SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS
|
|
- Onni Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Eläkeläisten VASTINE 1(8) Suvi-Anne Siimes Nuoret radikaalit Muut TELAN tilaisuudessa ryhmätöihin osallistuneet HS Nytt Puran pommin toimittajat Laura Koljonen SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS Aina silloin tällöin ilmestyy kuin tyhjästä käsitteitä, jotka olisivat saaneet jäädä syntymättä. Tällaisia ovat olleet mm. eläkepommi, huoltosuhde ja nyt sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Impulssin kirjoittaa tästä asiasta antoi TELAn järjestämä tilaisuus Vapaaottelu moniääninen keskustelutilaisuus työeläkejärjestelmästä. Kiitos siitä tilaisuudesta, se oli mielenkiintoinen. Tilaisuuden nuoret kaipasivat faktatietoa työeläkejärjestelmästä. Tiedon levitys onkin liian paljon nojannut työeläkevaikuttajiin ja vallankäyttäjiin. Olemme sedulaisina (SEDU ry = Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys = Oikeuksienvalvontayhdistys) systemaattisesti seuranneet vuodesta 2000 lähtien tilannetta huolestuneina, ja koonneet faktista tietoa työeläkkeistä ja niihin liittyvistä asioista. Ohessa vuonna 2010 toimittamamme ns. TIETOPLUNTTA, jossa on pitkälti kaikki olennainen työeläkkeistä, joskin emme ole sitä enää ko. muodossa päivittäneet. Moniste on kuitenkin edelleen validi, joskin joidenkin numerotietojen osalta se vaatisi päivitystä. Uudempi aineisto ja kannanottomme löytyvät www -sivuiltamme ( Olemme tietojen analysointia tehdessämme törmänneet isoon joukkoon työeläkejärjestelmän epäkohtia, jotka yhtä lailla koskettavat tulevia eläkeläisiä kuin nykyisiäkin, jos muutosta ei saada aikaan. Vallankäyttäjäthän esittävät asiat omaksi edukseen ja päättäjät puolestaan katsovat asioita sumupilven läpi, eivät jaksa/ehdi perehtyä tosiasioihin. Liity joukkoomme, taistelkaamme yhdessä ja yrittäkäämme yhdessä saada äänemme kuuluville oikeudenmukaisen työeläkejärjestelmän puolesta kaikki sukupolvet kattavalla foorumilla! Jos saamme korjauksen aikaan, siitä hyötyvät enemmän tulevaisuuden eläkeläiset eli Te nuoret. Se, mitä tilaisuudessa korostitte eli sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei ole oikea lähtökohta, mutta kuten S-A. Siimes korosti eläkejärjestelmä on kaiken ikäisten asia. Työeläkejärjestelmän elinkelpoisuudesta pitää huolehtia! Siinä on nykymuodossaan paljon puutteita ja epäkohtia ja uskomme, että olette asiasta saamaa mieltä. Kannattaakin tutustua tähän vastineeseemme ja muuhun aineistoomme! Yhdistyksemme edustajat käyttivät ko. tilaisuudessa useampiakin puheenvuoroja todeten mm., että on täysin väärin asettaa eri sukupolvia vastakkain. Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa ja on eettisestikin väärin verrata sukupolvien tekemisiä tai tekemättä jättämiään toisiinsa. Yhteiskunta kehittyy, elintaso nousee ja asiat kehittyvät niiden mukana. Jos vertaamaan lähdetään, niin sitten pitäisi huomioida kaikki ne asiat, mitä vanhemmat sukupolvet ovat työllään maksaneet ja tällöin ristiriita on valmis. Hyvä kuitenkin on muistaa, että vanhimmat elossa olevat sukupolvet taistelivat meille itsenäisyyden, ja loivat työllään perustan hyvinvointiyhteiskunnalle. Seuraava sukupolvi on vuorostaan työllään ja veroillaan maksanut lähes ilmaisen terveyshuollon, ilmaisen koulutuksen, lasten päivähoitoratkaisut, kustantanut opintotuet ja -avustukset jne., mutta ei itse ole päässyt näistä mistään nauttimaan. Kaikki tämä on kuitenkin tapahtunut ihan positiivisessa hengessä ja hyvässä yhteistyössä.
2 Suomen Eläkeläisten VASTINE 2(8) Nykyisillä nuorilla sukupolvilla on edessään omat haasteensa, joiden kanssa on pärjättävä. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole, sillä ei voida: pakottaa sotimaan evätä useimmilta koulunkäynti ja opiskelu pakottaa kaikki tekemään lauantai työtä tai käymään koulua pakottaa opiskelevat nuoret alivuokralaisasuntoihin laittaa lapset päiväkodeista kotihoitoon lopettaa opintorahat ja avustukset pakottaa ottamaan opintolainaa ja joka kymmeneltä evätä sekin poistaa kodeista pölyimurit ja antaa tilalle luutturätti jne. Lisäksi samankin sukupolven kesken on suuriakin eroja. Toiset ovat yhteiskunnan antaman oppivelvollisuuskoulutuksen jälkeen lähteneet suoraan työelämään ja veroja maksamaan, toiset taas ovat saaneet enemmän yhteiskunnan tukea opiskeluun ja opiskelleet pitkään ennen työelämää. Tärkeintä on estää nuorten syrjäytyminen ja turvata heille työnsaanti. Liian varhainen eläköityminen on katastrofi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta! Lisäksi nykyeläkeläiset ovat eläkkeensä maksaneet, kuten maksaa jokainen työntekijä nykyäänkin, vaikka vallankäyttäjät pyrkivät selittämään, että nykypolvet ne maksavat, tarkoituksellisesti! Rahat laareissa ovat vähän kuin vesi saaveissa, vaikea erottaa kenen rahoista on kyse! Eläkevaroja on 150 mrd euroa, ja tämän määrän karttuminen on alkanut vuoden mrd :sta. Tämä on suunnaton varallisuus, jonka on laskettu kasvavan 300 mrd euroon 30 vuodessa. Puhuttaessa eläkemaksuista on muistettava, että aiemmat laskelmat on tehty silloisen tietämyksen valossa ja silloisten päättäjien toimesta. Eläkeläiset eivät niitä ole tehneet. Eli rahaa on, ja sitä voidaan vielä lisää kartuttaa turhia kustannuksia karsimalla ja järkiperäistämällä työeläkejärjestelmää, vallankäyttöä ja toimintaa. Keskeistä työeläkejärjestelmästä Työeläkelaki (TEL ja LEL) astui voimaan heinäkuussa Pääministeri V.J. Sukselaisen esityksestä Eduskunta vahvisti ensimmäisen työntekijäin työeläkelain TEL -maksut ovat 30 vuoden aikana vuodesta 1962 nousseet 5,0 %:sta vuoden ,4 %:iin, jonka työnantajat maksoivat. Vuoden 1993 maksu nousi 18,5 %:iin, josta työntekijän osuus oli ensimmäistä kertaa 3,0 % -yksikköä. Vuoden 2013 työeläkemaksuksi STM on vahvistanut 22,8%, josta työntekijän osuus alle 53 -vuotiailta on 5,15% ja yli 53 -vuotiailta 6,5%. Mitä eläkeläisen eläkemaksuun tulee (17.4. tilaisuudessa tuli esille, ettei maksaisi) eläkeläinen maksaa työeläkemaksua kolmatta kertaa eläkkeellä ollessaan. Ensin hän maksoi työssä ollessaan TyEL- maksua kuten nykyiset työntekijätkin, sitten hänen eläkepalkkaansa on vuodesta 1996 alkaen alennettu TyEL- maksun verran eli yli 53v. 7,1 %. Tämä rokotus seuraa häntä kuukaudesta kuukauteen. Kolmannen kerran eläkeläistä rokotetaan eläkkeellä ollessaan TyEL- maksun verran korkeampana verona normaaliin palkkatuloon nähden. STT:n toimittaja Nina Törnudd referoi artikkelissaan ( AL ) Sixten Korkmannin kirjaa : Verotus uusiksi. Kirjassaan Korkman esittää, että eläkkeiden maksussa tulisi siirtyä etuusperusteisesta maksuperusteiseen suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien eläkkeiden tulisi olla etukäteen maksettuja. Suunta on periaatteessa oikea. Mutta vanhoihin eläkkeisiin ei kuitenkaan saa aina uudelleen ja uudelleen kajota, niin kuin on tehty viimeiset 15 vuotta. Niitä on koko ajan leikattu taannehtivin päätöksin. Lisäksi on huomioitava, että osa eläkkeen kartuttajista ei koskaan pääse nauttimaan eläkkeestään. Muutoksia suunniteltaessa on muistettava, että maksettuja eläkerahoja ei palauteta jälkipolville, vaan ne koituvat eläkeyhtiöiden ja toivottavasti myös toisten eläkeläisten hyödyksi. Täydelliseen maksuperusteisuuteen pyrittäessä eläkevarojen hallinta ja käyttö tulisi saada tarkkaan, myös eläkeläisten kontrolliin.
3 Suomen Eläkeläisten VASTINE 3(8) Lakisääteinen työeläke on palkkatyöllä ansaittu ja työntekijän omaisuutta ja se kuuluu perustuslain piiriin. Tästä on voimassa oikeuskanslerin päätös: Oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/ mukaan: Työ- ja virkaeläkelainsäädännön perusteisiin kuuluva, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan jo ansaitun eläkkeen koskemattomuus on perustuslain 15 :ssä kaikille perusoikeutena turvatun omaisuuden suojan piirissä. Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Näin ollen työeläketurvan pitäisi olla koskematon ja taattu. Työeläkehän on henkilösidonnaista, tietystä työsuhteesta peräisin olevaa jatkopalkkaa, jota pitäisi kohdella samoin kuin muutakin palkkatuloa. Äskettäin oli A-studiossa keskustelu eläkekysymyksistä ja tällöin SAK:n eläkeasioiden päällikkö Kaija Kallinen korosti, että lakisääteinen työeläke on osa palkkaa, myös TA:n osuus syntyy työn tuloksista. Sinänsä on varsin olennaista analysoida työeläkejärjestelmää kriittisesti ja pitää huolta siitä, että tulevat sukupolvet saavat lupauksille katetta. On myös huomioitava, että työeläkevaramme (150 mrd ) varmistavat sen, että maamme on pysynyt kansainvälisessä vertailussa AAA luokassa. Sixten Korkmanin mukaan parempi olisi ollut, että työeläkevaroja ei olisi tulkittu julkisiksi varoiksi. Laskelmat eläkejärjestelmän kestämättömyydestä elinajan noustessa Valtiovarainministeriön toimesta tehdään erilaisia tulevaisuutta ennakoivia laskelmia, joita sitten käytetään ainoana ohjausnuorana. Kuitenkin 50 vuoden päähän, puhumattakaan 65 vuodesta, ohjaavia ennustuksia on turha ja jopa virheellistä tehdä, tässä ajassa ehtii pari kolme uutta sukupolvea jo syntyäkin. VM:n ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan on pulmallista, että Suomessa tehdään hyvin pitkän aikavälin arvioita esim. kestävyysvajeesta puhuttaessa. Tyypillisesti esitetään yksi skenaario, joka sitten muodostuu kulkusuunnaksi. Pitäisi olla useampia vaihtoehtoja. Aina on kysymys tulonjaosta kansalaisten kesken. Yksi malli tulkitsee vain kilpailukyvyn (markkinavoimien) näkökulmasta. Näissä usein liioitellaan tilanteen vakavuutta ja syntyy systemaattinen virhe. Jo lyhyellä aikavälillä ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Pitkän aikavälin ennusteissa on liian paljon epävarmuustekijöitä, esim. väestöennusteet ovat vaikeita. HYVIN PITKÄLLE VIEDYISSÄ ENNUSTEISSA ON KYSYMYS POLITIIKAN TEKEMISESTÄ. Maailma voi mennä ihan eri lailla! Eli pitkän aikavälin ennusteita ei kannata tehdä ja varsinkaan pitää niitä ohjenuorana. Monet väestöennusteet ovat vääriä. Tositilanne tällä hetkellä on se, että väestö nuorentuu hengen vuosivauhdilla. Faktat: Suomen väkiluku vuoden 2010 lopussa; on laskettu, että nykykehityksellä Suomen väkiluku ylittää 6 milj. vuonna 2042 Lapsia syntyy n /v Ihmisiä kuolee /v; v työikäisiä eli vuotiaita kuoli /v Netto maahanmuutto /v Yhteensä lisäystä henkilöä/v Eri vuosien ikäpyramideissa (väestö) on vuoden kohdalla notkahdus; syyt luonnollinen poistuma ja noin muuttaa pois Suomesta eläkkeelle jäätyään, eikä siten ole ikäihmisenä Suomen taloutta rasittamassa. Tässä kohdin voitaisiin arvioida heidän vaikutustaan eläkejärjestelmään ja toisaalta verokarttumaan. Esimerkiksi STM:n asettaman indeksityöryhmän raportissa 2013 esitetyt laskelmat perustuvat vuoteen 2080 asti ulottuviin ennusteisiin, joiden käyttö tarkan faktisen tarkastelun pohjana on lähinnä harhaanjohtavaa tai tarkoitushakuista. Kai Konturin mukaan (HS ) laskelmissa käytetty Tilastokeskuksen ennuste on monin kohdin mahdoton (keskim. elinikä nousisi 10 vuotta ja kukaan ei kuolisi ennen 80 ikävuottaan). Pohjatiedon oikeellisuus eri laskelmissa on olennaista, varsinkin kun koko eläkejärjestelmä nojaa näihin. Laskelmilla on
4 Suomen Eläkeläisten VASTINE 4(8) siis vaikutusta sekä eläkemaksuihin että rahastojen riittävyyteen, joten niiden täytyisi olla faktisesti oikein. Myös HS Nytt n Eläkepommi jutussa käytetty arvio eläkeläisten määrän kehityksestä näyttäisi olevan peräisin samasta lähteestä ja nopeasti laskemalla perustuvan siihen, ettei kukaan kuole ennen 80 ikävuottaan! - Yhdistyksellämme on tarkoitus tarkistaa / tarkistuttaa laskelma. Todellisten tilastotietojen perusteella mitään suurta muutosta ei eläkeläisten määrässä voi tapahtua, kuten Tietoplunttamme sivulla 40 olemme esittäneet, eli mitään eläkepommia ei ole tulossa. Se on pelottelua ja tätä pelottelua on jatkunut jo pitkään! Kaikkiaan eliniän nousussa on ns. biologinen katto. Jo nyt on havaittavissa esim. sodanjälkeisten sukupolvien (40- ja 50 -luvuilla syntyneet) luonnollinen kato! Työeläkejärjestelmän kehittäminen Maailmanlaajuisen laman seurauksena työeläkejärjestelmää ollaan jälleen uudistamassa lähtökohtana eläkeiän nosto, joka viime keskusteluissa on saanut muodon työurien pidentäminen. Työeläkejärjestelmää analysoitaessa ja kehitettäessä pitäisi puuttua sen todellisiin epäkohtiin kuten: Järjestelmän luotettavuus ja selkeys Jokaisen olisi tiedettävä eläkkeelle (mikä muoto tahansa) siirtymistä suunnitellessaan, mikä on eläkkeen lähtötaso sen hetkisestä palkasta laskettuna, ts. onko eläke 50, 55 vai 60 % palkasta ja miten se tulee kehittymään myös työkyvyttömyyseläkejakson päätyttyä ja muissa erikoistapauksissa. Työeläkelain soveltaminen ei vastaa perustuslakia, joten työeläkejärjestelmä pitäisi saada perustuslain mukaiseksi ja pitää se vakaana. Työeläkkeitä on erilaisin toimenpitein (mm. indeksimuutokset, verotus) jo vuodesta 1976 alkaen heikennetty hallituksen ja kolmikannan myötävaikutuksella. Työeläkevarojen hallinnointi on oma kokonaisuutensa ja vaatisi kokonaan oman lukunsa. Eläketason säilyminen Keskeisin työeläkkeen saajan kannalta on työeläketason säilyminen riippumatta siitä onko lähtötaso 60% tai 50% palkasta tai jotain muuta, mutta tämä asia ohitetaan eri tarkasteluissa systemaattisesti. Myös työmarkkinajärjestöt ovat sen unohtaneet. Suurin yksittäinen tekijä on eläkkeiden tarkistukseen käytettävä työeläkeindeksi. Nykyisin käytössä oleva eläkeindeksi etäännyttää eläkkeet aina vaan enemmän ja enemmän laskennan perusteella olleesta palkasta ja sen vastaavista korotuksista. Tämä sotii perustuslain 15 :ää vastaan. Ainoastaan säilyttämällä työeläkkeiden taso sitomalla ne sataprosenttisesti ansiotason kehitykseen, kuten työeläkejärjestelmän alkuaikoina tehtiin, eläkeläinen pystyy mitoittamaan oman elämänsä ja toisaalta työntekijä voi luottaa, että vanhuudenturva on olemassa. Myöskään eläkkeiden verotus ei saa poiketa työntekijän verotuksesta. Monet työssä olijat eivät osaa ajatella, miten valtava merkitys nykyisellä taitetulla indeksillä on heidän työvuosien jälkeiselle eläkkeelleen ja toimeentulolleen. Tämän asian huomaa vasta sitten kun on itse eläkkeellä. Konkreettisena malliesimerkkinä voisimme mainita tilanteen, että lastentarhanopettaja jää eläkkeelle ja saa työeläkettä 60 % senhetkisestä palkasta. Miten hän pärjää, jos elää vielä 30 vuotta? Taitettu indeksi on tehokas työkalu: Viimeisinä vuosinaan hän saa vain puolet siitä eläkkeestä, mitä hänen juuri eläkkeelle jäänyt lastentarhaopettajatyttärensä saa eli työeläke on puolittunut. Onko tämä oikein? Mitä todennäköisimmin Äiti-lastentarhanopettaja on ajautunut sosiaalitoimen toimeentulotukiluukun asiakkaaksi! Rahat eivät riitä enää esim. lääkkeisiin. Sitä kehnompi on tilanne, mitä alhaisemmalta eläketasolta jäät eläkkeelle. 4,5 %:n superkarttuma voi jonkin
5 Suomen Eläkeläisten VASTINE 5(8) verran eläkkeiden keskimääräistä lähtötasoa nostaa. Monen on vaikea nähdä todellisuutta, koska euromääräiset arvot indeksien myötä nousevat, mutta todellisuudessa nykyhetkeen siirrettynä eläkekehitys tarkoittaa sitä, että eläke on puolittunut, kun olet n. 90 -vuotias. Superkarttuma, tasapuolisuus ja eläkeikä Eläkkeen tason tulee perustua tehtyihin työvuosiin (joitakin työn raskaudesta johtuvia ammatillisia eroja lukuun ottamatta), oli sitten oikeus täyteen eläkkeeseen mahdollista 40 tai 42 vuoden jälkeen tai yhdistelmä: esim. 40 vuotta työtä ja 63 vuoden ikä. Pelkästään ikä ei saisi lisätä eläkkeen määrää. Raja on esim. Ranskassa 41 työvuotta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa tuotu ylisuuri karttuma 4,5 % 63 ikävuoden jälkeen on täysin perusteeton. Ei voi olla oikein, että yli-ikä mahdollistaa eläkkeen karttumisen viidessä vuodessa jopa 90 %:iin eläkkeen perustana olevasta palkasta. Tähänhän kaikki eivät kuitenkaan pysty tai jaksa! Eikä esimerkiksi nykyisillä eläkeläispolvilla ole ollut siihen mitään mahdollisuuksia, takaisin töihinhän ei ole voinut palata 4,5 %:n lisäkarttuman toivossa. Lisäprosentit ovat oikeutettuja työelämässä tiettyjen työvuosien jälkeen, mutta jo 2-2,5 % olisi ollut paljon! Lisäksi miten on mahdollista, että myöhäistyövuodet ovat arvokkaampia kuin vetreämmät työvuodet? Herää kysymys: Onko oikein, että 40 vuotta työelämässä vuotiaana ollut saa eläkettä jopa 40 % -yksikköä enemmän kuin 40 vuotta työelämässä vuotiaana työskennellyt, kun kysymyksessä on sama työ ja sama palkka? Lisätyövuodet voisivat olla arvokkaampia, MUTTA EI IKÄ! Ikähän suosii helppoja/kevyitä töitä ja myöhäistä työelämään hakeutumista. Kuinka moni ihan aidosti jaksaa tehdä täyspainoisesti työtä 68 - vuotiaaksi? Vanhetessaan ihminen hidastuu ja siitä kärsi koko työyhteisö. Tästä on uutisoitu eri yhteyksissä varsin paljon. Monet myös dementoituvat varsin nuorina vuotta pitäisi olla maksimikatto. Tämä koskee myös erilaisia palkallisia luottamustoimia. Jo nyt on todettu, että yli 63 -vuotiaiden poissaolot sairastumisten takia ovat suuret. Mitä tämä maksaa työantajille ja yhteiskunnalle eli veronmaksajille? Onko tässä sittenkin kysymyksessä rahan valta, eläkemiljardeista kiinni pitäminen? Tasa-arvoa ei liene sekään, että samasta työstä saadulla eläkkeellä on aivan erilaiset elämisen-mahdollisuudet. Jos lisäkarttuman antama %:n eläketaso putoaakin 1 % - yksikköä vuodessa, se on nykyisten eläkkeiden lähtötasolla vasta 20 eläkevuoden jälkeen, joten indeksien korjaaminen ei kiinnosta. Tilannetta nurjistaa vielä se, että nuoria on paljon työttöminä, kun samanaikaisesti ikääntyneet yrittävät selvitä työpäivien rutiineista. Kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää antaa työmahdollisuus nuoremmille. Tässä on selkeä ristiriita työllisyyskysymystenkin kesken. Lisäpanokset pitäisi suunnata opinahjoista valmistuvien ja työttömien nuorien työllistämiseen eikä yli-ikäisten töissä pitämiseen. Nuorten syrjäytymisen estäminen tulisi olla prioriteetti nro 1. EU:n työllisyysastetavoitekin on 75 %. Päättäjien pitäisi kehittää erilaisia työllistämisputkia ja painottaa työelämään kouluttautumista. Yksi erittäin hyväksi todettu toimintamalli on ottaa eläköityvän rinnalle oppiin nuori ihminen. Näin vankka kokemus yhdistettynä nuoruuden intoon ja ajantasaiseen tietoon voisivat tuottaa jotain uutta työnantajalle. Tällaista valtiovalta voisi oikeasti tukea. Järkevintä on jatkaa työvuosia alkupäästä. Ei ole mitään järkeä kustantaa verovaroilla jopa yli10 vuoden opiskelut. Useimpien pitäisi olla valmiita työhön viimeistään vuotiaina. Eläkeikäkysymystä käsiteltäessä, on hyvä tiedostaa vielä sekin tosiasia, että työnantajat herkästi irtisanovat/pakottavat eläkkeelle ikääntyneitä ihmisiä. Säädettäköön lailla, senhän pitäisi kansanedustajiltamme sujua, että yli 55 -vuotiaita ei saa irtisanoa ellei koko yritys lopeta toimintaansa. Tällöin saataisiin jotain mahdollisuuksia jatkaa työuraa loppupäästä.
6 Suomen Eläkeläisten VASTINE 6(8) Tuntuu siltä, että näitä kysymyksiä ei ole loppuun asti ja riittävän kokonaisvaltaisesti mietitty eläkejärjestelmää uudistettaessa. Superkarttumalla on saatu aikaan vain eriarvoisuutta! Elinaikakertoimen poistaminen Ruotsista mallia otettu elinaikakerroin on tarpeeton ja keinotekoinen, yhtä turha kuin väestöennusteisiin tukeutuminen. Se luo vain epävarmuutta tulevaisuuden eläkkeensaajissa. Lisäksi Ruotsissahan on erilainen indeksikäytäntö, joten malli ei sovellu suoraan meille. Jos suunniteltu eläkeiän nosto toteutuu, myös se tekee elinaikakertoimesta tarpeettoman, ja jos muutosta eläkkeiden kohtelussa ei tapahdu, käytetty TyEL indeksi hoitaa loput. Todellinen tulevaisuus voi poiketa ylös tai alaspäin jonkin verran, mutta arvioidun keskimääräisen eliniän tarkistus esim. 5 vuoden välein toisi lisävarmuutta ikäarvioihin. Lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa siten, että eläköitymisiän hienosäätö tehtäisiin 5 vuotta ennen ns. virallista eläköitymisikää, oli se sitten 63, 65 tai 68 v, sen hetkisen keskimääräisen eliniän perusteella. Noin viisi vuotta ennen eläköitymistä ihmisiä alkavat eläkeasiat kiinnostaa ja tältä pohjalta iteroiden suurta virhettä ei pääsisi tapahtumaan eikä tarvitsisi käyttää epämääräisiä tulevaisuusennusteita. Eläkkeen muodostuminen ja lisäeläkkeet Eläkkeiden tulisi karttua ja muodostua samojen periaatteiden mukaan, oli sitten kysymyksessä tavallinen työntekijä, johtavassa asemassa oleva tai kansanedustaja. Ylisuuret, joskin kokonaismäärään nähden ani harvat eläkkeet, vääristävät kuvaa eläkeläisten tulo- tai elintasosta, ja niitä käytetään esimerkkeinä esim. TV:ssä. Ylisuuret esim. yli 5000 euron eläkkeet tulisi leikata. Näihin oikeuttavat eivät niitä edes tarvitse. Luottamustoimista myönnettävät ylimääräiset eläkkeet tulisi kieltää. Ne vääristävät päätöksentekoa (esim. Paperiliiton Ahonen). Lisäksi, mikäli yleensä on tarve lisäeläkkeitä maksaa, ne tulisi eriyttää pakollisesta työeläkejärjestelmästä. Ne kuormittavat työeläkejärjestelmää kohtuuttomasti. Perhe-eläkkeiden palauttaminen Viime uudistuksessa alennettiin ja osin poistettiin perhe-eläkeoikeus / leskeneläkeoikeus ns. yhteensovitussäännön mukaisesti. Totuus on se, että tämä raja on varsin matalalla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurista eläkemaksuista huolimatta saattaa käydä niin, että koko työelämän aikana koottu eläke menee kokonaisuudessaan eläkevakuutusyhtiöiden tai valtion hyödyksi eli yhteensovitussääntö on laadittu vakuutusyhtiöiden perspektiivistä. Kohtuullista olisi, että ainakin osa säästetystä työeläkkeestä koituisi ao. ihmisen lesken ja muiden omaisten hyödyksi kuolemantapaustilanteissa. Tämä koskee yhtä hyvin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä. Entä säästäminen? Miksei ole säästetty? Kaikkien palkat eivät riitä säästämiseen ja toisaalta, jotta säästöt säilyttäisivät arvonsa, rahanarvon pitäisi pysyä vakaana. Suomen taloudelle, erityisesti sodan jälkeiselle ajalle, on kuitenkin ollut ominaista jatkuva inflaatio. Esimerkiksi vuodesta 1965 vuoteen 1990, palkat nousivat keskimäärin 10,8%; hintojen nousu tuona samana aikana oli keskimäärin 8,2 %. Tänä 25 -vuotisjaksona rahan arvosta oli jäljellä vain yksi seitsemäsosa (1/7). Kaikki tämä osoittaa, että säästäminen vanhuuden varalle ei onnistu. Paljon mainostetut vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat taas puhtaasti vakuutuslaitosten bisnestä. Vuosittaiset kulut ovat säästäjälle liian korkeat eli peräti 6%. Enemmän vapausasteita? esitettiin myös, että tarvittaisiin enemmän valinnanvapautta eläketurvan järjestämiseen. Eli vaihtoehto pakolliselle työeläkejärjestelmälle olisi eläkemalli, jossa jokainen saisi itselleen nyt eläkevakuutusyhtiöille maksettavan työeläkemaksun n. 20 %:n palkkaosuuden (1/5 palkasta) suoraan lisänä palkassaan ja olisi sitten itse velvollinen huolehtimaan eläkevuosiensa rahoituksesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Mitä tapahtuisi?
7 Suomen Eläkeläisten VASTINE 7(8) Yksi pärjäisi hyvin ja kasvattaisi varallisuuttaan, toinen ryyppäisi ja kolmas selviäisi jotenkuten. Sopisi vain joillekin, joten kannatta tarkkaan harkita! Työeläkevakuutusyhtiöiden toiminta Työeläkemaksuja hallinnoivat pääasiassa eläkevakuutusyhtiöt. Viimeaikoina on julkisuudessa toistuvasti kiinnitetty huomiota näiden työeläkeyhtiöiden johtajien muita korkeampaan palkitsemiseen, luottamustoimista maksettuihin korkeisiin eläkkeisiin ja muihin varojen käytön epäselvyyksiin. Kun yhtiöt toimilupansa mukaan hoitavat lakisääteistä työeläkevakuuttamista ja eläkkeiden maksuun tarkoitettua varallisuutta, on havaittujen epäoikeudenmukaisuuksien oikaisemiseen syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota jo perustuslain 6 :n tarkoittaman kansalaisten tasavertaisuuskohtelun johdosta. Työeläkevarojen hoitoon tarvitaan lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä. Hallituspaikkojen haltioiden suurilla palkkioeläkkeillä tukitaan niidenkin suut, joilla olisi mahdollisuus vaikuttaa. Hallinnon kustannukset Eläketurvakeskus oli asettanut ulkopuoliset asiantuntijat arvioimaan työeläkejärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Vuoden alussa luovuttamansa selvityksen mukaan ulkopuoliset asiantuntijat pitivät järjestelmää muutoin onnistuneena, mutta hallinnon kustannukset ovat prof. Keit Ambachtsheerin mukaan huomiota herättävän korkeat verrattuna vertailuvaltioiden kustannuksiin. Hallinnon kustannukset ylittävät noin 48 eurolla keskimääräiset kulut vakuutettua kohti. Näin ollen noin 3,6 miljoonan vakuutetun ylimääräisiksi kustannuksiksi tulee yli 170 milj. euroa, joka on siis pois vakuutetuilta. Asiakaspalautukset Työeläkevakuuttajien / Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on vuoden 2012 lokakuun puolivälissä antamassaan lehtihaastattelussa (Nykypäivä ) todennut, että työeläkevarat on tarkoitettu yksinomaan työeläkkeiden maksuun, niitä ei pidä käyttää muuhun. Tästä huolimatta varoja käytetään lisääntyvässä määrin vakuutusyhtiöiden keskinäiseen kilpailuun asiakkaista, maksamalla asiakashyvityksiä, jotka osaltaan heikentävät mahdollisuutta tarkistaa eläkkeiden maksuun käytettävää osuutta. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Varman strategian päätavoitteena on tuottaa asiakkailleen paras taloudellinen hyöty viitaten valtion tuella saatuun erinomaiseen vakavaraisuuteen, (eläkeläisten rahoja) maksamalla parhaat asiakashyvitykset ja alentamalla siten asiakasyritysten vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajat on unohdettu! Vakuutusmaksuthan ovat lailla määrätty kaikille työnantajille samansuuruisiksi. Kun työeläkevakuuttajia on kaikkiaan neljätoista, on ilmeistä, että keskinäinen kilpailu asiakkaista tulee kovenemaan ja kulut asiakkaiden saamiseksi lisääntymään. Näin varoja käytetään entistä enemmän muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Asiakashyvitysten määrä on noin 200 milj. euroa vuodessa eli noin yksi prosentti vuosittain maksettavista työeläkevakuutusmaksuista. Tällä rahalla voitaisiin tehdä jo yhden vuoden indeksikorjaus työeläkkeisiin. Työeläkevaroja hamutaan moneen paikkaan. Vallankäyttäjät pitävät niitä ominaan, vallankäytön valtikkana. Ne ovat jo valtion velkojen vakuutena ja lisäkohteita ideoidaan. Näin ollen valtiolla ja päättäjillä on voimakas intressi vaalia eläkerahastojen tasoa ja tuottoa omista näkökulmistaan. Se unohdetaan, että työeläkevarat kuuluvat työntekijöille ja eläkeläisille, joiden työpanoksesta 150 mrd on kertynyt. Valitettavaa, mutta totta ilman työeläkevaroja Suomi ei täyttäisi EU -vaatimuksia budjettialijäämälle.
8 Suomen Eläkeläisten VASTINE 8(8) Keskeistä on turvata työeläkeomaisuus kuten perustuslaki edellyttää. Nykyiset päättäjät ja ammattiyhdistysliike ovat menettäneet vallan työeläkeyhtiöille ja elinkeinoelämälle. Yhteenveto Tulopoliittisissa ratkaisuissa tarkastellaan ainoastaan 2,3 miljoonan palkansaajan ostovoimaa, mutta 1,4 miljoonan eläkeläisen asiat pidetään ikään kuin pimennossa. Työtekijöiden etuja ajavien päättäjien olisi hyvä muistaa, että eläkeasiat koskettavat jokaista työntekijää ja usein nopeammin kuin itse kuvitteleekaan. Edelleen työelämässä olevien olisi huomattava, että tärkeintä on ELÄKKEIDEN TASON SÄILYTTÄMINEN läpi elämän ja tämä turvataan varmimmin sitomalla eläkkeet ansiotasoindeksiin, vähintäänkin puoliväliindeksiin. Yhteiskuntakin hyötyisi muutoksesta korkeampina verotuloina, jolloin tapahtuisi automaattista rahojen siirtoa eläkeyhtiöiden laarista valtion kassaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Indeksin korjaamisella olisi paljon muitakin myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa. Rahallisesti kysymyksessä ei ole iso juttu, 50/50 -indeksikorjaus maksaisi noin 125 milj.euroa/v, mikä on vain noin 0,1 % työeläkevaroista ja vähemmän kuin mitä eläkevakuutusyhtiöt palauttavat asiakaspalautuksina työnantajille vuosittain, joten se lähes häviäisi eläkerahastojen laskentatarkkuuteen. Periaatteessahan rahat kuuluvat nykyisille ja entisille työntekijöille (=eläkeläiset), koska eläkemaksuthan ovat osa heidän palkkaustaan. Ilman heitä ei olisi näitä rahojakaan. Muistettava on vielä, että ko. summa ei olisi pois verovaroista vaan kartuttamistamme eläkevaroista. Suuruusluokan hahmottamiseksi mainittakoon, että yksi ahtaajien lakkovuorokausi maksoi enemmän eli 160 milj.euroa. Eläkkeissä kuitenkin on kysymys lähes 1,5 milj. henkilön toimeentulosta. Lisäksi on muistettava, että puolet maamme 1,4 milj. eläkeläisestä elää EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella. Tästä pitäisi olla huolissaan ja toisaalta ahneuden lisääntymisestä yhteiskunnassa. Toivottavasti tämä vastine tuo lisäajatuksia myös vasta perustetulle Nuoret Eläkkeensaajat ry:lle ja suuntaa voimat korjaamaan työeläkejärjestelmän todellisia epäkohtia. Helsingissä SEDU ry Liisa Sihvo pj. Kaj Karlsson hallituksen jäsen LIITTEET 1) SEDU ry: Oikeudenmukaisempaa eläkerahojen ohjausta Eläkeläisen viesti päättäjille, presidentistä ay johtajiin sekä työelämässä edelleen oleville. TIETOPAKETTI, versio 4, ) Vapaaottelu TELAn järjestämä moniääninen keskustelutilaisuus työeläkejärjestelmästä ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Muistiinpanoja/ L. Sihvo , täyd /MP. 3) Työeläkkeet ja työeläkejärjestelmä keskeiset epäoikeudenmukaisuudet
Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?
SEDU ry/ls VASTINE 1(7) Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? Huom!: Ne JR:n tekstiotteet, joita on kommentoitu, ovat kursivoituja.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015
PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen
LisätiedotSEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012
SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.21 1(7) HUOLTOSUHDE Tietopaketin kohta 9: Väestö ja ikärakenne Markkinoille on saatu uusi termi HUOLTOSUHDE, jota nyt painotetaan. Eli muutamassa vuodessa ollaan
LisätiedotEräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan
LisätiedotMistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?
Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
LisätiedotEläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotLAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotJulkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki
Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotYksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa
LisätiedotTYÖELÄKEUUDISTUS 2017
TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa
LisätiedotHE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion
LisätiedotSELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi
LisätiedotEläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi
Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotAarno Loka Laitinen, Iltalehti
Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi
LisätiedotSuomen verotus selkeästi
Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:
LisätiedotHE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotHE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua
HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
LisätiedotTervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta
Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät
LisätiedotKansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotMuistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)
Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotJoustava tapa palkita
Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön
LisätiedotEläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016
1 Seppo Ruotsalainen Eläkeläisen puheenvuoro Joukkovoimamielenosoituksessa Helsingissä Hakaniementorilla 12.3.2016 Eläkeläiset ja yhteiskuntasopimus Viime aikoina on kiistelty yhteiskuntasopimuksen eli
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotEläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille
Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN
LisätiedotUudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu
Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille
LisätiedotSEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008
SEDU ry VETOOMUS 1(5) VALTIONEUVOSTOLLE VETOOMUS YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEKSI JA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Positiivinen tulevaisuuden kuva Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen
LisätiedotEsityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta
Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
LisätiedotMaatalousyrittäjien eläkevakuutus
Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella
LisätiedotKaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016
Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotEsimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen
Lisätiedot02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen
LisätiedotHE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta
HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen
Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde
LisätiedotVTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS
VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön
LisätiedotFennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen
Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden
LisätiedotTYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA
TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on
LisätiedotKansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa
Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotKansalaisaloitteen otsikko
Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotAjankohtaista Kelasta palkkahallinnon ohjelmistotaloille. 26.11.2015 Verohallinnon ohjelmistotalopäivä Kela Päivi Hyvärinen etunimi.sukunimi@kela.
Ajankohtaista Kelasta palkkahallinnon ohjelmistotaloille 26.11.2015 Verohallinnon ohjelmistotalopäivä Kela Päivi Hyvärinen etunimi.sukunimi@kela.fi Aiheet Palkkatietojen sähköinen välittäminen Kelaan Tulorekisterin
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotAvustustoiminta. RAY:n tarkennetut
Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti
LisätiedotProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016
ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
LisätiedotLausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus
1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta
LisätiedotZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen
LisätiedotHALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :
Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan
LisätiedotYliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus
1 Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus Yliopistojen valtion perusrahoitusta on leikattu talousarvioesitysten perusteella melko paljon vuodesta 2015. Perusrahoituksen lisäksi yliopistojen
LisätiedotXVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET
XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
Lisätiedot16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu
Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotKIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ
KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5
LisätiedotTALOUDEN VIITEKEHYS 4/2013 SAK/LL
AJANKOHTAISKATSAUS TALOUDEN VIITEKEHYS Hidas kasvu ja investointien puuttuminen Viennin matala taso Keskittynyt ja yksipuolinen elinkeinorakenne Mm. Nokiaklusterin, metsäteollisuuden, telakoiden ongelmat,
LisätiedotPakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotPalkansaajan työssäoloehdon laskenta
Sivu 1/5 Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana
Lisätiedot12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3
SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013
Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192
LisätiedotHE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa
LisätiedotPentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006
Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa
LisätiedotSuunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg
Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,
LisätiedotNeljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa
2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS
LisätiedotTietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa
Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen
LisätiedotNUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA
NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan
LisätiedotSUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012
SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus
LisätiedotYksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin
21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.
LisätiedotArvoisa Ville Niinistö,
Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan
LisätiedotAjankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin
Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen 16.5.2019 Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään?
Lisätiedot