Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) / Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) 17.02.2011/ Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys?"

Transkriptio

1 SEDU ry/ls VASTINE 1(7) Vastine Kokoomuksen muistioon JR (Juho Romakkaniemi) / Työeläkeindeksin muutos vai eläketulovähennys? Huom!: Ne JR:n tekstiotteet, joita on kommentoitu, ovat kursivoituja. Monet eläkeläiset pitävät tärkeänä tavoitteena palauttaa työeläkkeiden karttumisessa vanha puoliväli-indeksi Eläkeläisten vaatimuksessa on kysymys oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta. Kun Suomen kansantalous monien karkeiden virheiden vuoksi 1990-luvun alussa romahti, valtiontalouden taakan olisi pitänyt verotuksen mukana jäädä tasapuolisesti kansalaisten maksettavaksi. Yhden väestöryhmän tässä tapauksessa siis eläkeläisten elintason pysyvä heikentäminen on ollut erittäin epäoikeudenmukaista. Paavo Lipposen II hallituksen aikana tehty työeläkkeiden indeksin muutos toteutettiin vastoin perustuslakia. Oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/ mukaan työ- ja virkaeläkelainsäädännön perusteisiin kuuluva, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan jo ansaitun eläkkeen koskemattomuus on perustuslain 15 :ssä kaikille perusoikeutena turvatun omaisuuden suojan piirissä. Perustuslain 15 :ssä mainittu omaisuuden suoja on: Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Tämä oikeuskanslerin päätös on edelleen voimassa. Lakisääteinen työeläketurva on palkkatyöllä ansaittu ja siten työntekijän omaisuutta, jonka pitäisi olla koskematon ja taattu. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan eläkeoikeuksiin on kolmikannan myötävaikutuksin puututtu. Jokaisen muutoksen yhteydessä on tarkoituksellisesti unohdettu työeläkkeiden tason säilyttäminen oikean indeksisidonnaisuuden avulla. Näin on päässyt käymään siitä huolimatta, että eläkejärjestelmän pääarkkitehti Teivo Pentikäinen jo vuonna 1995 ehdotti palaamista ansiotasoindeksiin, jolloin eläkkeet seuraisivat talouden kehitystä sataprosenttisesti niin nousun kuin lamankin aikana. Tehdyn indeksimuutoksen taustalla olivat laskelmat eläkejärjestelmän kestämättömyydestä elinajan noustessa ja todellisen eläköitymisiän pysyessä varsin matalana. Indeksimuutoksen tuomat helpotukset eläkejärjestelmän kustannuksiin näkyvät varsinkin pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön toimesta tehdään erilaisia tulevaisuutta ennakoivia laskelmia, joita sitten käytetään ainoana ohjausnuorana. Kuitenkin 50 vuoden päähän, puhumattakaan 65 vuodesta, ohjaavia ennustuksia on turha ja jopa virheellistä tehdä, tässä ajassa ehtii pari kolme uutta sukupolvea jo syntyäkin. VM:n ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan on pulmallista, että Suomessa tehdään hyvin pitkän aikavälin arvioita esim. kestävyysvajeesta puhuttaessa. Tyypillisesti esitetään yksi skenaario, joka sitten muodostuu kulkusuunnaksi. Pitäisi olla useampia vaihtoehtoja. Aina on kysymys tulonjaosta kansalaisten kesken. Yksi malli tulkitsee vain kilpailukyvyn (markkinavoimien) näkökulmasta. Näissä usein liioitellaan tilanteen vakavuutta ja syntyy systemaattinen virhe. Jo lyhyellä aikavälillä ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Pitkän aikavälin ennusteissa on liian paljon epävarmuustekijöitä, esim. väestöennusteet ovat vaikeita. HYVIN PITKÄLLE VIEDYISSÄ ENNUSTEISSA ON KYSYMYS POLITIIKAN TEKEMISESTÄ. Maailma voi mennä ihan eri lailla! Eli pitkän aikavälin ennusteita ei kannata tehdä ja varsinkaan pitää niitä ohjenuorana. Monet väestöennusteet ovat vääriä. Tositilanne tällä hetkellä on se, että väestö nuorentuu hengen vuosivauhdilla eli faktat: Suomen väkiluku vuoden 2010 lopussa; on laskettu, että nykykehityksellä Suomen väkiluku ylittää 6 milj. vuonna 2042 eli Lapsia syntyy n /v Ihmisiä kuolee /v; v työikäisiä eli vuotiaita kuoli /v Netto maahanmuutto /v Yhteensä lisäystä henkilöä/v

2 SEDU ry/ls VASTINE 2(7) Eri vuosien ikäpyramideissa (väestö) on vuoden kohdalla notkahdus; syyt luonnollinen poistuma ja noin muuttaa pois Suomesta eläkkeelle jäätyään, eikä siten ole ikäihmisenä Suomen taloutta rasittamassa. Eliniän nousussa on biologinen katto. Jo nyt on havaittavissa esim. sodanjälkeisten sukupolvien (40- ja 50 luvuilla syntyneet) luonnollinen kato! Päättäjien tulisi asettaa Suomen tulevaisuudelle tavoiteltavissa oleva POSITIIVINEN kuva, eräänlainen visio, muutaman vaalikauden päähän ja sitten konkreettisin strategisin toimenpitein askel askeleelta edetä kohti tätä tavoitetta. Eli ottaa mallia yritysmaailman strategiatyöstä! Negatiivisten asioiden lietsominen ei ole hyväksi, joskin tosiasiat on tiedostettava. Erilaisten tarkoitushakuisten pelottelutermien, jotka eivät välttämättä ole edes oikeita, käyttöä samoin kuin uhkakuvien maalailua tulisi välttää. Koska indeksi kompensoi vähintään hintojen nousun joka tapauksessa, olettaen että palkat nousevat keskimäärin hintoja enemmän, niin työeläkkeiden ostovoima kasvaa jatkuvasti. Työeläkkeet eivät ole seuranneet kehitystä! Tarkastelemme nimenomaan taitetun indeksin vaikutusta aikavälillä ( 15 vuotta), jona aikana: Palkat + 71 % Kuluttajahinnat + 26 " Ostovoima + 45 " Työeläkkeet + 34 % Kuluttajahinnat + 26 " Ostovoima + 8 " Ostovoimaero: Palkat - Tyel = 37 %-yks. Sekä viime että tänä vuonna työeläkkeiden ostovoima/reaaliarvo on negatiivinen, tänä vuonna arviolta -1,5 prosentin verran, joten kumulatiivisesti ero palkkoihin ja ostovoimaero vain kasvaa. Ei voida kehua, että eläkeläisten ostovoima on kasvanut, vertaamatta sitä mihinkään. Jos indeksimuutos olisi tehty vuoden 2011 alusta / Jos indeksimuutos olisi tehty vuonna 2008 Indeksin vaikutusta ei voi verrata parin vuoden jaksoissa, vaan on tarkasteltava pidempää aikajaksoa ja kokonaisuutta! Seuraavat piirrokset esittävät eri indeksien vaikutuksen työeläkkeiden kehitykseen vuodesta 1964 alkaen eli lähes koko työeläkejärjestelmän olemassaolon ajalta. Tulotaso Indeksien vaikutus palkkojen ja työeläkkeiden kehitykseen Lähtötaso 100 (palkka tai eläke) Eläke Palkka Työeläke palkasta [%] ,0 % ansiotasoindeksi puoliväli-indeksi 45, poikkeusvuodet taitettu indeksi v , F Faktat: Tilastokeskus 65,0 60,0 55,0 50,0

3 SEDU ry/ls VASTINE 3(7) Vuoteen 1976 asti oli käytössä ansiotasoindeksi, joten työeläkkeet ja palkat kehittyivät samalla lailla Puoliväli-indeksin (50/50) aikana työeläkkeet jäivät jälkeen palkoista noin 0,4 % -yksikköä vuodessa 90-luvun alusta alkaen työeläkkeiden kehityksen yhteys palkkojen kehitykseen hävisi eli eläkkeet jäivät jälkeen palkoista 1 % -yksikön vuosivauhdilla Seuraava piirros selkiyttää vielä lisää tätä asiaa. Työeläkkeen ja palkan vuosittaiset nousut Vuosinousu 25,0 % 20,0 % Palkka 15,0 % Eläke 10,0 % 5,0 % 0,0 % Faktat: Tilastokeskus Taitetun indeksin aikana ainoastaan kerran eläkkeet ovat nousseet palkkoja enemmän eli vuonna 2009 eläkkeet nousivat 5 % ja palkat 4 %, mutta tämäkin hoitui ruotuun heti seuraavana eli vuonna 2010, jolloin palkat nousivat 2,4 % ja eläkkeet käytännöllisesti katsoen ei mitään eli 0,3 %. Keskeistä on huomata, että ansiotaso- ja työeläkeindeksin välillä on tavallaan vaihesiirto (näkyy kuvastakin). Ansiotasoindeksi lasketaan jo toteutuneen perusteella, kun taas työeläkeindeksi määrätään etukäteen edellisen vuoden tietojen perusteella. Vuodesta 1995 vuoteen 2011 työeläkkeet ovat jääneet selkeästi muusta palkkatulon kehityksestä, mikä ei ole oikeudenmukaista yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tuloerot ovat liikaa kasvaneet ja joukko työeläkeläisiä on ajautunut sosiaaliluukulle. Tästä on esimerkki seuraavassa piirroksessa ja sitä seuraavassa taulukossa. Todella suurituloisten kehitys ei sovi edes piirroksessa käytetylle lineaariselle asteikolle. Є/kk Vertailu: Työeläkkeen, keskipalkan ja kansanedustajan palkan kehitys Nousu 134,1% Nousu 119,8 % Nousu 71,4 % Nousu 33,9 % Palkka Eläke K-edustajan palkkakehitys Piirros: Vertailu työeläkkeen (60 % keskipalkasta =1030 Є/kk v. 1995), keskipalkan (1716 Є/kk v ) ja 1. kauden kansanedustajan palkkakehityksestä (2706 Є/kk v ) /2011. Ylin käyrä kuvaa 1. kauden kansanedustajan alkupalkkakehitystä, nousua 119,8 % vuoteen 2010 ( tarkat numeroarvot vuosilta puuttuvat), mutta alku ja loppu ovat virallisia. Yli 12 vuotta kansanedustajana olleen henkilön palkat ovat noin 500 euroa korkeammat.

4 SEDU ry/ls VASTINE 4(7) Palkkatyöläinen (keskim.) Työeläkeläinen, lähtö 60 % keskiansiosta¹) Keskim. työeläke (vanhuuseläke) Työeläkeläinen jos 50/50 -indeksi Kansanedustaja (aloituspalkka) Taitetun indeksin seurauksena työeläkkeet ovat loitonneet palkoista. Palkat nousivat vuodesta 1995 vuoteen % ja työeläkkeet vain 34 %, eroa 37 %. Mikäli käytössä olisi ollut 50/50 -indeksi eläkkeet olisivat nousseet n. 50 %, jolloin 1030 e/kk:n eläke olisi päätynyt tasoon 1527 e/kk v nykyisen 1378 e/kk sijasta eli nousu olisi ollut 149 e/kk enemmän kuin taitetun indeksin ansiosta. Keskimääräinen oma työeläke (vanhuuseläke) v oli 774 e/kk ja taitetun indeksin ansiosta tämä ei säily keskimääräisenä tarkastelujakson aikana! Tarkasteltaessa työeläkettä ja esitettyjä palkkoja lähtötilanteessa 1995 ja uudelleen vuoden 2010 lopussa, tilanne on seuraava: Ansio v Ansio v Muutos 95->2010 Muutos 95-> e/kk 2941 e/kk 1225 e/kk 71 % 1030 e/kk 1378 e/kk 348 e/kk 34 % 774 e/kk 1036 e/kk 262 e/kk 34 % 1030 e/kk 1527 e/kk 497 e/kk 48 % 2706 e/kk 5948 e/kk (6335 e/kk v alussa) 3242 e/kk (3629 e/kk) 120 % 134 % ¹) Laskennallinen eläke eli 60 % keskipalkasta; keskimääräinen oma eläke vuonna 1995 oli 774 e/kk. Paljonko Kokoomuksen eläketulovähennys on tuonut lisää käteen kuukaudessa? Kokoomuksen ajama eläketulovähennyksen uudistaminen ja tuloveron alennukset ovat lisänneet keskimääräisen työeläkkeen ostovoimaa vaalikaudella kaksi ja puolikertaisesti sen, mitä paluu puoliväli-indeksiin vaalikauden alusta olisi tehnyt. Eläketulovähennys ja veron kevennys ovat olleet ihan hyviä asioita. Verotuksen ja indeksimuutoksen vertailu ei kuitenkaan ole oikein. Kysymyksessä on kaksi eri asiaa, joita ei voi laittaa vastakkain. Molempien pitäisi olla kunnossa ts. oikeudenmukaisia. Tuloveron alennuksella, niin hyvä kuin se onkin, on lisätty painetta valtion velkaantumiselle. Sen sijaan oikeudenmukaisemmalla eläkeindeksillä olisi lisätty tuloja ja eläkeläisen ostovoima seuraisi paremmin palkansaajien tulokehitystä, kuten alun alkaen on tarkoitettu. Indeksipäätökset vuonna 1977 ja uudelleen vuonna 1995 ovat pienituloiselle eläkeläiselle katastrofaalisia ja asia pitäisi lopulta hoitaa kuntoon. Vanhimmat yli 15 vuotta sitten keskimääräiselle eläkkeelle jääneet ovat jo pudonneet köyhyysloukkuun ja sama kohtalo tulee monen muun osaksi, jos indeksiä ei korjata. Mitä verotukseen tulee, on valitettavaa, että virallinen taho koko ajan selittää, että eläkeläisen verotus on korjattu palkkatuloverotuksen tasolle. Näin ei ole tapahtunut, vaan palkkatulojen verotus on ollut 70 - luvulta alkaen eläketulojen verotusta keveämpää ja näin on edelleen. Verohallinnon verolaskurilla voidaan tarkastella puhtaasti veroja, kts. seuraava piirros Eläkkeen verotuksen poikkeama vastaavasta palkkatuloverosta Laatija: LS Veron määrä /v Vuositulot /v Faktat: Verohallinto/Verolaskuri Piirros: Eläkkeensaajan verotus verrattuna palkansaajan verotukseen eri tulotasoilla Verohallinnon laskurin perusteella. (Palkansaaja v., ay- jäsenmaksu 1,8 %, kunta Tampere, ei kirkollisverovelvollinen)

5 SEDU ry/ls VASTINE 5(7) Vuonna 2010 eläketulon verotus oli tulotasolta e/v (921 e/kk) alkaen ansiotulojen verotusta kireämpää kaikilla tulotasoilla. Suurimmillaan ero oli 65 % tulotasolla e/v. Valtiovarainministeriö käyttää vertailuissaan ns. kokonaisveroastetta (kts. piirros), joka käsitteenäkään ei anna oikeata kuvaa verotuksesta. Palkkatulon ns. kokonaisverossa on mukana työeläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut. Itse asiassa eläkeläinen maksaa TEL luonteiset maksut kahteen kertaan, ensin alennettuna eläkkeenä vakuutusyhtiöille (pysyvä vähennys) ja sitten vuosittain veron osana julkisyhteisöille eli valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vielä eläkkeelläkin eläkeläinen maksaa työeläke- ym. maksuja mutta siten, että maksu ei enää kerrytä hänen omaa eläkettään, vaan rahat menevät veromarkkoina yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon. Eläkeläinen on siis yhteiskunnalle palkkatulolaista