Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 1 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Lempäälä/ kunnat Toimintasuunnitelma tehty ajalle Luonnos

2 2 Yrityksen perustiedot Yritys Lempäälä/ kunnat Tampereentie Lempäälä Y-tunnus Toimiala 84110, Julkinen yleishallinto Tilikausi Tapaturmavakuutusyhtiö Eläkevakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Kuntien eläkevakuutus KEVA Työterveyshuollon yhteyshenkilöauli Nevantie Johtaja/vastuuhenkilö -

3 3 Työterveyshuolto Palvelun järjestäjä Työterveyspalvelu Viisari /Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki PL Ylöjärvi Työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen on myönnetty toimilupa Työterveyshuollon johtajaseija Porola Vt toimitusjohtaja, vastaava työterveyshoitaja Potilasasiamies Olavi Pilvinen Yritykselle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Sopimuksen vastuuyksikkö ei määritelty Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Kirsi Järvinen Työterveyshuollon lain mukainen pätevyys: Kyllä Arja Peltomäki-Vastamaa Työterveyshuollon lain mukainen pätevyys: Kyllä

4 4 Työterveyshuollon sopimus ja sisältö Kokonaisvaltainen työterveyshuolto Ehkäisevän työterveyshuollon sisältö KELA1 -korvausluokka: Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset: alku-, työhönsijoitus-, määräaikais- ja työkykyä ylläpitävät tarkastukset Työkyvyn arviot/ vajaakuntoisten seuranta Erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi Kuntoutustoiminnan suunnittelu ja kuntoutukseen ohjaus Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työyhteisötyö Ensiapuvalmius Sairaanhoidon sisältö KELA2 -korvausluokka: Työterveyshuollollisesti painotettu yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotoilla tapaturma- ja sairaustapauksissa sekä tarvittavat laboratorioja radiologiset tutkimukset. Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärin konsultaatioon työkyvyn arvioimiseksi tai sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta 1-2 kertaa. Kun hoitovastuu säilyy työterveyshuollossa, voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan tehdä magneettikuvaus, mammografia, hermoratatutkimus, CT-kuvaus, HRCT, kliininen rasituskoe, sydämen ultraäänitutkimus ja poskiontelopunktio. Työterveydellisesti painotettuun sairaanhoitoon EIVÄT kuulu: - akuutit hätätilanteet - murtumien kipsaus - luomien poistot ilman pahanlaatuisuusepäilyä - raskauden ehkäisyyn tai seurantaan liittyvä toiminta - gynekologiset vuositarkastukset - hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - miesten hormonihoidot - lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - ykköstyypin diabeteksen hoito ja seuranta - taittovikaan liittyvät silmälääkärintutkimukset - hammashoito - harrastuksiin tai vapaa-ajan pahoinpitelyihin liittyvät lausunnot Vapaa-ajan tapaturmista työterveyteen voi hakeutua aikaisintaan kahden viikon kuluttua tapaturman sattumisesta, mikäli oireet pitkittyessään uhkaavat työkykyä. Ajokortti-tarkastuksia tehdään vain niille työntekijöille, jotka työssään joutuvat käyttämään autoa. Erityisruokavaliosta voidaan laatia todistus työpaikkaruokailua varten vain, mikäli on kysymys sairaudesta (esim. Keliakia) tai jokin ruoka-aine aiheuttaa merkittäviä oireita (esim. hengenahdistus).

5 5 Työterveyshuollon palveluita voi käyttää silloin, kun palvelus- ja palkkasuhde ovat voimassa (palkallinen opintovapaa, äitiys- ja isyysloma). Ei vuorottelu- tai vanhempainvapaalla. Vuorotteluvapaalla voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa työkyvyn arviointiin liittyviä prosesseja. Sairaanhoidossa työntekijöillä on mahdollisuus käyttää kaikkia Työterveyspalvelu Viisarin palvelupisteitä.

6 6 Työsuojeluyhteistyö Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Tarkoitus Tavoitteet Yhteistyön tarkoituksena on turvata terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. Riskinarviointi tehdään ensisijaisesti työyhteisöjen toimesta. Työterveyshuolto toimii tarvittaessa asiantuntijana. Työsuojelutoimikunnan vastuulle kuuluvat asiat käsitellään yhteistoimintakomiteassa, johon kuuluu työsuojeluvaltuutetun ja kahden työsuojeluasiamiehen lisäksi myös luottamusmiehiä ja kunnanjohtaja. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Työsuojeluun liittyviä hyviä käytäntöjä edistää lisäksi Työsuojelun kehittämisryhmä (TYKE), jonka jäseninä toimivat työsuojelutoimijat. TYKE-ryhmän tehtäviin kuuluu työsuojeluun liittyvien ohjeistusten laatiminen, työsuojelukoulutusten suunnittelu henkilöstölle sekä riskinarviointien ja tapaturma- ja vaaratilanneilmoitusten seuranta. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Työpaikkojen sisäilmaan liittyviä asioita käsittelee sisäilmatyöryhmä. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Työpaikkojen riskinarvioinnit saatetaan valmiiksi ja esiinnouseviin riskeihin puututaan. Työsuojeluorganisaation koulutukseen panostetaan. Työsuojelupäivät järjestetään henkilöstölle vuosittain työturvallisuuden teemoista. Työsuojeluyhdyshenkilöt Työsuojelutoimikunta on valittu työpaikalle Työsuojelupäällikkö Auli Nevantie Työsuojeluvaltuutettu Milena Kaihari-Virtanen Yhteistyö työsuojelun toimintaohjelmassa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta kehittämisohjelmaa Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla

7 7 Työterveyshuollon toiminnan seuranta Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista Asiakastyytyväisyyttä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa Vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä Vuosittain 3-5 vuoden suunnittelujakson aikana Seuranta- ja arviointimenetelmät Dokumentointi Asiakastyytyväisyyskysely Tavoitteiden toteutuminen Arviointikeskustelut yrityksen edustajien kanssa Tietojen dokumentointi tai tietojärjestelmä Acute TT2000+ potilastietojärjestelmä

8 8 Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Suunnitelma Työkyvyn varhaisen tukemisen malli käytössä Varhaisen tuen toimintamalli käynnistyy tilanteessa, jossa työntekijää uhkaa työkyvyn alentuminen tai se on jo alentunut. Varhaisen tuen -mallin avulla pyritään saamaan ajoissa apua sellaisiin työstä johtuviin tekijöihin, jotka saattavat aiheuttaa väsymystä, kyynisyyttä, epäonnistumista, itsetunnon laskua tai työkyvyttömyyttä. Varhaisen tuen -mallin tarkoituksena on tehostaa oikeanlaiseen hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamista sekä niitä toimenpiteitä, joita työpaikalla tulee tehdä työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Lähtökohtana on ajattelutapa, jossa ongelmien ja mahdottomuuksien sijaan korostetaan mahdollisuuksia. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana työn ja terveyden optimaaliseen yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointiohjelman lisäksi esimiesten tukena ja asiantuntijakumppaneina työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ovat kunnan henkilöstöpäällikkö, työterveyshuollon henkilöstö, kunnan työsuojeluorganisaatio sekä Kuntien eläkevakuutus. Varhaisen tuen -mallin mukaisten työterveysneuvottelujen järjestäminen. Työntekijän terveyden, työkyvyn ja kuntoutuksen tarpeen selvittely ja kuntoutukseen ohjaaminen. Esimiehen tukeminen ja ohjaaminen. Työnantajan vastuut Varhaisen tuen -malli on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla, mutta esimies on velvollinen ryhtymään mallin mukaisiin toimenpiteisiin. Esimiehillä tulee siksi olla käytettävissään riittävä ja oikea osaaminen, yhteiset työkalut, selkeästi kuvatut prosessit työhyvinvoinnin johtamiselle ja seurannalle sekä riittävä asiantuntija- ja tukiverkosto. Työnantajan vastuulla on perehdyttää esimiehet varhaisen tuen mallin prosesseihin ja sen työkalujen käyttöön sekä tarjota riittävästi tukea esimiehelle varhaisen tuen käytöstä. Työnantaja myös seuraa Varhaisen tuen -mallin käytön toteutumista. Sairauspoissaolojen seuranta Suunnitelma Sairauspoissaolojen seurantamalli käytössä Kunnassa seurataan työntekijöiden sairauspoissaoloja ja otetaan tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi. Työterveyshuolto ja toimialueen johto seuraavat ja arvioivat vuosittain sairauspoissaolojen määrän ja laadun kehitystä. Viimeistään kolmenkymmenen poissaolopäivän täyttyessä työntekijä tulee ohjata työterveyshuoltoon tilannearvioon. Yhdeksänkymmenen poissaolopäivän täyttyessä tulee työterveydessä laatia arvio työhönpaluun mahdollisuuksista. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja edellyttäen, että työnantaja lähettää kopiot Viisarin ulkopuolella kirjoitetuista sairauspoissaolotodistuksista työterveyshoitajille. Tarvittaessa työterveyshoitaja tekee tarkemman kartoituksen terveystarkastuksen yhteydessä. Raportointi tehdään yksilön tietosuojaa vaarantamatta riittävän karkealla tasolla. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa keskusteluihin ja tilannekartoituksiin. Työterveyshuolto tekee työkyvyn

