KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Transkriptio

1 1 KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Päivitetty: Milla Paasu, henkilöstöpäällikkö Agnes Poutiainen, työterveyshoitaja Rauni Räsänen, työfysioterapeutti Teemu Piirainen, työsuojeluvaltuutettu Arto Koskela, työsuojeluvaltuutettu Riitta Rosenius, työsuojeluvaltuutettu Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa x

2 2 Sisällys 1 TYÖPAIKKA Työpaikan perustiedot Työpaikan taustatiedot Oikeus työterveyspalvelujen käyttöön Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN TUOTTAJA TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTASUUNNITELMA LAKISÄÄTEINEN, EHKÄISEVÄ JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA, SISÄLTÄEN TYÖTAPATURMIEN HOIDON (KELA I) Asiantuntijoiden käyttö työterveyshuollossa Työpaikkaan kohdistuva lakisääteinen toiminta Työntekijään kohdistuva lakisääteinen toiminta TYÖTERVEYSPAINOTETTU SAIRAANHOITO JA MUU TERVEYDENHUOLTO (KELA II) TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA SEKÄ LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI... 15

3 3 1 TYÖPAIKKA 1.1 Työpaikan perustiedot KONTIOLAHDEN KUNTA Osoite: Keskuskatu 8, Kontiolahti/henkilöstöhallinto Puhelin , faksi Y tunnus Toimialaluokitus: Julkinen yleishallinto (84110) Tilikausi Työterveyshuollon yhdyshenkilö: henkilöstöpäällikkö Milla Paasu, puh: milla.paasu@kontiolahti.fi Tapaturmavakuutusyhtiö: Pohjola, PL 440, Pohjola Eläkevakuutusyhtiö: KEVA, PL 425, HELSINKI TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelupäällikkö: Milla Paasu, p Työsuojeluvaltuutetut: Arto Koskela, työntekijät, p arto.koskela@kontiolahti.fi Riitta Rosenius, työntekijät, p riitta.rosenius@kontiolahti.fi Teemu Piirainen, toimihenkilöt (esimiehet), p teemu.piirainen@kontiolahti.fi

4 4 1.2 Työpaikan taustatiedot Koko henkilöstön määrä on n. 650 henkilöä. Henkilökunta jakautuu hallinto-osastoon, sivistysosastoon ja tekniseen osastoon. Henkilöstöstä 80 % on naisia ja 20 % miehiä. a) Hallinto-osasto (keskushallinto, sosiaali- ja terveystoimen tilaus, elinkeino ja työllisyys) riskitekijöinä ovat: työn henkinen kuormitus, päätetyö, ajanhallintaan liittyvät riskit. b) Sivistysosasto (kasvatus- ja koulutoimen hallinto, vapaa-aika palvelut, yläkoulut, lukio, erityisopetus ja alakoulut, varhaiskasvatuspalvelut) riskitekijöinä ovat: työn henkinen kuormitus, päätetyö, ajanhallintaan liittyvät riskit, väkivallan uhka. c) Tekninen osasto (tekniset palvelut, kiinteistöpalvelut, vesihuolto, ravintohuolto, ympäristöpalvelut) riskitekijöinä ovat: työn fyysinen kuormitus, työn henkinen kuormitus, melu, tärinä, liuotinaineet, seka-altistus. Taulukko 2. Henkilötyövuodet osastoittain/tehtävittäin Muutos HLÖ HTV HLÖ HTV HLÖ HTV Hallinto Varhaiskasvatus Koulutus Vapaa-aika Tekninen Ympäristö Työllistetyt Kesätyöntekijät Yhteensä

5 5 1.3 Oikeus työterveyspalvelujen käyttöön Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä ja koskettaa koko henkilöstöä. Työterveyshuollon palveluna Kontiolahden kunta tarjoaa lisäksi maksuttomia sairaanhoitopalveluja henkilöstölle. Työterveyspalvelujen ja sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeutta ei kuitenkaan ole yli kuukauden kestävän palkattoman virkavapaan / työloman aikana (vuorotteluvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, opintovapaa tms. palkaton vapaa). Käyttöoikeuden rajoitus ei koske sairauslomalla olevaa työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäessä oikeus työterveyshuollon palveluihin päättyy eläkkeen astuessa voimaan. Peruuttamatta ja käyttämättä jätetystä vastaanottoajasta lähetetään lasku työntekijälle itselleen. Samoin lasku lähetetään henkilölle itselleen, mikäli hän on käyttänyt työterveyspalveluja edellä mainittujen käyttöoikeusohjeiden vastaisesti. Työterveyshuollon Kontiolahden toimipisteessä työskentelee yksi työterveyshoitaja, joka on paikalla pääsääntöisesti päivittäin. Työterveyslääkäreiden vastaanotto Kontiolahden toimipisteessä on pääsääntöisesti tiistaisin ja keskiviikkoisin. Työfysioterapeutti toimii Penttilässä josta käsin hän käy työpaikkakäynnit ja jossa (ainakin toistaiseksi) ottaa yksilöasiakkaat vastaan. Mahdollisesti jatkossa on vastaanotto Kontiolahdella tarpeen mukaan esim. kerran-kaksi kuukaudessa. 1.4 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Kontiolahden kunnassa on kunnanhallituksen hyväksymä varhaisen puuttumisen, tehostetun tuen ja pitkältä poissaololta palaavan tuen malli, TYÖVIRE-malli. Tavoitteena on, että työntekijän työkyky säilyy koko työuran ajan ja mahdolliset työkykyongelmat havaitaan riittävän ajoissa. Tässä mallissa on myös kuvattu sairauspoissaoloseurantaprosessi. Työvire malliin on liitetty sähköpostihälytykset mallin toimintatavan mukaisesti. Kontiolahden kunnassa on oma päihdeohjelma.

6 6 2 TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN TUOTTAJA JOENSUUN TYÖTERVEYS Kunnallinen liikelaitos Puhelin Faksi TOIMIPISTEET: Enon toimipiste, Kunnantie 2, Eno Heinävaaran toimipiste, Heinävaarantie 7, Heinävaara Joensuun toimipiste,, Kontiolahden toimipiste, Keskuskatu 24, Kontiolahti Pyhäselän toimipiste, Sähkötie 22, Hammaslahti Tuupovaaran toimipiste, Alatie 18, Tuupovaara Johtaja Työterveyshuollon erikoislääkäri Jari Korhonen puh jari.korhonen@jns.fi Työterveyslääkäri Pertti Lukkarinen pertti.lukkarinen@jns.fi Vastaava työterveyshoitaja Satu Myller puh satu.myller@jns.fi Työterveyshoitaja Agnes Poutiainen puh agnes.poutiainen@jns.fi Työfysioterapeutti Rauni Räsänen puh rauni.rasanen@jns.fi Muut asiantuntijat Työpsykologia: Työpsykologi Tanja Holopainen ja työpsykologi Laura Pajunen /Joensuun Työterveys, Tietotaito Group Ostopalveluna Näköergonomia: Specsavers Joensuu/SiTi Optiikka Oy Potilasasiamies Oksman Oiva puh: oiva.oksman@jns.fi

7 7 3 TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Toimintasuunnitelmakauden keskeisimmät työterveyshuollon tavoitteet 1. Organisaation muutosten hallinnan tukeminen - työyhteisöön tai yksilöön kohdistuva työpsykologin antama tuki (tietojen antaminen ja ohjaus) 2. Työpaikkaselvitysten vaikuttavuuden lisääminen toimintatapoja kehittämällä - riskienarvioinnin ja työhyvinvointikyselyn hyödyntäminen työpaikkaselvityksessä 3. Korvaavan työn toimintamallin tutuksi saattaminen ja jalkauttaminen 4. Kohdennetun työkykyä tukevan toiminnan tarpeen arviointi ja toteuttaminen - työfysioterapeutin työergonomiaohjauksen kohdentaminen ammattiryhmille, joissa tuki- ja liikuntaelinvaivat korostuvat (päivähoito, laitoshuolto, ruokahuolto) 4 LAKISÄÄTEINEN, EHKÄISEVÄ JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA, SISÄLTÄEN TYÖTAPATURMIEN HOIDON (KELA I) 4.1 Asiantuntijoiden käyttö työterveyshuollossa Työterveyshuollossa toimivat työterveyslääkärit ja hoitajat ovat ammattihenkilöitä. Työfysioterapeutit osallistuvat toimintasuunnitelmassa sovittuihin työpaikkaselvityksiin tarvittaessa asiantuntijoina ergonomisen selvityksen sekä työtilojen, -välineiden ja -kalusteiden suunnittelun osalta. Työfysioterapeuteille ohjataan asiakkaita lääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä lähtökohtana ennaltaehkäisevä / korjaava näkökulma. Työssä painottuu tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen yksilöllinen ohjaus ja neuvonta. Yksilökäynteihin on mahdollisuus liittää työpaikalla tapahtuva ergonomiakartoitus ja -ohjaus. Osatyökykyisen työntekijän selviytymistä kartoitetaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnilla suhteessa työhön. Työfysioterapeutit arvioivat osaltaan työntekijöiden kuntoutustarvetta ja osallistuvat kuntoutukseen liittyvään toimintaan ja seurantaan. Osana työssä jaksamisen arviointia / kuntoutuksen seurantana on mahdollista tehdä erilaisia fyysisen kunnon testauksia/ mittauksia: mm. polkupyöräergometritesti, kävelytesti, lihaskunnon testaukset, Firstbeathyvinvointianalyysi Tarvittaessa järjestetään Kelan hyväksymää ryhmäohjausta: ergonomiaohjaus tules-ohjaus

