Alueellisen hoitoepisoditiedon hyödyntäminen

Transkriptio

1 Alueellisen hoitoepisoditiedon hyödyntäminen DRG-päivät Lahti Tuuli Pajunen & Mika Keinänen, FCG Datawell Oy Page 1

2 Esityksen sisältö Alueellinen potilastason hoitoepisoditieto Esimerkki tiedon hyödyntämisestä case lonkkamurtumapotilaat Case: Kalliiden potilaiden palvelunkäyttö ja havaintoja hoitoketjuja koskevan tiedon hyödyntämisestä Alueellisten tietojen hyödyntäminen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnissa Page 2

3 Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteita Yhtenäiset hoitoonoton kriteerit Hoidon saatavuuden varmistaminen kaikilla erikoisaloilla Vaativien hoitojen keskittäminen Päivystyksen keskittäminen Hoitojen vaikuttavuus Potilasturvallisuus, laatu ja tuottavuus Päällekkäisyyksien purkaminen, sairaaloiden työnjako Teknologian hyödyntäminen, kilpavarustelun estäminen Henkilöstöresurssien riittävyys Tietojärjestelmät Oma vastuu Sote-uudistus, monikanavaisen rahoituksen purkaminen Lähde: Reijo Haapiainen (HUS) Page 3

4 Alueellinen hoitoepisoditieto potilastasolla Alueellisen episoditiedon raportointi ja hyödyntäminen Sirpaleisen tiedon tuominen yhteen ja yhteismitallistaminen Koko hoitoepisodi haltuun - perinteisesti hoitopoluissa ei lainkaan mukana sosiaalihuolto Tiedot potilaan hoidosta, palvelukäytöstä ja kustannustiedot koko hoitoepisodin matkalta Lahti sotekustannusten jakautuminen (-13): nettokäyttökustannuks et 573 milj. -esh 20 % -pth (avo+vos) 14 % Page 4

5 Eri perusjärjestelmien kattavuus sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta - Suuntaa-antava Kunta X, nettokäyttökustannukset (390 milj. ) Esh:n pot.järj./ecomed KPP MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI PRO CONSONA MEDIATRI MEDIATRI PRO CONSONA MEDIATRI Page 5

6 Alue-Ecomed-ratkaisu Analyysit Ecomed KPP -tietokanta Muut tietokannat Alue-Ecomed Lataus Yhdenmukaistaminen ja tiedon jalostus: esim. pdrg Raportit Excel XML-tiedosto(t) Hilmo-tiedosto(t) 1 Ecomed Analytics Alue-Ecomed DataMart Selain Qlik Page 6

7 Hoitokokonaisuuksien mittaaminen ja alueellinen suunnittelu Alueellisten hoitokokonaisuuksien laatu ja kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelut Alueellinen seuranta ja suunnittelu Tuotteistus ja kustannuslaskenta Sairaanhoidon palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Suoritteet Esh:n perussuorite Suoritteet Tuotannonsuunnittelu Kustannuslaskenta ja hinnoittelu Käynti RTG RTG tutkimus tutkimus Röntgen, RTG RTG tutkimus Lab tutkimus Hoitojakso RTG RTG tutkimus tutkimus Toimenpide RTG RTG tutkimus tutkimus Page 7

8 Talouden ja toiminnan tietojen yhdistäminen kliinisesti relevanteiksi kokonaisuuksiksi (DRG, episodit, jne.) Hinnoitteluprosessi Kohde: sopimusohjaus, budjetointi Suorituskyvyn mittaus ja johtaminen Kohde: päätoiminnan ohjaus, kehittäminen Tietojen käyttö Tuotehinnoittelu Johtaminen, toiminnan kehittäminen pdrg/drgtuotteistus Potilasryhmittelyt Muu tuotteistus Potilasryhmittelyt, ryhmittely vastuuyksiköittäin Potilaskohtainen kustannusseuranta KPP ja Alue- Ecomed Kirjaamiskäytännöt Välisuoritelaskenta Potilastietojärjestelmät Hoitoprosessien laadun ja vaikuttavuuden seuranta Page 8

9 Esimerkkejä alueellisen episoditiedon hyödyntämisestä 1. Paljon palveluita käyttävien potilasryhmien ja asiakkaiden profilointi Jyväskyläläisten po laiden hoitokokonaisuudet 2013 reaalikustannukset hoidon porrastuksen mukaan, Esim. Hoivapotilaat Palveluidenkäytön päällekkäisyydet Päivystys Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoidon avohoito Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon avohoito Oir ee t ja m ää Aik ri uis ele te m Ka n ä rd m öm io tva ja ät sk pä ula lat ih de ar isa on ira ge lm ud at et Ne ja dia ur olo be gis te Pa s et ha sa nla ira at ud uis et et ka sv aim et Va m TU m at LE Ssa ira Nu ud or In et te fe n k on ot ge Ra au lm sk dit ie au n s ja se ur se an n ko ta m pl ika a ot Vir T er ts ave et ja Va su ku ts av pu aiv oli at eli Ke ns uh air ko au sa ira de us t ja all Ais er gia ne lin sa ira ud M et uu ts air au de Ih t os air au de t Ve rit au dit 0 2. Suurivolyymiset, organisaatiorajat ylittävät asiakas/potilasryhmät Esim. Stroke, lonkkamurtuma, päivystykselliset (yleis)sisätautipotilaat 3. Muutosten analysointi Esim. (yhteis)päivystysjärjestelyt, kuntoutus Page 9

10 Esimerkki tiedon hyödyntämisestä case lonkkamurtumapotilaat Page 10

11 Nykytilanteen analysointi Esimerkki: Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta Profiilin kuvaaminen Lonkkamurtumakohortti on identifioitu poimimalla hoitoilmoitusrekisteristä ne hoitojaksot, joissa on merkitty pää- tai sivudiagnoosiksi lonkkamurtuma (S72.0, S72.1, S72.2) Diagnoosin lisäksi edellytetään merkintää lonkkamurtumatoimenpiteestä Lonkkamurtuman ensimmäinen hoitokokonaisuus määritellään alkamaan indeksihoitojakson alkupäivästä. Ensimmäinen hoitokokonaisuus sisältää kaikki indeksihoitojaksoa välittömästi (viimeistään seuraavana päivänä alkavat) seuraavat vuodeosasto- ja laitoshoitojaksot Ensimmäinen hoitokokonaisuus päättyy joko kuolemaan tai kotiutukseen. Potilas katsotaan kotiutuneeksi, jos kahden peräkkäisen hoitojakson välissä on yli yhden päivän katko. Jos ensimmäinen hoitokokonaisuus on kestänyt yli 120 päivää, on tarkastelu katkaistu 120 päivän kohdalle Analyysi Prosessin kuvaaminen Prosessin numeerinen arviointi Profiilin arviointi 1. Vertaaminen olemassa olevaan hyvään / parhaaseen käytäntöön 2. Prosessin perusteellinen avaaminen ja arviointi Page 11

12 Nykytilanteen analysointi Esimerkki Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi (luvut muokattu todellisista esimerkeistä) Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta Kustannuskertymä per potilas ESH vos/tmp PTH vos ESH avo PTH avo kk ennen 0-6kk ennen Leikkaushoitojakso 0-6 kk jälkeen 6-12 kk jälkeen Page 12

13 Nykytilanteen analysointi Esimerkki Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi (luvut muokattu todellisista esimerkeistä) Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta Pre-op hoidon kustannus Leikkaushoitojakson kustannus Välitön jatkohoito Kertymä 2014 loppuun Osasto ja tmp-kustannus per potilas Kotoa-kotiin menneet Kotoa-jatkohoitoon TK-leikkaus-TK Page 13

14 Potilasvirtojen analysointi Alkutila, prosessivaiheet ja lopputila valittavissa, lukumäärätiedon ohella aikaja kustannusmuuttujat Page 14

15 Ensimmäisen hoitokokonaisuuden kesto lonkkamurtumapotilailla Kotona olevien osuus 100% 90% 80% 70% 60% 55% 66% 71% 76% 76% 79% 82% 50% 40% 39% 42% 30% 20% 10% 0% <10 päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää Päivää leikkauksesta Hoitojakson kesto (ka) Tunnusluku Tavoite 58 vrk 40 vrk Kotona 90 vrk 82 % 85 % Kotona 180 vrk 89 % 90 % Raportointi suoritettava vertailemalla optimiin, tavoitteeseen tai vertaisarvioituun tietoon Page 15

16 Profiilien valinta Toiminnan jatkuva seuranta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Kehitysalueiden ja toimenpiteiden jatkuva seuranta vakioraportein Toiminta Analyysi & vakioraportointi Jatkotoimenpiteid en määrittäminen ja viestintä Raportointi suoritettava vertailemalla optimiin, tavoitteeseen tai vertaisarvioituun tietoon Osuus potilaista 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0% 0% 3% 19% Toiminnan jatkuva seuranta Esimerkki: kotiutuminen 61% 100% 80% 88%92% >7 Kuukautta leikkauksesta Toteuma Tavoite Page 16

17 Vertailu: Terveydenhuollon kustannukset/asukas Keskim. Kasvu 6 % Keskim. Kasvu 4.7 % esh/asukas Keskim. Kasvu 5.3 % pth/asukas Keskim. Kasvu 5.8 % Palvelunkäyttö suhteessa koko maan/alueen keskiarvoon Kasvu suhteessa muihin keskiarvo Painotus esh/pth, palvelutason tarkoituksenmukaisuus erojen löytäminen porautumalla Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta Page 17

18 /potilas 4000 Ennakointi palveluiden käyttö ennen indeksiä Palveluiden keskim. käyttö ( /potilas) 12 kk ennen ja jälkeen lonkkamurtumaa ASU 3500 ESH 3000 KOTIH 2500 PTH Page 12 18

19 Ennakointi palveluiden käyttö ennen indeksiä Palveluiden käyttö ( /potilas) 12 kk ennen lonkkamurtumaa /potilas ASU ESH KOTIH PTH Linear (ASU) Linear (ESH) Linear (KOTIH) Linear (PTH) Page 19

20 Case: Kalliiden potilaiden palvelunkäyttö ja havaintoja hoitoketjuja koskevan tiedon hyödyntämisestä Mika Keinänen Page 20

21 Hoitoketjujen tarkasteluhankkeen tavoitteet (mukailtu/lyhennetty ote tavoitteista) 1. Selvittää, miten eri potilasryhmät voitaisiin hoitaa kaikkein järkevimmin / kevyimmin resurssein Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin välisesti, Page Tuoda tuloksia koskeva fakta- ja numeerinen tieto potilaiden hoitoa kehittävien asiantuntijaryhmien työn tueksi, 3. Vähentää kuopiolaisten potilaiden hoidossa mahdollisesti vallitsevaa toistuvuutta tai hoidon viiveitä, 4. Selvittää projektin aikana muodostuvan yhteisen potilasrekisterin jatkohyödyntämisen perusteet ja käytännöt. 5. Selvittää mahdollisuus aineistoihin perustuvan suunnittelun viemisestä jatkuvaluonteiseksi toiminnaksi kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisesti. 6. Arvioida pdrg:n toimivuutta terveydenhuollon tiedolla johtamisen välineenä Kuopion kaupungin ja PSSHP:n näkökulmista Page 21

22 Page 22 Kalliiden potilaiden kustannusjakauma Kuopiossa: 10 % potilaista aiheuttaa 72 % terveydenhuollon kustannuksista Page 22

23 Kalliiden potilaiden ikäjakauma: Potilaiden määrä (jakauma) ikäluokissa Page 23 Potilasmäärin tarkasteltuna kalliiden potilaiden joukossa on 4 muusta ikäjakaumasta erottuvaa ryhmää Vastasyntyneet (0-vuotiaat) Nuoret aikuiset (noin vuotiaat) Eläköityneet (63-69 vuotiaat) Ikäihmiset (70- vuotiaat) HUOM. Rajaukset: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityisen sektorin palvelut puuttuvat aineistosta Page 23

24 Page 24 Kalliiden potilaiden ikäjakauma: hoidon kokonaiskustannukset ikäluokissa Vastasynt. 2,77 meur Lapset 1-17v. 9,13 meur Nuoret 18-35v 21,7 meur Aik.työik v 33,6 meur 63-69v 14,7 meur Yli 70v. 43,0 meur HUOM. Rajaukset: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityisen sektorin palvelut puuttuvat aineistosta Page 24

25 Johtopäätökset / Kalliit potilaat ikäryhmittäin Kalliit vastasyntyneet: potilasryhmä lienee jo tarkassa kontrollissa ja asianmukaisessa hoidossa? Page 25 Kalliit lapsipotilaat: Kalliiden lapsipotilaiden terveysongelmat näyttäisivät olevan suurilta osin seurausta vanhempien mielenterveysongelmista tai hankalasta elämäntilanteesta. Vaikuttamalla perheiden hyvinvointiin voitaisiin vähentää merkittävästi kalliiden lapsipotilaiden määrää. Lisäksi havaittiin lapsuusajan tyypillisiä somaattisia sairauksia. Kalliit nuoret aikuiset: Vakavien mielenterveysongelmien hoito muodostaa noin puolet kustannuksista. Riskiraskaudet ja niihin liittyvät komplikaatiot, sekä eräät krooniset somaattiset sairaudet aiheuttavat myös suuria kustannuksia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat alkavat lapsuudessa, seuraavat läpi nuoruuden ja heijastuvat perheissä kokonaisuuksina Page 25

26 Johtopäätökset / Kalliit potilaat ikäryhmittäin Page 26 Kalliilla potilailla moniongelmaisuus ja somaattiset ongelmat korostuvat trendinomaisesti kasvaen erityisesti ikävuodesta eteenpäin. Mielenterveysongelmat jäävät taka-alalle. Yli 70-vuotiaista kalliista potilaista yli kolmella neljäsosalla (77%) on ollut yli 5 eri terveysongelmaa vuoden aikana. Aineistosta nousee esiin erityisiä iällä, terveysongelman luonteella sekä eri terveysongelmien määrällä muista erottuvia potilasryhmiä, joiden osalta palveluiden toimivuutta voidaan (ja pitää) tarkastella erikseen Page 26

27 Page 27 Kalliiden potilaiden palvelut Rehospitalisaatio (90pv)eräissä pdrg-ryhmissä Akuutti infektiot Sydän- ja verisuonisairaudet 21 % 36 % Psykoosi 36 % Akuutti infektiot: 21 % vuodeosastolla hoidetuista kalliista potilaista palaa vuodeosastolle 3 kuukauden aikana Psykoottiset häiriöt: 36 % palaa vuodeosastolle 3 kk sisällä Depressio: 25 % palaa vuodeosastolle 3kk sisällä Sydän- ja verisuonisairaudet: 36 % palaa vuodeosastohoitoon 3kk sisällä Page 27

28 PTH / Yhteispäivystyksen käyttö tuntemattomasta syystä mt-potilailla Page 28 Tuntemattomasta syystä yhteispäivystyksessä vuonna 2013 kävi 2118 mielenterveyspotilasta (27,4 % mielenterveyspotilaista), yhteensä 4729 käyntiä. Näistä kontakteista lähtien 90 pv sisällä 17 % mt-potilaista päätyi erikoissairaanhoidon laitoshoitojaksolle mielenterveyssyystä ilman edeltävää esh-käyntiä. Alust. arvio: yhteensä laitoshoitojaksoa * 10teur Vastaava prosentti mt-yhteispäivystyskäynneillä on pienempi: 15 %. Vastaava prosentti psykoosi-yhteispäivystyskäynneillä: 26 %. Terveysasemilla tuntemattoman syyn vuoksi käyneistä mt-potilaista 7 % ohjautui mielenterveyden esh-jaksolle ilman aiempaa esh-käyntiä Page 28

29 Page 29 Palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien etsintä: Kahden mt-palveluja tuottavien yksiköiden vertailu Työnjako KPK:n ja KYS:n avohoidon välillä näyttää selvältä vuotiailla sekä yli 65-vuotiaiden osalta Työikäisten osalta on toiminnoissa mahdollista päällekkäisyyttä Page 29

30 Page 30 Interventioiden seurantaa: Mitä leikkaushoidon tuloksena on tapahtunut? Mittari Lähtötilanne Tammimaalisk. Leikkausten ajankohdat Huhti-syysk. Yhteensä potilaita, joilla hoitokontakti Pth vastaanottokäyntejä keskimäärin 2,7 3,6 3,2 Esh vastaanottokäyntejä keskimäärin 1,2 1,6 1,7 Päivystyksellisiä avohoitokäyntejä 0,3 0,5 0,2 Esh selkä- ja niskahoitojaksoja + komplik* 2 22* 8 Potilaita kotihoidon piirissä Seuranta-aika Loka-jouluk. Hoidon koko potilasryhmällä / neljännes* Hoidon / potilas / neljännes* Annetun leikkaushoidon kustannukset olivat , eli /potilas. Puhtaasti taloudellisesti tarkastellen ei leikkaushoidosta ole ollut suoraa taloudellista hyötyä seuranta-aikana (potilasjoukon hoidon kustannukset eivät vielä laskeneet). Tulokset: 16 täysin parantunutta, 6 palasi hoitojaksolle, 48 henkilöä vain 0-2 seurantakäyntiä, 35 henkilöä seuranta- tai intensiivistä avohoitoa * Kustannuksista on poistettu annetun leikkaushoidon suorat kustannukset sekä esh selkäja niskahoitojaksoista annetut ABC-koodialkuiset leikkaushoidot Page 30

31 Page 31 Toimintamallien vertailua: Vähentääkö kotihoito päivystyksellisiä hoitojaksoja? Mittari / yli 70-vuotiaat kalliit potilaat Kotihoidossa Ei kotihoidossa Yhteensä eri potilaita / potilas yhteensä / potilas kotihoito / potilas pth muu kuin kotihoito / potilas esh avohoito / potilas esh vuodeosastohoito Esh hoitojaksoja / potilas 1,91 1,86 Esh päivystyksellisiä hj / potilas 1,4 0,9 Pth vastaanottokäynnit / potilas 9,2 10,5 Rehospitalisaatio: uuden esh hoitojakson alkaminen 90pv sisällä jaksosta 25 % 27 % Keski-ikä ei-kotihoidon piirissä olevilla 78v, kotihoidon piirissä 84v Virhelähteitä, mm. ikäbias, on liikaa pitävien johtopäätösten tekemiseksi, etenkin ilman asumispalveluita koskevaa datapohjaa. Rehospitalisaatioprosentit näyttäisivät kuitenkin matalammilta säännöllisen kotihoidon piirissä olevilla henkilöillä ikäbias-ilmiöstä huolimatta Page 31

32 Alueellisen hoitoketjutiedon hyödyntäminen? Tietoa olisi käytettävissä jo nyt, tiedot yhdistettävissä ja tuotettavissa järjestelmällisesti, ym.. MUTTA.. Mihin hoitoketjutietoa käytetään? Kuka käyttää tietoa? Tehdäänkö hoitoketjutietoon perustuen päätöksiä? Millä foorumilla päätökset tehdään? Page 32 JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTEISTA 1) Alueelliset yhteistyöryhmät tai muu foorumi oltava tulosten käsittelyyn, että tieto tulee hyödynnettyä. 2) Tietojen hyödyntäminen vaatii aina substanssiasiantuntijoiden tulkintaa mittareista ja virhelähteiden kontrollointia 3) On määriteltävä, miten organisaatioiden sisäisessä johtamisjärjestelmässä hyödynnetään hoitoketjuja koskevaa tietoa (laatu,eurot, prosessi,resurssit) Page 32

33 Alueellisten tietojen hyödyntäminen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnissa Page 33

34 Alueellisen episoditiedon hyödyntäminen terveyshyödyn mittaamisessa Järjestelmätason vaikuttavuusmittaus sosiaali- ja terveydenhuollossa Alueellinen aineisto mahdollistaa palvelujärjestelmän eri osien vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin Säännöllisesti päivittyvä vaikuttavuustieto sairaanhoitopiirien (ja muun sote-sektorin) toiminnan kehittämistyön tueksi Eri toimijoiden ja alueiden vertailu ja vertaiskehittäminen Vertailu ajassa, interventioden vaikutusten arviointi Jatkuva, nopea tiedontuotanto ja välitön palaute kehitystoimenpiteiden tuloksista Tietovaranto mahdollistaa aineiston ja mittareiden hyödyntämisen myös tieteellisessä tutkimustoiminnassa Tiedon yhdistäminen eri lähteistä arvon tuottamisen mittaamiseksi Automatisoitu datanpoiminta operatiivisista ja/tai raportointijärjestelmistä Kustannus- ja hoidon vaikuttavuustietojen yhdistäminen Page 34

35 Toiminnan ja hoidon tulosten jatkuva arviointi Vaikuttavuustietoa on saatavilla vaihtelevasti - systemaattinen, kansallinen mittaus ja vertailu puuttuu Subjektiivisiin mittareihin (mm. asiakastyytyväisyys) liittyy mittausvirhettä ja niitä on vaikea vertailla Rutiinisti potilastietojärjestelmistä kerättävät mittarit helpommin saatavilla ja vertailtavissa Alueellinen data tuo lisäarvoa vaikutusten mittaukseen: mmkotiutuminen, kotihoidon käyttö, kustannukset koko hoitoepisodilta Lähde: Peltokorpi, Page 35

36 Alueellinen tuloskortti: Resurssi- ja laatutiedon yhdistäminen Kustannukset /potilas Hoitopäivät/potilas Kunta A Kunta B 0 Kunta A Kunta B PTH ESH INDEX PTH ESH INDEX Kotiutuminen (%) Kuolleisuus (%) Kunta A Kunta B Kunta A Kunta B Page 36

37 Alueellisen tiedon hyödyntäminen palveluverkkojen suunnittelussa Page 37

38 Palvelupaketit Kansallinen ohjaus ja raportointi Alueellinen Tuotteistus (findrg) Alueelliset palvelu- ja hoitopolut (findrg) PTH (pdrg) ESH (NordDRG) wfim, FIM, RAVA, TUVA SOSIAALIHUOLTO Alueellinen seuranta (ALUE-ECOMED) Alueellinen suorituskyvyn mittaus - Alueellisten episodien muodostus - Profiilien muodostus (esim. Palvelupaketit, kalliit potilaat ym.) - Alueellinen kustannuslaskenta (Kustannus per potilas) - Alueellinen suunnittelu, simulointi ja seuranta APOTTI / UNA Asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä toiminnanohjaus D I G I - K A N S A L A I N E N Page 38