SEDU ry VETOOMUS 1(5)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008"

Transkriptio

1 SEDU ry VETOOMUS 1(5) VALTIONEUVOSTOLLE VETOOMUS YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEKSI JA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Positiivinen tulevaisuuden kuva Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä luoda positiivinen kuva tulevaisuudesta. Tällainen kuva ohjaa automaattisesti kehitystä. Erilaisten uhkakuvien sijasta päättäjien tulisikin rakentaa positiivinen tulevaisuuden tahtotila eli visio, panostaa lapsiin ja nuoriin, siis tulevaisuuden työvoimaan, sekä nuoriin aikuisiin ja luoda hyvät mahdollisuudet syntyvyyden lisäämiseen. Lapsiperheiden kaikinpuolinen tukeminen edistää yhteiskunnan uudistumista ja vaikuttaa sitä kautta kansantalouteen pitkällä tähtäimellä. Maahanmuuttajat eivät voi ja eivät saa ratkaista suomalaisten tulevaisuutta. Negatiivisten uhkakuvien jatkuva korostaminen ja esimerkiksi yksipuolinen eläkepommilla pelottelu luo vain epävarmuutta ja eri sukupolvien välistä ristiriitaa. Se on täysin turhaa ajan ja energian hukkaa. Lisäksi vuoden päähän ulottuvat ennusteet eivät ole luotettavia. Niillä ei saisi ruokkia näkemystä, että asioihin ei voida vaikuttaa. Muistettava on, että kaikki ikäihmiset eivät koskaan ajaudu/joudu yhteiskunnan vastuulle hoitolaitoksiin. Päättäjät ryhtykää ohjaamaan YRITYS SUOMEA positiiviseen ajatteluun ja määrittäkää ensimmäiseksi yritykselle Suomi VISIO eli riittävän haasteellinen tulevaisuuden kuva ja menestystekijät vision toteuttamiseksi. Visio voisi sisältää mm. seuraavankaltaisia elementtejä: Itsenäinen, innovatiivisuudestaan ja korkeasta laadustaan tunnettu, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittava sekä ikärakenteeltaan nuorehko (terve), työtä arvossa pitävä eurooppalainen valtio. => Tahtotila ohjaa menestystekijöiden ja tavoiteasetannan kautta tekemistä ja tulevaisuutta. Eläkejärjestelmän kehitys Laadukas toiminta edellyttää asioiden ja järjestelmien säännöllistä ja systemaattista arviointia ja jatkuvaa parantamista. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten edunmukaista on tarkistaa eläkejärjestelmän OIKEUDENMUKAISUUS ja toimivuus. Nykytilanteessa on unohdettu eläkevakuutuslaitosten alkuperäinen tarkoitus, säilyttää työntekijöiden eläkerahat ja turvata heidän toimeentulonsa työelämän jälkeen. Pääpaino näyttäisi siirtyneen vakuutusyhtiöiden voiton maksimointiin. On täysin unohdettu, että eläkerahastoihin sijoitettu valtava pääoma (n. 125 mrd. euroa) on monen työsukupolven yhteisomaisuutta, johon näilläkin omistajilla pitäisi olla sanottavansa. VETOAMME MAAMME HALLITUKSEEN, jotta hallituksen toimesta asetettaisiin puolueeton, mutta asiansa osaava työryhmä, pohtimaan vuonna 2005 käyttöön otetun

2 SEDU ry VETOOMUS 2(5) eläkejärjestelmän puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia sekä tekemään ehdotukset järjestelmän kehittämiseksi. Tässä työryhmässä tulisi olla myös eläkeläisten edustus, jotta esitykset olisivat riittävän kokonaisvaltaisia ja todelliseen tilanteeseen perustuvia. Nykyisin useiden tahojen toimesta helposti annetaan varsin yksipuolinen, jopa vääristelty kuva eläkeläisten tilanteesta. Katsomme, että hallituksen ja päättäjien velvollisuus on kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin eläkejärjestelmän epäkohtiin. Huomattava on, että nämä asiat koskevat yhtä hyvin vielä työelämässä olevia. Hallitusohjelmaan otetun ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori tulee vain tällä tavoin sisällöltään luotettavaksi. - Työeläkkeiden (nykyiset ja tulevat eläkkeet) tulisi säilyttää tasonsa/ostovoimansa. Eläkeindeksi olisi palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi Tämä taitettu indeksi heikentää usein jo alun perin pieniä työeläkkeitä (v. 2005: 62 % työeläkkeistä alle 1000 e/kk; keskimääräinen työeläke 927 e/kk) 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tämä heikennys tehtiin siitä huolimatta, vaikka eläkejärjestelmän pääkehittäjä Teivo Pentikäinen oli sitä vastaan. Oikeudenmukaisinta olisi palata alkuperäiseen ansiotasoindeksin käyttöön, joka takaisi työeläkkeiden tason todellisen säilymisen. Puoliväli-indeksikin tasoa hiukan heikentää. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että työeläkehän on tiettyyn työsuhteeseen liittyvää ja siinä ansaittua, mutta sopimusten mukaisesti myöhennettyä palkkaa, jonka arvon säilymisestä eläkevakuutusyhtiöiden tulee vastata. Lisäksi on syytä muistaa, että työeläke on perustuslain 15 :n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön. Valitettavaa on, että lähes jokainen on joskus eläkeläinen ja huomaa indeksivääryyden omakohtaisesti vasta silloin, joskin varsin nopeasti. Indeksin korjausta puoltaa sekin, että vuonna 2008 tehdyn verokorjauksen jälkeenkin eläkeläinen maksaa TEL -luonteisten maksujen (n. 7 %) verran korkeampaa veroa. Tämä TEL vero ei enää kartuta hänen omaa eläkettään, vaan menee siis korkeampana verona yhteiskunnalle. Kun työeläkeindeksin korjaamisen ottaa päättäjien kanssa esille, vastaus on aina: "Ei ole varaa ilman, että vielä työelämässä olevat sukupolvet kärsivät". Kovin pitkälle meneviä ennustuksia on turha tehdä, mutta tämän hetkinen tilanne on se, että eläkerahastot ovat mammuttimaisen suuret eli noin 125 mrd euroa eli noin 3 kertaa Suomen valtion budjetti. Lisäksi rahastojen kasvu on laskettua 3,5 %:n pitkän ajan kasvua huomattavasti suurempi eli noin 7 %. Niiden ympärille on jo perustettu Finanssialan Keskusliitto ja Pekkarisen ministeriö on miettimässä lisäorganisaatiota, rahastojen rahastoa, niiden hallintaan. Lisäksi monet muut tahot niitä hamuavat. On ihme, että kaikkeen tähän on varaa, mutta ei ole varaa huolehtia siitä, että eläkevarojen kartuttajat saavat katteen omille rahoilleen. Eläkevakuutusyhtiöiden 1. asiahan on turvata eläkemaksuja maksaneitten eläkkeet ja vasta 2. tilalla muut asiat. Indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi kuluttaisi eläkevarantoja vain noin 0,1 % työeläkevaroista, joten se lähes häviäisi eläkerahastojen laskentatarkkuuteen. - Perhe-eläkkeiden palauttaminen. Viime uudistuksessa alennettiin ja osin poistettiin perhe-eläkeoikeus ns. yhteensovitussäännön mukaisesti. Totuus on se, että tämä raja on varsin matalalla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurista eläkemaksuista huolimatta saattaa käydä niin, että koko TYÖELÄMÄN

3 SEDU ry VETOOMUS 3(5) AIKANA KOOTTU ELÄKE MENEE KOKONAISUUDESSAAN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN tai VALTION HYÖDYKSI. Kohtuullista olisi, että ainakin osa säästetystä työeläkkeestä koituisi ao. ihmisen lesken ja muiden omaisten hyödyksi kuolemantapaustilanteissa. Tämä koskee yhtä hyvin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä. - Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Tämä liittyy osaltaan indeksikysymykseen, mutta myöskään eläkevakuutusyritysten bisnes ei saisi korostua lisävakuutuksissa. Lisävakuutukset ovat enemmän tai vähemmän työssäkäyvien riistämistä, ottavathan nämä yritykset palkkiona 6 % säästetystä pääomasta. Ja mikä pahinta suurin osa työtekijöistä on niin pienipalkkaisia, että ylimääräiseen säästämiseen ei ole varaa. Lisäksi mitään takuuta ei ole näidenkään rahojen arvon säilymisestä. - Ylisuuri karttuma eli 4,5 %:n karttuma työiän ylittäessä 63 vuotta. Miten on mahdollista, että nämä myöhäistyövuodet ovat arvokkaampia kuin vetreämmät työvuodet? Herää kysymys: Onko oikein, että 40 vuotta työelämässä vuotiaana ollut saa eläkettä jopa 30 % -yksikköä enemmän kuin 40 vuotta työelämässä vuotiaana työskennellyt, kun kysymyksessä on sama työ ja sama palkka? Lisätyövuodet voisivat olla arvokkaampia, mutta ei ikä! Ikähän suosii helppoja/kevyitä töitä. Kuinka moni ihan aidosti jaksaa tehdä täyspainoisesti työtä 68 -vuotiaaksi asti? Jo nyt on todettu, että yli 63 - vuotiaiden poissaolot sairastumisten takia ovat suuret. Mitä tämä maksaa työantajille ja yhteiskunnalle eli veronmaksajille? Kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää antaa työmahdollisuus, tilaa nuoremmille. Tässä on selkeä ristiriita työllisyyskysymystenkin kesken. Lisäksi tuntuu käsittämättömältä, että samaan aikaan kun nuorta roikkuu työelämän ulkopuolella, valtiolta löytyy varoja ikäihmisten, jopa yli 60 -vuotiaiden työhön uudelleenkouluttamiseen. Ns. pätkätöitä lakisääteisesti vähentämällä nuoret uskaltaisivat nykyistä paremmin pysyvissä työpaikoissaan investoida kotiin ja perustaa perheitä. - Elinaikakertoimen poistaminen. Ruotsista mallia otettu elinaikakerroin on tarpeeton, yhtä turha kuin väestöennusteisiin tukeutuminen. Se luo vain epävarmuutta tulevaisuuden eläkkeensaajissa. - Ylisuuret, kokonaismäärään nähden ani harvat eläkkeet, vääristävät kuvaa eläkeläisten tulo- tai elintasosta, ja niitä käytetään esimerkkeinä esim. TV:ssä. - Virallisetkin tahot vertaavat eläkeläisten toimeentuloa työttömiin ja/tai opiskelijoihin täysin perusteettomasti. Opiskelijat ovat elämänsä alussa ja koko tulevaisuus on edessä. Eläkeläiset ovat elämäntyönsä tehneet - eläkeläisten opiskeluaikana ei voitu puhua tulotasosta vaan pikemminkin velkatasosta. Työttömyys on taas useimmiten väliaikainen tila! Eläkeasiainvaltuutetun virka Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa.

4 SEDU ry VETOOMUS 4(5) Pitkäaikaishoidon kustannukset Lisäksi sosiaalipuolen asiana otamme esille: Puolisoiden vastuu sairastumistilanteessa. Nykyisin pitkäaikaishoidossa hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Puolisoiden kohdalla tulot lasketaan yhteen ja hoitokustannukset ovat 40 % yhteenlasketuista tuloista. Tämä tuntuu varsin oikeudenmukaiselta tilanteessa, kun tulotasoltaan parempi joutuu hoitoon, jolloin kotiin jäävällä puolisolla on toimeentulomahdollisuus. Onhan kodissa paljon henkilöriippumattomia kustannuksia. Sen sijaan on varsin nurinkurista, että huonompituloisen joutuessa hoitoon, hänen omat tulonsa eivät riitä hoitomaksuihin, vaan maksamaan joutuu myös tulotasoltaan parempi, jolloin yhteisen kodin perusmenojen maksu saattaa vaikeutua. Onko avioero ratkaisu tähän ongelmaan? Nimensä mukaisesti sosiaaliavun tulisi tässä tilanteessa toimia. Verotus Hallituksen tulisi huolehtia lupaustensa mukaisesti verotuksellisesta tasa-arvosta. Hallitus on luvannut korjata eläkeläisen verotuksen palkansaajan verotuksen tasolle kaikilla tulotasoilla. Mutta näyttää siltä, että korjaus tehtiin vain puolinaisesti, koska vertailussa palkansaajan TEL luonteiset maksut (yhteensä n. 7 %) luetaan palkansaajan veroiksi, jotka lisäksi ovat palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoisia. TEL maksuthan maksetaan eläkevakuutusyhtiölle, mutta verot valtiolle tai muulle julkiselle yhteisölle. Eläkeläinen ei maksa tuloistaan enää näitä TEL- luonteisia kuluja, mutta maksaa vastaavan tai suuremman summan korkeampana kunnan ja/tai valtion verona! Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vielä eläkkeelläkin eläkeläinen maksaa työeläke- ym. maksuja mutta siten, että maksu ei enää kerrytä hänen omaa eläkettään, vaan rahat menevät veromarkkoina yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon. Eläkeläinen on siis yhteiskunnalle palkkatulolaista kannattavampi yksilö! Lisäksi eläketulovähennys on täysin näennäinen. Se turvaa lähinnä sen, että kansaneläke on käytännössä veroton. Erikoista on myös se, että perheellisten puolisoitten kunnallisverotuksen eläketulovähennys on pienempi kuin perheettömillä eläkeläisillä. Kaikkiaan perheellisen eläkeläisen veroprosentti on korkeampi kuin perheettömän eläkkeensaajan. Onko tämä tasa-arvoa ja rinnastettavissa ansiotulovähennykseen? Kentältä saadut viestit kertovat, että useassa kunnassa tehdyt kunnallisveroprosentin korotukset ovat kumonneet luvatut eläkeverotuksen kevennykset. Hyvää yhteistyötä toivottaen Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2008 SEDU ry:n HALLITUS Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys (puolueeton) Ossi Kivihalme puheenjohtaja

5 SEDU ry VETOOMUS 5(5) Liite Tietopaketti Eläkeläisten viesti kaikille päättäjille, presidentistä AY -johtajiin sekä työelämässä edelleen oleville Tiedoksi Eduskunnan puhemiehistö Sauli Niinistö Seppo Kääriäinen Johannes Koskinen TELA Toim.joht. Esa Swanljung Elinkeinoelämän Keskusliitto Toim.joht. Leif Fagernäs Eläketurvakeskus Toim.joht. Jukka Rantala KELA Pääjohtaja Jorma Huuhtanen Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestö SAK ry Puh.joht. Lauri Ihalainen EETU VENK

ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI SEDU ry ALOITE 1(8) ELÄKEFOORUMILLE Harri Isokorpi STM / VAO PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Oheinen aloitteemme koskee seuraavia

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?

Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? SEDU ry/ls VASTINE 1(7) Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? Huom!: Ne JR:n tekstiotteet, joita on kommentoitu, ovat kursivoituja.

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS Suomen Eläkeläisten VASTINE 1(8) Suvi-Anne Siimes Nuoret radikaalit Muut 17.4.2013 TELAN tilaisuudessa ryhmätöihin osallistuneet HS Nytt 17.-23.5.2013 Puran pommin toimittajat Laura Koljonen SUKUPOLVIEN

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka Kimmo Kiljunen Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa Minerva, Helsinki 2015 Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka YHTEENVETO 1. Ikäihmisten syrjäytyminen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Minerva, Helsinki 2015. Kimmo Kiljunen

Minerva, Helsinki 2015. Kimmo Kiljunen Minerva, Helsinki 2015 Kimmo Kiljunen Eläkeläisten etuuksia on heikennetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin minkään muun väestöryhmän Suomen historiassa. SIPILÄN HALLITUKSEN LEIKKAUSLISTA

Lisätiedot

SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012

SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.21 1(7) HUOLTOSUHDE Tietopaketin kohta 9: Väestö ja ikärakenne Markkinoille on saatu uusi termi HUOLTOSUHDE, jota nyt painotetaan. Eli muutamassa vuodessa ollaan

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen)

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) 20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) Eläkepoliittisesta tilanteesta Suomessa Ns. taitettu indeksi Suomen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2 14.4.2015/ Valtiot. tri. ja erikoistutkija Seppo Ruotsalainen 1 ELÄKELÄISTEN NÖYRYYTTÄMINEN ON LOPETETTAVA! Taitettu indeksi Vuoden 1996 alusta käyttöön otettu työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi merkitsee

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016

Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016 1 Seppo Ruotsalainen Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016 Eläkeläiset ja yhteiskuntasopimus Viime aikoina on kiistelty yhteiskuntasopimuksen eli

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Naantali 8.8.2008 EK:n lähtökohdat vuoden 2009 budjettiin Kasvua on vahvistettava Menojen pitkäjänteinen hallinta Sosiaaliturvan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot