Tilakortit päätekijälle: 4. Yhteiskunnan vakaus, toimivuus ja vastuullisuus

Transkriptio

1 Frm Failand t Winland turvallisuuden kknaisarviinti Tilakrtit päätekijälle: Päivitetty: Hum! Näissä tilakrteissa esitetyt arvit n tehty Winland-hankkeen työryhmässä asiantuntijahaastattelujen ja Winlandin työpajjen phjalta. Ne vat tämänhetkisiä suuntaa-antavia arviita ja vain yksi näkökulma asiaan, mutta jstain tisesta näkökulmasta katsttuna arvi vi lla hyvinkin erilainen. Tisaalta arviinnin yhtenä tavitteena n tunnistaa, mistä asiista llaan samaa ja mistä eri mieltä. Täten tamme mieluusti vastaan myös mia näkemyksiänne, jiden perusteella arviita vidaan päivittää. Kmmentteja ja humita vi lähettää sitteeseen: jyri.mustajki@ymparist.fi

2 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 4.1. Lunnnriskien hallinta (mm. tulvasujelu) Nykytila: Nykytila khtalainen/lähes tavitteen mukainen Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Sumessa tulvien ja muiden lunnnkatastrfien aiheuttamat vahingt vat lleet mniin muihin Eurpan maihin verrattuna pieniä. Merkittävimmille tulvariskialueille n laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat, jissa n määritetty tavitteet ja timenpiteet ja jtka tarkistetaan kuuden vuden välein. Tulevaisuudessa ilmastnmuutksen dtetaan muuttavan tilannetta hunmmaksi. Kytkökset: Ajanmukaisuus: Vaikeissa tulvatilanteissa juksutukset määräytyvät tulvasujelun eivät vimataluden tarpeiden perusteella (esimerkiksi hyydetilanteet, jita esiintyy talvipakkasilla erityisesti, js virtaamat vat suuria) viman ja tulvasujelun tavitteet vat usein samansuuntaisia talvella ja keväällä; tehdään varasttilaa lumen sulamisvesille. Nykyään Etelä-Sumen talvet vat usein vähälumisia, eikä tarvetta tulvasujelun näkökulmasta tehdä talvialenemaa. Asutuksen tulvasujelu vi vaatia tulvien hjaamista pellille. Ei kuitenkaan Sumen mittakaavassa lennaista. Usein valittava aiheutetaank tulvia pellille vai infralle. Lainsäädäntö timii melk hyvin, mutta sen ajantasaistamisen tarve n tunnistettu Tulvasujelun sääntely n terävöitynyt ja ylipäänsä lunnnriskien hallinnan sääntely n lisääntynyt viimeisen kymmenen vuden aikana. Se ei le kaikissa tilanteissa kuitenkaan kvin ketterää eikä välttämättä pysty vastaamaan ilmastnmuutksen takia edelleen muuttuviin lsuhteisiin. Tulvasujelu keskittyy vittpulisesti kvaan tulvasujeluun lunnllisten tulvasujelurakenteiden (esim. ksteikt) sijaan. Tätä vi lla tarpeen arviida sittain uudelleen tulevaisuudessa.

3 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: Asiasta n j jnkin verran tutkimustieta, mutta uudella tutkimuksella vidaan edistää asian tilaa tai siihen liittyvän päätöksenten laatua Tulvasujeluun tarvittavat timenpiteet tunnetaan khtalaisen hyvin, mutta tulvien ennustamiseen vidaan kehittää parempia menetelmiä 4.1. Lunnnriskien hallinta (mm. tulvasujelu) KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Sumessa tulvien ja muiden lunnnkatastrfien salta nykytila n khtalainen ja esim. merkittävimmille tulvariskialueille n laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvasujeluun tarvittavat timenpiteet tunnetaan khtalaisen hyvin, jskin tulvien ennustamiseen vidaan kehittää parempia menetelmiä. Tulevaisuudessa ilmastnmuutksen dtetaan muuttavan tilannetta hunmmaksi ja mahdlliset hybridiuhat, takaisinkytkennät ja ilmasttavitteista spuun pääsemättömyys ja viivyttely timenpiteiden tteuttamisessa vivat heikentää tilannetta ennustetusta. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

4 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 4.2. Kriittisen infrastruktuurin tila (mm. vesihult) Nykytila: Nykytila khtalainen/lähes tavitteen mukainen Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Kriittisen infrastruktuurin kasvava krjausvelka merkittävä piilevä ngelma. Uhkana veden laadun heikkeneminen, veden hukka ja lisääntyvät epidemiat. Kytkökset: hulllla ei le merkittäviä kytköksiä energiantutantn hulln timiminen vaatii keskeytyksettömän sähkönsaannin hultinfrastuktuurin rapistuminen vi lisätä katkksia maataluden ja elintarviketellisuuden vedensaannissa ja laatungelmia. Elintarviketellisuuden jätevedet vivat vaikuttaa jätevesipudistamiden puhdistustasn. Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve hultinfrastruktuurin saneeraus eikä siten myöskään vesihultlain kunnssapitvelvitteiden täytäntöönpan le riittävällä taslla.

5 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: - Asiasta n melk vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n tarvetta asian tilan tai siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi Saneerausvelan määrää ei tiedetä tarpeeksi hyvin. Parempia menetelmiä tarvitaan infrastruktuurin krjausvelan kartittamiseen. VNK-Teas hanke hulln tilanne ja rakennemuuts parhaillaan käynnissä Kriittisen infrastruktuurin tila (mm. vesihult) KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Kriittisen infrastruktuurin kasvava krjausvelka merkittävä piilevä ngelma. Uhkana veden laadun heikkeneminen, veden hukka ja lisääntyvät epidemiat. Saneerausvelan määrää ei tiedetä tarpeeksi hyvin. Uudet ratkaisumahdllisuudet liittyvät parempia menetelmiin kartittaa infrastruktuurin krjausvelka. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

6 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 4.3. varjen hallinta (instituutit, timijat, vurvaikutus) Nykytila: Nykytila khtalainen/lähes tavitteen mukainen Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä varjen hallinnan tila Sumessa n pääsin hyvällä taslla, jskin veteen liittyvät knfliktit vat lisääntyneet viime vusina. Uhkana vat hallinnn heikkenevä kapasiteetti timia välittäjänä ja maakuntauudistuksen vaikutukset hallinnn kykyyn valva julkista etua. Kytkökset: Ajanmukaisuus: Paineita vesilainsäädännön muuttamiselle ja kataludellisille krvauksille niissä vesistöissä, jissa krvauksia ei le aiemmin määritetty tai ne eivät vastaa aiheutuneita haittja vimaluvat pysyviä (muutkset esim. lsuhteiden/arvstusten muuttumisen vuksi vaikeaa ) viman mukaan tehtävä säännöstely yksi kiistjen aihe, niukkuustilanteessa vesi aiheuttaa knflikteja. Hyvällä vesivarjen knfiliktienhallinnalla vidaan lisätä myös rukaturvaa Maataluden tulvat, maataludesta aiheutuva rehevöityminen ja virkistysmahdllisuuksien heikkeneminen kiistjen aiheita. Lainsäädäntö timii melk hyvin, mutta sen ajantasaistamisen tarve n tunnistettu Mittavaan vedenkäyttöön tarvitaan aina lupa ja vesilaissa säädetään vedenkäytön etusijajärjestyksestä lähialueen käyttöä ja talusvesikäyttöä painttaen. Lainsäädäntö kannustaa yhdennettyyn vesivarjen hallintaan, mutta vesienhidn tavitteiden sekä ennakk- ja jälkivalvnnan välinen suhde n epäselvä. Oikeudellisia haasteita liittyy esimerkiksi vaelluskalihin ja vesivimaan, turvetutantn sekä lisääntyvän bitaluden kurmituksen hallintaan. Myös metsä- ja maataluden kaikkia vaikutuksia n llut haasteellista sisällyttää yhdennetyn hallinnan piiriin. hultverkstja ei le tarkituksenmukaista ikeudellisin keinin ulttaa haja-asutusalueille nykyistä laajemmin.

7 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Asiasta n j jnkin verran tutkimustieta, mutta uudella tutkimuksella vidaan Nykytiedn tas: edistää asian tilaa tai siihen liittyvän päätöksenten laatua Knfliktien hallinnasta n lemassa paljn tutkimustieta ja käytännön kkemuksia niin Sumesta kuin maailmalta. Sillin kun kyse n maailmankatsmuksissa levista erista, näkemyksiä n vaikea svittaa yhteen ja asiat ratktaan ikeusistumissa. Siksi n tärkeää,että lainsäädäntö mukautuisi yhteiskunnan arvstusten muuttumiseen (adaptiivinen ikeus). Esiin nusevia kiistja, niiden ajureita ja juurisyitä, n syytä tarkastella yksityiskhtaisesti ja tuda mukaan klmansien sapulien välitysmenettelyitä. Uudet tutkimushankkeet (esim. Blue Adapt, Cre, Winland) vivat tuda asiaan uusia ratkaisumahdllisuuksia. Tutkimustieta tarvitaa selvittämään kriittisimmät muutstarpeet ttaen humin timintaympäristön muutkset ja speutumisen ilmastnmuutkseen sekä hallintuudistuksen vaikutukset varjen hallinta (instituutit, timijat, vurvaikutus) KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) varjen hallinnan tila Sumessa n pääsin hyvällä taslla, jskin veteen liittyvät knfliktit vat lisääntyneet viime vusina. Uhkana vat hallinnn heikkenevä kapasiteetti timia välittäjänä ja maakuntauudistuksen vaikutukset hallinnn kykyyn valva julkista etua. Knfliktien ratkaiseminen vi vaatia myönnytyksiä vesivimalta, mutta hyvällä vesivarjen knfiliktienhallinnalla vidaan lisätä rukaturvaa, sillä maataluden tulvat, rehevöityminen ja virkistysmahdllisuuksien heikkeneminen vat kiistjen aiheita. Knfliktien hallinnasta n lemassa paljn tutkimustieta ja käytännön kkemuksia niin Sumesta kuin maailmalta. Maailmankatsmuksissa levia erja ja näkemyksiä n vaikea svittaa yhteen, ja js asiita ratktaan ikeusistumissa, n tärkeää, että lainsäädäntö mukautuisi yhteiskunnan arvstusten muuttumiseen. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

8 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 4.4. Kansainvälinen yhteistyö (ml. rajavesiyhteistyö) Nykytila: + Nykytila pääsin hyvä/tavitteen mukainen Trendi: + n tilan arviidaan paranevan jnkin verran vuteen 2030 mennessä Sumen rajavesiyhteistyön n arviitu levan maailman kärkeä. Sumen vesialan kehitysyhteistyön määrärahat putsivat 2015, mutta vidaan lettaa kasvavan. Päivitetty vesialan kansainvälinen strategia vi vaikuttaa kehitykseen psitiivisesti. Ilmastnmuutksen haittavaikutukset kehittyvissä maissa vivat kärjistyä ja sitä myötä tarve lisätä määrärahja kasvaa. Näin vidaan mahdllisesti myös vähentää hallitsematnta muuttliikettä Eurppaan. Kytkökset: Ajanmukaisuus: Etenkin Venäjän kanssa kv. yhteistyö vaikuttaa energiantutantn. Saimaan tulvasujelun kannalta Venäjä-yhteistyö lennainen Etenkin Venäjän kanssa rajavesiyhteistyö hjautuu pääsin vesivimatutannn ehdilla. Ei lennaisia kytköksiä. Ei kytköksiä. Lainsäädäntö timii melk hyvin, mutta sen ajantasaistamisen tarve n tunnistettu Sumi tekee rajavesistöyhteistyötä kaikkien naapurivaltiiden kanssa eikä tässä le ilmennyt suuria ngelmia. Kuitenkin esim. Sumen ja Venäjän välinen Vuksen juksutussääntö phjautuu verraten vanhihin lsuhteisiin, jtka vat sin muuttuneet.

9 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: Asiasta n j jnkin verran tutkimustieta, mutta uudella tutkimuksella vidaan edistää asian tilaa tai siihen liittyvän päätöksenten laatua Tutkimustieta tarvitaan vesialan yhteistyön uusista mudista, ml. vesidiplmatia ja veden rli rauhanvälityksessä sekä mitkä vat kriittisimmät muutstarpeet ttaen humin timintaympäristön muutkset ja speutumisen ilmastnmuutkseen, hallintuudistuksen vaikutukset Kansainvälinen yhteistyö (ml. rajavesiyhteistyö) KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Sumen rajavesiyhteistyö n kansainvälisesti arviituna huippulukkaa. alan kehitysyhteistyön rahitus n llut laskussa. Kehitysmahdllisuudet liittyvät vesialan paintuksen nusuun ja uusiin yhteistyön mutihin, ml. vesidiplmatia ja vesi rauhanvälityksessä. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)

10 turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 4.5. Sumalaisten vesijalanjälki maailmalla Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: + n tilan arviidaan paranevan jnkin verran vuteen 2030 mennessä Lähes pulet sumalaisten kulutuksen vesijalanjäljestä jää maamme rajjen ulkpulella, myös erilaisista veteen liittyvistä ngelmista kärsiville alueille. Sumalaisyritykset tuntevat hunsti kansainväliset arvketjunsa ja niiden vesiriskit. Kuluttajien vesijalanjäljen kestävyyden ja yritysten vesivastuullisuuden merkitykseen llaan kuitenkin heräämässä. Kytkökset: Ajanmukaisuus: Sumalaiseen biplttaineiden tutantn Sumen rajjen ulkpulella liittyy vesiriskejä, jtka uhkaavat paikallista vesiturvallisuutta ja tisaalta biplttaineiden tutanta. Sumalaisten rahittamat pathankkeet vat herättäneet vimakasta vastustusta mm. Etelä-Amerikassa ja Kaakkis-Aasiassa paikallista vesiturvallisuutta heikentävien vaikutustensa vuksi. Sumalaiseen biplttaineiden tutantn Sumen rajjen ulkpulella liittyy vesiriskejä, jtka uhkaavat paikallista vesiturvallisuutta ja tisaalta biplttaineiden tutanta. Sumalaisten rahittamat pathankkeet vat herättäneet vimakasta vastustusta mm. Etelä-Amerikassa ja Kaakkis-Aasiassa paikallista vesiturvallisuutta heikentävien vaikutustensa vuksi. Sumalaisten vesijalanjäljen pienentämistavite vi lisätä ktimaisten elintarvikkeiden kysyntään. Sumeen tutavan ruan tutant vi vähentää vedenkulutusta maailmalla. Sumalaisten kulutuksen merkitys kknaisuudessa kuitenkin pieni. Lainsäädäntö timii melk hyvin, mutta sen ajantasaistamisen tarve n tunnistettu Lainsäädäntöä tai ikeudellista hjausta asiasta ei käytännössä le. Tutkimukset kuitenkin sittavat, että suuri sa sumalaisten vesijalanjäljestä tulee Sumen rajjen ulkpulelta. Nrmihjauksen rli ngelman ratkaisemiseksi n kuitenkin rajallinen.

11 Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Asiasta n j jnkin verran tutkimustieta, mutta uudella tutkimuksella vidaan Nykytiedn tas: edistää asian tilaa tai siihen liittyvän päätöksenten laatua Sumalaisten vesijalanjäljen jakautumisesta n kauppatilaistihin perustuen jnkin verran tutkimustieta (mm. WWF 2012), mutta lisäselvityksille n tarvetta kestävien vaihtehtjen tunnistamiseksi sekä vesivastuullisuuden parhaiden käytänteiden kehittämiseksi ja käytäntöönviemiseksi. Sumalaisyritykset tuntevat hunsti kansainväliset arvketjunsa. Vapaaehtiset eri yhteiskunnan timijiden situmukset (esim. vastuusitumus) hallinnan prsessien täydentäjinä ja vauhdittajina Sumalaisten vesijalanjälki maailmalla KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Lähes pulet sumalaisten kulutuksen vesijalanjäljestä jää Sumen rajjen ulkpulelle, myös erilaisista veteen liittyvistä ngelmista kärsiville alueille. Sumalaisyritykset tuntevat hunsti kansainvälisesti arvketjunsa ja niiden vesiriskit. Tietisuus kestävän vesijalanjäljen merkityksestä ja yritysten situtuminen vesivastuullisuuteen vat kuitenkin nusussa. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)