ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 SEDU ry ALOITE 1(8) ELÄKEFOORUMILLE Harri Isokorpi STM / VAO PL VALTIONEUVOSTO ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Oheinen aloitteemme koskee seuraavia asioita: Yleinen asenne Työeläkevarojen sijoitus Yleinen asenne yhteiskunnan kehitystä ja myös sen eläkeläisiä kohtaan pitäisi saada positiiviseksi. Työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Riskisijoitukset ja pelaaminen eivät kuulu asiaan. Työeläkevaroja ei saa sijoittaa virallisen valvonnan ulkopuolelle. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys ja eläkejärjestelmän kehitys Työeläke ei ole sosiaaliturvaa, vaan osa kuhunkin työsuhteeseen liittyvää palkkausta. Tasapuolinen kohtelu tämän palkanosan säilyttämiseksi on olennaista. Eläkeindeksi on palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi Taitettu indeksi heikentää työeläkkeitä 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tähän tulisi myös työmarkkinajärjestöjen puuttua. Asiahan koskee sekä NYKYISIÄ ETTÄ TULEVIA ELÄKELÄISIÄ. Perhe-eläkeoikeus palautettava täysimääräisenä. Ylisuuren karttuman (4,5 %) tulee perustua työvuosiin eikä ikään.

2 SEDU ry ALOITE 2(8) Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Eläkeasiainvaltuutettu Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa. Pitkäaikaishoidon kustannukset Pitkäaikaishoidossa hoitomaksut on kohtuullistettava ei sosiaaliryöstöä. Asia koskee sekä NUORIA ETTÄ VANHOJA. Verotus Eläkkeiden verotus ei noudata samaa kuin palkansaajan verotus. Hallituksen toimesta tehdyt korjausyritykset ovat puolueellisia.

3 SEDU ry ALOITE 3(8) Yleinen asenne Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä saada aikaan positiivinen kuva tulevaisuudesta. Tällainen kuva ohjaa kehitystä. Erilaisten uhkakuvien sijasta päättäjien tulee rakentaa positiivinen tulevaisuuden tahtotila eli visio, panostaa lapsiin ja nuoriin, siis tulevaisuuden työvoimaan, sekä nuoriin aikuisiin ja luoda sitä kautta mahdollisuudet syntyvyyden lisäämiseen. Negatiivisten uhkakuvien jatkuva korostaminen ja esimerkiksi yksipuolinen eläkepommilla pelottelu luo vain epävarmuutta ja eri sukupolvien välistä ristiriitaa. Se on täysin turhaa ajan ja energian hukkaa. Lisäksi vuoden päähän ulottuvat ennusteet eivät ole luotettavia. Niillä ei saisi ruokkia näkemystä, että asioihin ei voida vaikuttaa. Muistettava on, että kaikki ikäihmiset eivät koskaan ajaudu/joudu yhteiskunnan vastuulle hoitolaitoksiin. Lisäksi kaikki se oppi ja tietämys, minkä ikä-ihmiset hallitsevat ja omaavat, pitäisi osata kanavoida yhteiskunnan kehityksen hyödyksi. Asioita ei pitäisi uudelleen keksiä, vaan kehittää eteenpäin. Sanotaan, että kiinalainen osaa tukeutua historiaan, mutta suomalainen ei opi kuin kantapään kautta. Työeläkevarojen sijoitus Voimassa olevan työeläkevakuutuslain 9 luvun 26 :n mukaan "Työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti". Viimeaikainen sijoitustoiminta on kuitenkin jo kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana johtanut TELA:n jäsenyhteisöissä sijoitusten arvonalennukseen noin 6 miljardilla eurolla. Asia ilmenee TELAn / Veikko Savelan julkaisemasta raportista. Kun varat vuoden 2007 lopulla olivat noin 122 mrd euroa, on keväällä tapahtunut arvonalennus noin 5 %. Saman lähteen mukaan Telan jäsenyhteisöjen osakesijoitusten arvon lasku aikajaksoilla 2007 Q4 sekä 2008 Q1 oli yhteensä peräti 9,4 mrd euroa eli noin 16 % tilanteeseen verrattuna. Suurimpana syynä jo keväällä tapahtuneeseen varojen arvon vähenemiseen voidaan pitää sitä, että sijoituksia on lisätty kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin, jotka toimivat ns. veroparatiiseissa. Hedge rahastoja oli Telan toimitusjohtaja Esa Swanljungin mukaan peräti 6,7 mrd euroa eli 5,6 % koko jäsenyhteisöjen rahastojen arvosta. Tämä merkitsee sitä, että kaikki nämä varat ovat virallisen valvonnan ulkopuolella. Varojen sijoitussuunnittelua seuraava Vakuutusvalvontavirasto / tutkimusjohtaja Lasse Koskinen onkin jo kiinnittänyt julkisuudessa huomiota tämän sijoitustoiminnan vaaroihin ja epävarmuuteen. Tätä asiaa käsiteltiin myös TV1:n uutislähetyksessä klo Uutisissa todettiin, että vakuutusvalvontaviranomaiset ovat huolissaan eläkeyhtiöiden riskisijoituksista. Tällöin korostettiin, että suojarahastojen strategiat ovat moninaisia ja vaihtelevat alati, ja että rahastojen riskejä ei pystytä selvittämään. Kaiken seurauksena suomalaisten eläkeyhtiöiden vakavaraisuus on huonontunut roimasti. Tuomo Pietiläinen toteaa HS:n kirjoituksessaan , että viime aikojen finanssimyllerrys on alentanut työeläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuutta noin kolme prosenttia kesäkuun loppuun verrattuna. Hän viittaa myös vakuutusvalvojan tekemään kyselyyn, jonka mukaan markkinamyrskyt ja finanssikaaos ovat syöneet eläkevaroja ja yhtiöiden vakavaraisuutta

4 SEDU ry ALOITE 4(8) selvästi. - Nähtäväksi jää, mitä menossa oleva myllerrys todella vaikuttaa eläkevarallisuuteen, mutta selvää on, että riskisijoituksiin ei olisi varaa. Vaikka sijoitussuunnittelun valvoja on selkeästi ilmaissut huolestuneisuutensa, ei asianomainen varojen käyttöä ja sijoitustoimintaa ohjaava ministeriö ole vielä puuttunut tilanteeseen. Asiaan suhtaudutaan liian kevyesti, esim. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on esittänyt julkisuudessa , että ko. menetykset kuuluvat "pelin henkeen". Joudutaankin kysymään, ovatko oikeuskanslerin päätöksen 535 / 1 / 01 / mukaiset perustuslain 15 :n tarkoittamat, yksityiseksi omaisuudeksi katsotut varat muuttuneet tai muuttumassa pörssipelirahoiksi? Lisäksi on varsin epäilyttävää, että työeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa selvittelevä organisaatio koostuu pelkästään työeläkeyhtiöiden ja vakuuttajien henkilökunnasta. Yhtään eläkeläisedustajaa ja puolueetonta edustajaa ei ko. organisaatiossa ole. Jos nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu "Kestävä eläkepolitiikka" aiotaan toteuttaa myös työeläkettä jo saavien osalta, on mahdollisimman pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin jotka estävät em. pelitoiminnan eläkerahoilla. Vuoden aikana tapahtuneiden elinkustannusten ja hintojen nousun johdosta on kiire ryhtyä arvioimaan ja toteuttamaan niitä toimenpiteitä, joilla indeksitarkistusten lisäksi turvataan eläkeläisten ostovoiman säilyminen hallitusohjelmaan kirjatun "kulutuskorin" osalta vielä kuluvan vuoden aikana. Suomen Eläkkeensaajien Edunvalvontayhdistyksen mielestä tuohon toimenpiteiden arviointiin on otettava mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustus mahdollisimman kattavasti keskeisten työmarkkinajärjestöjen lisäksi, koska eläkkeiden maksuun tarkoitettujen varojen tuottava ja turvaava sijoittaminen on selkeästi vaarantunut ja edelleen vaarantumassa. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys ja eläkejärjestelmän kehitys Laadukas toiminta edellyttää asioiden ja järjestelmien säännöllistä ja systemaattista arviointia ja jatkuvaa parantamista. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten edunmukaista on tarkistaa eläkejärjestelmän OIKEUDENMUKAISUUS ja toimivuus. Ajattelun ja käsittelyn lähtökohtana pitää olla: TYÖELÄKE ei ole sosiaaliturvaa, vaan osa työsopimuksen mukaista kokonaispalkkausta. Olennaista on tämän palkan osan säilyminen. Nykytilanteessa on unohdettu eläkevakuutuslaitosten alkuperäinen tarkoitus, säilyttää työntekijöiden eläkerahat ja turvata heidän toimeentulonsa työelämän jälkeen. Pääpaino näyttäisi siirtyneen vakuutusyhtiöiden voiton maksimointiin. On täysin unohdettu, että eläkerahastoihin sijoitettu valtava pääoma (n. 125 mrd. euroa 2007) on monen työsukupolven yhteisomaisuutta, johon näillä omistajilla pitäisi olla sanottavansa. Hallituksen toimesta on asetettava puolueeton, mutta asiansa osaava työryhmä, pohtimaan vuonna 2005 käyttöön otetun eläkejärjestelmän puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia sekä tekemään ehdotukset järjestelmän kehittämiseksi. Tässä työryhmässä tulisi olla myös eläkeläisten edustus, jotta esitykset olisivat riittävän kokonaisvaltaisia ja todelliseen tilanteeseen perustuvia. Nykyisin useiden tahojen toimesta helposti annetaan varsin yksipuolinen, jopa vääristelty kuva eläkeläisten tilanteesta. Katsomme, että hallituksen ja päättäjien velvollisuus on kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin eläkejärjestelmän epäkohtiin. Huomattava on, että nämä asiat koskevat yhtä hyvin vielä työelämässä olevia.

5 SEDU ry ALOITE 5(8) - Eläkkeellä oloajan pidetessä eläkkeiden nykyiset indeksikorotukset etäännyttävät eläkkeet enemmän ja enemmän laskennan perusteella olleesta palkasta ja sen vastaavista korotuksista kuten oheinen piirros osoittaa. Eläkkeen ja Palkan nousu V: Laati: R M 180 % Tilast: Kesk: Indeksit 163,01 % 160 % PALKKA 136,62 % 147,32 % 140 % 121,40 % 120 % 100 % 107,56 % 100 % 80 % 60 % 61,15 % 62,69 % 66,82 % 70,88 % 74,33 % 60 % 40 % 20 % Eläkkeessä Kaikki Leikkaukset ELÄKE 0 % Eläke v palkasta enää vain 44,65% Työeläkkeiden (nykyiset ja tulevat eläkkeet) tulee säilyttää tasonsa/ostovoimansa. Eläkeindeksi on palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi Tämä taitettu indeksi heikentää usein jo alun perin pieniä työeläkkeitä (v. 2005: 62 % työeläkkeistä alle 1000 e/kk; keskimääräinen työeläke 927 e/kk) 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tämä heikennys tehtiin siitä huolimatta, vaikka eläkejärjestelmän pääkehittäjä Teivo Pentikäinen oli sitä vastaan. Oikeudenmukaisinta olisi palata alkuperäiseen ansiotasoindeksin käyttöön, joka takaisi työeläkkeiden tason todellisen säilymisen. Työeläkehän on tiettyyn työsuhteeseen liittyvää ja siinä ansaittua, mutta sopimusten mukaisesti myöhennettyä palkkaa, jonka arvon säilymisestä eläkevakuutusyhtiöiden tulee vastata. Lisäksi on syytä muistaa, että työeläke on perustuslain 15 :n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön. Valitettavaa on, että lähes jokainen on joskus eläkeläinen ja huomaa indeksivääryyden omakohtaisesti vasta silloin, joskin varsin nopeasti. Indeksin korjausta puoltaa sekin, että vuonna 2008 tehdyn verokorjauksen jälkeenkin eläkeläinen maksaa TEL -luonteisten maksujen (n. 7 %) verran korkeampaa veroa. Tämä TEL vero ei enää kartuta hänen omaa eläkettään, vaan menee siis korkeampana verona yhteiskunnalle. Kun työeläkeindeksin korjaamisen ottaa päättäjien kanssa esille, vastaus on aina: "Ei ole varaa ilman, että vielä työelämässä olevat sukupolvet kärsivät". Kovin pitkälle meneviä ennustuksia on turha tehdä, mutta tämän hetkinen tilanne on se, että eläkerahastot ovat mammuttimaisen suuret eli menetyksistä huolimatta

6 SEDU ry ALOITE 6(8) vieläkin lähes 120 miljardia euroa eli noin 3 kertaa Suomen valtion budjetti. Niiden ympärille on jo perustettu Finanssialan Keskusliitto ja Pekkarisen ministeriö on miettimässä lisäorganisaatiota, rahastojen rahastoa, niiden hallintaan. Lisäksi monet muut tahot niitä hamuavat. On ihme, että kaikkeen tähän on varaa, mutta ei ole varaa huolehtia siitä, että eläkevarojen kartuttajat saavat katteen omille rahoilleen. Eläkevakuutusyhtiöiden 1. asiahan on turvata eläkemaksuja maksaneitten eläkkeet ja vasta 2. tilalla muut asiat. Indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi kuluttaisi eläkevarantoja vain noin 0,1 % työeläkevaroista, joten se lähes häviäisi eläkerahastojen laskentatarkkuuteen. Indeksivääryyden korjaamisen nihkeys ihmetyttää siitäkin syystä, että samanaikaisesti työeläkeyhtiöt ovat palauttaneet työnantajille ns. asiakashyvityksinä seuraavia summia (Jouko Skinnari / Etelä-Lahden pikkujättiläinen Omalähiö ): miljoonaa euroa Eli vuositasolla palautus on ollut suurempi kuin mitä indeksikorjaus olisi maksanut. Vaikka nykyinen taitettu indeksi antaakin tilapäisesti paremman tuloksen voimakkaasta inflaatiosta johtuen, on eläkeindeksi palautettava vähintäänkin puoliväli-indeksiksi. On laskettu, että indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi vaatisi n. 126 miljoonaa euroa /v. Oikeudenmukaista olisi toteuttaa tämä indeksikorjaus ja siten hyvittää ylisuuret eläkemaksut myös niitä maksaneille työntekijöille eikä vain työnantajille. Huomattavaa on, että mitään ei olla ottamassa valtion kassasta, ainoastaan eläkeläisille kuuluvaa, oikeudenmukaista osaa ylisuureksi paisuneista työeläkevaroista eläkeläisten ostovoiman säilyttämiseksi. - Perhe-eläkkeiden palauttaminen. Viime uudistuksessa alennettiin ja osin poistettiin perhe-eläkeoikeus ns. yhteensovitussäännön mukaisesti. Totuus on se, että tämä raja on varsin matalalla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurista eläkemaksuista huolimatta saattaa käydä niin, että koko TYÖELÄMÄN AIKANA KOOTTU ELÄKE MENEE KOKONAISUUDESSAAN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN tai VALTION HYÖDYKSI. Kohtuullista olisi, että ainakin osa säästetystä työeläkkeestä koituisi ao. ihmisen lesken ja muiden omaisten hyödyksi kuolemantapaustilanteissa. Tämä koskee yhtä hyvin NUORIA KUIN VANHOJAKIN ihmisiä. - Ylisuuri karttuma eli 4,5 %:n karttuma työiän ylittäessä 63 vuotta. Miten on mahdollista, että nämä myöhäistyövuodet ovat arvokkaampia kuin vetreämmät työvuodet? Herää kysymys: Onko oikein, että 40 vuotta työelämässä vuotiaana ollut saa eläkettä jopa 30 % -yksikköä enemmän kuin 40 vuotta työelämässä vuotiaana työskennellyt, kun kysymyksessä on sama työ ja sama palkka? Lisätyövuodet voisivat olla arvokkaampia, MUTTA EI IKÄ! Ikähän suosii helppoja/kevyitä töitä. Kuinka moni ihan aidosti jaksaa tehdä täyspainoisesti työtä 68 -vuotiaaksi asti? Jo nyt on todettu, että yli 63 -vuotiaiden poissaolot sairastumisten takia ovat suuret.

7 SEDU ry ALOITE 7(8) Mitä tämä maksaa työantajille ja yhteiskunnalle eli veronmaksajille? Kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää antaa työmahdollisuus, tilaa nuoremmille. Tässä on selkeä ristiriita työllisyyskysymystenkin kesken. - Elinaikakertoimen poistaminen. Ruotsista mallia otettu elinaikakerroin on tarpeeton ja keinotekoinen, yhtä turha kuin väestöennusteisiin tukeutuminen. Se luo vain epävarmuutta tulevaisuuden eläkkeensaajissa. - Ylisuuret, kokonaismäärään nähden ani harvat eläkkeet, vääristävät kuvaa eläkeläisten tulo- tai elintasosta, ja niitä käytetään esimerkkeinä esim. TV:ssä. Ehdotammekin, että ylisuuret siis yli 5000 euron eläkkeet leikattaisiin. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Tämä liittyy osaltaan indeksikysymykseen, mutta myöskään eläkevakuutusyritysten bisnes ei saisi korostua lisävakuutuksissa. Lisävakuutukset ovat enemmän tai vähemmän työssäkäyvien riistämistä, ottavathan nämä yritykset palkkiona 6 % säästetystä pääomasta. Ja mikä pahinta suurin osa työtekijöistä on niin pienipalkkaisia, että ylimääräiseen säästämiseen ei ole varaa. Lisäksi mitään takuuta ei ole näidenkään rahojen arvon säilymisestä. Eläkeasiainvaltuutetun virka Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa. Pitkäaikaishoidon kustannukset Verotus Lisäksi sosiaalipuolen asiana otamme esille: Puolisoiden vastuu sairastumistilanteessa. Nykyisin pitkäaikaishoidossa hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Puolisoiden kohdalla tulot lasketaan yhteen ja hoitokustannukset ovat 40 % yhteenlasketuista tuloista. Tämä tuntuu varsin oikeudenmukaiselta tilanteessa, kun tulotasoltaan parempi joutuu hoitoon, jolloin kotiin jäävällä puolisolla on toimeentulomahdollisuus. Onhan kodissa paljon henkilöriippumattomia kustannuksia. Sen sijaan on varsin NURINKURISTA ja PELOTTAVAAKIN, että huonompituloisen joutuessa hoitoon, hänen omat tulonsa eivät riitä hoitomaksuihin, vaan maksamaan joutuu myös tulotasoltaan parempi, jolloin yhteisen kodin perusmenojen maksu saattaa vaikeutua. Onko avioero ratkaisu tähän ongelmaan? Nimensä mukaisesti sosiaaliavun tulisi tässä tilanteessa toimia. Nykyisessä muodossaan kysymyksessä on lähinnä SOSIAALIRYÖSTÖ ja tämä kysymys koskee sekä NUORIA ETTÄ VANHOJA. Hallituksen tulee huolehtia lupaustensa mukaisesti verotuksellisesta tasa-arvosta. Hallitus lupasi korjata eläkeläisen verotuksen palkansaajan verotuksen tasolle kaikilla tulotasoilla. Mutta korjaus tehtiin vain puolinaisesti, koska vertailussa palkansaajan TEL luonteiset maksut (yhteensä n. 7 %) luetaan palkansaajan veroiksi, jotka lisäksi ovat palkansaajan

8 SEDU ry ALOITE 8(8) verotuksessa vähennyskelpoisia. TEL maksuthan maksetaan eläkevakuutusyhtiölle, mutta verot valtiolle tai muulle julkiselle yhteisölle. Eläkeläinen ei maksa tuloistaan enää näitä TEL- luonteisia kuluja, mutta maksaa vastaavan tai suuremman summan korkeampana kunnan ja/tai valtion verona! Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vielä eläkkeelläkin eläkeläinen maksaa työeläke- ym. maksuja mutta siten, että maksu ei enää kerrytä hänen omaa eläkettään, vaan rahat menevät veromarkkoina yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon. Eläkeläinen on siis yhteiskunnalle palkkatulolaista kannattavampi yksilö! Lisäksi eläketulovähennys on täysin näennäinen. Se turvaa lähinnä sen, että kansaneläke on käytännössä veroton. Erikoista on myös se, että perheellisten puolisoitten kunnallisverotuksen eläketulovähennys on pienempi kuin perheettömillä eläkeläisillä. Kaikkiaan perheellisen eläkeläisen veroprosentti on korkeampi kuin perheettömän eläkkeensaajan. Onko tämä tasa-arvoa ja rinnastettavissa ansiotulovähennykseen? Kentältä saadut viestit kertovat, että useassa kunnassa tehdyt kunnallisveroprosentin korotukset ovat kumonneet luvatut eläkeverotuksen kevennykset. Tampereella 6. päivänä lokakuuta 2008 SEDU ry:n HALLITUS Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys (puolueeton) Ossi Kivihalme puheenjohtaja TIEDOKSI Ministeri Hyssälä Ministeri Risikko Yli 60 v. kansanedustajat EETU ry / pj. Hilkka Häkkilä / pj. Jouni Mykkänen VENK / pj. Sirkka-Liisa Tarjamo

SEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008

SEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008 SEDU ry VETOOMUS 1(5) VALTIONEUVOSTOLLE VETOOMUS YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEKSI JA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Positiivinen tulevaisuuden kuva Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?

Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? SEDU ry/ls VASTINE 1(7) Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? Huom!: Ne JR:n tekstiotteet, joita on kommentoitu, ovat kursivoituja.

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 1(5) Edunvalvontayhdistys SEDU ry 28.04.2012

Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 1(5) Edunvalvontayhdistys SEDU ry 28.04.2012 Suomen Eläkeläisten Pöytäkirja 1(5) SEDU RY:N HALLITUKSEN LAAJENNETTU KOKOUS Aika 25.4.2012 klo 10.50-15.00 Paikka Pikkuparlamentti, Saarni-kabinetti, Helsinki Läsnä Liisa Sihvo puheenjohtaja Pekka Auvinen

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS Suomen Eläkeläisten VASTINE 1(8) Suvi-Anne Siimes Nuoret radikaalit Muut 17.4.2013 TELAN tilaisuudessa ryhmätöihin osallistuneet HS Nytt 17.-23.5.2013 Puran pommin toimittajat Laura Koljonen SUKUPOLVIEN

Lisätiedot

Minerva, Helsinki 2015. Kimmo Kiljunen

Minerva, Helsinki 2015. Kimmo Kiljunen Minerva, Helsinki 2015 Kimmo Kiljunen Eläkeläisten etuuksia on heikennetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin minkään muun väestöryhmän Suomen historiassa. SIPILÄN HALLITUKSEN LEIKKAUSLISTA

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2 14.4.2015/ Valtiot. tri. ja erikoistutkija Seppo Ruotsalainen 1 ELÄKELÄISTEN NÖYRYYTTÄMINEN ON LOPETETTAVA! Taitettu indeksi Vuoden 1996 alusta käyttöön otettu työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi merkitsee

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen)

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) 20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) Eläkepoliittisesta tilanteesta Suomessa Ns. taitettu indeksi Suomen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka Kimmo Kiljunen Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa Minerva, Helsinki 2015 Kirjalla embargo 4.2.2015 klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka YHTEENVETO 1. Ikäihmisten syrjäytyminen

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Toimintakertomus 2009 Verksamhetsberättelse 2009

Toimintakertomus 2009 Verksamhetsberättelse 2009 Tvk 5.2.2010 Hallitus 1.3.2010 Kevätkokous 24.5.2010 Toimintakertomus 2009 Verksamhetsberättelse 2009 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2. Järjestö toimii valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteenliittymänä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet 1 Muistion tarkoitus Tämän muistion vastuullisen sijoittamisen periaatteet on hyväksytty Työeläkevakuuttajat TELAn hallituksen kokouksessa 28.1.2008.

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa Tekstin joukossa olevat kuvat aukeavat täysikokoisina hiirellä klikkaamalla. 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)? 23.2.2010 1(5) PS-SÄÄSTÄMINEN Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki (PS-laki) tuli voimaan 1.1.2010. Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset (palveluntarjoajat) voivat ryhtyä myymään uusia

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Eläkkeet, verot ja ostovoima

Eläkkeet, verot ja ostovoima 58 15.6.2010 Eläkkeet, verot ja ostovoima Esimerkkilaskelmia eläketulon verotuksesta ja nettoeläkkeen ostovoimasta 2000-luvulla Mikael Kirkko-Jaakkola 2008 2009 2010* TIIVISTELMÄ Selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä ja sosiaalinen kestävyys

Työeläkejärjestelmä ja sosiaalinen kestävyys Työeläkejärjestelmä ja sosiaalinen kestävyys Virkamiesnäkemys vaihtoehtoihin 26.5.2011 Keva-päivä Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteet Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien välinen tasa-arvo Työurien

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala 1 Pyydetty kommenttipuheenvuoro Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala Pitkän aikavälin laskelmien luonteesta 2 Eivät ennusteita, eivät varsinkaan kymmenien vuosien päähän

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016

Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016 1 Seppo Ruotsalainen Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016 Eläkeläiset ja yhteiskuntasopimus Viime aikoina on kiistelty yhteiskuntasopimuksen eli

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 3/96 KUNTAJAOSTO Tämä lausunto on kumottu 7.4.2009 ja korvattu lausunnolla 89/2009 16.9.1996 LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Valtion Eläkerahasto sijoittajana

Valtion Eläkerahasto sijoittajana Valtion Eläkerahasto sijoittajana Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion Eläkerahasto (VER) 13.11.2007 Valtion omistajapolitiikka -seminaari Valtion Eläkerahasto (VER) Väestön ikääntyminen Suomen osittain

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot