Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä. Tuloksia ja johtopäätöksiä Kuopion kaupungin ja PSSHP:n hoitoketjuhankkeesta

Transkriptio

1 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Tuloksia ja johtopäätöksiä Kuopion kaupungin ja PSSHP:n hoitoketjuhankkeesta Mika Keinänen, aluepäällikkö, FCG Datawell Oy Page 1

2 Hoitoketjujen tarkasteluhankkeen tavoitteet (mukailtu/lyhennetty ote tavoitteista) 1. Selvittää, miten eri potilasryhmät voitaisiin hoitaa kaikkein järkevimmin / kevyimmin resurssein Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin välisesti, 2. Tuoda tuloksia koskeva fakta- ja numeerinen tieto potilaiden hoitoa kehittävien asiantuntijaryhmien työn tueksi, 3. Vähentää kuopiolaisten potilaiden hoidossa mahdollisesti vallitsevaa toistuvuutta tai hoidon viiveitä, 4. Selvittää projektin aikana muodostuvan yhteisen potilasrekisterin jatkohyödyntämisen perusteet ja käytännöt. 5. Selvittää mahdollisuus aineistoihin perustuvan suunnittelun viemisestä jatkuvaluonteiseksi toiminnaksi kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisesti Page 2

3 Aineisto/rajaukset Kyseessä oli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kattava potilaskohtainen käynti- ja kustannusaineisto. Aineisto sisälsi Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon terveyspalvelukäytön ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon käytön koskien kuopiolaisia potilaita vuonna Keskeisimmät rajaukset: sosiaalipalvelut, työterveyshuolto, yksityiset palvelut, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Page 3

4 Kalliiden potilaiden kustannusjakauma Kuopiossa: 10 % potilaista aiheuttaa 72 % terveydenhuollon kustannuksista Page 4

5 Kalliiden potilaiden ikäjakauma: Potilaiden määrä (jakauma) ikäluokissa Potilasmäärin tarkasteltuna kalliiden potilaiden joukossa on 4 muusta ikäjakaumasta erottuvaa ryhmää Vastasyntyneet (0-vuotiaat) Nuoret aikuiset (noin vuotiaat) Eläköityneet (63-69 vuotiaat) Ikäihmiset (70- vuotiaat) HUOM. Rajaukset: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityisen sektorin palvelut puuttuvat aineistosta Page 5

6 Kalliiden potilaiden kustannusten syyt Ikäryhmä: lapset 1-17 vuotta pdrg Top 15 ICPC-2 Top 15 ICD-10 / Hoitokontakteja kpl 90 % käynneistä muu yl. psykiatrinen tarkastus Kalliiden lapsipotilaiden hoidossa on kyse pääosin erilaisista kehitys- ja masennusperäisistä häiriöistä. Tarkemmin kyse lienee perheiden pahoinvoinnin seurauksista: lapsen tunne-, ahdistus-, vuorovaikutus-, kiintymyssuhde- ja masennushäiriöistä. Lisäksi eräitä vakavia somaattisia sairauksia: syöpä, diabetes, ylähengityst.infektiot Potilaita yhteensä: 897 henkilöä Kustannukset per potilas: /potilas/vuosi Osa kustannuksista puuttuu kouluterveydenhuoltoon liittyneen rajauksen vuoksi Page 6

7 Kalliiden potilaiden mielenterveyspalveluiden käyttö iän mukaan Kalliiden potilaiden mielenterveyspalveluiden käyttö on ikäluokissa laskevaa sekä potilasmäärillä (niiden potilaiden määrä, joilla ainakin yksi mielenterveysongelma vuodessa) että kustannukset/potilas -luvulla arvioituna Page 7

8 Kalliiden potilaiden palvelut Rehospitalisaatio (90pv)eräissä pdrg-ryhmissä Akuutti infektiot Sydän- ja verisuonisairaudet 21 % 36 % Psykoosi 36 % Akuutti infektiot: 21 % vuodeosastolla hoidetuista kalliista potilaista palaa vuodeosastolle 3 kuukauden aikana Psykoottiset häiriöt: 36 % palaa vuodeosastolle 3 kk sisällä Depressio: 25 % palaa vuodeosastolle 3kk sisällä Sydän- ja verisuonisairaudet: 36 % palaa vuodeosastohoitoon 3kk sisällä Page 8

9 Kalliiden potilaiden palvelut: Vähentääkö kotihoito päivystyksellisiä hoitojaksoja? Mittari / yli 70-vuotiaat kalliit potilaat Kotihoidossa Ei kotihoidossa Yhteensä eri potilaita / potilas yhteensä / potilas kotihoito / potilas pth muu kuin kotihoito / potilas esh avohoito / potilas esh vuodeosastohoito Esh hoitojaksoja / potilas 1,91 1,86 Esh päivystyksellisiä hj / potilas 1,4 0,9 Pth vastaanottokäynnit / potilas 9,2 10,5 Rehospitalisaatio: uuden esh hoitojakson alkaminen 90pv sisällä jaksosta 25 % 27 % Keski-ikä ei-kotihoidon piirissä olevilla 78v, kotihoidon piirissä 84v Virhelähteitä, mm. ikäbias, on liikaa pitävien johtopäätösten tekemiseksi, etenkin ilman asumispalveluita koskevaa datapohjaa. Rehospitalisaatioprosentit näyttäisivät kuitenkin matalammilta säännöllisen kotihoidon piirissä olevilla henkilöillä ikäbias-ilmiöstä huolimatta Page 9

10 PTH / Yhteispäivystyksen käyttö tuntemattomasta syystä mt-potilailla Tuntemattomasta syystä yhteispäivystyksessä vuonna 2013 kävi 2118 mielenterveyspotilasta (27,4 % mielenterveyspotilaista), yhteensä 4729 käyntiä. Näistä kontakteista lähtien 17 % mt-potilaista päätyi 90 pv sisällä erikoissairaanhoidon laitoshoitojaksolle mielenterveyssyystä ilman edeltävää esh-käyntiä. Alust. arvio: yhteensä laitoshoitojaksoa * 10teur Vastaava prosentti mt-yhteispäivystyskäynneillä on pienempi: 15 %. Vastaava prosentti psykoosi-yhteispäivystyskäynneillä: 26 %. Terveysasemilla tuntemattoman syyn vuoksi käyneistä mt-potilaista 7 % ohjautui mielenterveyden esh-jaksolle ilman aiempaa esh-käyntiä Page 10

11 Mielenterveysongelmien havaittu prevalenssi Kuopion terveysasemien vastaanotoilla 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Mielenterveysongelmien ja depression alueellinen prevalenssi Kuopion terveysasemilla 2013 Depression arvioitu Vuosiprevalenssi 6,5% (Terveys 2000) Yhteensä mt-ongelmat Depressio Kuopion terveysasemilla havaittu depressiopotilaiden määrä suhteessa väestöpohjaan on varsin matala (1-2 %). Myös pth:n aineistossa kokonaisuutena depression kliininen ilmaantuvuus on vain 2,5 %. Muiden terveysasemien kuin Pääterveysaseman ja Pyörön rooli mtongelmien hoidossa oli vain ohjaava: mt-kontakteja oli vain yksi tai kaksi jokaista eri mielenterveyspotilasta kohti Page 11

12 Tuottavuushanke/Päivystysryhmä: Onko päivystyksen monikäyttäjä sama kuin päivystyksen kallis potilas? Yhteispäivystystä yli 5 kertaa käyttäneet/ei KALLIIT Yhteispäivystystä yli 5 kertaa käyttäneistä kuopiolaisista (1015 hlö) noin 60% (617 hlö) oli kalliiksi määriteltyjä potilaita, eli vuotuisilta kustannuksiltaan kalliimman 10% joukossa olevia. Yhteispäivystyksen monikäyttäjiä (>5krt/vuosi) oli noin 400 ei-kalliiden potilaiden joukossa. Potilaskohtaiset kustannukset 1400 /vuosi, vaikka kontakteja yht. 33kpl/vuosi, joista terveysasemilla ja päivystyksessä 17-18kpl/vuosi Page Page 12

13 Tuottavuushanke/Lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelut: Paljonko maksaa Kys:n lastenpsyk. polilla käynyt potilas? Osastohoitopotilas? 244 kalliista Kuopiolaisesta potilaasta Kys lastenpsykiatrian poliklinikalla 35:llä oli hoitojaksoja Kys lastenpsykiatrian osastoilla, kustannukset per potilas /potilas/vuosi, yht 1,1meur. Laajemmin Kys:ssä mt-hoitojaksoja oli liittyvistä syistä 58:lla, /potilas /vuosi, 1,7meur. Vuodeosastohoidon kokonaisuus (myös somaattiset/epäselvät), 81:llä henkilöllä kustannukset /vuosi, 2,5meur. Kriisiosastopotilas? 16 henkilöä, yhteensä pth+esh /potilas/vuosi kriisiosastohoito / potilas / vuosi. Poliklinikkapotilas? 223 henkilöä, yhteensä pth+esh /potilas/vuosi, poliklinikkahoito /potilas/vuosi, 76 henkilöllä myös vuodeosastohoitoa. Kalliiden potilaiden ryhmään kuulumisen kustannusraja on noin / vuosi (= ~10-20 poliklinikkakäyntiä) Page 13

14 Tuottavuushanke/Lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelut: Diagnoosien jakautuminen kalliit ja ei-kalliit, Kys lastenpsyk.pol. Kalliit potilaat Kys LP-plk 244 hlö Ei-kalliit potilaat Kys LP-plk 149 hlö Ei-kalliilla potilailla kyseessä lienee esim. rasittava elämäntapahtuma perheessä ym. kertaluonteinen tapahtuma kalliisiin palvelukäyttäjiin verrattuna Page 14

15 Yhteenveto: alueellisen aineiston käyttökohteita Hoitoketjuhankkeen aikana havaittiin mm. seuraavia käyttökohteita alueelliselle SOTE:n käyttö- ja kustannusaineistolle a) Alueellisten vertailujen toteutus (mm. mt-ongelmien esiintyvyys), ja tuloksiin reagoinnin kautta alueellisesti tasa-arvoisten palveluiden tuottamisen tukeminen, b) SOTE:n eri tasojen pth-esh-sos integraation haasteiden (mm. mtpotilaiden ohjautuminen päivystyksessä) osoittaminen ja haasteiden korjaamisen hyötyjen demonstrointi kustannus- ja käyttöperusteisesti, c) Aineiston tarkastelusta nousi esille akuutteja ilmiöitä (mm. rehospitalisaatio), joihin voidaan puuttua tai on jo puututtu palveluiden kustannus-vaikuttavuuden parantamiseksi, d) Eräät havainnointia varten kehitetyistä mittareista (mm. rehospitalisaatio) soveltuvat jatkuvan tietotuotannon ja tiedolla johtamisen alueellisestikin yhteisiksi mittareiksi, jopa tavoitteiksi, e) Asiakasryhmien palveluiden seuranta ja prosessin tuki (mm. kalliit potilaat), esimerkiksi hälytys tiedoksi toistuvan päivystyksen käytön yhteydessä. Vaatii jatkuvaluonteisesti päivittyvän tietopohjan, f) Hoito- ja palveluketjuja kehittävien ryhmien interaktiivinen tuki, ja g) Alueellisen palvelujärjestelmän muutosten evaluointi (suunnitteilla) Päivitetyllä ja SOTE:n kokonaisuutta kuvaavalla aineistolla voitaisiin monipuolisesti tukea Pohjois-Savon SOTE:n suunnittelua ja yhteistyötä Page 15

16 Kiitos! Kommentit, lisäkysymykset ja kritiikki tervetullutta! Yhteystiedot: Mika Keinänen Puh Page 16

17 Hoitoketju hanke Miten tästä eteenpäin? Petri Kivinen LT, HTK, erl Lääketieteellinen johtaja FCG Datawell Oy ja FCG Konsultointi Oy Page 17

18 Omistaja: Kuntaliitto Page 18

19 as 1,1 Mrd : % tt Ja lukuisia hoitoketjuja vuoden 2013 tiedoin

20 Valtiovallan listaamat keinot 3 mrd :n säästöjen saamiseksi Sote -integraatiolla Työn tuottavuuden kohottaminen (n. 50% käyttömenoista) Toimintatapojen muuttaminen Ammattiryhmien työnjaon muutos Hoivan tarpeen siirtäminen myöhempään Tarvikkeiden ja tukipalvelujen mittakaavaetu Suurkäyttäjät (10/80%) Hoitoketjujen optimointi ja päällekkäisyyden vähentäminen Sähköisten palvelujen käytön lisääminen PoSote laskennallinen osuus säästöistä n. 70 M Page 20

21 Hoitoketjujen ja itsehallintoalueiden SOTE-haasteet Tuotetaanko terveyttä ja hyvinvointia? Tehdäänkö oikeita asioita oikeille ihmisille oikein? Vahvistuvatko lähellä olevat peruspalvelut? Optimoidaanko riittävästi kokonaisuutta? Miten toimintaa kehitetään ja ennakoidaan? Ikääntyminen? Toteutuuko demokratia ja tasa-arvo? Tasa-arvoinen kustannusten jako ja hallinta? Toteutuuko hoitoketjujen integraatio toivotusti? Saadaanko panokselle oikeaa vastinetta? Hallinnon hinta? Hallitaanko palvelutuotanto ja palvelupaketit? Tiedonkulku? Johdetaanko muutosta oikein? Visio tiedossa? Page 21

22 PoSote: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut nettomenot /as erilaiset hoitoketjut? Suomen ka Ns. Tunnuslukuprojektin raja 2970 /as Page 22

23 Hoitoketjuissa tulisi mitata alueellista suorituskykyä Page 23

24 Alueellinen seuranta, suunnittelu ja simulointi ESH ESH PTH Kunta 1 SOS Kunta 1 Alue-Ecomed Sirpaloituneen sote-tiedon yhdistäminen tiedolla johtamisen tarpeisiin Suunnitelmien toteutumisen ja prosessimuutosten jatkuva seuranta Profiilit, episodit, asiakasvirta-analyysit Muutokset taloussuunnitelmiin Sotepalveluiden prosessimuutokset Alue-Ecomedsuunnittelu Talouden ja tuotannon suunnittelu ja simulointi Alueellinen prosessisimulointi Page 24

25 Viisi oivallusta hoitoketjun tulosten parantamiseksi 1. Sitoutuminen väestön terveydenhallintaan edellyttää perusteellista organisaatiokulttuurin muutosta Selkeä visio koko alueella terveyden ja hyvinvoinnin tuottamisen tavoitteista Tulee luoda johtajuutta joilla on valtuudet ja resurssit toteuttaa visio yli organisaatiorajojen 2. Olemassa olevien resurssien järkevämpi käyttö ennen uusia resurssi-investointeja. Ulkopuolinen näkemys kokonaisuuden arviointiin on välttämätöntä 3. Fokusoidaan tunnistettujen korkean riskin potilaiden hoitoyrityksiin. 4. Yksilön sitoutuminen omaan hoitoonsa ei ole valinnanmahdollisuus. Vaan yksilöt pitää sitouttaa oman terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseen 5. Skaalattu hoidon hallinta edellyttää erityisiä kohdennettuja resursseja. Satunnaiskävijät eivät hyödy, toisin kuin riskiryhmät Page 25

26 Jos tarve on sama tai kasvava kulut voidaan pienentää hoitoketjussa vain jos Vaikutetaan kysyntään tai palvelujen antamiseen. Ohjataan omahoitoa Ohjataan oikealle ammattilaiselle ja halvemmalle resurssille Vaikutetaan hoitopaikkaan ja aikaan. Oikea ammattilainen oikeaan aikaan Sairaus määrittelee hoidon tason (hoitopaikka ja tarvittavat resurssit) ja sen keston Ei uusintakäyntejä saman vaivan vuoksi monessa eri paikassa Vaikutetaan hoidon määrään. Tehdään nopeammin, kerralla enemmän Vältetään päällekkäisyyttä (rinnakkaistuotantoefekti) ja minimoidaan hukka Vaikutetaan kysyntään vs rajoitetaan tarjontaa Vaikutetaan ketä hoidetaan tehokkaammin. Palvelujen suurkäyttäjien haltuunotto Yksittäiskävijöistä ja sattuman mukanaan tuomista kulueristä on vaikea säästää, yhden potilaan pitkäaikaissairauksista ja monien sairauksien yhteissummasta helpompi Terveyden tuotantofunktio ja vaḧeneva n rajahyödyn laki huomioiden! Vähennetään tiloja/tuotantoa/resursseja Page 26

27 Mitä tarvitaan jatkoon, että hoitoketjuhanke vaikuttaa? Ajattelun uudistamista! Terveys- ja hoitosuunnitelmia! Ennaltaehkäisevää budjetointia ja sen vaikutusten seurantaa Tiedon ja tavoiteasettelun synergiaa kokonaisuuden optimointia Kattavaa tiedonkeruualustaa jossa jatkuvaa tiedonkeruuta alueellisesti Segmentointia pääryhmien sisälläkin! Page 27

28 Mitä tarvitaan jatkoon, että hoitoketjuhanke vaikuttaa? Pullonkaulojen ja suurkäyttäjien tunnistamista reaaliaikaisesti Sos. tietojen integrointia seurantaan Suurkäyttäjien segmentaarisia case managereita, jotka Reagoivat caseihin Kontaktoituvat asiakkaaseen Järjestävät hoidon integroimista ja tuntevat palvelu- ja tukiverkoston Siirtyminen koordinoituun suurkäyttöön hallitsemattomuuden sijaan VIP Tietämyksen hallintaa ja proaktiivista päivittäistä johtamista, siellä missä valinnat tehdään! Page 28

29 Mitä FCG tarjoaa? Ratkaisuja, sovelluksia ja työkaluja sote-tietotuotantoon ja uudistuksen toteutukseen Asiantuntemusta Analyysipalveluja Benchmarking palveluita Muutoksen tukea ja koulutusta Visioita ja ulkopuolista näkemystä Kehittämiskumppanuutta ja yhteistyötä Page 29

30 Jos voimme olla avuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä. Kiitos! Page 30

31 Alue-Ecomed Page 31

32 Alue-Ecomed ESH PTH Kunta 1 SOS Kunta 1 Alueellinen tiedolla johtaminen vaatii sirpaloituneesta lähtötiedosta yhdistettyä ja helposti hyödynnettävää informaatiota Alueellisen tiedon tuotanto nopeasti ja kustannustehokkaasti muuttuvassa Sote-toimintaympäristössä Perinteinen yhdistetty asiakastason tai organisaatiotason tieto ei riitä kuvaamaan alueellisia palvelukokonaisuuksia Johtamisen kannalta kriittiset episodit ja asiakasprofiilit nopeasti ja intuitiivisesti Visualisointi ja raportointi monipuolisesti eri avainhenkilöiden tarpeisiin Dashboard Graafiset asiakasvirta-analyysit Qlik Sense Datamart Page 32

33 Yhteenveto Alue-Ecomed on palvelu vahvistamaan alueellista SOTEtoimintaa, sen suunnittelua sekä alueellisten hoitoketjujen ohjausta Alue-Ecomed -järjestelmästä saadaan alueen palvelu- /hoitoketjujen tiedot jatkuvana, säännöllisesti päivittyvänä palveluna Alue-Ecomed sisältää tiedot alueen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteista, jotka ovat kohdistuneet yksittäiseen potilaaseen/asiakkaaseen ja suoritteiden kustannukset Alue-Ecomedin avulla voidaan analysoida mm. hoitoketjujen kustannuksia, prosessien laatua sekä hoidon vaikuttavuutta Page 33