Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

2 Lähde: Laatusuositus

3 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi Lähde: Laatusuositus (2013) 3

4 Vanhuspalvelulaki Tavoitteet Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa, esim. kansalaisraadit, vanhusneuvostot Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden palvelun käyttöön Vahvistaa iäkkään mahdollisuutta vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamistapaan Keskeistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntoutus mukana kaikissa palveluissa. Pitkäaikaista laitoshoitoa vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet (Vanhuspalvelulain muutos ) Hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä Kunnan toimittava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Erityishuomio riskiryhmiin Neuvontaa ja ohjausta; ravitsemus, liikunta, aivoterveyden edistäminen, omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuudet 4

5 Lähde: Laatusuositus

6 Koettu elämänlaatu 6

7 Väki vanhenee eri kuntoisina 7

8 Omaisiaan ja läheisiään auttavien määrä Vuonna Omaishoidon tuen saajia Omaishoidettavista 67 % 65 vuotta täyttäneitä - Omaishoitajista 55 % 65 vuotta täyttäneitä 8

9 9

10 Palvelurakenne ja valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017, osuus 75 vuotta täyttäneistä (%) Palvelurakenne ja palveluvalikoima kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti, rinnalla tarvittavat resurssit Monipuolinen palveluvalikoima mahdollistaa iäkkään henkilön tarpeenmukaiset räätälöidyt palvelut * Asuu kotona itsenäisesti/ palvelujen turvin 89,8 89,6 89, , Saa säännöllistä kotihoitoa.. 11,2 11,8 11,9 11, Saa omaishoidon tukea 3,0 3,7 4,2 4,5 4,6 6-7 On tehostetussa palveluasumisessa 1,7 3,4 5,6 6,1 6,5 6-7 On pitkäaikaisessa laitoshoidossa ** 11,4 9,3 6,2 4,9 4,0 2-3 * Laatusuosituksen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen ** Pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. 10 Lähde: THL, Sotkanet

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat hyvin epätasaisesti Lähde: Leskelä ym., Suomen Lääkärilehti 48/

12 Kalliista asiakasryhmistä eniten kustannuksia kerryttivät vanhuspalvelujen asiakkaat: eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävistä useampi kuin joka kolmas on vanhuspalvelujen asiakas Lähde: Leskelä ym., Suomen Lääkärilehti 48/

13 Terveydenhuollon kustannusten keskittyminen pääkaupunkiseudulla Lähde: Kapiainen ym., THL Avauksia 3/

14 Havaintoja pääkaupunkiseudun kalliista potilaista Erittäin kalliiden potilaiden suurimman kustannuserän (40 %) muodosti psykiatrinen vuodeosastohoito 44 prosentilla kalliista potilaista oli joko mielisairaus tai masennus Myös syöpä ja sydänsairaudet olivat yleisiä kalliilla potilailla Kuolemanläheisyydellä oli selvä yhteys korkeisiin kustannuksiin Erittäin kalliiden potilaiden ryhmässä olevat kuolleet olivat suurelta osin iäkkäitä henkilöitä, joilla oli todettu syöpä tai sydänsairaus Lähde: Kapiainen ym., THL Avauksia 3/

15 Päivystyspalvelut Joka viides päivystyspotilas on nykyisin yli 75- vuotias. Vanhusten laitoshoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla asumispalvelulla lisää todennäköisesti päivystyskäyntien määrää, ellei lääkäripalvelujen ja erityisesti geriatripalvelujen järjestämiseen kiinnitetä erityistä huomiota. 15

16 Kuntaliiton Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus -projektin julkaisusarjassa tutkimusta päivystyksen käytöstä 16

17 Päivystyskäyntien määrät kasvoivat iän myötä Tamperelaiset vuotiaat tekivät keskimäärin 35,0 käyntiä ja 90 vuotta täyttäneet keskimäärin 90,5 käyntiä sataa ikäryhmän asukasta vuodessa (eli 90 vuotta täyttäneillä on melkein kolminkertainen määrä päivystyskäyntejä) Lähde: Iäkkäät päivystyksen käyttäjinä 17

18 Puolet päivystyspotilaista päätyi sairaalaan Yleinen käsitys on, että vanhat ihmiset hakeutuvat päivystykseen liian helposti esimerkiksi sosiaalisista syistä tai kun he eivät pärjää kotona. Tutkimus osoitti, että puolet päivystyksessä kävijöistä ohjattiin jatkohoitoon joko Tampereen yliopistosairaalaan tai terveyskeskussairaalaan. Yleisimpiä vanhuspotilaiden taudinmäärityksiä olivat huonovointisuus ja väsymys, eteisvärinä tai eteislepatus ja määrittämätön keuhkokuume. Yleistilan laskun vuoksi tehtyjen käyntien syyksi kirjattiin usein virtsateiden tulehdus tai keuhkokuume. 18

19 Päivystykseen päätymisen/päätymättömyyden syitä Vanhusten päivystykseen hakeutumisen ensisijainen syynä on koettu suuri avuntarve» oireista johtuva haitta» oireiden vakavuuteen liittyvä pelko» hoidon ja tutkimusten tarve. Läheisten ja hoitoalan ammattilaisten arvio päivystyskäynnin tarpeellisuudesta. Potilaiden kielteiset käsitykset päivystyksestä taas viivästyttävät usein tarpeellistakin päivystykseen lähtöä. 19

20 Tutkimusten johtopäätöksiä Ongelmat perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa tai laadussa johtavat päivystyskäyntiin. Kotisairaanhoidon palveluihin ja lääkäripalveluihin tulee panostaa. Geriatrisen osaamisen vahvistaminen lähipalveluna, jolloin päivystyskäynti voitaisiin välttää Tutkijat olettavat, että vanhuksen taustan tuntevan ammattihenkilöstön on nopeampaa arvioida vanhuksen voinnin muutosta ja hoidontarvetta kotona tai hoitopaikassa, kuin vanhukselle vieraan ammattilaisen päivystyksessä. 20

21 Mitä opittiin? Vanhusten tulisi saada päivystyspalvelut nopeasti ja laadukkaasti. Parempaa ennakointia vanhuksen voinnissa ja suunnittelemalla niiden hoito mahdollisuuksien mukaan päiväaikaisten palveluiden piirissä. Äkillisesti sairastuneelle ikäihmiselle tai hänen omaiselleen annettava ymmärrettävää tietoa saatavista terveyspalveluista ja ohjattava tarkoituksenmukaisimpaan hoitoon. Huolellisesti suunniteltu hoito tulee kunnalle edulliseksi ja on vanhuksen kannalta laadultaan hyvää. 21

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Tavoitteena Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelujen vahvistaminen Kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne Keinoina Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen 22

23 Järjestämislakiesitys Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen keskitetään viidelle sote-alueelle. Sote-alueille muodostetaan tuotantokuntayhtymät, 3-5 kullekin alueelle Näiden tulee tuottaa kaikki kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena - ehkäisevät - korjaavat - hoitavat - kuntouttavat - muut sote-palvelut 23

24 Sote-integraatio Sote-palvelut toimivat heikosti asiakkailla, joilla on monimutkaisia ja pitkäaikaisia ongelmia Sote-integraation kautta on mahdollista kehittää palveluja kokonaisvaltaisesti Integraatiosta hyötyvät mm. lapsiperheet syrjäytymisvaarassa olevat päihdeongelmaiset mielenterveyskuntoutujat vanhukset 24

25 Integraatiossa on mahdollisuus Asiakkaalle yksilöllisiä oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluja ilman luukuttamista Rahoittajalle kustannustehokkuuden parantaminen palveluketjujen kehittäminen osaoptimoinnin välttäminen 25

26 Kiitos! Tack!