Taulukko 1 Kiintopiste Lämpötila ( C) Tila He -270,15-268,15 höyrypainepiste e-h 2 (H 2, missä orto- ja paramuodot

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Taulukko 1 Kiintopiste Lämpötila ( C) Tila He -270,15-268,15 höyrypainepiste e-h 2 (H 2, missä orto- ja paramuodot"

Aurora Rantanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lämpötila-asteikko ITS- Kansainvälinen lämpötila-asteikko ITS- efeenssi 1) on ollut voimassa vuodesta 19 lähtien. Se poikkeaa hiukan vanhasta asteikosta IPTS-6876), joka edelleen on käytössä monessa lämpötilaa mittaavassa laitteessa. Lämpötila-asteikon lisäksi käytetään IEC-standadit Pt100-antueille ja temoelementeille. Lämpötila-asteikkoon kuuluu kiintopisteitä ja antueita, joilla voi intepoloida kiintopisteiden välillä. Lämpötila-asteikon ITS- kiintopisteet ovat Taulukossa 1. Asteikkoon kuuluvat mittauslaitteet ovat kapselityyppiset platinavastusantuit, standadiplatinavastusantuit, kokean lämpötilan platinavastusantuit ja säteilypyometit. a) Lämpötila-asteikon ITS- kiintopisteet Taulukko 1 Kiintopiste Lämpötila C) Tila He -270,15-268,15 höyypainepiste e-h 2 H 2, missä oto- ja paamuodot -259,3467 kolmoispiste ovat tasapainossa) e-h 2 tai He H 2, missä oto- ja paamuodot ovat tasapainossa) -256,15 höyypainepiste tai kaasulämpömittaipiste) e-h 2 tai He H 2, missä oto- ja paamuodot ovat tasapainossa) -252,85 höyypainepiste tai kaasulämpömittaipiste) Ne -248,5939 kolmoispiste O 2-218,7916 kolmoispiste A -189,3442 kolmoispiste Hg -38,8344 kolmoispiste H 2 O 0,01 kolmoispiste Ga 29,7646 sulamispiste In 156,5985 jähmettymispiste Sn 231,928 jähmettymispiste Zn 419,527 jähmettymispiste Al 660,323 jähmettymispiste Ag 961,78 jähmettymispiste Au 1064,18 jähmettymispiste Cu 1084,62 jähmettymispiste

Lämpötila-asteikon lisäksi käytetään IEC-standadit Pt100-antueille ja temoelementeille. Lämpötila-asteikkoon kuuluu kiintopisteitä ja antueita, joilla voi intepoloida kiintopisteiden välillä.

2 b) Lämpötila-asteikon ITS- efeenssifunktiot Lämpötilat määitellään esistanssin RT ) lämpötilassa T ) ja esistanssin R263,16 K) veden kolmoispisteen lämpötilassa) välisen suhteen avulla: WT ) = RT ) R 27316, K) 1) Lämpötila-alueella 13,8033 K 273,16 K käytetään efeenssifunktiota i ln[ W T )] = A + A{[ln T / 27316, K) + 15, ] / 15, 12 0 i i= 1 Käänteisfunktio, joka antaa saman T -avon kuin yhtälö 2a) 0,1 mk:n takkuudella: 2a) 15 T B B W T 16 / ) 065, i / 27316, K = 0 + i{ i=1 035, Vakioiden A 0, B 0, A i ja B i avot ovat taulukossa 2. 2b) Lämpötila-alueella 0 C 961,78 C on efeenssifunktio: 9 W T C C T / K 754, 15 i ) = 0 + i{ 481 i=1 3a) Käänteisfunktio, joka antaa saman T -avon kuin yhtälö 3a) 0,13 mk:n takkuudella: T D W T 264, i / K 27315, = 0{ 164, 3b) Vakioiden C 0, D 0, C i ja D i avot ovat taulukossa 2.

2a) 0,1 mk:n takkuudella: 2a) 15 T B B W T 16 / ) 065, i / 27316, K = 0 + i{ i=1 035, Vakioiden A 0, B 0, A i ja B i avot ovat taulukossa 2.

3 Taulukko 2: Refeenssifunktioiden 2), 2a), 3) ja 3a) vakioiden A 0, B 0, A i ja B i sekä C 0, D 0, C i ja D i avot A 0-2, B 0 0, B 13-0, A 1 3, B 1 0, B 14 0, A 2-1, B 2 0, B 15 0, A 3 0, B 3 0, A 4 0, B 4 0, A 5-0, B 5 0, A 6-0, B 6 0, A 7 0, B 7-0, A 8 0, B 8-0, A 9-0, B 9-0, A 10 0, B 10 0, A 11 0, B 11 0, A 12-0, B 12-0, C 0 2, D 0 439, C 1 1, D 1 472, C 2-0, D 2 37, C 3-0, D 3 7, C 4-0, D 4 2, C 5 0, D 5 0, C 6 0, D 6-0, C 7-0, D 7-0, C 8-0, D 8 0, C 9 0, D 9 0, c) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio agonin kolmoispisteestä veden kolmoispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan agonin 83,8054 K), elohopean 234,3156 K) ja veden 273,16 K) kolmoispisteissä. Poikkeamafunktio on: WT ) W T) = awt ) 1] + bwt [ ) ]ln WT ) 4) Vakioiden a ja b avot lasketaan kiintopistekaliboinnin avoilla. d) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktiot lämpötilasta 0 C hopean jähmettymispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) sekä tinan 231,928 C), sinkin 419,527 C), alumiinin 660,323 C) ja hopean 961,78 C) jähmettymispisteissä.

6 0,012 475 622 A 7 0,280 213 62 B 7-0,032 267 127 A 8 0,107 152 24 B 8-0,075 291 522 A 9-0,293 028 65 B 9-0,056 470 670 A 10 0,044 598 72 B 10 0,076 201 285 A 11 0,118 686 32 B 11 0,123 893 204 A

4 Poikkeamafunktio on: 2 WT ) W T ) = awt [ ) 1] + bwt [ ) 1] + 3 cw [ T ) 1] + dw [ T ) W 660, 323 C)] 2 5) Kun lämpötila on pienempi kuin 660,323 C on d = 0, ja vakioiden a, b ja c avot lasketaan yhtälöstä 5 3 kalibointipistettä tina, sinkki ja alumiini) kolmen yhtälön yhmä). Alumiinipisteen ja hopeapisteen välisille lämpötiloille käytetään myös vakiota d, joka on laskettu hopeapisteen kalibointiavolla käyttäen edellä lasketut a, b ja c. d1) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio lämpötilasta 0 C alumiinin jähmettymispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) sekä tinan 231,928 C), sinkin 419,527 C), ja alumiinin 660,323 C) jähmettymispisteissä. Poikkeamafunktiona toimii yhtälö 5), kun d = 0. d2) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio lämpötilasta 0 C sinkin jähmettymispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) sekä tinan 231,928 C) ja sinkin 419,527 C jähmettymispisteissä. Poikkeamafunktiona toimii yhtälö 5), kun c = d = 0. d3) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio lämpötilasta 0 C tinan jähmettymispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) sekä indiumin 156,5985 C) ja tinan 231,928 C) jähmettymispisteissä. Poikkeamafunktiona toimii yhtälö 5), kun c = d = 0. d4) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio lämpötilasta 0 C galliumin sulamispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) ja galliumin sulamispisteessä 29,7646 C). Poikkeamafunktiona toimii yhtälö 5), kun b = c = d = 0.

Alumiinipisteen ja hopeapisteen välisille lämpötiloille käytetään myös vakiota d, joka on laskettu hopeapisteen kalibointiavolla käyttäen edellä lasketut a, b ja c.

5 d5) Lämpötila-asteikon ITS- intepolointifunktio elohopean kolmoispisteestä galliumin sulamispisteeseen Vastuslämpömittai kaliboidaan veden kolmoispisteissä 0,01 C) sekä elohopean kolmoispisteessä -38,8344 C) ja galliumin sulamispisteessä 29,7646 C). Poikkeamafunktiona toimii yhtälö 5), kun b = c = d = 0. W T )-avot lasketaan yhtälöstä 2b) kun T < 0,01 C ja yhtälöstä 3b) kun T > 0,01 C. e) Lämpötila-asteikon ITS- laskentafunktio hopean jähmettymispisteen yläpuolella: Planckin säteilylaki Lämpötila-asteikko ITS- on hopeapisteen yläpuolella määitelty seuaavasti: Lλ T) e = L [ T X)] e λ c [ λt X)] 2 c [ λt ] 2 1 6) missä T X) on joko hopean, kullan tai kupain kiintopistelämpötila. L λ T ) on mustan kappaleen säteilijän adianssi aallonpituudella λ tyhjiössä) lämpötilassa T, ja L λ T X)) on vastaava adianssi lämpötilassa T X). c 2 = 0, m K. Refeenssit: 1. H. Peston-Thomas, The Intenational Tempeatue Scale of 19 ITS-), Metologia 27 19) R. L. Rusby, R.P. Hudson and M. Duieux, Revised Values fo t - t 68 ) fom 630 C to 1064 C, Metologia )

e) Lämpötila-asteikon ITS- laskentafunktio hopean jähmettymispisteen yläpuolella: Planckin säteilylaki Lämpötila-asteikko ITS- on hopeapisteen yläpuolella määitelty seuaavasti: Lλ T) e = L [ T X)] e

Samankaltaiset tiedostot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen