SEDU ry VETOOMUS 1(5)
|
|
- Hannu Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEDU ry VETOOMUS 1(5) VALTIONEUVOSTOLLE VETOOMUS YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEKSI JA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Positiivinen tulevaisuuden kuva Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä luoda positiivinen kuva tulevaisuudesta. Tällainen kuva ohjaa automaattisesti kehitystä. Erilaisten uhkakuvien sijasta päättäjien tulisikin rakentaa positiivinen tulevaisuuden tahtotila eli visio, panostaa lapsiin ja nuoriin, siis tulevaisuuden työvoimaan, sekä nuoriin aikuisiin ja luoda hyvät mahdollisuudet syntyvyyden lisäämiseen. Lapsiperheiden kaikinpuolinen tukeminen edistää yhteiskunnan uudistumista ja vaikuttaa sitä kautta kansantalouteen pitkällä tähtäimellä. Maahanmuuttajat eivät voi ja eivät saa ratkaista suomalaisten tulevaisuutta. Negatiivisten uhkakuvien jatkuva korostaminen ja esimerkiksi yksipuolinen eläkepommilla pelottelu luo vain epävarmuutta ja eri sukupolvien välistä ristiriitaa. Se on täysin turhaa ajan ja energian hukkaa. Lisäksi vuoden päähän ulottuvat ennusteet eivät ole luotettavia. Niillä ei saisi ruokkia näkemystä, että asioihin ei voida vaikuttaa. Muistettava on, että kaikki ikäihmiset eivät koskaan ajaudu/joudu yhteiskunnan vastuulle hoitolaitoksiin. Päättäjät ryhtykää ohjaamaan YRITYS SUOMEA positiiviseen ajatteluun ja määrittäkää ensimmäiseksi yritykselle Suomi VISIO eli riittävän haasteellinen tulevaisuuden kuva ja menestystekijät vision toteuttamiseksi. Visio voisi sisältää mm. seuraavankaltaisia elementtejä: Itsenäinen, innovatiivisuudestaan ja korkeasta laadustaan tunnettu, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittava sekä ikärakenteeltaan nuorehko (terve), työtä arvossa pitävä eurooppalainen valtio. => Tahtotila ohjaa menestystekijöiden ja tavoiteasetannan kautta tekemistä ja tulevaisuutta. Eläkejärjestelmän kehitys Laadukas toiminta edellyttää asioiden ja järjestelmien säännöllistä ja systemaattista arviointia ja jatkuvaa parantamista. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten edunmukaista on tarkistaa eläkejärjestelmän OIKEUDENMUKAISUUS ja toimivuus. Nykytilanteessa on unohdettu eläkevakuutuslaitosten alkuperäinen tarkoitus, säilyttää työntekijöiden eläkerahat ja turvata heidän toimeentulonsa työelämän jälkeen. Pääpaino näyttäisi siirtyneen vakuutusyhtiöiden voiton maksimointiin. On täysin unohdettu, että eläkerahastoihin sijoitettu valtava pääoma (n. 125 mrd. euroa) on monen työsukupolven yhteisomaisuutta, johon näilläkin omistajilla pitäisi olla sanottavansa. VETOAMME MAAMME HALLITUKSEEN, jotta hallituksen toimesta asetettaisiin puolueeton, mutta asiansa osaava työryhmä, pohtimaan vuonna 2005 käyttöön otetun
2 SEDU ry VETOOMUS 2(5) eläkejärjestelmän puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia sekä tekemään ehdotukset järjestelmän kehittämiseksi. Tässä työryhmässä tulisi olla myös eläkeläisten edustus, jotta esitykset olisivat riittävän kokonaisvaltaisia ja todelliseen tilanteeseen perustuvia. Nykyisin useiden tahojen toimesta helposti annetaan varsin yksipuolinen, jopa vääristelty kuva eläkeläisten tilanteesta. Katsomme, että hallituksen ja päättäjien velvollisuus on kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin eläkejärjestelmän epäkohtiin. Huomattava on, että nämä asiat koskevat yhtä hyvin vielä työelämässä olevia. Hallitusohjelmaan otetun ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori tulee vain tällä tavoin sisällöltään luotettavaksi. - Työeläkkeiden (nykyiset ja tulevat eläkkeet) tulisi säilyttää tasonsa/ostovoimansa. Eläkeindeksi olisi palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi Tämä taitettu indeksi heikentää usein jo alun perin pieniä työeläkkeitä (v. 2005: 62 % työeläkkeistä alle 1000 e/kk; keskimääräinen työeläke 927 e/kk) 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tämä heikennys tehtiin siitä huolimatta, vaikka eläkejärjestelmän pääkehittäjä Teivo Pentikäinen oli sitä vastaan. Oikeudenmukaisinta olisi palata alkuperäiseen ansiotasoindeksin käyttöön, joka takaisi työeläkkeiden tason todellisen säilymisen. Puoliväli-indeksikin tasoa hiukan heikentää. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että työeläkehän on tiettyyn työsuhteeseen liittyvää ja siinä ansaittua, mutta sopimusten mukaisesti myöhennettyä palkkaa, jonka arvon säilymisestä eläkevakuutusyhtiöiden tulee vastata. Lisäksi on syytä muistaa, että työeläke on perustuslain 15 :n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön. Valitettavaa on, että lähes jokainen on joskus eläkeläinen ja huomaa indeksivääryyden omakohtaisesti vasta silloin, joskin varsin nopeasti. Indeksin korjausta puoltaa sekin, että vuonna 2008 tehdyn verokorjauksen jälkeenkin eläkeläinen maksaa TEL -luonteisten maksujen (n. 7 %) verran korkeampaa veroa. Tämä TEL vero ei enää kartuta hänen omaa eläkettään, vaan menee siis korkeampana verona yhteiskunnalle. Kun työeläkeindeksin korjaamisen ottaa päättäjien kanssa esille, vastaus on aina: "Ei ole varaa ilman, että vielä työelämässä olevat sukupolvet kärsivät". Kovin pitkälle meneviä ennustuksia on turha tehdä, mutta tämän hetkinen tilanne on se, että eläkerahastot ovat mammuttimaisen suuret eli noin 125 mrd euroa eli noin 3 kertaa Suomen valtion budjetti. Lisäksi rahastojen kasvu on laskettua 3,5 %:n pitkän ajan kasvua huomattavasti suurempi eli noin 7 %. Niiden ympärille on jo perustettu Finanssialan Keskusliitto ja Pekkarisen ministeriö on miettimässä lisäorganisaatiota, rahastojen rahastoa, niiden hallintaan. Lisäksi monet muut tahot niitä hamuavat. On ihme, että kaikkeen tähän on varaa, mutta ei ole varaa huolehtia siitä, että eläkevarojen kartuttajat saavat katteen omille rahoilleen. Eläkevakuutusyhtiöiden 1. asiahan on turvata eläkemaksuja maksaneitten eläkkeet ja vasta 2. tilalla muut asiat. Indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi kuluttaisi eläkevarantoja vain noin 0,1 % työeläkevaroista, joten se lähes häviäisi eläkerahastojen laskentatarkkuuteen. - Perhe-eläkkeiden palauttaminen. Viime uudistuksessa alennettiin ja osin poistettiin perhe-eläkeoikeus ns. yhteensovitussäännön mukaisesti. Totuus on se, että tämä raja on varsin matalalla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurista eläkemaksuista huolimatta saattaa käydä niin, että koko TYÖELÄMÄN
3 SEDU ry VETOOMUS 3(5) AIKANA KOOTTU ELÄKE MENEE KOKONAISUUDESSAAN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN tai VALTION HYÖDYKSI. Kohtuullista olisi, että ainakin osa säästetystä työeläkkeestä koituisi ao. ihmisen lesken ja muiden omaisten hyödyksi kuolemantapaustilanteissa. Tämä koskee yhtä hyvin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä. - Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Tämä liittyy osaltaan indeksikysymykseen, mutta myöskään eläkevakuutusyritysten bisnes ei saisi korostua lisävakuutuksissa. Lisävakuutukset ovat enemmän tai vähemmän työssäkäyvien riistämistä, ottavathan nämä yritykset palkkiona 6 % säästetystä pääomasta. Ja mikä pahinta suurin osa työtekijöistä on niin pienipalkkaisia, että ylimääräiseen säästämiseen ei ole varaa. Lisäksi mitään takuuta ei ole näidenkään rahojen arvon säilymisestä. - Ylisuuri karttuma eli 4,5 %:n karttuma työiän ylittäessä 63 vuotta. Miten on mahdollista, että nämä myöhäistyövuodet ovat arvokkaampia kuin vetreämmät työvuodet? Herää kysymys: Onko oikein, että 40 vuotta työelämässä vuotiaana ollut saa eläkettä jopa 30 % -yksikköä enemmän kuin 40 vuotta työelämässä vuotiaana työskennellyt, kun kysymyksessä on sama työ ja sama palkka? Lisätyövuodet voisivat olla arvokkaampia, mutta ei ikä! Ikähän suosii helppoja/kevyitä töitä. Kuinka moni ihan aidosti jaksaa tehdä täyspainoisesti työtä 68 -vuotiaaksi asti? Jo nyt on todettu, että yli 63 - vuotiaiden poissaolot sairastumisten takia ovat suuret. Mitä tämä maksaa työantajille ja yhteiskunnalle eli veronmaksajille? Kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää antaa työmahdollisuus, tilaa nuoremmille. Tässä on selkeä ristiriita työllisyyskysymystenkin kesken. Lisäksi tuntuu käsittämättömältä, että samaan aikaan kun nuorta roikkuu työelämän ulkopuolella, valtiolta löytyy varoja ikäihmisten, jopa yli 60 -vuotiaiden työhön uudelleenkouluttamiseen. Ns. pätkätöitä lakisääteisesti vähentämällä nuoret uskaltaisivat nykyistä paremmin pysyvissä työpaikoissaan investoida kotiin ja perustaa perheitä. - Elinaikakertoimen poistaminen. Ruotsista mallia otettu elinaikakerroin on tarpeeton, yhtä turha kuin väestöennusteisiin tukeutuminen. Se luo vain epävarmuutta tulevaisuuden eläkkeensaajissa. - Ylisuuret, kokonaismäärään nähden ani harvat eläkkeet, vääristävät kuvaa eläkeläisten tulo- tai elintasosta, ja niitä käytetään esimerkkeinä esim. TV:ssä. - Virallisetkin tahot vertaavat eläkeläisten toimeentuloa työttömiin ja/tai opiskelijoihin täysin perusteettomasti. Opiskelijat ovat elämänsä alussa ja koko tulevaisuus on edessä. Eläkeläiset ovat elämäntyönsä tehneet - eläkeläisten opiskeluaikana ei voitu puhua tulotasosta vaan pikemminkin velkatasosta. Työttömyys on taas useimmiten väliaikainen tila! Eläkeasiainvaltuutetun virka Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa.
4 SEDU ry VETOOMUS 4(5) Pitkäaikaishoidon kustannukset Lisäksi sosiaalipuolen asiana otamme esille: Puolisoiden vastuu sairastumistilanteessa. Nykyisin pitkäaikaishoidossa hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Puolisoiden kohdalla tulot lasketaan yhteen ja hoitokustannukset ovat 40 % yhteenlasketuista tuloista. Tämä tuntuu varsin oikeudenmukaiselta tilanteessa, kun tulotasoltaan parempi joutuu hoitoon, jolloin kotiin jäävällä puolisolla on toimeentulomahdollisuus. Onhan kodissa paljon henkilöriippumattomia kustannuksia. Sen sijaan on varsin nurinkurista, että huonompituloisen joutuessa hoitoon, hänen omat tulonsa eivät riitä hoitomaksuihin, vaan maksamaan joutuu myös tulotasoltaan parempi, jolloin yhteisen kodin perusmenojen maksu saattaa vaikeutua. Onko avioero ratkaisu tähän ongelmaan? Nimensä mukaisesti sosiaaliavun tulisi tässä tilanteessa toimia. Verotus Hallituksen tulisi huolehtia lupaustensa mukaisesti verotuksellisesta tasa-arvosta. Hallitus on luvannut korjata eläkeläisen verotuksen palkansaajan verotuksen tasolle kaikilla tulotasoilla. Mutta näyttää siltä, että korjaus tehtiin vain puolinaisesti, koska vertailussa palkansaajan TEL luonteiset maksut (yhteensä n. 7 %) luetaan palkansaajan veroiksi, jotka lisäksi ovat palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoisia. TEL maksuthan maksetaan eläkevakuutusyhtiölle, mutta verot valtiolle tai muulle julkiselle yhteisölle. Eläkeläinen ei maksa tuloistaan enää näitä TEL- luonteisia kuluja, mutta maksaa vastaavan tai suuremman summan korkeampana kunnan ja/tai valtion verona! Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vielä eläkkeelläkin eläkeläinen maksaa työeläke- ym. maksuja mutta siten, että maksu ei enää kerrytä hänen omaa eläkettään, vaan rahat menevät veromarkkoina yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon. Eläkeläinen on siis yhteiskunnalle palkkatulolaista kannattavampi yksilö! Lisäksi eläketulovähennys on täysin näennäinen. Se turvaa lähinnä sen, että kansaneläke on käytännössä veroton. Erikoista on myös se, että perheellisten puolisoitten kunnallisverotuksen eläketulovähennys on pienempi kuin perheettömillä eläkeläisillä. Kaikkiaan perheellisen eläkeläisen veroprosentti on korkeampi kuin perheettömän eläkkeensaajan. Onko tämä tasa-arvoa ja rinnastettavissa ansiotulovähennykseen? Kentältä saadut viestit kertovat, että useassa kunnassa tehdyt kunnallisveroprosentin korotukset ovat kumonneet luvatut eläkeverotuksen kevennykset. Hyvää yhteistyötä toivottaen Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2008 SEDU ry:n HALLITUS Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys (puolueeton) Ossi Kivihalme puheenjohtaja
5 SEDU ry VETOOMUS 5(5) Liite Tietopaketti Eläkeläisten viesti kaikille päättäjille, presidentistä AY -johtajiin sekä työelämässä edelleen oleville Tiedoksi Eduskunnan puhemiehistö Sauli Niinistö Seppo Kääriäinen Johannes Koskinen TELA Toim.joht. Esa Swanljung Elinkeinoelämän Keskusliitto Toim.joht. Leif Fagernäs Eläketurvakeskus Toim.joht. Jukka Rantala KELA Pääjohtaja Jorma Huuhtanen Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestö SAK ry Puh.joht. Lauri Ihalainen EETU VENK
ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI
SEDU ry ALOITE 1(8) ELÄKEFOORUMILLE Harri Isokorpi STM / VAO PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Oheinen aloitteemme koskee seuraavia
LisätiedotEläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotKansalaisaloitteen otsikko
Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015
LisätiedotVastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?
SEDU ry/ls VASTINE 1(7) Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? Huom!: Ne JR:n tekstiotteet, joita on kommentoitu, ovat kursivoituja.
LisätiedotMiksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?
Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotTELA, Helsinki
Nuoret ja työelämän sekä työeläkkeen tulevaisuus 12.9.2017 TELA, Helsinki Kuka olen ja mistä tulen? : Vastaa Keskustanuorten politiikan valmistelutyöstä ja tiedonhankinnasta Poliittisten sisältöjen valmistelu
LisätiedotToimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?
Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista
LisätiedotKansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin
LisätiedotSopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.
SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä
LisätiedotSosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi
Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen 16.5.2019 Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään?
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotAgronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko
Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma
LisätiedotELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotTyöeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys Työeläkekoulu 2019 Janne Pelkonen Nikolas Elomaa Outi Aalto Elina Laavi 1. Eläkkeiden taso ja verotus? Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 2. Miten
LisätiedotONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?
ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO
LisätiedotMistä luottamus syntyy ja mihin se kaatuu?
Mistä luottamus syntyy ja mihin se kaatuu? Jyri Liukko, VTT, erikoistutkija jyri.liukko@etk.fi @JyriLiukko Tela 2.11.2015 Luottamus eläketurvaan ETK:n Luottamus-tutkimukset 2011 ja 2014 Luottamus heikentynyt
LisätiedotEsimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen
LisätiedotANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009
Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään
LisätiedotLAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI
LAUSUNTO 1 / 4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 8.2.2017 LAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI lausuu pyydettynä kansalaisaloitteesta
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
Lisätiedot27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?
27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Anne Aarnio palveluneuvoja Varma Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit
LisätiedotKestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen
Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (7)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.
LisätiedotSUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS
Suomen Eläkeläisten VASTINE 1(8) Suvi-Anne Siimes Nuoret radikaalit Muut 17.4.2013 TELAN tilaisuudessa ryhmätöihin osallistuneet HS Nytt 17.-23.5.2013 Puran pommin toimittajat Laura Koljonen SUKUPOLVIEN
LisätiedotMiten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.
Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.2017 Reijo Vanne johtava ekonomisti Työeläkevakuuttajat Tela Aiheita
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998
LisätiedotMaailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala
Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset
LisätiedotLaki. tuloverolain muuttamisesta
Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotAjankohtaista EETU ry:stä. Hämeenlinna Anneli Taina EETU ry:n puheenjohtaja
Ajankohtaista EETU ry:stä Hämeenlinna 9.5.2019 Anneli Taina EETU ry:n puheenjohtaja Kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin Jäsenjärjestöjä: Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto,
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotEläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka
Kimmo Kiljunen Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa Minerva, Helsinki 2015 Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka YHTEENVETO 1. Ikäihmisten syrjäytyminen
LisätiedotEläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010
Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot
LisätiedotRuotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi
Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotTyöstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen
Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke
LisätiedotKorjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin
Muistio 1 (6) Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin Johdanto Eläketurvakeskus julkaisi maaliskuussa 2019 raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotEläkepolitiikka tulevaisuudessa
Eläkepolitiikka tulevaisuudessa Työeläkekoulu 2019 Tuuli Glantz, SAK Sinikka Näätsaari, SAK Katri Ojala, Akava Katarina Murto, STTK Samppa Koskela, STTK Eläkeneuvottelut Suomessa Työmarkkinaosapuolten
LisätiedotSuomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö
Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta Eläkeläiset ry Valtuusto 27.4.2017 Kalevi Kivistö Esivaiheet Syy:nki (maatalous) Armovuosijärjestelmä (papiston lesket) Val:on virkamiesten eläkkeet
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta
50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotEläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Tausta diapaketille Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
LisätiedotTyöeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu 5.6.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen 2 Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän,
LisätiedotVihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ!
Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ! mitkä eläkkeet? Eläkkeet ovat olennainen osa hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa, joka kuuluu jokaiselle ja jonka tulee taata riittävä toimeentulo
LisätiedotTulorekisteriin liittyvät tilanteet palkanlaskennassa. Visma Fivaldi
Tulorekisteriin liittyvät tilanteet palkanlaskennassa Visma Fivaldi 1(24) Sisällysluettelo Yleistä 2 Esimerkkitapauksia 3 Esimerkki 1. Palkanmaksussa ei ollut virheitä 3 Esimerkki 2. Maksettu liikaa palkkaa,
LisätiedotMiksi pidempiä työuria?
Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotSEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012
SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.21 1(7) HUOLTOSUHDE Tietopaketin kohta 9: Väestö ja ikärakenne Markkinoille on saatu uusi termi HUOLTOSUHDE, jota nyt painotetaan. Eli muutamassa vuodessa ollaan
LisätiedotKansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa
Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa
LisätiedotSYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE
SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE Kunnallisverotuksen taso ei nostata kapinaa; verotaakan kasvattamista vastustetaan Sarianna Toivonen Kunnallisverotuksen taso ei herätä suomalaisissa suuria intohimoja. Kansasta
LisätiedotTyöstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus
Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.
LisätiedotMinerva, Helsinki 2015. Kimmo Kiljunen
Minerva, Helsinki 2015 Kimmo Kiljunen Eläkeläisten etuuksia on heikennetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin minkään muun väestöryhmän Suomen historiassa. SIPILÄN HALLITUKSEN LEIKKAUSLISTA
LisätiedotHALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :
Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan
LisätiedotMitä mieltä suomalaiset ovat työeläkejärjestelmän perusperiaatteista? Toukokuu 2017
Mitä mieltä suomalaiset ovat työeläkejärjestelmän perusperiaatteista? Toukokuu 2017 Tutkimuksen toteutus IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotMITÄ TEHTIIN? KANSALAISTEN VETOOMUKSEN PERUSTURVAN KOROTTAMISESTA 120 EUROLLA ALLEKIRJOITTI 2514 HENKILÖÄ
Suomalaisten perusturvaa on jo pitkään heikennetty kun eri muotoiseen perustoimeentuloturvaan ei ole tehty sen arvon turvaavia ja yleistä talouden kehitystä vastaavia tarkistuksia Tämän epäkohdan korjaamiseen
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotSUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotHUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2016: VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TULEVAISUUDESTA
www.eetury.fi HUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2016: 55-84-VUOTIAIDEN NÄKEMYKSET TULEVAISUUDESTA Eläkeläiset ry:n hallinnon seminaari 27.4.2017 Hannu Partanen, toiminnanjohtaja Sisältö ja toteutus EETU ry:n tee+ämän
Lisätiedottyöeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.
Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn
LisätiedotMaksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta
Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon
LisätiedotToimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?
Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä
LisätiedotLausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5)
15.2.2017 Lausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5) Jari Hanska toimittaja Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Viite: KAA 4/2016 vp sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perjantaina 16.2.2017 klo 10.00 Lausunto
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien
Lisätiedot