Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta

Transkriptio

1 Sivu 0 Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari 2016

2 Sivu 1 Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Björksundsvägen Kuni Matkapuhelin Sähköposti: Nature-Invest@netikka.fi Sisällys 1 Taustaa Menetelmät ja inventointien ajankohta Kaava-alueen kuvaus Täydentäminen voimassa olevan lainsäädännön perusteella Suojeluohjelmat / Natura Luonnonsuojelulaki ( /1096) Metsälaki ( /1093) Vesilaki ( /587) Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen Uhanalaiset lajit (luonnonsuojelulain 46. ja 47. ( /1096)/ luonnonsuojeluasetuksen 21. ja 22. ( /160)) Luonnonsuojelulain ( /1096) 49. ja luonnonsuojeluasetuksen ( /160) 23., luontodirektiivin liite IV (a) Uhanalaiset lintulajit tutkimusalueella Asemakaavaehdotuksen kaavavarausten ympäristövaikutusten arviointi Vanha kaava Yhteenveto Kirjallisuus... 19

3 Sivu 2 1 Taustaa Maalahden kunnan Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistuksen ja laajennuksen yhteydessä oli tarvetta täydentää luontoselvitystä ja arvioida ympäristövaikutuksia, muun muassa kaavamerkintöjen muuttumista. Kuvio 1. Brinkenin kaava-alue, Maalahden kunta. Rajattu kaava-alue koskee vain muutamaa kiinteistöä ja niihin kuuluvia teollisuusrakennuksia.

4 Sivu 3 Kuvio 2. Ilmakuva Brinkenin tutkimusalueesta. 2 Menetelmät ja inventointien ajankohta Aluetta on tutkittu maastossa , jolloin painopisteenä oli liito-orava, heinäkuussa 2015 tehtiin elinympäristötutkimuksia ja elokuussa 2015 yleispiirteinen lepakkoselvitys teollisuusalueen läheisyydessä. Nämä maastotutkimukset tehtiin Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan luontoselvitystyön yhteydessä vuosina Tämä raportti tukeutuu näihin maastotutkimuksiin eli Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistusta ja laajennusta varten ei ole tehty erillisiä maastotutkimuksia. Maastotutkimuksissa todettiin, että tutkimusalueella ei ole mainitsemisen arvoisia laji- tai elinympäristövaatimukset täyttäviä ympäristöarvoja, minkä vuoksi maastokäynneiltä ei ole valokuvia.

5 Sivu 4 3 Kaava-alueen kuvaus Kaava-alueella on tällä hetkellä osittain karsittua havumetsää ja jo rakennettuja teollisuuskiinteistöjä. Kunnan tontit kortteleissa 12 ja 13. Kuvio 3. Kuvat kortteleista 12 ja 13 (kopio kaavaselostuksesta). Havumetsä on hyvin hoidettua niin sanottua talousmetsää, jonka ympäristöarvot ovat vähäiset. Puusto on lähinnä mäntyä, ja kenttäkerrosta hallitsee puolukka (kuvio 3). Korttelissa 14 on nuorta harvaa kuusikkoa ja joitain mäntyjä. Korttelit eivät ole esimerkiksi liito-oravalle soveltuvia alueita, kuten ei myöskään kortteli 14. Kuvio 4. Kuvia alueen teollisuusrakennuksista (kopio kaavaselostuksesta).

6 Sivu 5 4 Täydentäminen voimassa olevan lainsäädännön perusteella 4.1 Suojeluohjelmat / Natura Luonnonsuojelulaki ( /1096) Luonnonsuojelulain nojalla kaavoitettavat alueet tulisi inventoida voimassa olevan lainsäädännön pykälien perusteella. Valtakunnalliset suojeluohjelmat (luonnonsuojelulain 77. ) 1) kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma ( , täydennetty , ja ) 2) soidensuojelun perusohjelma ( ja ) 3) lintuvesiensuojeluohjelma ( ) 4) lehtojensuojeluohjelma ( ) 5) Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös ( ) 6) rantojensuojeluohjelma ( ) 7) vanhojen metsien suojeluohjelma ( ) Kommentit: - Tutkitulla Brinkenin teollisuusalueella ei ole yhtään valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvaa aluetta (luonnonsuojelulain 77. ). Natura 2000 (luonnonsuojelulain 64. ) Kommentit: - Tutkitulla Brinkenin teollisuusalueella ei ole yhtään Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulain 29. ) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät

7 Sivu 6 Kommentit: - Tutkitulla Brinkenin teollisuusalueella ei ole yhtään luonnonsuojelulain 29. :n mukaan suojeltua luontotyyppiä Metsälaki ( /1093) 10 ( /1085) Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt: Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle. Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näiden kohteiden ominaispiirteitä ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto 2) seuraavat a e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous: a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä e) luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus 3) rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus 4) kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana 5) kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus 6) pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto.

8 Sivu 7 Edellä 2. momentissa tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Elinympäristön taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon mitä 11. :ssä säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin erityisen tärkeiden elinympäristöjen luonnontilaisuudesta, luonnontilaisuuden kaltaisuudesta ja ominaispiirteistä. 10 a ( /1085) Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet: Edellä 10. :n 2. momentissa tarkoitetuissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Ominaispiirteitä vahvistavia hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet. Ominaispiirteet säilyttäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen sekä Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen ja niiden siementen kylväminen. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä ei saa tehdä uudistushakkuuta, metsätietä, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä, ojitusta, purojen ja norojen perkausta eikä käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Kommentit: - Tutkitulla Brinkenin teollisuusalueella ei ole yhtään metsälain 10. ja 10 a :ssä lueteltua aluetta Vesilaki ( /587) 2. luku 11. Eräiden vesiluontotyyppien suojelu Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1. momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1. momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuk-

9 Sivu 8 sen myöntämisestä. Poikkeuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lupaviranomaisen luvasta säädetään. Kommentit: - Tutkitulla Brinkenin teollisuusalueella ei ole yhtään vesilain 29. :n mukaan suojeltua vesiluontotyyppiä. 4.2 Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen Uhanalaiset lajit (luonnonsuojelulain ( /1096) 46. ja 47. / luonnonsuojeluasetuksen ( /160) 21. ja 22. ) Luonnonsuojelulain ( /1096) 46. :n Uhanalaiset lajit ja 47. :n Lajien esiintymispaikkojen suojelu ( /384) mukaan erityisesti suojeltavaksi lajiksi voidaan säätää sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Ympäristöministeriön on tarvittaessa laadittava ohjelma erityisesti suojeltavan lajin kannan tai kantojen elvyttämiseksi. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Edellä 5 a :n 1. momentin 2. kohdassa tarkoitettujen lajien suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävien esiintymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kiellon voimaantuloon ja lakkauttamiseen sovelletaan, mitä tämän pykälän 3. ja 4. momentissa säädetään. ( /384). Uhanalaisiksi luokitellut lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4. (ainoastaan erityisesti suojeltavat lajit on lueteltu) Liite 4 ( /471) UHANALAISET LAJIT *Erityisesti suojeltavat lajit Nisäkkäät: *naali, Vulpes lagopus *ripsisiippa, Myotis nattereri *saimaannorppa, Pusa hispida saimensis (Phoca h. s.) Kommentit:

10 Sivu 9 - Kaava-alueella ei esiinny yhtäkään erityisesti suojeltavaa lajia. Linnut: (havainnot tiira.fi-palvelusta vuosina ) *lapasotka, Aythya marila *haarahaukka, Milvus migrans *heinäkurppa, Gallinago media *kiljuhanhi, Anser erythropus *kultasirkku, Emberiza aureola *merikotka, Haliaeetus albicilla *tunturihaukka, Falco rusticolus *kuningaskalastaja, Alcedo atthis *maakotka, Aquila chrysaetos *muuttohaukka, Falco peregrinus *mustapyrstökuiri, Limosa limosa *etelänkiisla, Uria aalge *pikkutiira, Sterna albifrons *kiljukotka, Aquila clanga *mustatiira, Chlidonias niger *etelänsuosirri, Calidris alpina schinzii *rantakurvi, Xenus cinereus *valkoselkätikka, Dendrocopos leucotos Kommentit: - Yksikään näistä lajeista ei esiinny alueen läheisyydessä.

11 Sivu Luonnonsuojelulain ( /1096) 49. ja luonnonsuojeluasetuksen 23., luontodirektiivin liite IV (a) Luonnonsuojelulain 49. :n ja luonnonsuojeluasetuksen 23. :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Nämä lajit ovat niin sanotun tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymisja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut eläinlajit (luonnonsuojeluasetuksen ( /160) 23., liite 5) Nisäkkäät: isoviiksisiippa, Myotis brandti karhu, Ursus arctos koivuhiiri, Sicista betulina lampisiippa, Myotis dasycneme naali, Alopex lagopus liito-orava, Pteromys volans ripsisiippa, Myotis nattereri kimolepakko, Vespertilio murinus ilves, Lynx lynx korvayökkö, Plecotus auritus viiksisiippa, Myotis mystacinus pohjanlepakko, Eptesicus nilssonii vaivaislepakko, Pipistrellus pipistrellus saimaannorppa, Phoca hispida saimensis isolepakko, Nyctalus noctula pikkulepakko, Pipistrellus nathusii pyöriäinen, Phocoena phocoena saukko, Lutra lutra susi, Canis lupus (ei poronhoitoalueella) vesisiippa, Myotis daubentonii Matelijat: kangaskäärme, Coronella austriaca Sammakkoeläimet:

12 Sivu 11 rupilisko, Triturus cristatus viitasammakko, Rana arvalis Nilviäiset: vuollejokisimpukka, Unio crassus Perhoset: isoapollo, Parnassius apollo kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna kirjopapurikko, Lopinga achine pikkuapollo, Parnassius mnemosyne isokultasiipi, Lycaena dispar muurahaissinisiipi, Glaucopsyche arion luhtakultasiipi, Lycaena helle Kovakuoriaiset: jättisukeltaja, Dytiscus latissimus punahärö, Cucujus cinnaberinus erakkokuoriainen, Osmoderma eremita kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus korpikolva, Pytho kolwensis Korennot: lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia viherukonkorento, Aeshna viridis sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons Vuoden 2015 inventoinnin, kirjallisuuden ja muiden inventointien perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Kommentit: Nisäkkäät: Karhu, susi, ilves: - Eivät esiinny kaava-alueella. Saukko: - Ei esiinny kaava-alueella. Liito-orava:

13 Sivu 12 - Liito-orava ei esiinny kaava-alueella, mutta aivan kaava-alueen eteläpuolella on liito-oravan reviiri. Asemakaavan tarkistus ja laajennus eivät vaikuta reviiriin suuremmassa määrin (katso ). Lepakot ja muut lajit: - Luontodirektiivissä luetelluista 11 lepakkolajista tehtiin kesällä 2015 kartoitus (katso ). - Muita uhanalaisia nisäkkäitä ei inventoitu, koska niiden esiintymistodennäköisyys alueella on pieni. Muut lajit: - Viitasammakkoa ei inventoitu, koska alueella ei ole sammakkoeläimille soveltuvia kosteita notkelmia. - Muita luontodirektiivissä lueteltuja matelijoita, sammakkoeläimiä, nilviäisiä, perhosia, kovakuoriaisia ja korentoja ei inventoitu Liito-oravan esiintyminen kaava-alueen läheisyydessä Liito-orava esiintyy tutkitun Brinkenin teollisuusalueen eteläpuolella. Reviiri havaittiin Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan luontoselvitystä tehtäessä vuonna 2015 (kuviot 5, 6 ja kuvat 1 3). Kuvio 5. Liito-oravan reviiri ja sopivat kulkuyhteydet (punainen väri) suhteessa Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistukseen ja laajennukseen (vihreä väri).

14 Sivu 13 Kuvio 6. Kuvien sijainti maastossa. Kuva 1. Brinkenin alue, jossa on vanhoja kuusia ja haapoja.

15 Sivu 14 Kuva 2. Runsaasti jätöksiä vanhan haavan alla. Kuva 3. Jätöksiä alueen keskellä. Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavaa varten annettiin seuraavat suositukset: (Otteet luontoselvityksestä) Suositukset: - Alue jätetään luonnontilaan eikä hakkuita sallita.

16 Sivu 15 - Liito-orava suojellaan luonnonsuojelulain 38. ja 39. :n nojalla ja kaavoituksessa alue voi saada luo-merkinnän (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) tai MY/s (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja / alue, jolla ympäristö säilytetään). - Myös itään ja länteen menevissä kulkukäytävissä tulisi olla riittävästi suuria puita, jotta liito-oravan on mahdollista liikkua eri reviirien ja ruokailualueiden välillä. Liito-oravilla ei ole luontaista reittiä pohjoisen ja koillisen suuntaan, koska vastaan tulee teollisuusalue, jolla on vain rakennuksia eikä yhtään puita. Luonnolliset kulkureitit reviirille ja sieltä pois ovat joko etelän, idän tai lännen suuntaan, jolloin liito-orava käyttää kapeita käytäviä, joissa kasvaa suuria havu- ja lehtipuita (katso kuviot 5 ja 6). Koska kaava-alueen puusto on harvaa männikköä (korttelit 12 ja 13) ja harvaa kuusikkoa (kortteli 14), liito-oravat eivät luultavasti edes halua liikkua siellä siirtyessään paikasta toiseen, koska siellä on riski joutua saalistajan kohteeksi sekä pulaa ravinnosta ja luonnollisista koloista Lepakon esiintyminen tutkimusalueen läheisyydessä Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan luontoselvitystyön yhteydessä tehtiin myös lepakkokartoitus detektorilla kesällä Tutkitun Brinkenin teollisuusalueen lähistöllä esiintyy suhteellisen paljon lepakkoja (kuvio 7). Kuvio 7. Lepakkokartoituksen reitit (punaiset katkoviivat) ja lepakkohavainnot (punaiset kolmiot) suhteessa Brinkenin kaava-alueeseen (vihreä väri). Lepakkokartoituksessa aluetta kuvattiin seuraavasti: (ote luontoselvityksestä) Nro 6: Brinken-Klockarbacken

17 Sivu 16 Numero 6: lepakkoja havaittiin neljässä eri paikassa. Alue on asemakaavoitettu, ja se kartoitettiin vain hieman ohimennen elokuussa. Hämmästyttävää oli niinkin suuri yksilöiden määrä tiheästi rakennetuilla alueilla. Alueella on kuitenkin sopivia ruokailualueita eli avoimia niittyjä, metsäalueita ja tienpientareita. Myös alueella olevat vanhat talot, muut rakennukset ja kolot ovat lepakolle sopivia päiväpiiloja. Alueen arvioitiin olevan luokan II alue. Lähinnä teollisuusaluetta oleva havainto oli yksilö, joka saalisti teollisuusalueen poikki menevän tien ylitse. Luultavasti kyseessä oli pohjanlepakko, mutta detektorin havainto oli niin lyhytaikainen, että lajinmääritys jäi epävarmaksi. Luokan II alue tarkoittaa, että aluetta käytetään ruokailualueena. Brinkenin teollisuusalueen pohjoisosista ei tutkittu lepakkoja, koska alueen puusto on lepakolle sopimatonta harvaa mänty- ja kuusimetsää, josta puuttuvat sopivat päiväpiilot, kuten vanhat kolopuut. Mahdollisesti lepakko voi satunnaisesti käyttää kortteleiden puustoa ruokailuun, mutta varsinaisia reviirejä siellä ei ole. Kuitenkin lähistöllä on useita lepakolle sopivia alueita, jotka kompensoivat mahdollista saalistusmaiden vähentymistä, kun kaava-alueelle rakennetaan. 5 Uhanalaiset lintulajit tutkimusalueella Lintudirektiivin liitteessä I mainituista lajeista esiintyy Suomessa 62 lajia. ( Omien havaintojen ja Tiira-palvelussa tehtyjen hakujen sekä muiden tietolähteiden perusteella voidaan todeta, että yksikään 62 uhanalaisesta lintulajista ei pesinyt alueella vuonna Bird Lifen luettelo uhanalaisista lintulajeista Suomessa Bird Lifen vuodelta 2010 olevan Suomen uhanalaisten lintulajien luettelon perusteella tutkimusalueesta voidaan kuitenkin tehdä seuraava arvio: ( Kommentit: - Äärimmäisen uhanalaisista (CR) 11 lajista, erittäin uhanalaisista (EN) 12 lajista, vaarantuneista (VU) 36 lajista ja silmälläpidettävistä (NT) 30 lajista yksikään ei esiinny rajatulla kaava-alueella.

18 Sivu 17 6 Asemakaavaehdotuksen kaavavarausten ympäristövaikutusten arviointi 6.1 Vanha kaava Vanhassa asemakaavassa on varattu suhteellisen suuret alueet teollisuustoiminnalle (kuvio 8). Osa alueesta on toteutettu, mutta ymmärrettävistä syistä aluetta on tarvetta suurentaa pohjoiseen. Nykypäivän tarpeiden kannalta alueen kaava vaikuttaa jonkin verran vanhentuneelta, ja se on tarkistuksen tarpeessa. Voimassa oleva asemakaava Kuvio 8. Vanha asemakaava vuodelta Brinkenin teollisuusalueen uusi asemakaavaehdotus ei merkitse alueelle suurta muutosta tai alueen käytön laajentumista. Alue laajenee vain hieman pohjoiseen (kortteli 14) ja lisäksi suunnitellaan joitain parannusehdotuksia tielinjauksiin (korttelit 12 13) (kuvio 9).

19 Sivu 18 Kuvio 9. Brinkenin teollisuusalueen asemakaavaehdotus ( ). 7 Yhteenveto Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus ei laajenna alueen käyttöä suuresti. Kommentit: - Koska kaava-alue on rajallinen ja puusto talousmetsää, teollisuusalueen asemakaavan tarkistamiselle ja laajentamiselle ei ole ympäristöllisiä esteitä. - Ainoastaan kortteli 14 on uusi, ja kortteleita 12 ja 13 muutetaan. Kortteleiden 12 ja 13 muutokset ovat pieniä ja johtuvat oikeastaan vain tielinjausten muuttamisesta. - Kortteleissa 12, 13 ja 14 ei esiinny Suomen lainsäädännön mukaan uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja tai elinympäristöjä. - Alueen läheisyydessä on kuitenkin sekä lepakon että liito-oravan esiintymisalueita, mutta teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen ja laajentaminen ei vaikuta kumpaankaan niistä negatiivisesti. Luontoselvitys ja vaikutusten arviointi on tehty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, ja niiden pitäisi olla riittäviä, jotta kaava voidaan tehdä valmiiksi ilman lisäselvityksiä tai täydennyksiä.

20 Sivu 19 8 Kirjallisuus Fagerholm, I. & Båsk R. 2015: Naturinventering för en revidering av delgeneralplanen för Ytter- och Övermalax, Malax kommun år s. Finlands Lag II S:t Michel Huttunen, A. & Pahtamaa T. 2002: Luontoselvitykset yleis- ja asemakaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu Laine, J. 1996: Suomalainen lintuopas. Gummerus Jyväskylä Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Värdefulla livsmiljöer i skogsnaturen. Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio. Tavastehus s. Pertti Rassi, Esko Hyvärinen, Aino Juslén & Ilpo Mannerkoski (toim.), 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Erillisjulkaisu. s Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Söderman, Tarja 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. 109 Ympäristöopas, Vammala s. Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa Ympäristöministeriö 2010b: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista 2010; Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V - liitteen lajit Bird Life Lepakkoyhdistys r.f