From Failand to Winland. Vesiturvallisuuden kokonaisarviointi. Tilakortit päätekijälle: 1. Vesiympäristön tila. Päivitetty: 9.1.

Transkriptio

1 Frm Failand t Winland turvallisuuden kknaisarviinti Tilakrtit päätekijälle: Päivitetty: Hum! Näissä tilakrteissa esitetyt arvit n tehty Winland-hankkeen työryhmässä asiantuntijahaastattelujen ja Winlandin työpajjen phjalta. Ne vat tämänhetkisiä suuntaa-antavia arviita ja vain yksi näkökulma asiaan, mutta jstain tisesta näkökulmasta katsttuna arvi vi lla hyvinkin erilainen. Tisaalta arviinnin yhtenä tavitteena n tunnistaa, mistä asiista llaan samaa ja mistä eri mieltä. Täten tamme mieluusti vastaan myös mia näkemyksiänne, jiden perusteella arviita vidaan päivittää. Kmmentteja ja humita vi lähettää sitteeseen: jyri.mustajki@ymparist.fi

2 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 1.1. en eklginen tila (fys-kem., bilgia, hydr-mrflgia) Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä VPD:n tavitteiden mukaista hyvää eklgista tilaa ei le vielä saavutettu. Hyvää heikmmassa tilassa n 35 % jkipituudesta sekä 15 % järvien ja 75 % rannikkvesien pinta-alasta. Ilmastnmuuts lisää edelleen ravinne- ja kiintainekurmitusta lisäten vesien rehevyyttä ja tummumista ja vaikeuttaen hyvän eklgisen tilan saavuttamista. Kalista erityisesti nieriä, siika ja taimen vaativat kylmää vettä ja kärsivät lämpöstressistä, mutta kuha taas hyötyy lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Kytkökset: Tärkeiden vaelluskalavesistöjen eklgisen tilan parantaminen vaatii vastaantula vesivimalaitksilta (esim. riittävät ympäristövirtaamat, eklgisempia säännöstelykäytäntöjä). Tisaalta vesiviman tarjama säätövima n tärkeä elementti energiantutantkknaisuudessa. Turvetutannlle ei myönnetä lupia alueilla, jissa vesien hyvä eklgisen tilan saavuttaminen vaarantuu. Turve- ja vesiviman tutant vaikuttavat jkien ja järvien eliöstöön ja vaelluskalihin. Ydinvimalaitkset ja fssiilisia plttaineita käyttävät lauhdevimalat aiheuttavat lämpökurmaa, jlla n paikallista vaikutusta vesistöjen lämpötilihin, bilgiaan ja kalastn. Rikkidiksidi ja typen ksidit aiheuttavat vesistöjä happamittavaa laskeumaa, jskin vimalaitksista ne n melk hyvin pudistettu. Pinta- ja phjavesien laadun paranemisella n myönteinen vaikutus maataludessa (kasteluvesi) ja ruantutannssaja elintaviketellisuudessa käytettävän veden laatuun. en tilalla n vaikutus kalalajien keskinäisiin runsaussuhteisiin ja kalansaaliisiin. Maa- ja karjataluden sekä kalankasvatuksen kurmitus vaikuttaa vesistöjen eklgiseen tilaan ja phjavesiin negatiivisesti. Kastelu- ym. muu vedentt vi vaikuttaa pienten vesistöjen vesimääriin. stösäännöstelyissä taustalla usein maataluden tarpeet (ns.kevätkuppa, tuktyömutka) ja ylimpien vedenkrkeuksien lasku ja järvien kuivatukset. Ks. khta 4.4. Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve puitedirektiivin tilatavitteita ei le kaikilta sin saavutettu. Lupaharkinnan ja lupien valvnnan suhde tilatavitteisiin ei le lainsäädännössä selväpiirteinen. Lainsäädännön keint hajakurmitukseen puuttumiseen vat myös rajallisia.

3 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Asiasta n melk vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n tarvetta asian tilan tai Nykytiedn tas: - siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi en eklgiseen tilaan vaikuttavien tekijöiden välisten vaikutusketjujen ymmärtämisessä n jitain puutteita. Uusilla menetelmillä (esim. kipsi, ravinnekalkki) vidaan vähentää maataluden ravinteiden huuhtumista ja parantaa tilannetta, mutta tutkimustieta tarvitaan näiden käytännön sveltamisesta. VPD:n mukaisessa vesien tilan lukittelussa heikkuksia ja tilaa kskevissa seurantatiedissa puutteita. Vaelluskaljen palauttamiseen rakennetuissa vesistöissä liittyy avimia kysymyksiä (kalateiden timivuus, smlttien selviytyminen pataltaissa ja alasvaellus vimalaitsten khdalla). Kkeiluasteella n uusia menetelmiä (esim. kipsi, ravinnekalkki), jilla vidaan vähentää maataluden ravinteiden huuhtumista en eklginen tila (fys-kem., bilgia, hydr-mrflgia) KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) VPD:n mukaisia tilatavitteita ei le täysin saavutettu ja ilmastnmuutksen myötä vesien eklgien tila n heikkenemässä, etenkin js ilmastnmuuts n dtettua vimakkaampaa. Tutkimustiedn salta n tarvetta lisätutkimukselle etenkin tilaan vaikuttavien tekijöiden vaikutusketjujen ymmärtämisessä. Näköpiirissä n kuitenkin uusia menetelmiä (esim. kipsi, ravinnekalkki), jilla vidaan vähentää maataluden ravinteiden huuhtumista ja parantaa tilannetta. Tila n vahvasti kytköksissä sekä energiaturvallisuuteen että rukaturvaan, mikä lisää asian merkittävyyttä. Lupaharkintaa ja lupien valvnnan suhdetta tilatavitteisiin ei le lainsäädännössä ja lainsäädännön keint hajakurmitukseen puuttumiseen vat rajallisia. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

4 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 1.2. lunnn mnimutisuus Nykytila: - - Nykytila heikk/humattavasti tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Lunnntilaisia purja, nrja ja lähteitä Etelä-Sumessa vain n. 2 % ja lajistssa n mnia erittäin uhanalaisia lajeja, mm. meritaimen Sumen jkivesistöissä, Saimaan järvilhi ja nieriä sekä saimaannrppa. Elinvimaisia jkihelmisimpukkakantja n lähinnä Phjis-Sumessa, Etelä-Sumessa vain yksi lisääntymiskykyinen kanta. Ilmastnmuuts vi heikentää tilannetta (esim. lhikaljen ja saimaannrpan lisääntyminen lämpötilan nusun vuksi). Kytkökset: lunnn mnimutisuuden turvaaminen vi vaatia myönnytyksiä vesivimalta (esim. ympäristövirtaamat, kalatiet, eklgisempi säännöstely järvillä) tai kunnstustimenpiteitä. viman vaikutukset jkien ja järvien eliöstöön ja vaelluskalihin vat mninaiset (esim. vaellusesteet, menetetyt lisääntymisalueet, pataltaissa lisääntynyt petkaljen saalistus, virtaamamuutkset) Erittäin uhanalaisiksi lukiteltujen kalalajien kalastusta rajitettu (saimaannieriä, meritaimen ym.). Tulvilla ja niiden muutksilla vaikutuksia esim. rantavyöhykkeen hyönteisiin, mutta vat hyvin vähäisiä. Maa- ja karjataluden sekä kalankasvatuksen kurmituksen väheneminen ja siitä aiheutuva vesien rehevöitymisen vähentäminen parantaa mnimutisuutta (valaistus, happilsuhteet, ligtrfiaa susivien lajien väheneminen). Karjan laiduntaminen vesistöjen äärellä vaikuttaa rantavyöhykkeen kasvillisuuteen (vaikutus hyvin paikallinen). Kalankasvatuksen karkulaiset ja kalanistutuksen vivat heikentää lunnnkaljen geneettistä mnimutisuutta ja aiheuttaa risteymiä (siika). Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve lunnn mnimutisuus tetaan humin tiettyjen vesilain, lunnnsujelulain, ympäristönsujelulain ja metsälain säännösten myötä. Esimerkiksi uhanalaisten kalalajien ja vesilunttyyppien sekä mnimutisuuden kknaisvaltaisessa sujelussa n kehitettävää.

5 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: + Nykytilanne ja tarvittavat timenpiteet kantjen vahvistamiseksi tunnetaan varsin hyvin. Lunnnmukaiset hitusumat vivat tarjta mahdllisia uusia ratkaisuja lunnn mnimutisuus KYTKÖKSET VESI ENERGIA Asiasta n melk runsaasti tutkimustieta, ja suurta tarvetta lisätutkimukselle ei le VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Lunnntilaisia purja, nrja ja lähteitä n Etelä-Sumessa vain vähän ja lajistssa n mnia erittäin uhanalaisia lajeja. Ilmastnmuuts vi heikentää tilannetta entisestään etenkin js viivyttely timenpiteiden tteuttamisessa vimistaa sitä ennustetusta. Mnimutisuuden turvaaminen vi vaatia suuria myönnytyksiä vesivimalta tai kunnstustimenpiteitä ja maataluden kurmituksen vähememinen parantaa mnimutisuutta. Nykytilanne ja tarvittavat timenpiteet tunnetaan varsin hyvin ja lunnnmukaiset hitusumat vivat tarjta mahdllisia uusia ratkaisua. Lainsäädännössä n kehitettävää esimerkiksi uhanalaisten kalalajien ja vesilunttyyppien sekä mnimutisuuden kknaisvaltaisen sujelun salta. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

6 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti Uusien haitta-aineiden (lääkkeet, hrmnit, mikrmuvit) hallinta Nykytila: - - Nykytila heikk/humattavasti tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä ympäristöstä löytyy lukuisia haitta-aineita (mm. fluripintakäsittelyaineet, brmatut palnestaineet, muvien lisäaineet, puhdistusaineiden ja ksmetiikan yhdisteet sekä lääkeaineet), mutta havaitut pitisuudet vat pääsääntöisesti lleet haitalliseksi arviituja pienempiä. Pienienkin pitisuuksien esiintyminen n kuitenkin hulestuttavaa, sillä aineiden yhteis- ja pitkäaikaisvaikutuksista ei le tietja. Pitkäikäisyytensä vuksi myös vesistöihin päätyvät mikrmuvit vivat lla ympäristöriski. Haitta-aineiden käyttö tdennäköisesti lisääntyy, ja vie vusia ennen kuin saadaan uusia krvaavia aineita tai rajituksia, tai puhdistamissa tettu käyttöön parempia puhdistusmenetelmiä. Uhkana n lisäksi, että ngelman vakavuutta ei le täysin tiedstettu. Kytkökset: Enintään heikkja kytköksiä ntutannssa käytettävien laitsten ja siirtverkkjen rakentamisesta ja kunnssapidsta aiheutuvia ympäristövaikutuksia vat työmaalla käytettävien kemikaalien ja plttnesteiden ja työssä syntyvien jätteiden käsittely. Haitta-ainepitisuuksilla n negatiivisia vaikutuksia maataludessa ja ruantutannssa käytettävän veden laatuun Karjataludessa käytetään lääkkeitä. Sumessa antibittien käyttö n maltillista useimpiin muihin EU-maihin verrattuna. Rutsissa, Nrjassa ja Islannissä käyttö vähäisempää kuin Sumessa. Mikrmuveja syntyy maataluden muveista ja lgistiikasta. Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve Oikeudellinen sääntely le ehtinyt vielä kunnlla reagida viime vusina virinneeseen keskusteluun uusista haittaaineista. Niiden hallinta ikeudellisin keinin n myös haastavaa, kska esimerkiksi mikrmuveja syntyy useista timinnista.

7 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Asiasta n erittäin vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n suurta tarvetta asian Nykytiedn tas: - - tilan tai siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi Uusista haitta-aineista ja niiden yhteisvaikutuksista n vasta vähän tieta. Tekniikita haitta-aineiden pistamiseksi jätevesistä n lemassa, mutta niiden käyttäminen n kallista. Meneillään n hankkeita, jssa phditaan haitta-ainekurmituksen vähentämistä, esim. SYKEn vetämässä EPIC-hankkessa elvitetään mm. hitlaitksista ja ktitaluksista yhdyskuntajätevedenpuhdistamille päätyvää lääkeainekurmaa ja tarkastellaan syntypaikalla tapahtuvan puhdistamisen kustannustehkkuutta verrattuna keskitettyyn puhdistamiseen vesihultlaitksella Uusien haitta-aineiden (lääkkeet, hrmnit, mikrmuvit) hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) ympäristöstä havaitut haitta-ainepitisuudet vat pääsääntöisesti lleet pieniä, mikä n kuitenkin hulestuttavaa, sillä aineiden yhteis- ja pitkäaikaisvaikutuksista ei le tietja ja ngelman vakavuutta ei le välttämättä täysin tiedstettu. Pitisuuksien vähentämisella n suria ja humattavia vaikutuksia maataludessa ja ruantutannssa käytettävän veden laatuun. Tekniikita haitta-aineiden pistamiseksi jätevesistä n lemassa, mutta niiden käyttäminen n kallista. Meneillään n hankkeita, jssa phditaan haittaainekurmituksen vähentämistä. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

8 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti Perinteisten haitta-aineiden (raskasmetallit, trjunta-aineet, hiilivedyt) hallinta Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Vanhjen tellisuuslaitsten alapulisten vesialueiden sedimentteihin n kertynyt raskasmetalleja. Petkaljen elhpeapitisuudet ylittävät mnissa järvissä terveysviranmaisten susitukset. Ilmastnmuuts (sadannan kasvu) vi lisätä valuma-alueuilta huuhtutuvan elhpean määrää ja nstaa elhpeapitisuuksia vesieliöissä. Jidenkin järvien kalissa elhpeapitisuudet eivät le pienentyneet viimeisen 20 vuden aikana juuri lainkaan, mutta tisaalta esimerkiksi silakan diksiinipitisuudet vat lleet laskussa. Kytkökset: Ajanmukaisuus: Enintään heikkja kytköksiä Turvetutant vi lisätä nikkeli-, kadmium- ja elhpeakurmitusta vesistöihin? (VARMISTETTAVA) Haitta-ainepitisuuksilla n negatiivisia vaikutuksia maataludessa ja ruantutannssa käytettävän veden laatuun. Yhdyskuntajätevesilietteen levittäminen pellille ngelmallista. Maataluden trjunta-aineet tärkein. Trjunta-aineiden ja hiilivetyjen vaikutus phjavesiin suurempi kuin 1.3.1:ssa. Lainsäädäntö timii melk hyvin, mutta sen ajantasaistamisen tarve n tunnistettu Perinteisiin haitta-aineisiin pystytään nykyisin reagimaan ympäristönsujelulain mukaisessa eri timintjen luvituksessa. Vanhjen haitta-aineiden puhdistamisen sääntely ja vastuiden sittaminen n sen sijaan hankalaa.

9 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: + Asiasta n melk runsaasti tutkimustieta, ja suurta tarvetta lisätutkimukselle ei le Perinteiset myrkyt (diksiini, PCB, DDT, elhpea) ja niiden vaikutukset tunnetaan pääsääntöisesti hyvin ja päähumi llut kurmituksen vähentämisessä. Sadannan lisääntyminen ja lämpötilan nusun seurauksena valuma-alueen maaperäprsesseilla n kuitenkin entistä suurempi merkitys. Vaikutusmahdllisuudet niihin vat kuitenkin vähäiset Perinteisten haitta-aineiden (raskasmetallit, trjunta-aineet, hiilivedyt) hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Perinteiset myrkyt (diksiini, PCB, DDT, elhpea) ja niiden vaikutukset tunnetaan varsin hyvin ja niiden hallinnan eteen n tehty paljn työtä. Tsin turvetutant vi lisätä nikkeli-, kadmium- ja elhpeakurmitusta vesistöihin. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

10 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 1.4. Vieraslajien aiheuttamien riskien hallinta Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Vieraslajeilla n llut merkittäviä vaikutuksia vesilunnn mnimutisuuteen. Mm. rapurutt n hävittänyt jkiravun laajilta alueilta ja Sumenlahden Sumenlahden itäsassa esiintyvä vaeltajasimpukka n esim. Phjis- Amerikassa aiheuttanut suuria taludellisia vahinkja. Yksi haitallisimmista Sumeen levinneistä tulkaskalista n hpearuutana, jka viihtyy lämpimissä ja rehevissä vesissä. Sumeen saavuttuaan vieraslajien leviämisen estäminen vesistöissä n erittäin vaikeaa ellei mahdtnta. Glbaali kaupankäynti, matkailun kasvu ja ilmastnmuuts lisäävät vieraslajien leviämisen riskiä, kun lisäksi ihmisestä aiheutuvaa jk tahallista tai tahatnta lajien leviämistä n vaikea ennakida. Myös ilmastnmuutksen etenemisen npeus ja vaikutukset Sumen ilmastn eri vudenaikina vivat aiheuttaa "yllätyksiä" lajien leviämisessä. Kytkökset: Ei merkittäviä kytköksiä. Phjis-Amerikassa vaeltajasimpukat vat tukkineet vimalaitsten jäähdytysvedenttputkia, mutta Sumessa tällaista ei le havaittu. Vimalaitkset ja padt vivat estää vieraslajien leviämistä ylävirtaan (esim. hpearuutana, kalataudit) Vieraslajit vivat vaikuttaa kalankasvatukseen (liset, kalataudit) ja kalastn (hpearuutana). Ruan tunnin mukana tulevat vieraslajit (esim. kirjlhi). Onk merkittävä ngelma/uhka? Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve Vieraslajien aiheuttamien riskien hallintaan ei le kiinnitetty lainsäädännössä kattavasti humita. Etenkin ilmastnmuutksen dtetaan haastavan nykysääntelyä vieraslajien sääntelyn näkökulmasta.

11 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: - Asiasta n melk vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n tarvetta asian tilan tai siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi Kansallisessa vieraslajistrategiassa n esitetty timenpiteitä, mutta useimpien vieraslajien leviämistä n erittäin vaikeaa/mahdtnta estää. Tieta tarvitaan kulkeutumisreiteistä, lajien leviämisnpeudesta (ilmastnmuutksen vaikutukset) sekä lajien leviämisen trjunnan keinnista ja tehkkuudesta Vieraslajien aiheuttamien riskien hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Vieraslajeilla n llut merkittäviä vaikutuksia vesilunnn mnimutisuuteen, mm. rapurutt n hävittänyt jkiravun laajilta alueilta. Sumeen saavuttuaan vieraslajien leviämisen estäminen vesistöissä n erittäin vaikeaa ellei mahdtnta. Glbaali kaupankäynti, matkailun kasvu ja ilmastnmuuts lisäävät vieraslajien leviämisen riskiä. Leviämistä n vaikea ennakida, sillä esim. ilmastnmuutksen etenemisen npeus ja vaikutukset Sumen ilmastn vivat aiheuttaa "yllätyksiä". Vimalaitkset ja padt vivat estää vieraslajien leviämistä ja leviämisen ehkäisemisellä vi lla myönteisiä vaikutuksia veden laatuun. Vieraslajien kulkeutumisreiteistä ja leviämisnpeudesta sekä trjuntakeinista ja tehkkuudesta n jnkin verran tutkimustieta, mutta uusia ratkaisumahdllisuuksia ei juuri le näköpiirissä. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)