9 9 tilannearvion kun työntekijälle on kertynyt 30 poissaolopäivää sekä arvioi ja laatii lausunnon työhön paluun mahdollisuuksista 90 poissaolopäivän jälkeen. Työnantajan vastuut Esimies seuraa sairauspoissaoloja säännöllisesti ja kutsuu tarvittaessa henkilökohtaiseen keskusteluun Varhaisen tuen -mallin mukaisesti, viimeistään kun poissaoloja kertyy yli 10 päivää kalenterivuoden kuluessa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon ja esimies ilmoittaa työterveyshuollolle keskustelussa tehdyn suunnitelman. Käytössä on henkilöstöhallinnon Populus-ohjelman poissaolohälytys. Esimies ohjaa työterveyshuollon tilannearvioon kun työntekijälle on kertynyt 30 poissaolopäivää. Sairauspoissaolokäytäntö Ilmoittaminen poissaolosta Esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen työstä poissaolon, enintään yhdeksän (9) päivää työkyvyttömyyden vuoksi. Poissaolo myönnetään päivä kerrallaan. Tarvittaessa esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon tilannearvioon, mutta työterveys kirjoittaa todistuksen sairaudesta vain esimiehen erillisestä pyynnöstä. Toimintatapa on kuvattu erillisessä ohjeessa. Esimiehen pyynnöstä työterveyshoitaja voi kirjoittaa todistuksen sairaudesta enintään kolme (3) päivää kerrallaan yhdeksään (9) päivään asti. Työterveyslääkärin kirjoittamaa sairauslomaa esimies ei voi jatkaa. Mikäli esimies on pyytänyt hankkimaan todistuksen sairaudesta, se toimitetaan esimiehelle 7 vrk:n kuluessa sairausloman alkamisesta. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Suunnitelma Päihdetyön hoitoonohjausmalli käytössä Päihdeohjelman tavoitteena on päihteetön työpaikka, joka edistää terveyttä ja työkykyä vaikuttamalla päihteiden käyttöön liittyviin asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen ja elämäntapoihin. Päihdeohjelma sisältää toimintamallin koskien päihdehaittojen (alkoholi, huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö) ehkäisyä, varhaista puuttumista sekä ongelmakäyttäjien hoitoa ja kuntoutusta. Keskeisiä toimijoita ovat työnantaja, esimiehet, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Päihdeohjelmaa voidaan soveltaa työtehtävien hoitamista haittaavien muidenkin riippuvuuksien hoitoon. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja osallistuu työpaikan päihdetyöhön päihdeohjelman mukaisesti. Päihteiden käyttöä kartoitetaan työterveyshuollon kontakteissa. Työnantajan vastuut Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti, kun se haittaa työntekoa. Työstä poissaolot päihteiden takia ja humaltuneena tai krapulaisena työssä esiintyminen edellyttävät aina asiaan puuttumista.

10 10 Muut työterveyshuoltoon liittyvät sopimukset Muu yhteistyö päihdeasioissa Työtoverin havaitessa päihtymyksen, päihteiden nauttimisen, tai työtehtäviä haittaavan riippuvuuden, tulee hänen ilmoittaa asiasta välittömästi (30 min kuluessa) esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, ilmoitus tulee tehdä työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle tai henkilöstöpäällikölle. Mikäli tämä ei onnistu, tulee päihtynyt/krapulainen toimittaa työterveyshuoltoon. Muut sopimukset Lempäälä -savuton työpaikka toimintatavat otettiin käyttöön Kunta tukee yhteistyössä työterveyden kanssa tupakoinnin lopettamista korvaamalla yhden kuukauden vieroitushoitokustannukset työterveyslääkärin määräämästä lääkehoidosta edellyttäen että työntekijä käy työterveyshoitajan vastaanotolla lopettamista tukevassa tukihoidossa. Työnantaja voi korvata työterveyshuollon suosituksesta henkilökohtaisia, työssä käytettäviä apuvälineitä työkyvyn turvaamiseksi (esim. tukipohjalliset työkenkiin). Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsomia käyntejä työterveyspsykologille voi olla 1-5 tapausta tai asiaa kohden. Työterveyshuollossa on mahdollista käyttää myös sosiaalialan ammattihenkilön erityisosaamista työkyvyn ylläpidon tukemisessa (sosiaalialan tutkinnon suorittanut ammattihenkilö, jolla on työterveyshuollon lisäkoulutus). Kangasalan terveyskeskuksen työterveyshuolto ja Tullinkulman työterveys vastaavat kumppanuussopimuksella Työterveyspalvelu Viisarin kanssa toiminta-alueellaan asuvien Lempäälän kunnan maatalouslomittajien työterveyshuollosta tämän toimintasuunnitelman mukaisesti.

11 11 Yrityksen työterveystarpeiden ja toiminnan kuvaus Yrityksen toiminta Kuvaus yrityksestä Lempäälän kunta on n asukkaan alueellinen palvelukeskus, joka tuottaa ja järjestää asukkailleen peruspalveluita. Tilastokeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan Lempäälän kunnassa oli asukkaita Kuvaus toiminnasta Lempäälän kunnan asukkailleen järjestämät palvelut liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kunnan henkilöstöorganisaatio jakautuu yleishallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen toimialoihin. Henkilöstön kuvaus Henkilökunnan määrä 1636 Sukupuolijakauma Ikärakenne Kuvaus Sukupuolijakauma Lempäälän kunnassa on kuntasektorille tyypillisesti naisvaltainen tilanteen mukaan Lempäälän kunnan vakituisista työntekijöistä oli naisia 85 % ja miehiä 15 %. Lempäälän kunnan koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuotta ja 8 kuukautta. Ikärakenteessa on kuitenkin eroja eri toimialojen välillä. Yleishallinnon vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47 vuotta 2 kuukautta, sosiaali- ja terveystoimen 44 vuotta 5 kuukautta, sivistystoimen 44 vuotta ja teknisen toimen 47 vuotta. Keski-iän lisäksi ikäjakaumaan ja iäkkäämmän henkilöstön osuuteen eri toimialoilla tulee kiinnittää huomiota työssä jaksamisen näkökulmasta. Yli 50-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä on 36 %. Tässä on toimialoilla huomattavia eroja. Esimerkiksi yleishallinnossa henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 48 %, sosiaali- ja terveystoimessa 37 %, sivistystoimessa 26 % ja teknisessä toimessa 45 %. Yleishallinto ja sivistystoimi ovat siis iäkkäämmän henkilöstön suhteen ääripäät. Yleishallinnossa työskentelee huomattavasti iäkkäämpää henkilöstöä kuin sivistystoimessa. Kuntaorganisaatioissa yleisesti kuten myös Lempäälän kunnassa henkilöstöä työskentelee hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että eri toimialojen erilaiset työn kuormitustekijät tulevat huomioiduiksi. Monet erilaiset ammatilliset tekijät vaikuttavat työn kuormitustekijöiden erilaisuuteen, mutta myös toimialojen erilainen ikäjakauma vaikuttaa. Tämä tulee myös huomioida työhyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstöstä 19 % työskentelee yleishallinnon toimialalla, 28 % sosiaali- ja terveydenhuollossa, 48 % sivistystoimessa, 4 % teknisessä toimessa sekä 1 % Lempäälän Vesi-liikelaitoksessa. Lempäälän kunnan organisaatioon on tulossa muutoksia vuoden 2016 alusta. Lempäälän kunnan organisaatiosta siirtyy uuteen perustettavaan Lekitek -yhtiöön yhteensä hieman alle 100 henkilöä.

12 12 Altisteet lisätietoineen (ammattinimikkeet tai muu kuvaus) Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset/ergonomiset Psyykkiset Sosiaaliset Tapaturmavaara Keittiö- ja siivoustyöntekijät, lomittajat, teknisen työn opettajat, musiikin opettajat Melu, tärinä, vaihtelevat lämpö-kosteusolosuhteet, UV-säteily Keittiö-, siivous- ja hammashuollon työntekijät, lomittajat, teknisentyön opettajat Pesu- ja siivouskemikaalit, desinfiointiaineet, akrylaatit, säilöntäaineet, nestemäinen typpi, häkä, hiilidioksidi, rikkivety, ammoniakki, öljyt ja polttonesteet Jätevesille altistuvat työntekijät, hoitotyöntekijät, siivoustyöntekijät, teknisen työn opettajat ja lomittajat Jätevedet, tarttuvat taudit, zoonoosit, pölyt ja sisäilman epäpuhtaudet Yötyöntekijät terveyskeskuksessa, vanhustyössä, vammaispalvelussa, vuoropäiväkodeissa ja maatalouslomituksessa Keittiö- ja siivoustyöntekijät, hoitotyöntekijät, näyttöpäätetyöntekijät, lomittajat Raskaita nostoja ja siirtoja, hankalia työasentoja, toistotyötä, staattisia työasentoja Eri toimialoilla Muutokset, kiire, työajoista aiheutuva kuormitus Eri toimialoilla Hasteelliset asiakkaat, yksin työskentely Eri toimialoilla Palovammat, venähdykset, liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, koneisiin ja työvälineisiin satuttaminen, väkivallan uhka, eläinten käsittely Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistävät kuormitustekijät Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset/ergonomiset Psyykkiset Sosiaaliset Tapaturmavaara Yrityksen työterveystarpeet ja odotukset

13 13 Työhön liittyvät tarpeet Muutokset organisaatiossa ja toimipisteissä: Kiinteistönhoidon, liikuntapaikkojen hoidon, viheralueiden hoidon ja siivouspalvelujen organisaatiouudistus 2016 alkaen. Riskien ja vaarojen arvioinnissa on käytössä sähköinen järjestelmä, johon kaikki toimialueet päivittävät riskinarviointinsa. Ensiaputaitojen ylläpitäminen ja päivittäminen eri toimialoilla. AVI:n kuntahankkeen puitteissa tehtävät tarkastukset eri toimialoille. Työstä aiheutuvat kuormittumistekijät: - Väkivallan uhka useilla toimialoilla (erityisesti sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi). - Yksintyöskentelyn aiheuttama kuormitus (erityisesti lomittajat). - Isojen muutosten aiheuttama epävarmuus ja psykososiaalinen kuormitus työntekijöissä Varhaisen tuen -malli: - Esimiesten tukeminen esimiestyössä ja Varhaisen tuen -mallin mukaisessa toiminnassa Odotukset työterveyshuollon toiminnalle Työhyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteena on, että työyhteisö kykenee omatoimisesti kehittämään työtään ja työyhteisöään työpaikan toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Työterveyshuolto toimii työterveyshuoltolain ja valtioneuvoston asetusten mukaisesti, kehittää omaa toimintaansa systemaattisesti ja tuo aktiivisesti esityksiä työterveyshuollon ja yhteistyön kehittämiseksi. Kunnassa on laadittu tulevaisuusohjelma, joka aiheuttaa muutoksia kaikilla toimialoilla. Työterveyshuolto on muutosprosesseissa mukana tarpeen mukaan.

14 14 Työterveyshuollon painopistealueet Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella Työterveyshuollon yleiset tavoitteet Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Työterveyshuollon tehtävänä on olla organisaation tuki henkilöstön terveyttä ja työkykyä koskevissa asioissa. Toiminnan päälinjoja ohjaavat kunnan strategia ja henkilöstöstrategia ja käytännön toteutusta hallintokuntien ja työpaikkojen tarpeet. Suunnittelussa huomioidaan kunnan hyvinvointisuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Johtamisen näkökulma tulee mukaan kunnan johtoryhmien kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön tiivistämiseen henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa sekä työyhteisöjen tukemiseen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. 1. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden analysointi. Mittarit on määritelty erikseen. 2. Työssä jaksamisen tukeminen ja hyvän työkyvyn ylläpitäminen. Työhyvinvoinnin kartoittaminen eri yksiköissä. Tietoa saadaan henkilöstölle säännöllisesti tehdystä kyselystä. Toimenpiteet jatkossa kyselyssä nousseiden asioiden perusteella. 3. Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta ja vähentäminen. Raportointi ja keskustelu tilanteesta toimialueiden johtoryhmissä puolivuosittain. Esimiesten tukeminen sairauspoissaolojen seurannassa. 4. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Sisäisten siirtojen onnistumisen varmistaminen Sissi-ryhmän aktiivisella tuella. Työuran loppuvaiheen ja eläköitymisen suunnitelmallinen tukeminen (ETI-ryhmä). Työterveyden työkykykoordinaattorin asiantuntemuksen hyödyntäminen. Tärkeimmät työterveydelliset haasteet, toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Tavoitteet yksilöiden työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteet työolosuhteiden parantamiseksi Työterveyshuolto toimii asiantuntijana toteutettujen työhyvinvointikyselyiden jatkokäsittelyssä Terveellinen ja turvallinen työympäristö Säännölliset työpaikkaselvitykset Työergonomian kehittäminen Palautetilaisuudet Tavoitteet työyhteisön toiminnan tukemiseksi

15 15 Työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen osaksi yksiköiden ja työyhteisöjen jokapäiväistä toimintaa. Hyvin toimiva työyhteisö ja työkykyinen henkilöstö. Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteet Yhteistyön tavoitteet Aktiivinen keskustelu työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvoinnista ja keinoista edistää niitä. Tiedonkulun vahvistaminen ja varmistaminen. Työterveyshuolto toimii tarvittaessa henkilöstön ja esimiesten tukena ja asiantuntijana erilaisissa työhyvinvointihankkeissa.

16 16 Suunniteltu toiminta Työpaikkaselvitykset Toteuttajat Menetelmät Seuranta Työpaikkaselvitykset ovat jatkuvaa ja dokumentoitua toimintaa, joka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Työpaikkaselvityksissä huomioidaan lait, määräykset ja ohjeet, työpaikoilla tapahtuneet muutokset sekä kunnassa toteutettavan riskienarviointitoiminnan laajuus ja sisältö. Työpaikan terveydelliset vaara- ja kuormitustekijät selvitetään työpaikkakäynneillä sopivin ja luotettavin menetelmin, riittävää asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Vaara- ja kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys arvioidaan ja sen perusteella ehdotetaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Yhdessä esimiesten ja työsuojelun kanssa seurataan toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä arvioidaan niiden vaikutusta työpaikan ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta. Perusselvitykset Kohderyhmät Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri, työterveyspsykologi Haastattelu, havainnointi, kyselyt, työhygieniset mittaukset Viiden vuoden välein ja aina tarvittaessa 2016 Päiväkoteja (Pihlajamäki, Myllykolu, Kivitasku, Ryynikkä, Vilma, Nurmen kulma, Mansikkamäki, Mansikkamutka, Sääksjärven päiväkotialue, Pikku-Kuusis, Kuusimäki) Ympäristövalvonta Hammashoitola (uudet tilat) Lempoisten koulu Toimistopalvelu ja hallinto, maaseutu- ja lomahallinto Ruokapalvelu (Moision, Hakkarin ja Lempoisten koulujen keittiöt) Teknisen toimen putkimiehet 2017 Päiväkoteja (mm. Kuokkalankulma) Kaavoitus Jätevedenpuhdistamo ja vesihuolto Lukio (uudet tilat) Toimistopalvelu ja hallinto jatkuu 2018 Päivähoitotoimisto Päiväkoteja (Piiponpelto, Kuokkalan kulma) Neuvola Kuljun terveysasema Himminkoto osastot Pesäpuu, toimintakeskus Kirjastot ja kirjastoautot

17 Kouluja (Hakkari, Kulju, Moisio,Nurmi, Säijä, Kuokkala, Mattila, Kelho ja Lastunen) Kuljun hammashoitola Kouluterveydenhoitajien työtilat Sosiaali ja terveystoimi (tk pkl, tk vos, sos.tsto) Päiväkoti Siskonlinna Toimela Himminkoto päivätoiminta ja kuntosali Himmi osastot Lomittajat Kartoittajat 2020 Kouluja (Säijä, Nurmi, Kuokkala, Mattila, Lastunen, Kelho, Sääksjärvi) Päiväkoteja: (Saturanta, Vaahtera, Leikkiniitty, Aurinkolinna, Ketunkolo, Kaisla) Monitoimikeskus Ruokapalvelu (Himmin keittiö, Sääksjärven, Kuljun ja Kuokkalan koulujen keittiöt) Nuorisopalvelu Monitoimikeskus Kotihoito Suunnatut selvitykset ja erillisselvitykset Ongelma-, riskitekijä tai työyksikkökohtaisesti selvityskohteiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perusta edellä määritellyn mukaisesti. Terveystarkastukset Tavoitteena on arvioida työntekijän terveydentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja haittatekijöihin sekä kartoittaa terveydellisiä riskitekijöitä.

18 18 Työhönsijoitustarkastukset Kohderyhmät Menetelmät Työterveyshoitaja: Haastattelu, (työ- ja sairaushistoria, suvun sairaudet, ohjaus ja neuvonta), pituus, paino, BMI, kuulo, näkö, verenpaine, rokotusten tarkistaminen, tarvittaessa spirometria. Tarvittaessa tehdään lausunto erityisruokavaliota varten merkittävän ruoka-aineallergian vuoksi. Työfysioterapeutti: Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn arviointi ja ohjaus työhön tullessa (hoitotyötä tekevät, päivähoito). Työterveyslääkäri: Lääkäri voi kirjoittaa sopivuuslausunnon työterveyshoitajan ja tarvittaessa työfysioterapeutin tarkastuksen perusteella vakituiseen toimeen tulevalle näkemättä asiakasta. Vakituiseen virkaan tuleville tehdään työterveyshoitajan ja tarvittaessa työfysioterapeutin tarkastuksen ohella lääkärin tarkastus ja sen perusteella sopivuuslausunto. Vakinaiseen työ/virkasuhteeseen tulevat työntekijät Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Laboratoriotutkimukset: Tarveharkintaisesti pieni verenkuva (B-PVK), veren rasva-arvot (fp-kol), paastoverensokeri (fp-gluk) ja maksakoe (CDT) Lapsi- ja nuorisotyöhön tuleville voidaan työterveyshoitajan tai -lääkärin harkinnan mukaan tehdä virtsanäytteen huumausainetutkimus: U-Huume 6A (amfetamiinit, bentsodiatsepiinit, kannabis, buprenofiini, kokaiini, opiaatit). Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Alkutarkastukset lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisenvaaraa aiheuttavissa töissä, VnP 1485/2001) Työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti ja sen lisäksi alkutarkastuksessa: Yötyöntekijät: Erityishuomio sairaushistoriaan ja oireisiin (mm. unihäiriöt, ruuansulatuselimistön sairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, endokrinologiset sairaudet, neurologiset sairaudet, psykiatriset sairaudet ). Jätevesille altistuvat: Altistusriskin vuoksi A- ja B-hepatiitti- sekä Polio-rokotus Siivoojat: Spirometria, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) polkupyöräergometria

19 19 Toteuttajat Keittiötyöntekijät: Tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi, kuulontutkimus Lomittajat: Spirometria, kuulontutkimus, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) polkupyöräergometria Monitoimikeskuksen puutyön ohjaajat ja päätoimiset teknisten töiden opettajat: Spirometria ja kuulontutkimus Liuottimille altistuvat (maalaajat, Monitoimikeskuksen metallin ja maalauksen ohjaajat: Spirometria, EQ-kysely ja kuulontutkimus Hammashuollon työntekijät: Spirometria Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyslääkäri Menetelmät Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Laboratoriotutkimukset: Tarveharkintaisesti pieni verenkuva (B-PVK), veren rasva-arvot (fp-kol), paastoverensokeri (fp-gluk) ja maksakoe (CDT) Keittiötyöntekijöille salmonellatutkimus Terveydenseurantatarkastukset Kohderyhmät Toteuttajat Menetelmät Työyksiköittäin, yleensä työpaikkaselvityksen yhteydessä, tehdyn seulovan kyselyn perusteella tai muutoin ilmenneen yksilöllisen tarpeen mukaan työkyvyttömyysriskissä olevat työntekijät. Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri, työterveyspsykologi Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Määräaikaistarkastukset lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisenvaaraa aiheuttavissa töissä, VnP 1485/2001) Haastattelu, (työ- ja sairaushistoria, suvun sairaudet, ohjaus ja neuvonta), pituus, paino, BMI, kuulo, näkö, verenpaine, rokotusten tarkistaminen, tarvittaessa spirometria. Yötyö: Yötyökysely, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi ja fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) tarvittaessa

20 20 Toteuttajat Melutyö: Kuulontutkimus vuosittain ensimmäisen neljän vuoden ajan melutyön aloittamisesta, sen jälkeen kolmen vuoden välein. Liuottimille altistuvat (Monitoimikeskuksen metalli- ja maalauspuolen ohjaajat): EQ-kysely vuosittain Keittiötyöntekijät: Salmonellatutkimus tarvittaessa ja Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen yli 4 vrk kestäneen matkan jälkeen Lomittajat: Työn fyysisen raskauden vuoksi tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) tarvittaessa Työterveyshoitaja, tarvittaessa työfysioterapeutti, työterveyslääkäri. Menetelmät Seuranta Haastattelu, havainnointi, kyselyt, mittaukset ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Yötyöntekijät: Määräaikaistarkastukset vuoden kuluttua yötyön aloittamisesta yötyökyselynä, tarvittaessa kutsu terveystarkastukseen. Jatkossa tarkastukset 1-3 vuoden välein tarpeen mukaan. Jätevesille altistuvat, siivoojat, keittiötyöntekijät, hammashuollon työntekijät, päätoimiset teknisten töiden opettajat: Määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein ellei yksilöllinen tarve edellytä tiheämpää seurantaa Lomittajat: Määräaikaistarkastukset kahden vuoden välein ellei yksilöllinen tarve edellytä tiheämpää seuranta Muut terveydenseurantatarkastukset Näyttöpäätetyö: Näöntarkastukset sisällytetään terveystarkastuksiin, lisäksi tarkastus tehdään, mikäli työntekijällä on näkemiseen liittyviä oireita. Tämän yhteydessä työfysioterapeutti tarkistaa työpisteen ergonomian. Työterveyshuollon arvion perusteella asiakas lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin optikolle (tai silmälääkärille, jos silmäsairaus esim. glaucoma), joka antaa lausunnon erityislasien tarpeesta. Vajaakuntoisuuteen ja työkyvyn arviointiin ja seurantaan liittyvät terveystarkastukset Mikäli epäillään työntekijän työkyvyn alentuneen suhteessa työn vaatimuksiin, voidaan työntekijä ohjata työkyvyn arviointia varten työterveystarkastukseen. Aloitteen tarkastukseen voi tehdä esimies, työntekijä itse tai työterveyshuolto. Terveystarkastuksen avulla on tarkoitus

21 21 Toteuttajat Menetelmät Seuranta havaita mahdollisimman varhain työ- ja toimintakyvyn heikentyminen ja mahdollinen epäsuhta työntekijän suorituskyvyn ja työn vaatimusten välillä sekä arvioida kuntoutusmahdollisuuksia. Työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, työterveyspsykologi. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma ulkopuolinen taho. Haastattelu, havainnointi, kyselyt, kliiniset tutkimukset, mittaukset, arviot, tarvittavat laboratorioja kuvantamistutkimukset, työterveysneuvottelut Yksilöllisen suunnitelman mukaan Tietojen antaminen ja ohjaus Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon keskeinen vaikuttamisen keino ja osa kaikkien työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden lakisääteistä tehtävää. Sitä kohdennetaan työterveyshuollon kontakteissa sekä työnantajille että työntekijöille tilanteen ja tarpeen mukaan yksilö ja/tai ryhmämuotoisena. Ryhmän neuvonta ja ohjaus Kohderyhmät Tarpeen mukaisesti voidaan järjestää työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsomaa ryhmämuotoista työhön liittyvää ohjausta ja neuvontaa KELA:n ryhmäkuntoutusten seuranta tapahtuu erikseen dokumentoidun protokollan mukaisesti Kuntoutusseuranta: 2016 ASLAK: Toimistotyöntekijät Tekniset 2017 ASLAK: Toimistotyöntekijät Tekniset ASLAK: Tekniset Varhaiskasvatuksen hallinnolliset esimiehet Sosiaali- ja perhetyötä tekevät Monipalvelutyöntekijät Opettajat Esimiehet

22 22 Toteuttajat Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri ja työterveyspsykologi Työkykyä ylläpitävä toiminta Työyhteisötyö Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan osana työterveyshuoltolaissa määriteltyä tehtäväänsä, edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä koko heidän työuransa ajan. Työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestäminen on ensisijaisesti yritysjohdon/työnantajan vastuulla. Toiminnan toteutuminen edellyttää kaikkien työpaikan osapuolten sitoutumista, aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvia toimintoja. Sen tulee olla johdonmukaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka toteutumisessa työterveyshuolto asiantuntijana hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehtäviin sisältyy sekä työperäisten ja muiden sairauksien ehkäisy että terveyden edistäminen vaikuttamalla työpaikan työntekijöihin, fyysiseen työympäristöön ja työyhteisöön. Lisäksi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita on mahdollista käyttää laajemman työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työkykyä voidaan ylläpitää, tukea ja edistää myös oikea-aikaisella yksilö- ja ryhmäkuntoutuksella, joihin tarvearvio ja ohjaaminen tapahtuvat työterveyshuollon kontakteissa. Kela:n yksilökuntoutusten vaikuttavuutta seurataan puoli vuotta viimeisen kuntoutusjakson jälkeen lähetettävällä henkilökohtaisella kyselyllä. Työyhteisötyö on työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka vaikuttaa työkyvyn psyykkisiin ja sosiaalisiin edellytyksiin. Työterveyshuolto pyrkii auttamaan ja tukemaan työyhteisöjä erilaisissa kuormitus ja ongelmatilanteissa. Työyhteisötyö voi käynnistyä työterveyshuollon työpaikkaselvityksen, työpaikkakäynnin, esimiehen tai työsuojelun yhteydenoton perusteella. Kriisityö on osa työyhteisötyötä. Työterveyshuollon asiantuntijuutta voidaan käyttää akuutin kriisitilanteen jälkipuintiin yhdestä viiteen vuorokauden kuluessa kriisin kohtaamisesta. Tarvittaessa esimies ottaa yhteyttä ja sopii kriisitilanteen käsittelystä työterveyshuollon kanssa. Ensiapuvalmiuden ylläpito Työterveyshuolto osallistuu ensiapuvalmiuden tarvekartoitukseen ja suunnitteluun

23 23 Ensiapukoulutus Toteuttajat Suositukset ja ohjeet työturvallisuustarpeet huomioiden. Ea-vaatimustaso on vähintään yksi ensiapukoulutettu kussakin työkohteessa tai työvuorossa. Vähintään Ea-1 tasoinen peruskoulutus ja kertauskurssi 3 vuoden välein. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja tai muu vaadittavan pätevyyden omaava taho Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto Sairaanhoidon järjestelyt ja laajuus Työterveydellisesti painotettu sairaanhoito käsittää lääkärin ja työterveyshoitajan tutkimuksen ja hoidon tapaturma- ja sairaustapauksissa sekä tarvittavat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset. Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärinkonsultaatioon sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta 1-2 kertaa. Sairaanhoitoon liittyvät tutkimukset Toimenpiteet Työterveyslääkärin tarveharkinnan mukaisesti hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa, työntekijälle voidaan tehdä magneettikuvaus, mammografia, hermoratatutkimus, CT-kuvaus, HRCT, kliininen rasituskoe, sydämen ultraäänitutkimus ja poskiontelopunktio. Tarvittaessa neuvottelu muista toimenpiteistä yksityispuolella henkilöstöpäällikön ja toimialajohtajan kanssa (etenkin jos kysymyksessä on toimenpide, johon pitkä odotusaika esim. polven tai olkapään tähystys). Fysikaalinen hoito Rokotukset Lempäälän kunta korvaa vakinaisen työntekijänsä fysikaalista hoitoa maksimissaan 200 euron arvosta, jos kyse on työstä aiheutuneiden pitempiaikaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden tutkimisesta, ohjannasta itsehoitoon ja oikeisiin työskentelyasentoihin tai työstä aiheutuneiden pitempiaikaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden fysikaalisesta hoidoista. Lähete ja seuranta työterveyshuollon toimesta jossa arvioidaan hoitojakson vaikuttavuutta jakson jälkeen. Käynneistä ja vaikuttavuudesta tehdään työterveydessä arviointiyhteenveto työnantajalle vuosittain. Hepatiitti A ja B -rokote työssään jätevesille altistuville, hammashuollon työntekijöille ja välinehuoltajille. Riskinarvioinnin perusteella myös muille hoitotyöntekijöille.

24 24 Polio-rokotus jätevesille altistuville Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset