ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 6/05/1 Dnro PSY-2003-Y-190 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 6/05/1 Dnro PSY-2003-Y-190 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo Joukamon Lohi Ay Tauriaisentie KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Rakentaminen...5 Veden johtaminen ja pohjaveden otto... 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Ruokintatapa ja rehun käyttö... 6 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 6 Polttoaineet... 6 Veden käyttö laitoksella... 6 Jäteveden puhdistus... 6 Kaatopaikka ja varastointi... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu ja tärinä... 8 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Veden laatu... 9 Vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalatalous Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Vesilain mukainen intressivertailu TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Kalataloudelliset velvoitteet LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja mielipiteet Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 13

3 3 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Kuusamon kalastusalue Joukamon kalavesien osakaskunta AA (Multikallio RN:o 51:3, Kuusamo Lämsänkylä) Hakijan kuuleminen ja selitys Neuvottelut ja tarkastukset Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin ja maaperään Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 27

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Joukamon Lohi Ay on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Joukamon kalankasvatuslaitoksella siten, että -laitokselle johdettava vesimäärä on 800 l/s (voimassa olevassa luvassa 0,5 m 3 /s välisenä aikana ja 0,3 m 3 /s muuna aikana) -käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa -kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna kg kirjolohta vuodessa Kalalaitoksen tontilla olevan asuinrakennuksen yhteyteen rakennetussa perkaamossa perataan kalaa kg vuodessa, johdetaan syntyvät verivedet(12 m 3 /v) ja muut jätevedet kahden sakokaivon ja imeytyskentän kautta maaperään. Sakokaivot tyhjennetään kerran vuodessa kynnöspeltoon tai kompostiin. Perkausjätteet (8000 kg/v) ja kuolleet kalat (30-50 kg/v) viedään läheiselle kettutarhalle rehuksi ja osa kompostoidaan. Perkauksessa käytetään porakaivon vettä 70 m 3 /v. Tyhjät rehusäkit (200 kg/v) poltetaan pienissä erissä laitoksella. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuusamon kaupungin Lämsänkylässä Kassanajoen varressa. Laitos sijaitsee kokonaan tilalla Maikku RN:o 8:2, jonka omistavat Jyri Heiskanen ja Silja Heiskanen. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Milloin vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Saman asetuksen 1 :n 10 c) kohdan perusteella ympäristölupaa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia (1195/1996).

5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 5 Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 59/74/II myöntänyt Joukamon Lohelle luvan kalanviljelylaitoksen rakentamiseen. Joukamon Lohen omisti Jyri Heiskasen isä Eero Heiskanen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on merkinnyt Jyri ja Mirjami Heiskasen jätekuljetuksen jätetiedostoon. Kerättävät ja kuljetettavat jätteet ovat lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyviä jätteitä 500 kg/v ja sakokaivolietteitä kg/v. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupayksikön antaman päätöksen mukaan kalankasvatustoiminnalle on haettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta mennessä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Kuusamon kaupungin kaavaviranomaisen päivätyn lausunnon mukaan alueella ei ole vahvistettua kaavaa eikä muita maankäytön suunnitelmia. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruokakalaksi kolmen kesän aikana. Kalat ovat laitoksessa talvien yli. Kalat ruokitaan käsinruokintana. Perkaamossa perataan oman laitoksen kaloja. Vesilain mukainen toiminta Rakentaminen Joukamon Lohen laitoksen nykyiset maavaraiset kasvatusaltaat (3 kpl) ja muut rakenteet on tehty 1980-luvun alkupuolella. Altaiden ylä- ja alapäässä on kalojen karkaamisen estävät sihtirakenteet. Laitoksen käyttämä vesimäärä säädetään ja mitataan tulokanavassa olevalla säätö- ja mittapadolla. Kasvatusaltaista vesi johdetaan selkeytysaltaaseen, jonka pinta-ala on 1350 m 2 ja tilavuus 1400 m 3. Selkeytysaltaassa on lietteen laskeuttamiseksi lietetaskut. Selkeytysaltaasta liete pumpataan lähistöllä olevaan 20 x 20 m lietealtaaseen. Rakenteita on uusittu vuosien varrella tarpeen mukaan luvulla rakennetut maa-altaat eivät ole enää käytössä.

6 Veden johtaminen ja pohjaveden otto 6 Joukamon laitokselle saadaan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan johtaa vettä Kassanajoesta 0,5 m 3 /s välisenä aikana ja 0,3 m 3 /s muuna aikana sekä johtaa käytetty vesi välittömästi laitoksen alapuolella Välijärveen. Vedenotto tapahtuu vapaana virtauksena Kassanajoesta. Kasvatuksessa käytetty vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta Välijärveen. Asuintalon yhteyteen rakennettuun perkaamoon otetaan vesi omasta porakaivosta (70 m 3 /vuosi). Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Ruokintatapa ja rehun käyttö Ruokinnalle, käytettävän rehun määrälle tai laadulle ja kasvatettavalle kalamäärälle ei ole vesioikeuden päätöksessä asetettu rajoitteita. Ainoastaan keinorehun yliannostusta tulee välttää. Kaloja ruokitaan käsinruokintana. Kaloja ei ruokita talvella. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksella kasvatetaan kirjolohta tehdasvalmisteisella kuivarehulla ruokakalaksi kolmessa maavaraisessa altaassa, joiden yhteispinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Vuosina kasvatuksessa käytettiin rehua kg, keskimäärin kg/v ja rehukerroin on ollut 1,2 1,54, keskimäärin 1,46. Vuosina laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg/v, keskimäärin kg. Kalojen mäti otetaan perkauksen yhteydessä talteen ja myydään tuotteina. Kalat ovat kaikki naaraita, joten mädin talteenotto vähentää perkausjätemäärää. Polttoaineet Toiminnassa ei muodostu mineraaliöljypohjaisten tuotteiden jätteitä. Veden käyttö laitoksella Vesi otetaan maavaraisella kanavalla ja johdetaan mitta- ja säätöpadon kautta sihtipadon läpi kasvatusaltaaseen 1 ja sieltä sihtipatojen läpi rinnakkain oleviin kasvatusaltaisiin 2 ja 3, joiden alapäässä olevien sihtipatojen kautta vesi johdetaan lietetaskuilla varustettuun selkeytysaltaaseen ja sen alapäässä olevan pohjapadon yli Välijärveen. Käyttövettä ei erikseen puhdisteta. Jäteveden puhdistus Kalojen ulosteita ja rehua sisältävä kiintoaine laskeutuu laitoksen alapäässä olevaan selkeytysaltaaseen, josta laskeutunut liete poistetaan imuruoppaajalla kaksi kertaa kasvukaudessa. Liete pumpataan lietealtaaseen, jossa se laskeutuu ja selkeytynyt vesi imeytyy maahan. Liete, jota muodostuu

7 7 kasvukaudessa kuivuneena noin 500 kg, ajetaan kynnöspellolle kerran vuodessa. Perkaamon jätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta pellolla olevalle imeytyskentälle. Se on nykyisin tukkeutunut. Sakokaivoista liete poistetaan kerran vuodessa ja kuljetetaan kynnöspeltoon tai kompostoidaan. Kaatopaikka ja varastointi Laitoksella ei ole omaa kaatopaikkaa. Kuolleet kalat ja perkausjätteet toimitetaan kettutarhayrittäjälle ja osa kompostoidaan. Perkaamon sakokaivojätteet viedään kynnöspeltoon tai kompostiin. Kuivarehu varastoidaan katetussa varastossa. Liikennejärjestelyt Liikenne laitokselle tapahtuu Lämsänkylän maantien ja Tauriaisen paikallistien kautta. Raskaampi liikenne liittyy kalojen tuontiin keväällä, rehun tuontiin kesällä ja syksyllä sekä perattujen kalojen kuljetukseen markkinoille. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Kasvatuksesta tulevat uloste- ja rehujäämät otetaan talteen selkeytysaltaasta lietteenpoistolla kaksi kertaa kasvukaudessa. Perkaamon jätevedet johdetaan kahden sakokaivon ja imeytyskentän jälkeen maaperään. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei ruokita. Perkaushallin jätevedet johdetaan sakokaivoihin ja maaperäimeytykseen. Vuoden 2003 kasvukauden fosforikuormitus vesistöön oli keskimäärin 1,09 kg/d eli kesä-syyskuulle yhteensä noin 132 kg. Keskimääräinen kasvukauden kuormitus on mittausten mukaan ollut vuosina kg fosforia. Vuodesta 1997 lähtien vesistöön johdetun veden kokonaisfosforipitoisuus on laskenut huomattavasti. Laitokselle tulevan veden fosforipitoisuus on myös laskenut, mutta hieman vähemmän kuin lähtevän veden. Kesän 2003 korkeahkot fosforipitoisuudet johtuvat erittäin pienistä

8 8 virtaamista, jotka aiheutuivat kuivasta ja lämpimästä säästä. Käytetyllä vedellä ei ole muuta käsittelyä kuin kiintoaineen laskeutus selkeytysaltaaseen. Hakemuksen mukaisesta kasvatettavan kalan (lisäkasvu kg/v) ja rehun ( kg/v) määrästä lasketun ainetaseen mukainen fosforikuormituksen määrä olisi koko vuodelle 245 kg. Kun otetaan huomioon oletettavasti saavutettava puhdistusteho (15 %) ja pieni kuormituksen jakautuminen varsinaisen kasvukauden ulkopuolelle (8 %), saadaan kasvukauden fosforikuormitukseksi noin 190 kg fosforia. Perattaessa syntyy verivesiä 12 m 3 vuodessa. Ne ja muut perkaamon jätevedet imeytetään 2 sakokaivon kautta pellolle imeytyskenttään. Sakokaivoihin kertynyt liete poistetaan kerran vuodessa ja viedään kynnöspeltoon tai kompostiin. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Perkaamon verivedet ja muut jätevedet johdetaan sakokaivokäsittelyn jälkeen pellolla olevaan imeytyskenttään. Toiminnasta ei ole vaaraa pohjavedelle. Päästöt ilmaan Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja tulevat traktorin ja autoliikenteen polttoaineista. Ajonopeudet laitosalueella ovat pienet ja mainittavaa pölyä ei muodostu. Lietteenpoistoista ei tule hajuhaittoja eikä perkaamotoiminnassa tai perkeiden käsittelyssä ole hajua muodostavia vaiheita. Melu ja tärinä Toiminta aiheuttaa vain vähäistä melua. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kuolleet kalat (noin kg vuodessa) toimitetaan naapurissa olevalle kettutarhayrittäjälle. Perkeitä syntyy asuintalon yhteyteen rakennetussa perkaamossa noin % perattavasta kalamäärästä eli kalakilon perkaamisesta 8000 kg. Perkausjätteet toimitetaan kettutarhayrittäjälle ja osa kompostoidaan. Muovisia rehusäkkejä jää jätteeksi noin 200 kg vuodessa ja ne poltetaan laitosalueella pieninä erinä. Säkeissä on merkintä, että ne voidaan hävittää polttamalla. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Joukamon Lohen kalalaitos sijaitsee Kuusamon kunnan itäosassa Lämsänkylässä Kemjokeen laskevan Joukamojärven alapuolella olevan Kassana -joen varrella (vesistö ). Joukamojärvi laskee myös toista laskureittiä, Syväjokea, joka yhtyy kalalaitoksen alapuolella olevassa Vuola-

9 9 järvessä Kassanajoesta tulevien vesien kanssa purkautuakseen edelleen Multijärveen johtavaan jokeen. Multijärven vedet purkautuvat valtakunnan rajan yli itään noin 3,5 km päässä Vuolajärven Luusuasta. Kassanajoen virtaamat ovat ylivirtaama HQ20 = 29,0 m 3 /s, keskiylivirtaama MHQ = 15,0 m 3 /s, keskivirtaama MQ = 5,5 m 3 /s, keskialivirtaama MNQ 2,0 m 3 /s ja alivirtaama NQ = 1,3 m 3 /s. Vesistössä ei harjoiteta vesiliikennettä muutoin kuin kalastuksen yhteydessä. Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Joukamon Lohi Ay:n ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Kalalaitoksen naapuritilalla lännen puolella on kettutarha. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Kalalaitoksen omistajat asuvat laitoksen tontilla. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys 200 metriä. Etäisyys perkaamosta naapuritilan päärakennukseen on 160 metriä. Kalalaitoksen purkukanavan etäisyys kesämökkiin on noin 330 metriä. Noin metrin etäisyydellä laitoksesta on lisäksi kaksi ainakin osittain asuinkäytössä olevaa taloa. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erinomainen tai hyvä. Alapuolisen Vuolajärven kokonaisfosforipitoisuus oli huhtikuussa matala ja noin kaksinkertainen laitoksen yläpuolisesta Joukamojärvestä valuvaan veteen nähden. Heinäkuussa Vuolajärven veden fosforipitoisuus oli edelleen hyvin matala, noin 6 µg/l ja elokuussakin vain 10 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus Vuolajärvessä oli kasvukaudella matalalla tasolla (1-9 µg/l), eikä siinä tarkkailutulosten mukaan ollut havaittavissa merkittäviä haitallisia kalalaitoksen vaikutuksia. Vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erinomainen tai hyvä sekä laitoksen ylä- että alapuolella. Eräät taloudet käyttävät Vuolajärven vettä talousvetenä. Aivan kalankasvatuslaitoksen välittömällä lähivesialueella Vuolajärvessä voi ajoittain ilmetä laitoksen fosfori- ja typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Normaalista poikkeavia kalojen makuhaittoja ei Vuolajärvessä ole havaittu. Vesiruttokasvi on muodostunut kalastukselle ongelmaksi niin Vuolajärvessä kuin yläpuolisessa Joukamojärvessä ja alapuolisessa Multijärvessäkin. Luonnollisesti laitoksen välittömässä läheisyydessä kasvusto hyötyy laitokselta tulevasta ravinteikkaammasta vedestä. Laitoksen toiminnalla ei ole kuitenkaan vesiruton yleisen lisääntymisen kanssa tekemistä, koska kas-

10 10 vusto on lisääntynyt voimakkaasti myös yläpuolisessa Joukamojärvessä ja laitoksen alapuolella parin kilometrin päässä Multijärvessä. Kalatalous Kalastusoikeuden haltijoita alueella ovat Joukamon kalastuskunta ja Metsähallitus. Kalastuskunnan esimiestä on haastateltu puhelimitse ja hänen mukaansa Vuolajärvessä kalastaa ympärivuotisesti 10 taloutta. Joukamojärvi-Vuolajärvi-Multijärvi muodostavat vesireitin, jossa tapahtuu esim. siian, muikun ja särjen vaellusta. Vuolajärvessä tärkein saalislaji on siika, jota kalastetaan eniten heti keväällä jäiden lähdön jälkeen sekä syksyllä vesien kylmetessä. Vuolajärven ja Multijärven välisellä alueella sijaitsee Multikoski, mihin kalastuskunta myy vuosittain viehekalastuslupia noin 300 kpl vuosittain. Lupamyynnin tulot käytetään siian, järvitaimenen ja järvilohen istutuksiin. Valtaosa istutuksista tehdään Joukamojärveen. Rantatilan omistajille osoitetun kalastustiedustelun mukaan tärkein kalastusaika Vuolajärvessä on kesäkuusta syyskuuhun. Tiedusteluun vastanneiden viiden kalastajan kokonaissaalis oli 424 kg. Siian osuus saaliista oli 36 % ja ahvenen 25 %. Harjusta, kirjolohta ja taimenta saatiin varsin vähän. Yleisimmin käytettyjä pyydyksiä olivat verkot ja heittovapa. Vastanneiden talouksien keskisaalis oli 85 kg/v. Vuolajärvi arvioitiin hyväksi tai tyydyttäväksi kalavedeksi. Muut kuormittavat toiminnat Haja- ja loma-asutuksen lisäksi Vuolajärveä kuormittaa kettutarha sekä maa- ja metsätalouden kuormitus. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Joukamon Lohi Ay:n vaikutusalueella ei ole suojelualueita. Laitoksen jätevesikuormituksella ei ole luonnonarvoja alentavaa vaikutusta. Vaikutus pintavesiin Tarkkailun tulosten mukaan kalalaitoksen vaikutukset eivät ulotu alapuolisen Vuolajärven (Välijärven) näytepisteelle. Kalalaitoksen purkukanavan välittömässä läheisyydessä lieviä vedenlaadun ja rantakasvillisuuden muutoksia voidaan kuitenkin luultavasti todeta. Aivan kalankasvatuslaitoksen välittömällä lähivesialueella Vuolajärvessä voi ajoittain ilmetä laitoksen fosfori- ja typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Normaalista poikkeavia kalojen makuhaittoja ei Vuolajärvessä ole havaittu. Kalastushaastattelun perusteella kalankasvatuslaitoksen vaikutus alapuoliseen kalastoon ja kalastukseen on vähäinen. Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on erinomainen tai hyvä.

11 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen 11 Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vähäistä pölyhaittaa voi muodostua liikenteen aiheuttamasta teiden pölyämisestä. Laitosalueella ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kaasujen, hajun tai pölyn leviämisenä. Hajuhaittaa ei aiheudu, koska kuolleet kalat kerätään ja viedään kettutarhalle. Melun ja tärinän vaikutukset Vesilain mukainen intressivertailu Vähäistä melua aiheutuu laitoksen liikenteestä ja rehun kuljetuksissa toimittajalta. Kalalaitoksen toiminnasta aiheutuu melua lietteenpoistossa käytettävien koneiden toimiessa. Tärinää ei aiheudu. Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toiminnasta työllistyviin henkilöihin (2,5 henkilöä) ja heidän talouksiinsa elinolosuhteiden parantumisena. Kalankasvatusyrityksen vieressä oleva kettutarha saa eläinten ruoaksi soveltuvaa edullista perkausjätettä. Kalalaitosta on hoidettu siististi ja varastoitavia tavaroita varten on riittävät tilat, joten toiminta ei aiheuta maisemallista haittaa. Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitos pitää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot. Virtaama mitataan laitoksen tulokanavasta. Päästötarkkailu Nykyiseen laitoksen jätevesien kuormitustarkkailuun kuuluu 8 näytekertaa (2 x kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa). Näytteet otetaan kokoomanäytteinä automaatilla ja näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori. Virtaama mitataan näytteenottoajankohtana laitoksen vedentulokanavasta.

12 Vaikutustarkkailu 12 Voimassa olevan vesistötarkkailuohjelman mukaan näytteet otetaan laitoksen alapuolisen Vuolajärven havaintopaikasta Väl 1. Näytteet esitetään otettavaksi kolme kertaa vuodessa (maaliskuu, heinäkuu, elokuu) vertikaalisina näytteinä. Vesistötarkkailun näytteistä analysoidaan happi, sähkönjohtavuus, kiintoaine, ph, väri, Kok-N, NO N, NH 4 -N, Kok-P, PO 4 -P, Fe ja klorofylli-a (kesällä). Laitoksella ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Hakemuksessa esitetään, että kalataloustarkkailua ei ole jatkossakaan tarpeen toteuttaa, vaan ennen seuraavaa lupahakemusta voidaan tehdä suunnitelmaan liitetyn kaltainen erillinen kalastusselvitys. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Poikkeustilanteita, joissa vakavampia ympäristöhaittoja olisi aiheutunut, ei laitoksella ole sattunut. Rakenteet ja toimintatapa on turvannut ympäristövahingoilta, eikä ole odotettavissa, että sellaisia sattuisikaan. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. Laitoksen kalavedenhoitotyönä on yläpuolisesta Joukamojärvestä nuotattu pois roskakalaa. Pyyntimäärä oli vuonna kg särkeä ja kg kiiskeä. Osakaskunta on maksanut saaliista 0,10 euroa kilolta. Tarkoitus on ryhtyä poistamaan roskakalaa myös laitoksen alapuolisesta Välijärvestä (Vuolajärvestä). Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus- tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty mm. voimassa olevalla vesioikeuden päätöksellä, suunnitelmakartalla laitoksen rakenteiden sijainnista, sekä selvityksellä lähietäisyydellä olevien tilojen sijainnista, rehukertoimesta,

13 13 käytetyistä rehumääristä, lietteenpoiston tehostamisesta, perkaamon vesien käsittelystä ja Vuolajärven vesistötarkkailusta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungille, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomaiselta ja Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmältä. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillissanomat-lehdessä. Muistutukset ja mielipiteet 1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä Joukamon Lohen nykyisessä luvassa vuodelta 1974 ei ole määritelty kuormitusrajoja, vaan rajoitetaan ainoastaan otettavan veden määrää. Laitos sijaitsee erittäin puhtaalla vesialueella. Hakemuksesta ei käy ilmi, mikä on Joukamon Lohen fosforikuormituksen osuus Kassanajoen fosforiainevirtaamasta. Kuormitustarkkailuraportin tuloksista laskemalla Kassanajoen keskivirtaamalla oli fosforikuormitus vuonna 2003 kasvukaudella noin 135 kg eli sen osuus kokonaisfosforivirtaamasta oli yli 20 %. Vuositasolla luonnontilainen fosforivirtaama olisi noin kg eli Joukamon Lohen osuus fosforin vuosivirtaamasta oli noin 8 %. Keskialivirtaamalla laskien kasvukauden luonnontilainen fosforivirtaama olisi ollut 180 kg, tällöin kalankasvatuslaitoksen osuus ko. ajanjakson fosforivirtaamasta olisi ollut 43 %. Näin ollen laitoksen merkitys välittömästi alapuolella sijaitsevan vesistön kuormittajana kasvukauden aikana on merkittävä. Vesistötarkkailutulosten perusteella vaikutusalue näyttäisi rajoittuvan laitoksen välittömään läheisyyteen. Hakemuksessa ei ole esitetty minkäänlaista arviota kuormituksen kehittymisestä tulevaisuudessa, vaikka tuotantoa suunnitellaan laajennettavan kaksinkertaiseksi nykyisestä ja rehun käyttö lisääntyisi lähes 70 %. Ylimalkaiset viittaukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämiseen eivät anna riittävää kuvaa toiminnasta. Yhteisen suomalais-venäläisen käyttökomission Suomen ryhmä edellyttääkin, että hakija täydentää hakemustaan selkeillä laskelmilla kuormituksen kehityksestä ja sen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, ovatko luvan myöntämisedellytykset olemassa. 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ruokintaan on käytetty kuivarehua viime vuosina keskimäärin kg vuodessa. Vedenkäyttöä on esitetty lisättäväksi Kassanajoesta siten, että otto olisi enintään 0,8 m 3 /s (nykyisin 0,5 m 3 /s ja muulloin 0,3 m 3 /s). Vesistötarkkailun perusteella kuormitusta ei ole voitu todeta alapuolisen vesistön muutoksina. Laitos ei kuitenkaan ole, vuotta 2003 lukuun ottamatta, päässyt lähellekään uusille maalaitoksille asetettuja tavoitteita fosforin

14 14 ja typen ominaiskuormituksen osalta tuotettua kalakiloa kohden. Myös rehukerroin on ollut huomattavan suuri vuotta 2003 lukuun ottamatta. Ympäristökeskus on katsonut, että toiminta ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Hakemusasiakirjoista ja esitetystä tarkkailuohjelmasta ei ole huomauttamista. Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ei voida ainakaan merkittävästi lisätä ennen kuin fosforin ja typen ominaiskuormitus pienenee ja rehukerroin saadaan laitoksella pysyvästi alennettua lähelle 1:tä. Lietteenpoistoa tulee tehostaa kuormituksen vähentämiseksi siten, että se tehdään vähintään kahden viikon välein. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 5 vuoden kuluttua, jolloin olisi mahdollista arvioida uudelleen tarkennetun rehunkäytön ja tehostetun lietteenpoiston vaikutuksia. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Vuosina kalojen lisäkasvu on ollut keskimäärin kg, rehunkäyttö kg ja rehunkäytön perusteella laskettu fosforikuormitus 198 kg. Rehunkäytön perusteella arvioitu kokonaisfosforikuormitus oli vuonna kg, kg ja kg. Nykyisen kuormituksen vaikutus näyttäisi olevan havaittavissa myös Vuolajärvessä, ainakin kun fosforikuormitus on yli 200 kg vuodessa. Mikäli laitoksella päästäisiin rehukertoimeen 1, olisi fosforikuormitus haetun mukaisella rehunkäyttömäärällä n. 245 kg vuodessa, millä voidaan arvioida olevan vaikutuksia myös Vuolajärven veden laatuun. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota Kassanan kanavan virtaamista eikä kalastosta. Nykyisen lupapäätöksen mukaan kanavan alivirtaama on 1,3 m 3 /s, josta haettu vesitys on yli 60 %. Yleisesti arvioidaan vesitystä tarvittavan n. 1 l/s sataa kalakiloa kohden, joten haetun kalamäärän kasvattamiseen riittänee pienempikin vesimäärä. Haetun suuruisen vesimäärän johtamiseen ei tule myöntää lupaa, etenkään kun hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä, ettei siitä aiheutuisi haittaa virtakutuisten lohikalojen poikastuotannolle. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen, koska kuormituksen voidaan arvioida olevan haittoja aiheuttavaa tasoa, ja kalastajat ovat jo nyt ilmoittaneet rehevöitymisen haittaavan kalastusta. Kassanan kanavan kalasto on selvitettävä, jotta voidaan arvioida kanavan virtaaman vähenemisen haittavaikutuksia. Tarkkailutietoja voidaan käyttää arvioitaessa toimenpidevelvoitteen tarpeellisuutta lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisena kalastustiedusteluna. Lisäksi on tehtävä selvitys Kassanan kanavan kalastosta. Laitokseen saadaan johtaa vettä enintään puolet Kassanan kanavan kulloisestakin virtaamasta. 4. Kuusamon kaupunki, ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan näyttää siltä, että Joukamon Lohen kalankasvatuslaitoksen vesistökuormitus ei ole liian suuri vastaanot-

15 15 tavan vesistön sietokykyyn nähden. Sen vuoksi laitokselle voidaan myöntää voimassaolevan luvan suuruinen oikeus ottaa vettä Kassanajoesta. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan laitokselle ei nyt tule myöntää voimassaolevaa lupaa suurempaa oikeutta ottaa vettä Kassanajoesta. Lautakunnan käsityksen mukaan asiaa voidaan harkita uudelleen sen jälkeen, kun laitoksen toiminnassa saavutetaan säännöllinen rehukerroin 1. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Joukamon Lohen kalanperkaamon jätevesien käsittely ei nykyisellään täytä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) vaatimuksia. Kalanperkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava em. asetuksen mukaiselle puhdistusteholle viimeistään kolmen vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulosta. Kuusamon kunnan yleiset jätehuoltomääräykset on hyväksytty valtuustossa ja ne ovat tulleet voimaan Määräysten 6 :n mukaan: "Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä polttaa paperia, pahvia, kartonkia, käsittelemätöntä jätepuuta sekä pieniä määriä poltettavaksi soveltuvia polyeteeni- ja polypropeenimuoveja. Muiden jätteiden poltto on kielletty." Haetun tyyppisessä toiminnassa syntyvän jätemuovin määrä on enemmän kuin pieni, joten tyhjien rehusäkkien hävittäminen polttamalla kiinteistöllä ei ole jätehuoltomääräysten mukaan sallittua, eikä muutoinkaan suotavaa. Ympäristölautakunta edellyttää, että lupaa hakevan laitoksen jätehuolto toteutetaan myös käytöstä poistettujen rehusäkkien osalta Kuusamon kunnan voimassa olevien yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Hanke sijoittuu Joukamo- ja Vuolajärven väliselle kapealle kannakselle. Alueelle ei ole vahvistettu kaavaa. Alueella ei myöskään ole kaupungin maankäytöllä tiedossa muita maankäytön suunnitelmia kuin hakemuksessa esitetyt suunnitelmakartat. 6.Kuusamon kalastusalue Laitokselle ei tule myöntää enempää veden käyttöoikeutta kuin sillä nykyisen luvan perusteella. Jo nykyisen toiminnan seurauksena mm. fosforikuormitus alapuoliseen vesialueeseen on erittäin suuri. Hakemuksessa esitetty erittäin merkittävä veden käytön lisääminen mahdollistaisi myös tuotannon lisäämisen, jonka kuormitusvaikutus erittäin todennäköisesti riittäisi aiheuttamaan haittoja veden laatuun ja sitä kautta kalastukseen. Mikäli vedenkäytön/tuotannon lisäämislupa myönnetään, vaatii kalastusalue määrättäväksi nykyistä tehokkaamman kuormitus- ja kalataloustarkkailun alapuolisen vesistön osalle sekä aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korvaamisen joko kalaistutus- tai kalatalousmaksuvelvoitteena. 7. Joukamon kalavesien osakaskunta Kassanajoesta otettava vesimäärä ei saa muuttaa joen virtaamaa ja vedenpinnan korkeutta alajuoksulla. Mikäli joen vesipinta laskee veneliikennettä haittaavaksi, tulisi laitoksella tarvittava lisävesimäärä ottaa putkella suoraan Joukamojärven itäpäästä. Kassanajokea käytetään siirtymäreittinä veneliikenteessä Joukamojärven ja Vuolajärven välillä.

16 8. AA (Multikallio RN:o 51:3, Kuusamo Lämsänkylä) 16 Multijärven rannalla olevalla tilalla on ympärivuotiseen käyttöön rakennettu asunto sauna- ja muine rakennuksineen. Aiempi Koillis-Lohi Oy:n laiton toiminta Multikosken varressa aiheutti Multijärvessä ankaran fosfori-, typpiym. kuormituksen, joka ainakin osaksi on sedimentoitunut Multijärven pohjaan. Myös Muojoen rannalle rakennettujen toimintansa jo lopettaneiden kalalaitosten jätevedet ovat rehevöittäneet Joukamoa ja siihen sekä sen alapuolisiin vesistöihin on syntynyt runsaita vesiruttokasvustoja. Ne kuluttavat talvella happea sekä ovat jo vähentäneet muikun ja siian kutualueita, jotka ovat pitkälle rehevöityneitä. Tästä syystä pienikin lisäkuormitus voi jyrkästi heikentää veden laatua ja vaikuttaa kalastoon sekä elämisen ehtoihin Multijärven rannalla. Esim. vesi tulee juotavaksi ja uintiin sekä kalastukseenkin kelpaamattomaksi kuten Koillis-Lohi Oy:n toiminnan aikana, mikä tuolloin kesäaikana johti ankariin viherleväkukintoihin eli tehden kaikenlaisen veden käytön mahdottomaksi. Osin tämän jälkeen, mutta enenevästi viime vuosina Multijärven aikaisempi runsas muikkukanta näyttää kokonaan hävinneen tai ainakaan ne eivät pysähdy järveen, vaan laskevat suoraan Pistojokea Venäjälle. Hakemuksessa esitetty kalankasvatuksen lisäys on erittäin suuri vaatien vastaavassa suhteessa rehun ja veden käytön lisäystä. Lisäys on suuri ottaen huomioon Kassanan virtaama. Kassanaa tulee voida edelleenkin käyttää venereittinä ja sen on tarjottava mahdollisuus virtaavana vetenä myös kalaston elämiselle ja liikkumiselle. Ennen nykyistä laitosta Kassanassa virtasi selvästi enemmän vettä, jonka takia siitä saattoi liikkua moottoriveneelläkin. Nyt täytyy sauvoa. Mahdollinen kalankasvatuksen olennainen lisäys aiheuttaa myös jätteenkäsittelyssä ongelmia, koska niitä on ollut jossain määrin jo nyt. Esimerkiksi tyhjien rehusäkkien paino lienee selvästi aliarvioitu eikä sellaisen määrän polttaminen laitosalueella täyttäne enää nykyisiä muovijätteen käsittely vaatimuksia. On myös otettava huomioon, että laitoksen laajennus sijoittuu Suomen ja Venäjän rajavesistöjä koskevan sopimuksen piiriin ottaen huomioon erityisesti sen 15. artiklan 4. momentti sekä 2. ja 4. artikla. Jätevesien purkupaikka on Venäjän rajalta vain n. 3,5 km. Esitän, että laajennushakemusta ei hyväksytä, koska laajennus vaikuttaisi alapuolisiin järviin niiden veden laatua heikentävästi, rehevöittävästi, kalakantaa muuttaen sekä mahdollisesti veden käyttöä totaalisestikin rajoittaen, kuten on näyttöä Koillis-Lohi Oy:n toiminnan ajalta. Esitän, että uusissa toiminnan lupaehdoissa määrätään selvästi sallitut kasvatettavien kalojen, rehun käytön ja veden käytön enimmäismäärät. Viittaan saman hakijan aikaisemmasta hakemuksesta vuodelta 1973 antamaani vastineeseen. Jos laajennuslupa hakijalle myönnetään, on laajennuksen vaikutuksia riittävän tihein ja monipuolisin mittauksin sekä arvioinnein seurattava haittojen syntymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman varhain. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista.

17 17 1. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä on edellyttänyt lisää tietoja vesistöjen ainevirtaamista ja kalalaitoksen kuormituksesta, jotta voidaan arvioida, ovatko luvan myöntämisen edellytykset olemassa. Ainevirtaamat on laskettu kasvukaudelle, koska laitos toimii pääasiassa lämpimän veden aikana ja talvella toiminta on erittäin vähäistä. Ainevirtaaman tarkastelupaikka on n. 3,5 km kalalaitokselta alavirtaan eli lähellä Venäjän rajaa. Jaksolla Joukamon laitokselle tulevan veden fosforipitoisuuden keskiarvo kasvukaudella oli 11 µg/l. Tarkkailukerroittain laitokselle tulevan veden fosforipitoisuudesta ja päivittäisestä virtaamasta laskien saadaan jakson keskimääräiseksi kasvukauden ainevirtaamaksi valtakunnan rajalla 13,5 kg/d fosforia ja kasvukauden aikana yhteensä n kg. Joukamon laitoksen keskimääräinen kasvukauden kuormitus on mittausten mukaan ollut 107 kg fosforia vuosina eli n. 6 % vesistön ainevirtaamasta valtakunnan rajalla. Joukamon Lohen hakemuksen mukaisesta rehun ( kg/a) ja kalan ( kg/a) määrästä lasketun ainetaseen mukainen fosforikuormituksen määrä olisi koko vuodelle 245 kg. Kun huomioidaan oletettavasti saavutettava puhdistusteho (15 %) ja pieni kuormituksen jakautuminen varsinaisen kasvukauden ulkopuolelle (8 %) saadaan kasvukauden fosforikuormitukseksi noin 190 kg fosforia eli noin 10 % vesistön ainevirtaamasta keskialivirtaamatilanteessa valtakunnan rajalla. Vesistön kasvukauden keskivirtaama on ollut jaksolla noin 14,0 m 3 /s ja laitoksen osuus fosforiainevirtaamasta keskialivirtaamatilanteeseen (10,1 m 3 /s) verrattuna vastaavassa suhteessa pienempi. 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on katsonut, että ympäristökeskus on puoltanut kaikkia edelliseen varsin pitkään voimassa olleen luvan lupaehtoihin haettuja muutoksia. Rehukerroin saadaan pysyvästi alennettua lähelle 1:tä, kuten ympäristökeskus on edellyttänyt ja menetelmiin liittyvää kehitystä voidaan tehdä muiden vastaavien laitosten menettelyjä noudattamalla. Hakija korostaa, että myös sen oma etu on kysymyksessä ja rehun tarkka syöttö on suorastaan edellytys nykyisessä kilpailutilanteessa. Koska ympäristökeskus on sanonut, että tarkkailusuunnitelmasta ei ole huomauttamista, on hakija pyytänyt sen vahvistamista esitetyssä muodossa. Lupamääräysten tarkistamishakemus pitäisi hakijan mielestä tehdä vasta 10 vuoden kuluttua. Rehunkulutuksen ja hyötykäyttöasteen normalisoitumisen valvonta ja varmistaminen voidaan tehdä ympäristökeskukselle toimitettaviin tarkkailutuloksiin ja teollisuuden vuosi-ilmoituksiin eikä ainoastaan lupamenettelyn kautta. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Laitoksen päästövesien fosforipitoisuuden ja Vuolajärven fosforipitoisuuden korrelaatio ei ole niin suoraviivainen kuin muistuttaja sinänsä aivan oi-

18 18 kein on havainnut, sillä vuodenaikaiset ja vuosien väliset erot Joukamojärvestä tulevan veden laadussa ovat suuria. Kalalaitoksen käyttämä vesimäärä on suhteellisen pieni koko vesistön virtaamaan nähden. Kassanan kanavan arvo lohikalojen syönnöshabitaattina tai poikastuotantoon on ilmeisesti vähäinen. Virran nopeus vastaa vain yhdessä kuroumassa nivaa ja on muuten hidas pienestä korkeuserosta johtuen. Sorapohjaa on vain vedenottokanavan ylävirranpuolella olevan paikallistien sillan rakennuksen jäljiltä hyvin pienellä alueella. Tämän vuoksi erityistä selvitystä Kassanan kanavan kalastosta ei ole tarpeellista tehdä. TE-keskuksen käsitys kalantuotannon tarvitsemasta vesimäärästä ei vastaa nykyistä parasta tietämystä ja tuotantotekniikkaa (BAT) ja sen vuoksi olisi vastoin TE-keskuksen kantaa myönnettävä lupa haetun suuruisen vesimäärän käyttämiseen. Vedenotto vaikuttaa vain Kassanan kanavaan, jolla ei ole kalataloudellista arvoa tai muuta käyttöä, jota vedenoton lisääminen haittaisi. Kalastajien rehevöitymiseen liittyvät ilmoitukset viittaavat suoraan vesiruton lisääntymiseen ja sama haittakasvi viihtyy myös kalalaitoksen yläpuolella. Kalalaitoksen ei ole todettu rehevöittäneen vettä mm. ravinnepitoisuutta Vuolajärvessä kohottamalla. On tehtävä selvä ero vesikasvien (mm. vesirutto) viihtymisen ja vedenlaadun ja ravinteiden lisääntymisestä johtuvan rehevöitymisen välillä. Vesirutto on vähitellen levinnyt Kuusamon kirkasvetisissä järvissä laajasti ja se ei ole lähtöisin kalalaitoksen vaikutusalueelta. Neuvottelut ja tarkastukset Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Joukamon Lohi Ay:lle luvan veden johtamiseen Kassanajoesta kalankasvatuslaitokselle siten, että johdettava vesimäärä on välisenä aikana enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Joukamon Lohi Ay:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maaaltaissa Kassanajoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen selkeytysaltaan kautta välittömästi laitoksen alapuolella Välijärveen sekä kalojen perkaamiseen laitosalueella olevassa perkaamossa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin kg. Perattava kalamäärä on n kg kalaa vuodessa.

19 19 Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1.Laitokselle saadaan johtaa vettä Kassanajoesta välisenä aikana enintään 500 l/s ja muuna aikana enintään 300 l/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin Kassanajoen muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö- ja mittauslaitteet sekä mittaus on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaama on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin ja maaperään 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan päivätyn suunnitelmakartan 1:1 000 mukaiset. Kuhunkin kalankasvatusaltaaseen ja selkeytysaltaaseen on rakennettava lietetaskut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 190 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Kasvatusaltaiden ja selkeytysaltaan lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava lietealtaaseen kasvukauden aikana vähintään kahden viikon välein. 4. Perkaamossa syntyvät jätevedet on johdettava kahden sakokaivon kautta imeytyskenttään. Sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja liete on sijoitettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviran-

20 20 omaisen osoittamaan paikkaan. Perkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tehostamissuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen toteutusta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Päästöt ilmaan 5.Laitoksen ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, perkausjätteiden ja kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 6. Laitoksen ja perkaamon hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Kuolleet kalat, perkausjätteet ja muu kalajäte on käsiteltävä tai toimitettava käsiteltäväksi sekä varastoitava maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelystä annetussa asetuksessa (1022/2000) säädetyllä tavalla. Mahdollinen kompostointi, hautaaminen tai muu käsittely on tehtävä mainitun asetuksen liitteessä 3 säädetyllä tavalla. Muut jätteet tulee käsitellä ja sijoittaa Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Niitä ei saa hävittää kiinteistön alueella polttamalla. Kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Lietteen poistosta ja käsittelystä on laadittava suunnitelma, josta käy selville lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus. Suunnitelma on toimitettava Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Varastointi 8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen 10. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportoin-

21 21 tiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua havaintoaikojen ja -paikkojen sekä määritysten ja raportoinnin osalta. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus ja perkaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Vesimäärää on pienennetty haetusta kasvatusmäärää vastaavalle tasolle.

22 Ympäristölupa 22 Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa laitoksen alapuoliseen Välijärveen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset kasvatettavan kalamäärän pienentämisestä nykyisin kasvatettavalle tasolle, laitoksen hoidosta, lietetaskujen rakentamisesta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitoksen tuotantomäärän kasvattaminen muutoin kuin rehukerrointa parantamalla edellyttäisi rehun käytön lisäämistä. Hakemuksen mukainen rehun käyttö aiheuttaisi siinä määrin vedenkäyttöhaittaa sekä vahinkoa kalakannoille ja kalastukselle, että toiminnalle ei olisi luvan myöntämisen edellytyksiä. Hakemussuunnitelman mukaan perkaushallissa perataan oman laitoksen kaloja. Perattavan kalan määrää on pienennetty vastaavasti. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle voimassa olevan luvan mukaisen vesimäärän. Tästä ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu rehukertoimella 1,1. Laitoksella on saavutettu rehukerroin 1,2 vuonna Hakija on ilmoittanut, että on mahdollista päästä tätä pienempään rehukertoimeen. Perkaamon jätevesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen, jotta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.