8 8 Työntekijöitä / viranhaltijoita kannustetaan työfysioterapeutin palveluiden hyödyntämiseen mahdollisten ergonomia-ongelmien poistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työfysioterapeutti suorittaa työnäkemiseen liittyvän erityistyölasimitoituksen (näyttöpäätelasit). Työpsykologille ohjataan työterveyslääkärin tai hoitajan suosituksesta, mikäli tarvitaan psykologin asiantuntemusta työkyvyn tukemiseksi tai arvioimiseksi, hoitovastuu säilyy työterveyshuollossa. Joensuun työterveyshuolto tuottaa työpsykologin palvelut omana toimintana tai ostopalveluna. Ohjauksen perusteet yksilökäynnille psykologinen työkyvyn arviointi psykologinen jatkohoidon arviointi terveystarkastuskäynnit/ tietojen antaminen ja ohjaus/ lähetteellä mm. seuraavissa tilanteissa o muutostilanteet työpaikalla o työyhteisön toimintaan liittyvät ongelmat o työuupumus o esimiestyön tukeminen o työpaikan sisäiset ristiriidat Ohjauksen perusteet suunnatulle työpaikkaselvitykselle Suunnattuun työpaikkaselvitykseen työpsykologille lähetteen laatii työterveyslääkäri tai hoitaja. työterveyshuollon työpaikkaselvityksen jatkotoimenpiteet, joita ovat o yhteistyöpalaverit henkilöstön eri ammattiryhmien kanssa o palauteluennot o haastattelut ja lomakekyselyt, raportointi o tietojen anto ja ohjaus Työpsykologipalveluiden käyttö työterveyshuollon ohjaamana (yksilökäynti max. 5 krt/ työntekijä tai viranhaltija). Työyhteisöä koskevasta työpsykologikonsultaation käytöstä on sovittava erikseen esimiehen ja henkilöstöpäällikön kanssa. 4.2 Työpaikkaan kohdistuva lakisääteinen toiminta Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitykset (työpaikkakäynnit) ovat pohja työterveyshuollon toiminnalle. Niillä selvitetään: työstä ja työpaikan sekä työyhteisön oloista johtuvat terveysvaarat ja haitat työssä käytettävät aineet ja laitteet, työmenetelmät ja niiden muutokset riskien pohjalta haittojen terveydellisen merkityksen arviointi

9 9 Työyksiköittäin laaditut haitta- ja vaaratekijäkartoitukset toimivat taustatietona työpaikkakäynneillä. Lisäksi käytössä on työterveyshuollon työpaikkakäyntien esitietolomake, jonka avulla kerätään tarpeellisia taustatietoja työn luonteesta, työpaikan olosuhteista ja erityispiirteistä ennen työpaikkakäynnin toteuttamista. Riskienarviointi on päivitetty kaikissa kunnan yksiköissä vuonna Arvioinnit on tullut päivittää vuosittain yksikköjen toimesta. Jatkossa riskienarviointi suoritetaan työpaikkakäynnin yhteydessä. Työpaikkakäynnit toteutetaan neljän vuoden välein osastoittain toimintasuunnitelman liitteenä olevan taulukon mukaisesti. (Liite 1) Pääsääntöisesti työpaikkaselvityksen toteuttaa työterveyshoitaja, tarvittaessa yhteistyössä työterveyslääkärin kanssa. Tarvittaessa käytetään työpaikkaselvityksissä ja työpaikkakäynneillä muina asiantuntijoina työfysioterapeuttia, työpsykologia, työhygieenikkoa tai muuta työterveyshuollon asiantuntijaa. Käynteihin osallistuu myös työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Työterveyshuolto osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämiin koulujen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin, jotka toteutetaan kolmen vuoden välein. Nämä tarkastukset yhdistetään jatkossa työterveyshuollon työpaikkaselvitysten kanssa. Työpaikkaselvitystiedot pidetään ajan tasalla tekemällä työpaikkakäyntejä työolosuhteiden muuttuessa ja muulloin tarpeen vaatiessa. Työpaikkakäyntejä tehdään myös ongelmien selvittämiseksi työyhteisötasolla ja yksilön ongelmatilanteissa TYÖVIRE-mallin mukaisesti. Työpaikkakäynnit tehdään yhdessä työnantajan edustajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan muistiot. Työpaikkaselvityksissä käytetään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia työmenetelmiä. Työyhteisölle voidaan tarvittaessa tehdä muun muassa Voimavarat työssä -kysely. Toimenpide-ehdotukset toimitetaan työpaikan lähimmälle esimiehelle, joka päättää tarvittavien toimenpiteiden toteutusaikataulusta, seurannasta ja vastuuhenkilöistä. Muistio toimitetaan myös kyseiselle työpaikalle, työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikkakäyntien muistiot saatetaan tiedoksi Kontiolahden kunnan yhteistyötoimikunnassa. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita työhygieenisten mittausten suorittamisessa esim. Työterveyslaitos Kuopio, Suomen Sisäilmakeskus Oy, muut asiantuntijalaitokset. (Käytetään pääsääntöisesti sisäilma-asioissa.) Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja toimivat ammattihenkilöinä työpaikkojen riskien kartoittamisessa. Työterveyshuolto osallistuu tarpeen mukaan uusien työtilojen suunnittelutyöhön.

10 10 Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshuoltolaissa on määritelty työnantajan ja työntekijän velvollisuudet antaa tietoja. Työolojen terveyshaittoihin liittyvää neuvontaa ja opastusta annetaan työpaikkakäyntien yhteydessä sekä terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä. Tarvittaessa järjestetään ryhmämuotoista koulutusta työpaikalla esiintyvien tarpeiden pohjalta hyvän työterveyshuoltolain puitteissa ja Kelan korvausperiaatteiden mukaisesti. Ammattihenkilöiden lisäksi voidaan käyttää työterveyshuollon asiantuntijoita, kuten työfysioterapeutteja ja työpsykologeja. Kontiolahden kunta on savuton kunta. Työterveyshuolto tukee työntekijöiden savuttomuutta työterveyshuollon kontakteihin liittyvän neuvonnan ja ohjauksen avulla. Työnantaja tukee työntekijöiden lääke- ja nikotiinikorvaushoitoja erikseen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Ensiapuvalmiuden ylläpito ja työtapaturmien ehkäisy Työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat ensiapuvalmiuden tarpeen työolosuhteiden vaara- ja haittatekijöiden perusteella yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyshenkilöstö osallistuu esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työpaikan ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Joensuun Työterveys järjestää ensiapukoulutusta resurssiensa mukaan. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia palvelujen tuottajia ensiapukoulutuksen järjestämisessä. Ensiapu I (16 tuntia) Työpaikan ensiavun kertauskurssi (8 tuntia) Hätäensiapu (4 tuntia) Työterveyshenkilöstö pyrkii toiminnassaan ennaltaehkäisemään tapaturmia antamalla työntekijöille tietoa tapaturmavaaroista ja osallistumaan pyydettäessä muuhun tapaturman vastaiseen toimintaan työpaikalla yhteistyössä työsuojelun kanssa. Työssä tapahtuneiden kriisitilanteiden jälkihoito Työterveyshuolto tarjoaa yksilöllistä kriisiapua tilanteissa, joissa on tarve helpottaa työntekijää toipumaan traumaattisesta kokemuksesta ja nopeuttaa työkyvyn palautumista. Tarvittaessa työntekijä ohjataan eteenpäin avun saamiseksi. Resurssien mukaan järjestetään myös kriisinpurkumahdollisuutta ryhmätoimintana omana toimintana tai hankitaan se ulkopuoliselta palvelun tuottajalta Työhyvinvointia tukeva toiminta Perustana työhyvinvointia tukevalle toiminnalle on Kontiolahden kunnan TYÖVIRE-malli, joka sisältää myös ohjeet ja toimintamallin sairauspoissaolojen seurantaan. Työhyvinvointia tukevan toiminnan tavoitteena on henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, työperäisten sairauksien ehkäiseminen sekä työyhteisöjen toimivuuden varmistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään yhteistyössä työterveyshenkilöstön, esimiesten, henkilöstöhallinnon, työsuojelu- ja luottamushenkilöstön kanssa. Työterveyshuollon tehtävänä on osaltaan huolehtia, että työkykyä edistävät ja tukevat toimet käynnistetään mahdollisimman varhain.

11 11 Kuntoutukseen ohjaaminen on työterveyshuollon jatkuvaa toimintaa, samoin kuin siihen liittyvä yksilö- ja ryhmäseuranta. Yhteistyössä työnantajan kanssa voidaan anoa työpaikan omia TYK- kuntoutuskursseja sekä Kelan muita mahdollisia kuntoutuksia. Työterveyshuolto ohjaa myös muihin mahdollisiin kuntoutuksiin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutuksen jälkeen työtekijöiden työkykyä moniammatillisesti yksilöllisesti ja sovitusti myös ryhmämuotoisesti. Työfysioterapeuteille ohjataan asiakkaita lääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Etenkin alaselkäoireisten henkilöiden ohjaamiseen panostetaan. Työpaikan ergonomiaa kehitetään osallistumalla työn ja työympäristön suunnitteluun ja/tai korjaamiseen, niin että sillä saadaan tuettua työntekijöitä ja työnantajaa omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä yksilöiden ja työpaikan työterveydelle ja turvallisuudelle. Samalla kehitetään työtä ja työolosuhteita ja pyritään ennaltaehkäisemään terveysvaaroja ja haittoja. 4.3 Työntekijään kohdistuva lakisääteinen toiminta Työterveyshuollossa toimivat ammattihenkilöinä työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. Tarvittaessa käytetään asiantuntijana työfysioterapeuttia ja työpsykologia. Terveystarkastukset Terveystarkastukset tehdään pääosin työterveyshoitajan toimesta. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti tehdään työterveyslääkärin tarkastuksia. Tarvittaessa ohjataan työfysioterapeutille tai työpsykologille. Työpsykologin terveystarkastukseen ohjataan lähetteellä ja taustalla on työhön liittyvät kuormitustekijät.(liite 2. Terveystarkastusten sisältö, liite 3. ammattikohtaiset terveystarkastukset) a) Alku- ja tulotarkastukset Esimiehet ohjaavat uudet työntekijät sekä alku- että tulotarkastuksiin Alkutarkastuksia tehdään sijoitettaessa työntekijää tehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai tapaturmavaaraa tai työtehtävien muutoin sitä edellyttäessä mm. melu, yötyö, biologiset altisteet, kemialliset altisteet. Alkutarkastuksesta työterveyshenkilöstö antaa kirjallisen soveltuvuuslausunnon työntekijälle (Kuntalomake 8446:98, Lausunto terveystarkastuksesta) ja hän toimittaa sen esimiehelleen. Alkutarkastuksen tavoitteena on: selvittää työntekijän terveydentila arvioida terveydellisin perustein työntekijän soveltuvuus työtehtäväänsä. Ammattikohtaisten terveystarkastusten määrittely erillisellä liitteellä; siivoustyö, elintarviketyö, melutyö, tekninen henkilöstö, työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka. (Liite 2)

12 12 Jos henkilö ei sijoitu edellä kuvattuihin tehtäviin, joissa on erityinen sairastumis- tai tapaturmavaara eli jos hänelle ei tehdä alkutarkastusta, esimiehet ohjaavat uuden työntekijän tulotarkastukseen. / Tulotarkastuksissa selvitetään henkilön terveydentila ja annetaan tietoa ja ohjausta työolosuhteista. Tulotarkastus tehdään jo ennen työn aloittamista, mikäli sitä on edellytetty valintapäätöksessä. Muussa tapauksessa esimies ohjaa työntekijän tulotarkastukseen viimeistään viiden (5) kuukauden kuluttua työn alkamisesta. Terveystarkastukseen käytetty aika (ei matka aika) on työaikaa. b) Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä esiintyvän altisteen vaikutuksesta. Määräaikaistarkastukset pohjautuvat työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta säädettyihin lakeihin ja asetuksiin sekä työpaikkaselvityskäynneillä todettuun altisteeseen ja siitä arvioituu tarkastustarpeeseen. Esimies ilmoittaa työterveyshoitajalle ne työkohteet, joissa käyttöön on otettu uusia työntekijöiden terveyttä vaarantavia aineita. Esimies ilmoittaa työterveyshoitajalle ne henkilöt, jotka työskentelevät kyseisissä työkohteissa. Esimies toimittaa työterveysasemalle käytössä olevista aineista käyttöturvallisuustiedotteet. Työterveyshoitaja kutsuu työntekijät lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin. Ammattikohtaiset lakisääteiset määräaikaistarkastukset on esitetty erillisellä liitteellä. (Liite 2) Terveystarkastukseen käytetty aika (ei matka aika) on työaikaa. c) Muut terveystarkastukset Terveystarkastusten kohdentaminen henkilöstöön työyhteisöittäin määritellään tämän työterveyshuollon toimintasuunnitelman liitteen mukaisessa taulukossa (liite1). Toteutetaan osastoittain tehtävien työpaikkaselvitysten yhteydessä. Tarkastuksessa seurataan työntekijän fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä selvitetään ja seurataan työntekijän elämäntapavalintoja ja rohkaistaan terveyttä edistäviin valintoihin. Lisäksi havainnoidaan mahdollisimman varhain terveydentilan muutokset, alkavat sairaudet ja merkit jaksamisongelmista ja työkyvyn laskusta sekä ohjataan tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen. Tarvittaessa tehdään arvio työkyvystä tai kuntoutustarpeesta. Työntekijöiden terveydentilan työ- ja toimintakyvyn seurantatarkastukset suoritetaan työyhteisöllisesti. Tällöin terveystarkastukseen käytetty aika (ei matka aika) on työaikaa. Tarvittaessa henkilöstöllä on myös mahdollisuus varata itse aika terveystarkastukseen (ei työnantajan aloitteesta). Tällöin tarkastukseen käytetty aika ei ole työaikaa. Terveystarkastusten perusteella tarvittaessa käynnistetään työkykyä tukevia toimenpiteitä tai ohjataan kuntoutukseen.

13 13 Työkyvyn arviointi ja seuranta Työterveyshuoltolaissa on määritelty työterveyshenkilöstön tehtäväksi vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan sekä työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen huomioiden työntekijän terveydelliset edellytykset. Tätä työterveyshuollossa toteutetaan moniammatillisesti. Edellä mainitun lain perusteella työntekijällä on oikeus myös pyytää työterveyshuoltoa tekemään perustellusta syystä työkuormituksestaan selvitys. Mikäli työntekijällä on vaikeuksia selviytyä entisessä työssään, työntekijä itse voi hakeutua tai esimies voi ohjata hänet työterveyshuoltoon työkyvynarviointiin. Työterveyshuolto noudattaa Kontiolahden kunnan päihdeohjelmaa ja hoitoonohjaussopimusmallia. Esimiehet ohjaavat päihdeongelmaisen työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolle tarvittaessa. Työterveyshuolto noudattaa Kontiolahden kunnan TYÖVIRE-mallin mukaista toimintamallia. Mallin mukaisesti pyritään tukemaan henkilön työkykyä ja voimavaroja ja löytämään sopivat toimintaedellytykset työssä selviytymiselle yhteistyössä muun muassa esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä työsuojeluvaltuutettujen että luottamusmiesten kanssa. Muutoinkin työterveyshuollon tavoitteena on seurata yhteistyössä työnantajan kanssa henkilöstön sairastavuutta ja jaksamista sekä käynnistää tukitoimet riittävän ajoissa. Työkyvyn arviointiin kuluva aika on työaikaa, mutta siitä seuraavat toimenpiteet ovat omaa aikaa. Rokotukset Yleiset rokotukset annetaan työterveyshuollossa Jäykkäkouristus-kurkkumätä, Tetanus-d rokotteen tehostaminen (10 v. välein) MPR-rokote Työn vuoksi tarpeelliset rokotukset Vuodeosastolla ja vastaanotolla työskentelevät laitoshuoltajat: B-hepatiittirokotus Vesihuoltolaitoksella työskentelevät työntekijät: A-hepatiittirokotus Liikuntapaikkojen hoitajat: A+B hepatiittirokotus Työmatka ulkomaille: Rokotusoppaan mukaan (A-hepatiitti, A+B-hepatiittirokotus) Ulkomaille tehtäviin työmatkoihin liittyvät tarpeelliset rokotukset kustantaa työnantaja, muut ulkomaanmatkoihin liittyvät rokotukset työntekijä kustantaa itse. Muut työnantajan tarjoamat rokotukset ilmainen kausi-influenssarokotus opetushenkilöstölle Itsehoitopiste Joensuun Työterveyden tiloissa Penttilänkadulla on itsehoitopiste. Sen tavoitteena on tietojen antaminen ja ohjaus sekä oman itsehoidon tukeminen monipuolisine tarjontoineen.

14 14 5 TYÖTERVEYSPAINOTETTU SAIRAANHOITO JA MUU TERVEYDENHUOLTO (KELA II) Työterveyspainotetulla sairaanhoidolla tarkoitetaan työterveyshenkilöstön toteuttamaa sairaanhoitoa, jossa taustalla on tieto asiakkaan työstä, työyhteisöstä ja työpaikan yhteistyöverkosta. Joensuun Työterveys täydentää sairaanhoidonlääkäripalvelujen tuottamista käyttäen erikseen laaditun sopimuksen mukaan ostopalvelulääkäreitä. Joensuun Työterveyshuolto ostaa erikoislääkäripalveluja liittyen työntekijöiden työ- ja toimintakykyarviointeihin. Hoitovastuu säilyy työterveyshuollon lääkärillä. Työterveyspainotettu sairaanhoito sisältää työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antaman hoidon tarpeen arvioinnin, hoidon, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimukset ja ultraäänitutkimukset ja muut tarvittavat perustutkimukset ja toimenpiteet (hoitovastuu on työterveyslääkärillä). Tarvittaessa ohjataan erikoislääkärin konsultaatioon (maksusitoumus). Joensuun Työterveyden työterveyslääkärin lähetteellä magneettikuvaus alkaen (maksusitoumus). Kriteereistä on erillinen ohje. Avosairaanhoitoon ei sisälly gynekologiset tutkimukset, luomien, pattien, kynsien tai syylien poistot. Ko. hoidot toteuttaa perusterveydenhuolto. Laboratoriotutkimukset otetaan Joensuun Työterveyden palveluesitteen mukaisissa näytteenottopisteissä. Työnantajan järjestämillä sairaanhoitopalveluilla tuetaan kokonaisterveyden ja työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä sekä työperäisten sairauksien mahdollisimman varhaista toteamista ja hoidon käynnistämistä. Tavallisten kansantautien osalta työterveyshuollon tehtäviin kuuluu hoidon tarpeen arviointi, tutkimus ja hoidon aloitus. Hoitotasapainon saavuttamisen jälkeen asiakas siirretään perusterveydenhoitoon ylläpitohoitoon ja seurantaan. Päihdeasioiden tutkimus ja hoito sekä tarvittava hoitoonohjaus Työterveyshuolto toimii Kontiolahden kunnan päihdeohjelman mukaisesti. Päihdeasioiden hoitamisen lisäksi työterveyshuolto käyttää Audit-mittaria terveystarkastuksissa, antaa tietoa ja ohjausta ja ohjaa tarvittavaan hoitoon. Sairasvastaanotto Joensuun työterveyden toimipisteissä ajanvarauksella Joensuun työterveyden Penttilän toimipisteessä toimii sairasvastaanotto ajanvarauksella. Ajanvaraus lääkäreiden vastaanotoille arkisin klo numerosta ja työterveyshoitajien vastaanotoille numerosta tai nettiajanvarauksen kautta. Kon-

15 15 tiolahden toimipisteessä sairasvastaanotto toimii myös ajanvarauksella, samasta numerosta. Sairasvastaanottoaikoja varataan joka päivälle. Sairausloman myöntäminen Kontiolahden kunnassa Kontiolahden kunnassa on sairauspoissaolojen myöntämisessä seuraava käytäntö 1. Esimiehen luvalla 1-5 pv. Poissaolosta tulee sopia henkilökohtaisesti (tekstiviesti ei käy). 2. Työterveyshoitajan lausunto/todistus 1-7 pv 3. Työterveyslääkärin lausunto/todistus yli 7 päivää kestävä sairauspoissaolo 6 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA SEKÄ LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Työterveyshuolto tekee yhteistyötä (esim. työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, erillisselvitykset, riskien arviointi, yksilöön kohdistuvat toimenpiteet) työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuolto on mukana tarvittaessa työsuojelutarkastuksissa. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana sisäilmatyötyöryhmän kokouksiin. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan yhteistyötoimikunnassa vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä osavuosikatsausneuvotteluissa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon vierailujen yhteydessä kunnan johtoryhmässä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Työterveyshuolto tekee asiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden pohjalta arvioidaan toimintaa. Joensuun Työterveydellä on laatukäsikirja. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kontiolahdessa / 2015 Jere Penttilä Kunnanjohtaja, Kontiolahden kunta Jari Korhonen Johtaja, Joensuun Työterveys Liitteet: Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit osastoittain Liite 1 Terveystarkastuksen sisältö Liite 2 Ammattikohtaiset terveystarkastukset Liite 3 Tietoja toiminnan toteuttamisesta Liite 4

16 16 Liite 1. TYÖPAIKKASELVITYKSET JA TERVEYSTARKASTUKSET Kohde Toteutuminen Seuranta TYÖPAIKKASELVITYKSET JA TERVEYS- TARKASTUKSET 2016 Varhaiskasvatuksen hallinto Heramon päiväkoti Kulhon päiväkoti Lehmon päiväkoti Mäntytien päiväkoti Onttolan päiväkoti Paiholan päiväkoti Peltosirkun päiväkoti Päivänpaisteen päiväkoti Erilliseskarit (useita toimipaikkoja) Ryhmäperhepäivähoito Jakokosken koulu (vain työpaikkaselv.) Selkien koulu (vain työpaikkaselv.) Varparannan koulu (vain työpaikkaselv.) Kontiolahden lukio (vain työpaikkaselv.) TYÖPAIKKASELVITYKSET 2017 Sivistysosaston hallinto sekä kulttuuri ja vapaa-aika hallinto Kulttuuri ja vapaa-aika, liikunnan ohjaajat Kontiolahden koulu Ahokkalan koulu Kulhon koulu Kylmäojan koulu TERVEYSTARKASTUKSET 2017 Sivistysosaston hallinto sekä kulttuuri ja vapaa-aika hallinto Kulttuuri ja vapaa-aika, liikunnan ohjaajat Perhepäivähoitajat Kiinteistönhoitajat Laitoshuoltajat Liikuntapaikkojen hoitajat ja kunnossa-

17 17 pitotyöntekijät Vesihuollon henkilöstö TYÖPAIKKASELVITYKSET 2018 Kirkonkylän koulu Lehmon koulu Onttolan koulu Teknisen osaston hallinto ja ympäristöpalvelut (virasto II) Laitoshuolto Kiinteistöhuolto Liikunta- ja yleisalueiden hoito Vesihuolto TERVEYSTARKASTUKSET 2018 Koulujen ja lukion henkilöstö Teknisen osaston hallinto ja ympäristöpalvelut (virasto II)

18 18 Liite 2. TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖ Työolosuhdekartoitus, riskien arviointi työhyvinvointi, työnhallinta, työergonomia työn fyysinen kuormitus ja henkinen kuormitus Terveydentilan kartoitus ja terveydentilan edistämissuunnitelma elintottumukset ja terveystottumukset (ruokailutottumukset, liikuntakäyttäytyminen, tupakointi, alkoholi, elämänhallinta) koettu terveydentila työkyky- ja kuntoutustarve sairaudet, oireet ja toteutettu itsehoito Tutkimukset ja mittarit pituus, paino, painoindeksi vyötärön ympärysmitta verenpaine ja pulssi kuulontutkimus näön tutkimus. Tarvittaessa ohjaus optikolle / silmätautien erikoislääkärille työkykyindeksi (TKI) audit-päihdekysely tarvittaessa l oppuunpalamis-indeksi (BBI) laboratoriotutkimukset -pieni verenkuva -rasvapaketti (kokonaiskolesteroli, hyvä kolesteroli, huono kolesteroli, triglyseridit -verensokeri - tarvittaessa maksakoe,sydänfilmi Muu rokotukset (rokotusohjelman mukaan) ohjaus ja neuvonta yksilöllinen palaute työperäiseen sairauteen viittaavat oireet työkykyyn vaikuttavat sairaudet kuntoutustarpeenarviointi työterveyslääkärin terveystarkastus tai työfysioterapeutin terveystarkastus tarvittaessa terveystarkastuksessa havaittujen poikkeavien löydösten vuoksi asiakas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Mikäli työ on luokiteltu erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi: muut laboratoriotutkimukset työn altisteiden/ riskien perusteella esim. liuotinaineet muut erikseen sovittavat röntgentutkimukset työn altisteiden /riskien perusteella (esim. Tb- altistus)

19 19 Liite 3. AMMATTIKOHTAISET TERVEYSTARKASTUKSET 1. Siivoustyö (laitoshuolto) - alkutarkastus tehdään kaikille siivoustyötä tekeville - määräaikaistarkastus kolmen vuoden välein 2. Elintarviketyö (ravintohuolto) - alkutarkastus tehdään kaikille elintarviketyöntekijöille - määräaikaistarkastus 1 5 vuoden välein 3. Melutyö - alkutarkastus tehdään kaikille - määräaikaistarkastus: neljän vuoden ajan vuoden välein, sen jälkeen kolmen vuoden välein 4. Teknisen viraston terveystarkastukset (vesi- ja kiinteistöhuolto, liikunta- ja yl.alueet) - alkutarkastus tehdään kaikille työntekijöille työsuhteen alkaessa - määräaikaistarkastukset 1-3 vuoden välein 5. Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka - alkutarkastuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että henkilö on ominaisuuksiltaan työhön sopiva - määräaikaistarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein 6. Terveystarkastukset työstä pois siirryttäessä - terveystarkastus työstä pois siirryttäessä tehdään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneille työntekijöille työsuhteen päättyessä, mikäli edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut yli vuosi

20 20 Liite 4. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötaso x Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelma x Vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn edistämisen suunnitelmia tehdään x Kuntoutussuunnitelmia tehdään Työpaikkataso x Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia x Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan x Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki käytössä x Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat käytössä LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arviointi ja seuranta x Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä x Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista x Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä x Työperäisiä (tapaturma/ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia x Työntekijöiden sairauspoissaoloja x Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) x Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista x Asiakastyytyväisyyttä