SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) L. Sihvo

Transkriptio

1 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) HUOLTOSUHDE Tietopaketin kohta 9: Väestö ja ikärakenne Markkinoille on saatu uusi termi HUOLTOSUHDE, jota nyt painotetaan. Eli muutamassa vuodessa ollaan siirrytty suurilla ikäluokilla ja vanhusten määrällä pelottelusta puhumaan huoltosuhteesta ja samalla annetaan ymmärtää, että tällä tarkoitetaan nimenomaan ikääntyneitä. Tilastokeskuksen www- sivuilta löytyvässä julkaisussa, Rusanen J. & Muilu T. määrittävät, että HUOLTOSUHDE tarkoittaa ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien väestöryhmien suhdetta työllisiin. Toisella nimellä puhutaan aktiiviväestön suhteesta passiiviväestöön. Tämä ns. taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla huollettavien määrä työllisten määrällä eli kaavalla: (työttömät vuotiaat + opiskelijat + vähintään 15-vuotiaat koululaiset + eläkeläiset + varus- ja siviilipalvelusmiehet + muut työvoiman ulkopuolella olevat esim. kotitaloustyötä tekevät ja laitoshoidossa olevat) / työlliset Suuri indeksiluku kuvaa huonoa huoltosuhdetta erityisesti julkisia palveluja järjestävien organisaatioiden näkökulmasta. Esimerkiksi huoltosuhteen arvo 2, tarkoittaa, että yksi työllinen elättää itsensä lisäksi kaksi huollettavaa. Toisessa Tilastokeskuksen lähteessä on käytetty huoltosuhdetta ilmaisemaan lapsien ja eläkeikäisten määrän suhdetta työikäisiin. Puhutaan väestöllisestä huoltosuhteesta, esimerkiksi vuoden 28 lopussa oli sataa työikäistä kohden 5,3 huollettavaa. Indeksilukuna tämä on,53. Eläketurvakeskus käyttää taas termiä vanhushuoltosuhde prosentteina tarkoittaen: Kuinka monta % 65 vuotta täyttäneet ovat vuotiaiden määrästä ja huoltosuhde -% : Kuinka monta % alle 15 -vuotiaat + 65 vuotta täyttäneet ovat vuotiaiden määrästä Varsin omituinen termi! Ikään kuin yhteiskunnan kannalta vain kodin ulkopuolella työllistetyillä olisi merkitystä ja koko muu väestö ml. lapset ja kaikki eläkkeelle siirtyneet olisivat jollain tapaan handicappejä. Terve yhteiskunta tarvitsee kaikenikäistä väestöä. Jos HUOLTOSUHDE tapaista termiä käytetään, sen täytyisi kuvata työttömien, ehkä myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja lähinnä laitos- tai vastaavassa hoidossa olevien ihmisten suhdetta työelämässä oleviin ts. asioita, joihin panostamalla, tilanne korjautuu. Laitoshoitohan ei koske vain ikääntyneitä vaan kaikenikäisiä. Eli julkishallinnossa pitäisi HYÖDYNTÄÄ MITTAREITA, joiden värähtelyllä pystyttäisiin mittaamaan tehtyjen PARANNUSTOIMENPITEIDEN VAIKUTUS. Huoltosuhde esitetyssä muodossa on liian kaukaa haettu termi. Pelotteluterminologia ei auta mitään! Kaikkiaan huoltosuhde on esitetyssä muodossa varsin kyseenalaistettava termi ja lisäksi asiasisällöltään ja mittarina ei-mitään merkityksellistä kuvaava, päinvastoin vääristävä. Tulevaisuuden kehitystä ajatellen lapsia ja vanhoja ei voi laittaa samaan pottiin. Huoltosuhde -mittarihan purettuna viestii: Lyhyellä aikavälillä: Vähentämällä lasten ja/tai vanhojen määrää huoltosuhde paranee Pitkällä aikavälillä: Syntyvyyttä lisättävä, jotta työllisiä riittää (Vanhathan poistuvat luonnostaan, niistä ei ole haittaa) Eli ko. mittarissa on kaksi toisiaan vastaan tappelevaa käsitettä eli lapset (alle 15v) ja toisaalta yli 65 - vuotiaat. Tosiasiassa lapsiahan pitäisi saada lisää ja toisaalta vanhuksista päästä irti, eli mittari ei ole toimiva.

2 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) Hyödyllisiäkin mittareita on jo olemassa kuten: Syntyneet ja nuoret Työllistetyt ja erityistä yhteiskunnan panostusta mittaavia mittareita kuten: Työttömät Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat (v. 21 jo yli 2 alle 35 -vuotiasta) Laitos- ja vastaavassa hoidossa olevat Vaikuttamalla näihin asioihin siis työttömyyden hoitoon, työkyvyn ylläpitämiseen, työssä pärjäämiseen ja laitostumisen estämiseen yhteiskunta tervehtyy. Lisäksi syntyvyys on saatava pidettyä hyvällä tasolla, mieluummin nousussa. Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus, ilman heitä ei ole tulevaisuuden työvoimaa ja määritelmässä käytettyä aktiiviväestöä. Kaikkiaan huoltosuhde -tyyppiset termit antavat täysin väärän kuvan ja ovat ainakin eläkeläistä loukkaavia. Eläkeläinen itsehän saattaa olla hoitavalla puolella vielä 8 -vuotiaana huoltaessaan ja hoivatessaan mahdollisesti perillisiään esim. lastenlapsiaan ja puolisoaankin. Eläkeläisiä tulee ja luonnollisen poistuman kautta poistuu, tähän ei yhteiskunnan toimilla voida vaikuttaa. Myöskään kotitaloustyötä tekevät eivät voi kuulua huollettaviin ja lastenkaan painoarvo huollettavuusmielessä ei ole sama kuin huoltoa todella tarvitsevien aikuisten. Kerran vielä todettakoon, että TYÖELÄKKEITÄ EI MAKSETA VEROVAROISTA JA NE EIVÄT OLE SOSIAALITURVAA, vaan eläkeläiset ovat eläkkeensä itse maksaneet omalla työllään eli ne on kerätty työsuhteen aikana ja säästetty työeläkerahastoihin myöhempää eläkkeen maksua varten. Muistettakoon vielä, että suurin joukko eläkeläisistä on itsenäisiä, omin avuin pärjääviä ja oman työnsä tuloksena saamallaan eläkkeellään toimeentulevia kansalaisia, ei millään lailla huollettavia. Lisäksi eläkeläiset maksavat normaalia työssäkäyvää enemmän veroja yhteiskunnalle. Vieläpä sairastuttuaankin yhteiskunta/hoitolaitos velottaa noin 8 % eläkkeestä hoitomaksuna. Huomattava on myös, että mahdollinen hoivapalveluiden tarvehan on työllisyyttä ja sitä kautta veroeuroja lisäävä asia. Lisäksi kaikkihan ei koskaan hoitojoukkoon joudu. Eettisesti on enemmän kuin väärin luokitella ihmisiä, jo päivätyönsä tehneitä tällä tavoin. Eläkeläiset samoin kuin nuoret pitäisi nähdä yhteiskunnan rikkautena eikä taakkana. Kaikkiaan on vaikea ymmärtää sitä, että monet asiat esitetään virallisellakin taholla tarkoitushakuisesti jopa väärin. Onko mallia otettu suuren maailman ahneudesta? - Surullista luettavaa, kun virallisellakin taholla esitetään: Veronmaksajia ei riitä ylläpitämään nopeasti kasvavaa eläkeläisten määrää. Teksti jatkuu: Eivät pelkästään eläkemenot nouse, vaan myös Kerran taas eläkemenothan eivät mene VEROVAROISTA ja eläkevarannot ovat mammuttimaiset. Eläkemenoja ei myöskään pitäisi rinnastaa koulutusmenoihin, työttömyysetuusmenoihin, hoito- ja hoivapalvelumenoihin nimikkeellä ikäsidonnaiset menot kuten ETK:n www-sivustolla esitetyssä piirroksessa on tehty. Jos ko. piirroksella on haluttu esittää eläkeläisten kalleus, olisi siinä myös esitettävä, paljonko he ovat tähän yhteiskuntaan veroja elinaikanaan maksaneet. Lisäksi taas kerran työeläkemenot eivät ole julkisyhteisöjen menoja. Kaikkiaan ko. piirros on epäselvä ja tarkoitushakuinen. Esim. koulutusmenot eivät kasva iän mukana, mutta eläkemenot kylläkin. Mitä tarkoittaa dimensio euroa/asukas. Tarkoitetaanko /ko. ikäinen asukas eli yksi ihminen vaan yleensä yksi suomalainen eli kertomalla 5,3 milj.ihmisellä saadaan lopputulema. Luvuista on vaikea saada selvää, löytää faktista pohjaa. Tarkoitetaanko hetkellistä tilannetta vai mitä? Yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeistä on, että TULEVAISUUDESTA luodaan POSITIIVINEN KUVA ja rakennetaan lapsiystävällinen yhteiskunta. Lisää elinvoimaa tarvitaan, joten lasten hankkimista pitäisi tukea mahdollisimman monella tavalla. Mm. äitiyslomakustannukset pitäisi jakaa puoliksi miehen että naisen työnantajan kannettaviksi (tämä aihe ollut keskustelun alla jo 45 vuotta), kotiapulaiset sekä kotihoidontuki mahdollisiksi (verohelpotus & erilaisia ratkaisumalleja). Vaikka nykyinen päivähoitosysteemi olisi kuinka hyvä,

3 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) harva jaksaa kuljettaa esimerkiksi kolmea lasta kodin ulkopuoliseen hoitoon ja sen päälle huolehtia ison perheen kotitöistä. Lisäksi isossa lapsijoukossa riehuvat tartuntataudit ovat jatkuva riesa, ja niistä aiheutuvat vanhempien työstä poissaolot varsin vaikea kysymys, hoitopaikkaanhan sairasta lasta ei voida viedä. Mistä sitten ratkaisu kotihoitoon? Esimerkiksi harjoittelupaikkoina eriasteisiin hoitoalan koulutuspaikkoihin kelpuutettaisiin lasten kotihoito vieraassa perheessä. - Maahanmuuttajilla emme voi ratkaista yhteiskuntamme elinvoimaisuutta tulevaisuudessa. Työllisyys- ja työkykyisyysasioiden ohella tähän asiaan PÄÄTTÄJIEMME PITÄISI PANOSTAA, sillä lapsia syntyy liian vähän, joskin hiukan parempaan suuntaan näytettäisiin olevan menossa. Olihan syntyvyys v. 29 korkein 4 vuoteen eli 1,86 (nainen synnytti 1,86 lasta). Tätä korkeampi syntyvyys eli 1,94 oli vuonna Jotta väestö uusiutuisi pitkällä aikavälillä, tämän ns. kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla noin 2,1. Toisaalta maahanmuutto muuttaa hiukan asetelmia Vuosina syntyneet lapset Vuodet arvio (Laatinut: LS) Faktat: Tilastokeskus Kuva 24 Vuosina syntyneet lapset. Arvio vuosina syntyneistä lapsista perustuu vuosien tietoihin, jolloin syntyi yhteensä lasta eli lähes 6 lasta vuodessa. Nopeampi vaikutteisena toimena työllisyyttä on pystyttävä lisäämään ja työssä jaksamista helpotettava, torjuttava syrjäytymistä ja laitostumista sekä enneaikaista eläköitymistä samoin kuin nopeutettava ihmisten opiskeluaikoja, jotta työelämään valmistuttaisiin nopeammin. Yli-ikäisten osuutta työelämässä ei kuitenkaan pidä lisätä, se ei ole muiden työkelpoisten kannalta positiivista, joskin ihmiset pitäisi saada pysymään työssä varsinaiseen eläkeikään asti. Eli nämä perusasiat kuntoon ja menoksi! Mitään lisänostetta ei tarvita, ne eivät ole oikeudenmukaisia! Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun 21 lopussa henkilöä. Virallisten väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku kasvaa myös tulevaisuudessa. On arvioitu, että Suomen väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 242, jos väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Edellisen piirroksen mukaan 1 viime vuoden aika lapsia on syntynyt noin 6 lasta vuodessa ja vastaavasti ihmisiä kuolee noin 5 henkilöä vuodessa. Netto maahanmuutto noin 15 henkilöä (maahan muuttaneiden ja maasta muuttaneiden erotus). Nämä asiat huomioiden väestö lisääntyy noin 25 henkilöllä vuodessa ja tämä tapahtuu nimenomaan nuoreen päähän. Luonnollinen poistumahan koskettaa pääasiassa ikääntyvää väestönosaa. Tämä kehitys leventää väestöpyramidin alapäätä ja se on hyvä asia. Talonpoikasjärjellä ajateltuna, jos väestöpyramidi pysyy jotakuinkin tasapaksuna myöhäisvuosiin asti, se on tasapainossa. Kaikkiaan loputtomasti ei varmasti ihmisen ikää voida pidentää, joten siellä tulee katkos vastaan joka tapauksessa. Eliniän pitenemistä ennustavia arviota en ottaisi kovin vakavasti, niin paljon epävarmuustekijöitä on olemassa mm. poikkeavat luonnonilmiöt, ympäristön saastuminen, uudet sairaudet, epäterveellinen ruoka ml. monet lisäaineet ja elintavat kuten alkoholi ja vähäinen liikunta jne.

4 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) Seuraavat ETK:n taskutilastoista otetut piirrokset esittävät väestön rakenteen 28 ja 29. Kuva 25 Suomessa asuvan väestön rakenne 28 ja 29. Molemmat kuvat ovat varsin samanlaisia. Molempina vuosina ikäryhmät ja 6-64 ovat suurimmat ryhmät. Mutta heti ko. vuosien jälkeen tapahtuu selkeä muutos. Kun tarkastellaan koko väestöä, vuosina syntyneitä (nyt vuotiaat) oli yhteensä Vuoden 29 lopussa heitä oli vajaa 4 eli tarkasti ottaen eli vähemmän. Eläkkeellä

5 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) heitä oli v Lopullisen eläköitymisajankohdan eli ikävuosien kohdalla tapahtuu jonkinmoinen romahdus kuten edellisistä piirroksista näkyy. Sama asia tulee ilmi seuraavasta piirroksesta, jossa on käsitelty vuosia 1996, 25, 26 ja 28. Suomesta tämä asia on selitettävissä: 7-ikävuodessa lähestytään miesten keski-ikää ja toisaalta monet, noin 3, muuttavat Suomesta pois eläkkeelle jäätyään. Lisäksi jo nyt on havaittu, että kuolleisuus ns. suurissa ikäluokissa on syystä tai toisesta nousussa. Koko väestö ja Suomessa asuvat eläkeläiset ikäryhmittäin 1996, 26 ja 28 Laatija: LS Lukumäärä yli 8 Ikäryhmä Eläkkeellä 1996 Eläkkeellä 25 Eläkkeellä 26 Eläkkeellä 28 Väestö 26 Väestö 28 Väestö 25 Faktat: Tilastokeskus, ETK Suomessa asuvat eläkeläiset ikäryhmittäin vuosina 1996, 26 ja 28 3 Laatija: LS Lukumäärä yli 8 Ikäryhmä Eläkkeellä 1996 Eläkkeellä 25 Eläkkeellä 26 Eläkkeellä 28 Kuva 26 Koko väestö ja Suomessa asuvat eläkeläiset ikäryhmittäin 1996, 26 ja 28 Näiden tietojen ja piirrosten valossa mitään poikkeavan suurta muutosta eläkeläisten määrässä ei voi tapahtua. Huippu on nyt jo ohitettu ja ikäryhmä (eläkkeellä 2 vuoden kuluttua) on selkeästi pienempi kuin vuotiaiden ikäryhmä. Myöskään eläkeläisten määrä eri ikäryhmissä eri vuosina ei suuresti poikkea. Näin ollen enää ei ole odotettavissa lisääntyvää eläkeläisten määrää normaalin ikäjakauman perusteella, vaan suunta on laskeva. Syntyvyys vaan olisi saatava pysymään kohtuullisena, niin mitään vanhuskaaosta ei synny. Suurin ongelma on nuorten, vielä parhaassa työiässä (35 55 vuotiaat, jopa alle 35 v.) olevien henkilöiden varhainen eläköityminen erilaisista terveydellisistä syistä. Tästä löytyy HAASTETTA PÄÄTTÄJILLE, ei eläkeiän nostosta! Lisäksi kaikille työikäisille ei ole kyetty järjestämään työtä, olisiko sivulla 22 käsitellystä työllistämisputki-ideasta apua? Eläkepiikki näkyy vuoden 1996 ikäryhmässä Tällöin 9-luvun laman seurauksena iäkkäämpiä ja vähänkään sairaita työntekijöitä työnnettiin ennenaikaisesti eläkkeelle tai sitä odottamaan (työttömyys). Näin ratkottiin silloin Suomen talouselämän ongelmia.

6 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) Koko väestö ja Suomessa asuvat eläkeläiset ikäryhmittäin 28 Laatija: LS Lukumäärä yli 8 Ikäryhmä Eläkkeellä 28 Väestö 28 Faktat: Tilastokeskus, ETK Kuva 27 Koko väestö ja Suomessa asuvat eläkeläiset 28 Vuoden 28 tilannetta kuvan 27 avulla tarkasteltaessa eri ikäryhmät ovat varsin tasapainoisia ja syntyvyyskin kohtuullinen. Tämä vahvistaa, ettei varsinaiseen panikoitumiseen ole aihetta, mutta asiat on hoidettava kuntoon. Jos kehitys etenee tasaisesti, meillä ei pitäisi olla mitään hätää ja uskaltaisin väittää, että negatiiviset ennusteet väestön harmaantumisesta eivät tule pitämään paikkaansa. Rakennetaan yhdessä tulevaisuus! Vielä palatakseni suurilla eläkeläisryhmillä pelotteluun, se on saanut huvittaviakin piirteitä, sillä ennustuksia tehdään jopa 5 vuoden päähän! 5 vuotta on kuitenkin niin pitkä aika, että pari sukupolvea ehtii syntyä ja kasvaa siinä ajassa. Tuntuu, että nämä ennustukset kuuluvat sarjaan eläkepommi! Suurin pulma on se, että kaikille työikäisille ei ole kyetty järjestämään työtä. 28a) Vuosi 25

7 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA (7) 28b) Vuosi 28 Kuva 28 Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan ja 28. Kuva a) esittää vuotta 25 ja kuva b) vuotta 28. (Lähde: ETK, Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut). Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan näkyvät yllä olevasta kuvasta. Suurin työeläkeläisryhmä on luonnollisesti vuotiaat. Yli 8 -vuotiaista naisia on enemmistö, mutta heidän pienet eläkkeensä eivät eläkevarantoja juurikaan heiluta. Vuoden 25 tietoihin verrattuna merkittävää on vuotiaiden väheneminen eläkeläisryhmässä v. 28. Tähän asiaan on varmaan vaikuttanut 25 käyttöön otettu superkarttuma. ***************