Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Transkriptio

1 Viherrakentamisen reunaehdt lainsäädännöllinen timintaympäristö YGOFORUM-seminaari, Helsinki Sepp Närhi, Viherympäristöliitt ry (Knnut Hanna Tajakka, Viher-Arkki)

2 Esityksen sisältö Viherrakentamista hjaava lainsäädäntö Haasteet tai puutteet lainsäädännössä kestävän ympäristörakentamisen (KESY) kannalta Käynnissä levia lainsäädännön tarkasteluja viheralan kannalta

3 Viherrakentamista hjaava lainsäädäntö Viherrakentamista hjaa sama kulttuuri-, hankinta-, terveys- ja hyvinvinti-, työaika-, työturvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö kuin muutakin infrarakentamista, mm.: laki julkisista hankinnista ja käyttöikeusspimuksista (1397/2016) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä -asetus (895/1999) työturvallisuuslaki (738/2002) ja muut työsujeluun liittyvä lainsäädäntö vesihultlaki (119/2001) ja vesilaki (587/2011) sekä VN:n asetukset (659/2010, 1040/2006, 1560/2011, 1022/2006) ympäristönsujelulaki (527/2014 ) sekä VN:n asetus (713/2014) jne

4 Viherrakentamista hjaava lainsäädäntö Lisäksi kasvualustihin, lannitteisiin, kasviaineistn ja kasvinsujelutöihin liittyen n ma lainsäädäntönsä, mm.: laki kasvinterveyden sujelemisesta (702/2003) laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015 ) ja VN asetus (1725/2015 ) lannitevalmistelaki (539/2006) sekä MMM:n asetus (24/11) siemenkauppalaki (728/2000) taimiaineistlaki (1205/1994) laki kasvinsujeluaineista (1563/2011) ja MMM:n asetus (7/2012).

5 Viherrakentamista hjaava lainsäädäntö Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) näkökulmasta krstuvat edellisten lisäksi mm. seuraavat lait: Eklginen kestävyys lunnnsujelulaki (1096/1996) sekä -asetus (160/1997) EU:n luntdirektiivi (1992/43/ETY) ilmastlaki (609/2015) ja VN:n asetus (79/2017) laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja VN:n asetus (659/2010). Eettinen ja ssiaalinen kestävyys: laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnssa- ja puhtaanapidsta (669/1978) liikuntalaki (390/2015) terveydensujelulaki (763/1994) ulkilulaki (606/1973). Kulttuurinen kestävyys muinaismuistlaki (295/1963) ja VN:n asetus (47/2013) hautaustimilaki (457/2003), Kirkklaki (1054/1993) ja Kirkkjärjestys (1055/1993) laki rakennusperinnön sujelemisesta (498/2010).

6 Viherrakentamista hjaava lainsäädäntö Viherrakentamisen kierttalutta hjaava lainsäädäntöä vat mm.: jätelaki 646/2011 ja VN:n asetus (179/2012) VN:n asetukset eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006 ja 403/2009) eli MARA-asetus VN:n asetus eräiden maa-ainesjätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (valmistunee 2018?) eli MASA-asetus Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuteen 2023 (VALTSU, valmistunee 2018?).

7 Haasteita tai puutteita lainsäädännössä eklgisen kestävyyden kannalta Lainsäädännössä ei teta kantaa mm.: uusien tai kunnstettavien kasviyhdyskuntien paikallisuuteen ja luntaisten elinympäristöjen tukemiseen. lajien eklgisten vyöhykkeiden tai verkstjen hyödyntämiseen ja kehittämiseen suunnittelun avulla. kantaa kasvupaikan kasvilajeihin tai kasvillisuuden mnimutisuuden edistämiseen. kasvimassan säilyttämiseen, sen lisäämiseen tai tavitelaajuuteen maankäytön tai rakentamisen yhteydessä. erityisesti maaperälle aiheutuvan haitan vähentämiseen rakennushankkeissa.

8 Haasteita tai puutteita lainsäädännössä eklgisen kestävyyden kannalta Lainsäädännössä ei teta kantaa: lämpösaarekeilmiön vähentämiseen. Lainsäädäntö ei hjaa esim. rakennusmenetelmien ja -materiaalien valintaa tai kasvipeitteisten pintjen määrää rakennetussa ympäristössä. kasvillisuuden vaikutuksiin rakennuksen energiantehkkuuteen. Lainsäädäntö keskittyy pääasiassa rakennuksessa hyödynnettäviin energiamutihin sekä rakennusmateriaaleihin ja -ratkaisuihin. tulva-alueiden eklgisen tilan parantamiseen rakentamisen tai muun tulvaalueelle khdistuvien timenpiteiden kautta. hulevesien hallintajärjestelmien hyödyntämistä ympäristön viihtyisyyttä lisäävinä, näkyvinä aiheina. käytettäviin hulevesien hallintarakenteisiin tai hallintaratkaisujen lunnnmukaisuuteen. Laissa ei myöskään tuda esille mahdllisuutta kierrättää syntyviä hulevesiä. veden säästöön (rakentamisessa ja kunnssapidssa). Aihe n kuitenkin ajankhtainen ilmastnmuutksen ja energiankulutuksen näkökulmasta.

9 Haasteita tai puutteita lainsäädännössä eettisen ja ssiaalisen kestävyyden kannalta Lainsäädännössä ei teta kantaa: yksitäisten khteiden timinnallisuudesta, visuaalisesta ulkmudsta, laatutassta tai palveluista. julkisten puistjen ja muiden ulkalueiden esteettömyysvaatimuksiin, pelastustimiin tai rakentamisen hjaukseen. Ohjeistukset kskevat pääasiassa rakennuksia ja niihin liittyviä piha-alueita. ei-kaupalliseen hyötyviljelyyn. Periaatteessa ei-kaupallisilla viljelypalstilla tulisi nudattaa kaupalliseen kasvintutantn liittyviä säädöksiä, mm. kasvinterveyden sujelemisesta tai sallituista kasvilajeista. Periaate ei le kuitenkaan lainvimainen. Humiitavaa n myös, että sallistava suunnittelu ja timinta rajittuu usein laissa säädettyyn suunnitelmien nähtävillä ln ja kuulemisvelvllisuuteen.

10 Haasteita tai puutteita lainsäädännössä kulttuurisen kestävyyden kannalta Nykyinen lainsäädäntö ei turvaa valtakunnallisten maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen tai muiden vastaavien laajempien maisema- tai aluekknaisuuksien säilymistä ja sujelua. Myöskään kansallismaisemilla ei le laillisesti sitvaa merkitystä viranmaisten päätöksenten kannalta. Lainsäädäntö ei velvita susimaan paikallisuutta tai lähitutanta julkisissa hankinnissa.

11 Haasteita tai puutteita lainsäädännössä kierttaluden kannalta Laissa ei säädetä tutteiden tai niiden sien kierrätyskelpisuudesta tai lemassa levan materiaalin tai rakenteiden hyödyntämisestä tai säilyttämisestä rakennuspaikalla. Myöskään kasvimateriaalin kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdllisuuksia ei laissa tuda esille. Materiaaleja ja tutteita kskevissa laeissa säädetään pääasiassa materiaalien tai tutteiden turvallisuudesta ihmisille, eläimille ja ympäristölle, ei niinkään niiden valmistusmenetelmistä tai tutannn eklgisesta kestävyydestä. Raaka-aineisiin ja lunnnvarjen kestävään käyttöön tai raaka-aineiden tutantn kestävästi ei myöskään le lemassa selkeää lainsäädäntöä.

12 Tarkastelun alla leva lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki, kknaisuudistus käynnissä

13

14

15

16

17

18

19 Lannitevalmistelaki & paikalla tehtävä kasvualusta MMM:n lannitevalmistelaki (539/2006) sekä MMM:n asetus 24/11 Esitys muutksiksi: MMM:n asetuksen 24/11 kasvinsattmuuden vaatimusta kasvualustille ei svellettaisi sellaisenaan viherrakentamisen kasvualustille, vaan se määriteltäisiin tute- tai tyyppinimikhtaisesti niin, että viherrakentamista varten vitaisiin tuttaa kasvualustja, jissa n kasvien kasvullisia leviäimiä (siemeniä, juurenpalasia). Maanparannusaineita, ainakin kierrätysmateriaaleista tutettuja maanparannusaineita ja muualta tutuja, tutkittuja ja turvallisia maaaineksia lisi sallittua käyttää kasvualustan valmistuksessa samalla tavalla kuin maanviljelyssä ilman, että syntyvän seksen tulee ehdttmasti lla vapaata elävistä kasvinsista.

20 Kysymyksiä/ kmmentteja?

21 KIITOS MIELENKIINNOSTA!

22 Viherympäristöliitt ry, Viljatie 4 C, HELSINKI inf@vyl.fi Kirjakauppa: kauppa.vyl.fi (Puutarhaliitn keskus)