1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat"

Transkriptio

1 1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat

2 Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat laajoja käsitteitä, ja puhujasta riippuen niillä voidaan tarkoittaa eri asioita. Jotta kaikkien olisi helpompi ymmärtää, mistä puhutaan ja käydä keskustelua samoilla sanoilla, olemme koonneet tähän oppaaseen yleisimmät työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät käsitteet ja niiden selitykset. Opas on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä avataan työterveyden ja työhyvinvoinnin käsitteet sekä työterveyden toimijat. Toisessa osassa kerrataan lainsäädäntöä ja kolmannessa puhutaan työ terveyden käytännön toiminnasta. Neljännessä osassa käsitellään työterveyden kustannuksia, vaikuttavuutta ja raportointia. Työterveys ja hyvinvointi Lakisääteinen työterveys Työterveys käytännössä Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja raportointi

3 3 TYÖTERVEYDEN SANASTO 1. Työterveys ja työhyvinvointi Jokainen meistä haluaa voida työssä hyvin ja pysyä terveenä. Terve ja hyvinvoiva työntekijä on luonnollisesti motivoituneempi, luovempi ja saa enemmän aikaan kuin huonosti voiva työntekijä. Tässä osiossa kerrotaan, mitä työterveys ja työhyvinvointi ovat, miten niitä tuetaan johtamisella ja ketkä kaikki siinä ovat mukana.

4 4 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveys edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta. Työterveys Työterveys on Terveystalon käyttämä käsite työterveyshuollosta. Työterveys on ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa ja työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka perustuu työterveyshuoltolakiin. Työterveys ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta yhdessä työnantajan kanssa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi on monen asian summa: se koostuu työstä ja sen mielekkyydestä sekä ihmisen terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvointi ei liity ainoastaan työelämään, vaan myös ihmisen yksityiselämän tilanne ja tapahtumat vaikuttavat siihen. Työelämässä hyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat mielekäs työ sekä turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, jotka edistävät terveyttä ja tukevat työuraa. Työhyvinvointi lisää työmotivaatiota ja tuottavuutta sekä toisaalta vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvoinnin kehittämisestä ovat vastuussa työnantaja ja työntekijät. Vaikka työhyvinvointi on yksilön kokemus, se tehdään aina yhdessä. Työterveyden palveluntarjoaja on työpaikan kumppani työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työelämään liittyvillä osa-alueilla. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvointi on yrityksen strateginen valinta. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikalla. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijöiden terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon strategisissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa. Työhyvinvointia on tärkeä johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan, sillä henkilöstön hyvinvointi parantaa myös tuottavuutta. Työhyvinvoinnin johtamisesta käytetään joskus myös termiä työkykyjohtaminen. Työterveyden moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen toimintatapa työterveydessä tarkoittaa eri ammattilaisten yhteistyötä asiakasorganisaation tarpeiden mukaan. Yhteistyön hyöty perustuu taustalla olevaan monitieteisyyteen: kun erityisosaamista ja asiantuntemusta jaetaan, päästään parempiin tuloksiin. Moniammatillisessa tiimissä on yleensä työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti, mutta siihen voi kuulua myös muita työterveyden asiantuntijoita työpaikan tai työntekijän tarpeiden mukaan.

5 5 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ammattilaiset TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI on erikoistunut työikäisten ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Työterveyslääkäriin voi ottaa yhteyttä, kun oma terveydentila mietityttää. Työterveyslääkärin tehtävä on arvioida, vaikuttavatko oireet työkykyyn ja ovatko ne työperäisiä. Esimerkiksi selän tai hartianseudun oireilu voi liittyä työergonomiaan. Työkyvyn tukemisen lisäksi työterveyslääkäri ehkäisee ja hoitaa työtapaturmia. TYÖTERVEYSHOITAJA ylläpitää ja edistää sekä työntekijöiden että työyhteisöjen terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Työterveyshoitajan keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa terveysneuvonta, työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi, kuntoutukseen osallistuminen sekä työterveyden palvelujen koordinointi työpaikkojen kanssa. Työterveyshoitajat tekevät myös terveystarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia kuten kuulo- ja näöntutkimuksia sekä verenpaineen mittauksia ja antavat rokotuksia. Lisäksi työterveyshoitajan tehtäviin kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito. TYÖTERVEYSPSYKOLOGI on erikoistunut työn psyykkisiin ja sosiaalisiin vaatimuksiin, ja hänen asiantuntemustaan hyödynnetään työpaikan psykososiaalisten tekijöiden selvittämisessä. Työterveyspsykologi on apuna erilaisissa työyhteisön pulmatilanteissa ja auttaa löytämään toimivampia tapoja työhyvinvoinnin edistämiseen. Hän edistää työhyvinvointia myös muun muassa kehittämällä esimiestyötä ja työyhteisötaitoja ennen kuin ongelmia ilmenee. Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja autetaan asiakasta löytämään keinoja selviytyä haastavissa tilanteissa. Työterveyspsykologi arvioi työntekijän psyykkistä työkykyä ja tekee siihen liittyviä tutkimuksia. TYÖFYSIOTERAPEUTTI tutkii ja arvioi työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä, ergonomiaa ja työssä kuormittumista. Hän antaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä sopivien työasentojen, -tapojen ja -liikkeiden valinnassa. Yhteistyössä työpaikan kanssa työfysioterapeutti osallistuu ryhmävalmennuksiin sekä työtilojen ja -välineiden kehittämiseen ja suunnitteluun. SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJA eli Terveystalossa työkykyvalmentaja antaa ammatillista kuntoutusta, kun työntekijän jatkaminen nykyisessä työssä tai sinne paluu on uhattuna terveydellisten syiden takia. Työkykyvalmentaja kartoittaa työntekijän mahdollisuudet palata työelämään ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun työntekijän oman tulevaisuuden kannalta. RAVITSEMUSTERAPEUTTI antaa ravitsemusneuvontaa ja auttaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja ruokavaliossa. Työtervey dessä ravitsemusterapeutti ohjaa esimerkiksi erikoisruokavalioissa ja painonhallinnassa. Hän antaa ravitsemusneuvontaa myös esimerkiksi yötyötä tekeville tai diabetesta sairastaville.

6 6 TYÖTERVEYDEN SANASTO Yhteistyökumppanit Työterveydessä on monta yhteistyötahoa. Työnantajan, työntekijöiden ja työterveyspalvelujen tuottajan yhteistyöstä on säädetty laissa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti yli 20 työntekijää, sinne on perustettava myös työsuojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina työnantaja, työntekijät ja toimihenkilöt. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Muita yhteistyökumppaneita ovat vakuutusyhtiöt, Kela, muu terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntoutuslaitokset. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden tapaturma- ja työeläkevakuutuksista. Kela puolestaan korvaa työnantajalle työterveyden järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Muun terveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa, ja erikoissairaanhoidon piiriin työntekijä ohjataan työterveydestä tarpeen vaatiessa. Myös työterveys voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja, jos työnantaja on halunnut tarjota ne työntekijöilleen lakisääteisten palvelujen lisäksi. Kuntoutukseen työntekijä ohjataan, jos hänen työkykyään ei pystytä riittävästi tukemaan työpaikalla ja työterveydessä tehtävillä järjestelyillä.

7 7 TYÖTERVEYDEN SANASTO 2. Lakisääteinen työterveys Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon piirissä. Laki listaa minimivaatimukset, mutta työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempia työterveyspalveluja tukeakseen heidän terveyttään ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä osiossa keskitytään siihen, mitä laki sanoo työterveydestä.

8 8 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyshuoltolaki Lain mukaan jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää: työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön turvallisuutta työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koko uran aikana koko työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin organisaation omien tarpeiden perusteella. Tarpeet määritellään yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyden ammattilaisten kanssa. Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnallisesta terveyskeskuksesta tai liikelaitoksesta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai perustaa itse tai toisten työnantajien kanssa oman työterveysaseman. Ennaltaehkäisevä työterveys Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Tähän kuuluvat: työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet ja työn altisteet sekä otetaan kantaa työn terveydellisiin seikkoihin terveystarkastukset toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän työkyky on heikentynyt työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa työntekijöiden työkyvyn ja työpaikan kehittämisessä työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta

9 9 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Sopimukseen on kirjattu, mitä palveluja se sisältää ja mihin asti se on voimassa. Sopimuksessa kerrotaan myös työterveyshuollon laajuus, eli onko lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä. Terveystalo käyttää sopimuksesta nimitystä työterveyspalvelusopimus, Kela ja Työterveyslaitos työterveyshuoltosopimusta. Työterveysyhteistyön täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työturvallisuuslaki Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tavoitteena on säilyttää työntekijän työkyky parantamalla työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja. Työterveysyhteistyö Laki velvoittaa työnantajan, työntekijät ja työterveyshuollon tekemään yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Yhteistyön täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Käytännössä työterveysyhteistyö on siis kaikkea, mitä työterveyspalvelujen tuottajan kanssa tehdään yhdessä työterveyden eteen. Työterveyspalvelusopimus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Työterveyshuollon toiminta on jatkuva prosessi. Siihen kuuluvat työpaikan tarpeiden tunnistaminen, terveysriskien ennaltaehkäisy, työntekijän työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä tarvittaessa hoito ja korjaavat toimenpiteet. Työterveyshuollon on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Työterveysyhteistyössä arvioidaan työpaikan tarpeita, suunnitellaan toimintaa, seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta sekä parannetaan laatua. LINKIT JA LÄHTEET Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, (toim.) Jukka Uitti. Työterveyslaitos, Tilaajavastuulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2006/ Työterveyshuoltolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2001/ Työturvallisuuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan tasa/2002/ Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta:

10 10 TYÖTERVEYDEN SANASTO 3. Työterveys käytännössä Työntekijä todennäköisesti ajattelee työterveyttä vasta, kun jotain menee pieleen. Sairastuessa tärkeintä on, että avun saa nopeasti ja helposti. Moni unohtaa, että suurempi osa työterveyttä on itse asiassa sairastumisten estäminen. Tässä osiossa kuvataan työterveyden avaintehtäviä, joilla pidetään huolta työntekijän työkyvystä.

11 11 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työpaikkaselvitys Työterveyden toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäynnillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin. Tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemiallisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työpaikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3 5 vuoden välein. Toimintasuunnitelma Työnantajalla täytyy olla työterveydestä kirjallinen toimintasuunnitelma, joka on tehty yhdessä työterveyden palvelutarjoajan kanssa. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyden tavoitteet, työpaikan tarpeet ja niihin perustuvat toimenpiteet. Suunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Työterveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa. Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli- ja ammattirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Työkyky Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Terveys ja ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Oma asenne työntekoon vaikuttaa työkykyyn merkittävästi: työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työyhteisössä erityisesti johtamisella on suuri merkitys työkyvylle ja sille, koetaanko työ mielekkääksi. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa, ja työkyky säilyy kun ne tukevat toisiaan.

12 12 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveysneuvottelussa etsitään keinoja, joiden avulla työntekijä voi pysyä työ - elämässä. Työkyvyn seuranta ja edistäminen Työkyvyn seuranta ja edistäminen on työnantajan ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn seuranta ja edistäminen perustuu kirjalliseen toimintakäytäntöön, joka on suunniteltu työnantajan tarpeiden mukaan. Se sisältää sairauspoissaolojen seurannan, varhaisen tuen mallin ja työterveyden tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Jos organisaation työntekijöitä on vähintään 20, toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 henkilön organisaatioissa toimintakäytäntö sisällytetään työpaikkaselvitysraporttiin. Työterveysneuvottelu (ent. työkykyneuvottelu) Työterveysneuvottelua hyödynnetään tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt tai työolosuhteissa on tunnistettu sitä uhkaavia tekijöitä. Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää keinoja, joilla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai palaamaan töihin pitkältä sairauslomalta toipumista vaarantamatta. Työterveysneuvottelussa voidaan myös auttaa työnantajaa puuttumaan työntekijän hyvinvointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin työpaikalla. Jos työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässään, voidaan etsiä ratkaisua hänen sijoittamisekseen uusiin tehtäviin. Käytännössä työterveysneuvottelussa voidaan sopia muutoksista tehtäviin, työprosesseihin, aikaan tai -ympäristöön. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyden edustaja(t). Työntekijän toiveesta neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu. Tietojen anto ja neuvonta Työterveys antaa työnantajalle ja työntekijöille tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työntekijöiden terveydestä. Tavoitteena on lisätä työkykyä edistäviä tietoja, taitoja ja hyviä toimintatapoja työpaikalla. Neuvonta voi koskea esimerkiksi työperäisiä sairauksia, työpaikalla esiintyviä terveyshaittoja, työyhteisön kehittämistä sekä terveellisiä ja turvallisia työtapoja. Neuvontaa annetaan yrityksen edustajalle ja työntekijöille yksilöllisesti tai ryhmissä. Neuvonta voi tapahtua osana työterveyden muita toimintoja tai tarpeen mukaan erillisenä toimintana. Työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus Työterveys arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, mitä ensiapuvalmiuksia työpaikalla tarvitaan, ja tekee suositukset esimerkiksi ensiapukoulutuksesta ja -välineistä.

13 13 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työperäinen sairaus ja ammattitauti Työterveys pyrkii ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tukemaan sairastuneen ihmisen työkykyä, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista. Työperäisiin sairauksiin kuuluvat ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden syntyyn työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta. Ammattitaudit on määritetty ammattitautilaissa. Niillä tarkoitetaan sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Kuntoutus Kuntoutusta harkitaan, kun ihmisen työkyky on heikentynyt eikä sen syytä ole pystytty ratkaisemaan työpaikalla. Kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, neuvontaa, koulutusta tai apuvälineiden tarjoamista. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus kuuluu työterveyden ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Vaikka itse kuntoutus tapahtuu usein työterveyden ulkopuolella, työterveys vastaa toimenpiteiden koordinoinnista niin, että työssä jatkaminen tai työhön paluu olisi mahdollista. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS on fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta, jota annetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa todetun vamman tai sairauden perusteella. Lääkinnällistä kuntoutusta käytetään esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa. AMMATILLINEN KUNTOUTUS tukee työntekijän mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. Sitä annetaan, kun ihmistä uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien kartoitusta, työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta tai apuvälineitä. TYÖKYKYVALMENNUS on Terveystalon palvelu tilanteisiin, joissa ihminen ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tai palaamaan nykyiseen työhönsä. Työkykyvalmennuksessa pyritään löytämään työntekijän kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa työelämässä pysymisen.

14 14 TYÖTERVEYDEN SANASTO Tilapäiset työjärjestelyt ja korvaava työ Kun ihmisen työkyky on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia. Työkyvyn palautumista voidaan tukea esimerkiksi työaikajärjestelyillä, rajaamalla työtehtäviä, säätämällä työkuormitusta tai lisäämällä joustomahdollisuuksia. Jos työntekijä ei voi sairauden tai tapaturman takia tehdä varsinaista työtään, hän voi väliaikaisesti tehdä työpaikallaan jotain muuta työtä. Se ei kuitenkaan saa haitata toipumista. Korvaava työ hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijälle korvaava työ on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin työkyvyttömyydestä saatava sosiaalietuus. Työnantajalle on parempi pitää työntekijä töissä kuin sairauslomalla. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan niin äkillisten kuin pitkäaikaissairauksien vaikutus työntekijän terveyteen ja työkykyyn kokonaisvaltaisesti. Työntekijälle sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyspalveluihin nopeuttaa hoidon aloittamista ja työhön paluuta. Jos työntekijällä on pitkäaikaissairaus, sen säännöllinen seuranta työterveydessä edistää hyvää hoitotasapainoa ja auttaa säilyttämään paremman työkyvyn. Työnantajaa sairaanhoitopalvelut helpottavat sairauspoissaolojen seurannassa ja työkyvyn tukitoimien käynnistämisessä mahdollisimman varhain. Lisäksi ne parantavat työterveyden mahdollisuuksia tukea työhön paluuta tehokkaammin. Palvelujen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan aina työnantajan kanssa. Palvelut sisältävät sairausvastaanotto- ja tutkimuspalveluita. Palvelut voivat sisältää myös erikoislääkäri-, leikkaus ja hoitotoimenpiteitä.

15 15 TYÖTERVEYDEN SANASTO 4. Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja raportointi Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä lankeaa suomalaisille organisaatioille iso lasku vuosittain. Työterveyden tavoitteena on pienentää tätä laskua ja lisätä työn tuottavuutta. Tässä osiossa avataan, mistä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannukset muodostuvat ja miten työterveyden vaikuttavuutta voidaan seurata.

16 16 TYÖTERVEYDEN SANASTO Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuosittain 5 15 työpäivän menetyksen työntekijää kohden. Euroissa kustannukset ovat vuosittain työnantajalle noin euroa työntekijää kohden ja kansantaloudelle noin kolme miljardia euroa. Sairauspoissaoloilla on välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksettu palkka ja sijaisen hankkimisen kustannukset tai maksetut ylityökorvaukset. Välilliset kustannukset liittyvät esimerkiksi organisaation tuotannon tai palvelujen häiriöihin tai laadun heikentymiseen. Tekemättömän työn kustannukset Tekemättömän työn kustannusten määrittely perustuu Terveystalo Kustannusanalyysiin. Tekemättömän työn kustannus saadaan, kun lasketaan yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveyteen. Vuonna 2013 tekemättömän työn kustannukset koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna olivat 4,5 5 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 3 13,5 prosenttia yrityksen vuotuisesta palkkasummasta tai euroa henkilötyövuotta kohden. Tehokkaalla työkykyjohtamisella Suomen yksityissektorilla voitaisiin säästää 1,3 miljardia euroa vuosittain. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset työeläkemaksut ja maksuluokka Työeläkemaksu on yksi työnantajan lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista, ja työnantaja perii siitä osan työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruuteen vaikuttaa työnantajan koko ja suurtyönantajalla myös maksuluokka, joka määräytyy toteutuneiden työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koon kasvaessa myös maksuluokan merkitys kasvaa. Siksi työnantaja voi vaikuttaa työeläkemaksuihinsa kehittämällä työhyvinvointia: mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää. Erityisen kalliiksi työnantajalle käy nuoren työntekijän työkyvyttömyyseläke, sillä työntekijän ikä vaikuttaa kustannuksiin. Kelan korvausluokat I ja II Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauksen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain jälkikäteen yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Työterveyden kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:

17 17 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös palveluilla, jotka eivät ole Kelakorvattavia. KORVAUSLUOKKAAN I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. KORVAUSLUOKKAAN II kuuluvat työterveyden lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työnantaja hakee korvauksia takautuvasti kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta, ja hakemuksessa esitetyt kustannukset perustuvat kirjanpitoon. Korvausta haetaan yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös työterveyspalveluilla, jotka eivät ole Kela-korvattavia. Esimerkiksi erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset korvataan vain silloin, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatioita arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Sairauspoissaolokorvausten maksaminen Kela maksaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa työsuhteen perusteella sairausajan palkkaa. Osasairauspäiväraha puolestaan maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa kokoaikaisen työsuhteen perusteella täyttä kokoaikatyön palkkaa. Sairauspäivärahan maksamisesta työnantajalle pitää olla sovittu myös työsuhteen ehdoissa. Sairauspäiväraha työntekijälle Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahaan voi saada 50 arki - päivän jatkoajan, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, mutta sairastuu uudelleen oltuaan töissä yli 30 päivää. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen, joka on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Työterveyden arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä tehdään viimeistään silloin kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. 90 sairauspäivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Työterveyden vaikuttavuus Työterveydellä täytyy olla hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Toiminnan täytyy olla lain mukaisesti suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työpaikka ja työterveyden palveluntarjoaja asettavat työterveystoiminnalle tavoitteet,

18 18 TYÖTERVEYDEN SANASTO jotka on määritetty työpaikan tarpeiden mukaan. Tavoitteet kirjataan työterveyden toimintasuunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Työterveyden menetelmät ovat vaikuttavia, kun ne edistävät terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisevät sairastumisia ja työkyvyttömyyttä. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että työterveyspalvelut on kytketty työpaikan omiin tavoitteisiin ja toimiin. Työterveyden vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla: toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja työterveyden omia toimintatapoja tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista asiakastyytyväisyyttä. Työterveyden raportointi Työterveyteen kertyy paljon tietoa henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä, työkykyriskeistä sekä niistä kertyvistä kustannuksista. Tietoa raportoidaan asiakkaalle yhdessä sovittujen mittareiden muodossa. Raportoinnin avulla voidaan tehostaa asiakasorganisaation henkilöstöriskien varhaista tunnistamista sekä toimenpiteiden oikea-aikaista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi raportit tukevat asiakasorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla mittareilla.

19 Ota yhteyttä: terveystalo.com/tyoterveys Konsernin katuosoite: Jaakonkatu 3 B, Helsinki Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min., matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/pihelu + 19,33 snt/min.

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Työkykyä parannetaan yhteistyöllä Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Kustannukset ja ansaintalogiikka Relevantteja kysymyksiä: Kuinka paljon yksikköhinnat ovat

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista

Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista Katriina Ahtee, työhyvinvointipalvelujen päällikkö, KM Uudista ja uudistu 28.9.2011 Terveystalon tutkimus 2011: Työurien pidentäminen Työnantajien

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö XAMKIN,

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Osasairauspäiväraha Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot