AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT"

Transkriptio

1 AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua ladatessa miinuslevylle muodostuu lyijysulfaatista lyijyä ja pluslevylle lyijysulfaatista lyijyoksidia ( PbO2 ). AKKUTEKNIIKAT: Kuva: Akkutyyppien vertailu energiatiheyden funktiona massaan ja tilavuuteen Lyijyakku: 2.1 V Toiminta: - Lyijyakkua purettaessa liuoksessa, H2SO4 ( rikkihappoa ) oleva rikki siirtyy lyijylevyille. Täysin tyhjän akun levyt ovat lyijysulfaatia ( PbSO2 ), neste on enää pelkkää vettä -> Ei johda enää sähköä, joten akku ei ota enää virtaa! - Varattaessa lyijyakkua ladatessa miinuslevylle muodostuu lyijysulfaatista lyijyä ( Pb ) ja pluslevylle lyijysulfaatista lyijyoksidia ( PbO2 ). Näin syntyneen Pb PbO2 parin lähtöjännite on 2.1V. - Voidaan kuormittaa hyvin suurella kuormalla, antaa erittäin paljon virtaa, jonka vuoksi käsittely vaatii varovaisuutta! - Ei kestä syväpurkausta, syväpurkaus huonontaa akun kapasiteettia lopullisesti. - Ladataan vakiojännitteellä. - Normaalilla lyijyakulla latausjännite saa olla välillä 2.2 V V per kenno. Tämä tarkoittaa esim kuuden kennon ( 12V ) akulla jännitettä: 13.2 V 15 V. - Lyijyhyytelöakulla latausjännitteen on oltava tasan 2.23 V per kenno. Latausjännitteen tulee olla myös vakaa ( ei saa olla sykkivää )! Tämä akkutyyppi on suljettu ja voi räjähtää ylijännitteellä!

2 - Latausjännite voi olla jatkuva. - Latauksen valvonta: Napajännite Ikääntyminen: Varauskapasiteetti pienenee NiCd: 1.2 V + kohtio NikkeliOksidiHydroksidia, - kohtio Kadmiumia - Voidaan kuormittaa suurella kuormalla, antaa paljon virtaa, jonka vuoksi käsittely vaatii varovaisuutta! - Syväpurkaus vain parantaa akun toimintaa, tulisikin syväpurkaa ainakin ajoittain - Ladataan vakiovirralla - Perinteisen NiCd- kennon latausvirta saa olla kymmenesosa akun nimelliskapasiteetista, siis 1 Ah kennolle 100 ma - Pikaladattavan kennon latausvirta voi olla akun kapasiteetin suuruinen. - Latauksen valvonta: - Akun lämpeneminen, latausenergia muuttuu lämmöksi, kun akku ei enää varastoi energiaa - Täyden akun napajännitteen lasku ( kun akku varautuu, sen napajännite nousee ) - Aika Ikääntyminen: Kenno menee yleensä oikosulkuun,varauskapasiteetti pienenee NiMH 1.2 V + kohtio NikkeliOksidiHydroksidia, - kohtio Metallihybridiä, Mangaani-Vety-seosta ( MH ) - Voidaan kuormittaa kohtuullisesti. Ikääntyminen nostaa NiMH akun sisäistä resistanssia, jolloin sen virranantokyky heikkenee. - Syväpurkaus vain parantaa akun toimintaa, tulisikin syväpurkaa ainakin ajoittain - Ladataan vakiovirralla - Perinteisen NiMH- kennon latausvirta saa olla kymmenesosa akun nimelliskapasiteetista, siis 1 Ah kennolle 100 ma - Pikaladattavan kennon latausvirta voi olla akun kapasiteetin suuruinen. - Latauksen valvonta: - Akun lämpeneminen, latausenergia muuttuu lämmöksi, kun akku ei enää varastoi energiaa - Täyden akun napajännitteen lasku ( kun akku varautuu, sen napajännite nousee ), ilmiö NiMH:lla pienempi, kuin NiCd:lla - Aika - Ikääntyminen: Ikääntyminen nostaa NiMH akun sisäistä resistanssia, jolloin sen virranantokyky heikkenee. Myös varauskapasiteetti heikkenee

3 LiIon: 3.6 V tai 3.7 V ( riippuu katodimateriaalista ) Paras kapasiteetti/massa suhde ( Lithium kevyin metalli ) - Anodi: Grafiitti ( hiili ) - Katodi : - Litium-mangaanioksidi ( 3.7 V ) - Litiumkobolttioksidi ( 3.6 V ) Toiminta: - Ladatessa Litiumionit ( Li+ ) kerääntyvät elektrolyytistä grafiittianodiin - Purettaessa litiumionit siirtyvät anodista elektrolyyttiin - Virranantokyky rajoitettu. - Ei kestä syväpurkausta, syväpurkaus huonontaa akun kapasiteettia lopullisesti. - Ladataan aluksi vakiovirralla, lopuksi vakiojännitteellä. - Latausjännite oltava HYVIN TARKKA: - Litium-mangaanioksidilla ( kennojännite 3.7 V ),latausjännite oltava tasan 4.2 V - Litiumkobolttioksidilla ( kennojännite 3.6 V ),latausjännite oltava tasan 4.1 V - Jo 1 % latausjännitteen ylitys voi aiheuttaa Litium-ionien muuttumisen metalliksi, tämä puolestaan voi aiheuttaa RÄJÄHDYSVAARAN ( Metallinen Lithium reagoi voimakkaasti veden kanssa vapauttaen vetyä ja happea -> Räjähtävä yhdistelmä! - Jo 100 mv alijännite latauksessa aiheuttaa 7 % alikapasiteetin Edellä esitetyistä syistä johtuen Li-ion akkuja ei ole saatavilla ( eikä tule olemaankaan ) ns. paristotyyppisissä vakiokoteloissa. Kuva: Tyypillinen yhden Li-Ion kennon lataustapahtuma. Sekä maksimijännite, että maksimi latausvirta on rajoitettu. Lataustatahtuman aikana käy tällöin siten, että aluksi ladataan maksimivirralla ja kennojännite nousee maksimiarvoonsa, jolloin jänniterajoitus pienentää latausvirran. Täysin varatussa kennossa kennojännite on maksimaalisen latausjännitteen suuruinen ja virta on lähes nolla.

4 PARISTOTEKNIIKAT: KEMIALLINEN SÄHKÖPARI - Kemiallinen sähköparin toiminta perustuu metalliatomien erilaiseen taipumukseen luovuttaa elektroni ja muuttua ioniksi. - Sähkökemiallinen jännitesarja: Elektrodi Elektrodipotentiaali/V ( Vety ioniin verrattuna ) Li, Lithium -3,02 K, Kalium -2,92 Ca, Kalsium Na, Natrium -2,72 Mg, Magnesium -2,34 Al, Alumiini ,67 Zn, Sinkki -0,76 Fe, Rauta -0,44 Cd, Kadmium ,40 Co, Koboltti -0,28 Ni, Nikkeli -0,24 Sn, Tina ,14 Pb, Lyijy -0,13 H2, Vety-ioni 0 Cu, Kupari ,34 Ag, Hopea +0,80 Au, Kulta +1,50 - Kemiallisessa sähköparissa ylempänä oleva, eli negatiivisempi metalli syöpyy liuokseen. - Esimerkkinä vaikkapa ensimmäinen paristo, ns. Danielin pari Sinkki-kuparikenno. Tässä sinkkisauva ja kuparisauva on laitettu samaan laimeaan rikkihappoliuokseen. Jännitesarjasta saamme potentiaalieroksi 1,1V ( +0,34V V ). Tämä on myös tämän kennotyypin lähdejännite. Tämän suuretunnus on E ja mittayksikkö V,voltti. Lähtöjännite riippuu kuormituksesta ja sisäisestä resistanssista: U = E ( I Rs ). - Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua ladatessa miinuslevylle muodostuu lyijysulfaatista lyijyä ja pluslevylle lyijysulfaatista lyijyoksidia ( PbO2 ). Näin syntyneen Pb PbO2 parin lähtöjännite on 2.1V. Elektrolyyttinä toimii rikkihappo. - Normaali paristojen nimitykset ja rakenne: Nimitys Nimellisjännite Sähköpari Elektrolyytti + napa -napa Kuivapari 1,5 V MnO2, Hiili Zn ZnCl2, CaCl2 Alkalipari 1,5 V MnO2, Hiili Zn KOH Elohopeapari 1,4 V HgO Zn KOH Hopeaoksidipari 1,5 V AgO Zn KOH Litiumpari 3,0 V Hiili Li KBr + orgaaninen liuotin + SO2 Lähdejännite, suuretunnus on E ja mittayksikkö V,voltti. Lähtöjännite, U, riippuu kuormituksesta ja sisäisestä resistanssista: U = E ( I Rs ).

5 Eri paristotyyppien vertailu : - Kennojännite suhteessa käyttöaikaan

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Keksintöjä Li-ion akuissa

Keksintöjä Li-ion akuissa Keksintöjä Li-ion akuissa Pekka Ritamäki Probyte Oy LiFePO4 36V/10A akku LiFePO4 akuista Pekka Ritamäki 11.12.2008 sivu 1/11 Kuva 1 36 voltin 10Ah LiFePO4 akku on pienikokoinen ja kestää ylilatausta. Latauslaitteessa

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

LITIUMAKKUJEN LATAUS, PURKU JA LÄMPÖTILAKÄYTTÄYTYMINEN

LITIUMAKKUJEN LATAUS, PURKU JA LÄMPÖTILAKÄYTTÄYTYMINEN 1 Opinnäytetyö (AMk) Elektroniikan koulutusohjelma Elektroniikkasuunnittelu Kevät 2017 Roger Rukundo LITIUMAKKUJEN LATAUS, PURKU JA LÄMPÖTILAKÄYTTÄYTYMINEN 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Johdoton työskentely. Back

Johdoton työskentely. Back Johdoton työskentely Back 774 Johdoton työskentely Yleiskatsaus Bosch-tarvikkeet 11/12 Teknologia, joka hämmästyttää litiumioniakut Ei muisti-ilmiötä : lataus, koska tahansa riippumatta siitä, onko akku

Lisätiedot

Kemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto

Kemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto Kemian eriyttävä tunti Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari Johdanto Eriytettäväksi aiheeksi on valittu sähkökemiallinen pari, ja tunti on suunniteltu

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit Työstä vastaa Tanja Kallio (tanja.kallio@aalto.fi)

Lisätiedot

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

NiCd- ja NiMH-akkujen testaus

NiCd- ja NiMH-akkujen testaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma Mikko Liutu NiCd- ja NiMH-akkujen testaus Insinöörityö 3.12.2009 Ohjaaja: yliopettaja Kari Salmi Ohjaava opettaja: yliopettaja Kari Salmi Metropolia

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Teemu Lintunen MUUNNOSSÄHKÖAUTON AKUSTON SUUNNITTELU

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Teemu Lintunen MUUNNOSSÄHKÖAUTON AKUSTON SUUNNITTELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Teemu Lintunen MUUNNOSSÄHKÖAUTON AKUSTON SUUNNITTELU Opinnäytetyö Toukokuu 2017 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2017 Sähkötekniikan koulutusohjelma Karjalankatu

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 5. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Yleistä: Tämä laite on suunniteltu aurinkoenergia järjestelmiin, suojaamaan akkua syväpurkausta vastaan. Laite kytketään akun ja

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Sanna Seppälä. Sähköautojen akkujen kemia

Sanna Seppälä. Sähköautojen akkujen kemia Sanna Seppälä Sähköautojen akkujen kemia Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikan ko Insinöörityö 13.1.2011 Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

AA/AAA/C/D/PP3 AKKUPARISTOLATURIN TUOTEOHJE

AA/AAA/C/D/PP3 AKKUPARISTOLATURIN TUOTEOHJE AA/AAA/C/D/PP3 AKKUPARISTOLATURIN TUOTEOHJE Mallinumero: VTE-10000 Universaali älykäs LCD NiMH & NiCd laturi kansainvälliseen käyttöön Ulkoinen AC-adapteri (Käyttöjännite 100-240V AC) kansainväliseen käyttöön

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Jännittävät metallit Opettajan ohje

Jännittävät metallit Opettajan ohje Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

AKKUJEN NYKYTILA. SMG-4050 Energian varastointi ja uusiutuvat energialähteet kurssin seminaarityö

AKKUJEN NYKYTILA. SMG-4050 Energian varastointi ja uusiutuvat energialähteet kurssin seminaarityö AKKUJEN NYKYTILA SMG-4050 Energian varastointi ja uusiutuvat energialähteet kurssin seminaarityö 2 SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Akun toimintaperiaatteet... 4 3. Suureet ja käsitteet... 5 4. Lyijyakut...

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS!

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Yleistä akkujen ylläpidosta Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Akut sisältävät syövyttävää happoa. Tämän vuoksi on oltava varovainen sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita työskenneltäessä akkujen

Lisätiedot

Matias Vesterinen LYIJYAKKUVERTAILU. Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka. Huhtikuu 2015

Matias Vesterinen LYIJYAKKUVERTAILU. Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka. Huhtikuu 2015 Matias Vesterinen LYIJYAKKUVERTAILU Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.4.2015 Tekijä(t) Matias Vesterinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Auto-

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

1 Sähkötekniikan peruskäsitteet

1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet Mitä sähkö on? 1/P Täydennä teksti. Atomin ydin koostuu ja. Ulospäin sähköttömän atomin ydintä kiertävien negatiivisesti sähköisten lukumäärä on sama kuin positiivisesti

Lisätiedot

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t. DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ

Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Teholähteet kannettavissa elektroniikkalaitteissa

Teholähteet kannettavissa elektroniikkalaitteissa Teholähteet kannettavissa elektroniikkalaitteissa Jaakko Kairus Sampo Ojala Akut ja patterit Verkkosovittimet Aurinkokennot Polttokennot Teholähteet Energiatiheys Akkutermistöä Tilavuusverrannollinen Wh/L

Lisätiedot

OHJEKIRJA. LATAAMINEN 1. Kytke laturi akkuun suositusten mukaisesti. Lue turvallisuusohjeet

OHJEKIRJA. LATAAMINEN 1. Kytke laturi akkuun suositusten mukaisesti. Lue turvallisuusohjeet OHJEKIRJA ONNITTELUT uuden ammattikäyttöön soveltuvan ensikytkentäisen akkulaturin hankinnan johdosta. Tämä laturi kuuluu CTEK SWEDEN AB:n valmistamaan sarjaan ammattikäyttöön tarkoitettuja latureita,

Lisätiedot

Akkujen testausympäristö

Akkujen testausympäristö Akkujen testausympäristö Ixonos Finland Oy Eetu Lahti Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Elektroniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) LAHTI, Eetu Työn nimi Akkujen

Lisätiedot

OHJEKIRJA. LATAAMINEN 1. Kytke laturi akkuun suositusten mukaisesti. Lue turvallisuusohjeet

OHJEKIRJA. LATAAMINEN 1. Kytke laturi akkuun suositusten mukaisesti. Lue turvallisuusohjeet OHJEKIRJA ONNITTELUT uuden ammattikäyttöön soveltuvan ensikytkentäisen akkulaturin hankinnan johdosta. Tämä laturi kuuluu CTEK SWEDEN AB:n valmistamaan sarjaan ammattikäyttöön tarkoitettuja latureita,

Lisätiedot