setelin arvot
Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 1.1.2016 muuttuneet omavastuut ja setelin t Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton
LisätiedotRanteen biomekaniikka. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS
Ranteen biomekaniikka Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS Sidonnaisuudet Pfizer Asiantuntija- sekä luentopalkkio Kollagenaasi Kotona Esityksen sisältö Anatomia Ranteen biomekaniikan perusteet Aksiaalinen
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
LisätiedotXI YLÄRAAJAN RASITUSVAIVAT
XI YLÄRAAJAN RASITUSVAIVAT 11-1 TYÖPERÄISET YLÄRAAJASAIRAUDET Eira Viikari-Juntura Esiintyminen... 000 Työn kuormitustekijät... 000 Sairauden työperäisyyden arviointi... 000 Ehkäisy ja hoito... 000 Työhön
LisätiedotBIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.
VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä
LisätiedotMUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1
MUSIIKILLISEN JÄNNITTEEN JA LIHASAKTIVAATION VÄLINEN YHTEYS BRAHMSIN RAPSODIASSA OP.79 NRO 1 Riku Huomo Anna Hytönen Riina Häkkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma
LisätiedotKÄDEN JÄNNEVAMMOJEN KORJAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KOTONA. Potilasohje
KÄDEN JÄNNEVAMMOJEN KORJAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KOTONA Potilasohje Suvi Repo Krista Rouvinen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotJoni Honkaniemi & Jyrki Poikela JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI. Muutokset 8 viikon harjoittelujakson jälkeen
Joni Honkaniemi & Jyrki Poikela JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI Muutokset 8 viikon harjoittelujakson jälkeen JOUSTAVAN JALKATERÄN MADALTUNUT MEDIAALINEN PITKITTÄISKAARI Muutokset
LisätiedotNERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille
NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö
Lisätiedot16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET
KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien
LisätiedotKLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA
KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA Anu Sinisalo Opinnäytetyö Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
LisätiedotPidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa rauhallisesti, kädet rennosti sivulla
v2.1 MITTAUSOHJEET MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo
LisätiedotKirurgian runkovaiheen toimenpiteet
Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia
LisätiedotSääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.
3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron
LisätiedotPotilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio
Potilaan tutkimisen anatomiset perustat 1 /HH & NB 2014 Anatominen nimistö, yläraajan yläosan inspektio ja palpaatio Tähän elävän anatomian ryhmäopetukseen kuuluu yläraajan inspektio (tarkastelu)- ja palpaatio
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotJALAN JA NILKAN HALLINTAA KEHITTÄVÄ HARJOITUSOHJELMA KILPATANSSIJOILLE
JALAN JA NILKAN HALLINTAA KEHITTÄVÄ HARJOITUSOHJELMA KILPATANSSIJOILLE Saila Kyrönlahti Kalle Tuori Opinnäytetyö Syyskuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotPLANTAARIFASKIA OSANA KEHON RAKENNETTA JA TOIMINTAA. Kirjallisuuskatsaus
PLANTAARIFASKIA OSANA KEHON RAKENNETTA JA TOIMINTAA Kirjallisuuskatsaus Villiina Uotila Tuuli Yrjölä Opinnäytetyö Elokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus
LisätiedotTreatment algorithm in lesser toe deformities
Treatment algorithm in lesser toe deformities Seppo Anttila Ortopediaklinikka Ortis, Kuopio Digital deformities are some of the most common problems among foot patients. Toe deformities include mainly
LisätiedotPERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I
PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING?
LisätiedotTenniskyynärpää eli olkaluun ulomman sivunastan
Näin hoidan Martti Vastamäki ja Seppo Seitsalo Tenniskyynärpää eli olkaluun ulkosivunastan tulehdus on rasitukseen liittyvä kyynärvarren ojentajalihasten vaiva, jolla on suuri taipumus parantua itsestään.
LisätiedotKeskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina
1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Naprapatian koulutusohjelma Anni Kuusisto, Jaana Minev SLUMP KNEE BEND -TESTI JA MODIFIOITU THOMASIN TESTI PRETENSI- OSSA YHDISTETTYNÄ PASSIIVISEEN KAULARANGAN FLEKSIOON
LisätiedotREUMAKÄSIEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA
Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon ko Röntgenhoitaja 2013 Noora Koskinen & Fanny Nyroos REUMAKÄSIEN NATIIVIKUVANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA Laatukäsikirja kuviksi 1 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotKIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS
KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista
LisätiedotSpiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS
Spiraalistabilaatio Spiral Stabilization, SPS Vakaa asento - Ojennus - Liike! Löydät SPS-metodiin kouluttautuneet ohjaajat ja terapeutit Spiraalistabilaatio -sivuilta osoitteessa: www.spiraalistabilaatio.fi
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
LisätiedotJalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu
Hanne Markkanen, Ville Määttänen, Anni Pitkänen Jalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu o Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotEFFLEURAGE - sivelyhieronta
EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotPotilasohje. Mitä sinun tulee tietää Xiapex- hoidosta
Mitä sinun tulee tietää Xiapex- hoidosta Potilasohje Tämän oppaan sisältämä tieto on tarkoitettu ainoastaan potilaan ohjaukseen eikä sen tarkoituksena ole korvata lääkärin ohjeita, diagnoosia tai hoitoa.
LisätiedotPalvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 2.5.2016 alkaen
Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 2.5.2016 alkaen Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton (varvashermon ekskiisio)
LisätiedotFYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TENNISKYYNÄRPÄÄN HOIDOSSA
1 FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TENNISKYYNÄRPÄÄN HOIDOSSA Katsaus tutkimuksiin ja kirjallisuuteen Pia Tuovinen Opinnäytetyö Toukokuu 2010 Fysioterapia Sosiaali- ja terveysala 2 Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi
LisätiedotLihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille.
1 2 Kaulan ja niskan alueen liikkuvuus on tärkeää monien aistien (näkö-, kuulo- ja hajuaistin) toiminnan kannalta. Rangan liikkuvuuden lisäksi lihaksilta edellytetään hyvinkin täsmällisten ja tarkkojen
LisätiedotKäsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen
Käsikirurgisen potilaan hoito 22.9.17 Heidi Pehkonen Käsipäikissä hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystyksellisiä käsikirurgisia leikkauspotilaita Elektiivisistä yleisimmät: canalis carpi, napsusormi,
LisätiedotLaura Lindholm ja Anne Metsomäki. Poweria potkuun. Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen
Laura Lindholm ja Anne Metsomäki Poweria potkuun Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen Opinnäytetyö Syksy 2009 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotLEIKKAUSTEKNIIKKA. Motec FINNISH EDITION. Wrist Joint Arthrodesis Metacarpal Nail and Radius Connector
LEIKKAUSTEKNIIKKA FINNISH EDITION Motec Wrist Joint Arthrodesis Metacarpal Nail and Radius Connector Leikkausta edeltävä suunnittelu Varmista, että sekä Motec Wrist Prosthesis -järjestelmän että Motec
LisätiedotKäden ganglioiden hoito
Katsaus tieteessä Elina Ekman LL, ortopedian ja traumatologian erikoistuva lääkäri Keski-Suomen keskussairaala elina.ekman@ksshp.fi Teemu Karjalainen LT, käsikirurgian erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala
Lisätiedot