kannattavampi yksilö. Piirros: Eläkkeensaajan ja palkansaajan verojen ja maksujen rakenne eri tulotasoilla vuonna 2010, % bruttotuloista (Lähde: Hallitus lupasi korjata eläkeläisen verotuksen palkansaajan verotuksen tasolle kaikilla tulotasoilla. Mutta korjaus tehtiin vain puolinaisesti, koska edelleen palkansaajan TEL -luonteiset maksut luetaan palkansaajan veroiksi. Palkansaajan TEL maksu ei ole veroa, vaan sillä hän kartuttaa omaa työeläkettään. Lisäksi TEL -vakuutusmaksut ovat palkansaajalle vähennyskelpoisia verotuksessa, joten kuinka ne voivat olla palkansaajan veroa, jota käytetään palkkoja ja eläkkeitä verrattaessa (eihän veroa pitäisi voida vähentää verosta). Lisäksi TEL -maksu maksetaan myös muille kuin yksityisille vakuutuslaitoksille ja verot valtiolle, kunnalle ja kirkolle ei muulle julkiselle yhteisölle. Verotuksen keskeinen periaate tasapuolisuus ei toteudu. Tämä siitä huolimatta, että työeläke on työsopimusten mukaisesti ansaittua, mutta myöhennettyä palkkaa, johon pitäisi soveltaa palkkatuloon

6 SEDU ry/ls VASTINE 6(7) nähden yhdenmukaista vähennyslinjaa. Muistettava on, että TYÖELÄKE EI OLE SOSIAALIETU, eikä sitä makseta veromarkoista edellyttäen, että TEL maksujen rahastointi on hoidossa. Muita huomioita kohtaan puoliväli-indeksiin paluusta : Kommentoin vain yleisellä tasolla esitettyjä asioita: Numeeriset laskelmat, jotka ulottuvat vuoteen 2050 eivät ole luotettavia, eikä niitä pitäisi käyttää laskelmissa ainakaan ohjenuorana. Työeläkelain voimaan tullessa v. 1962, työeläkkeiden vuosittainen tarkastus tapahtui ansiotasoindeksin mukaisesti. Tämä ei ollut millään lailla katastrofaalista valtion taloudelle. Vasta Miettusen hätätilahallituksen aikana 1977 eläkeindeksi heikennettiin puoliväli-indeksiksi. Tällöinkin muutoksen piti olla väliaikainen! Mutta Lipposen hallitus heikensi indeksiä uudelleen Työeläkevarat ovat yksityisiä varoja, ne eivät kuulu valtiolle, eivät myöskään EK:lle. Ne ovat työntekijöiden ja eläkeläisten omaisuutta. Eli oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/ mukaan työeläkerahastot ovat perustuslain 15 :n mukaisesti yksityisomaisuuteen rinnastettavaa varallisuutta. Työeläkevarantojen suuruus oli yhteensä 143,8mrd euroa, josta lakisääteisten yhtiöiden varanto oli 138,8 mrd ja kassojen ja säätiöiden varallisuus 5 mrd euroa. Rahastojen keskimääräinen vuosituotto on varovaisten arvioiden mukaan 4 % eli vuonna 2010 se oli 5 mrd euroa. Laskelmien mukaan pelkästään 4 %:n tuotolla nämä varat ovat 25 vuoden kuluttua 354 mrd ja 50 vuoden päästä 946 mrd. Työeläkkeiden indeksikorjaus 50/50 tasoon veisi vuositasolla n. 125 milj. euroa, johon riittäisi nykyisin tavaksi tulleet asiakaspalautukset (n. 200 milj. euroa/v), jotka vakavaraisuuslain ja sopimusten mukaan eivät kuulu palautettaviksi vaan eläkkeiden maksuun. Siis indeksikorjaus ei vaatisi vielä itse pääomaan eikä sen varsinaiseen tuottoonkaan koskemista. Korjaus alkuperäiseen ansiotaso-indeksiinkään ei veisi kuin 250 milj. euroa/v. Mitä indeksikorjaus tekee pitkässä juoksussa on taas asioita, joita on vaikea laskea tai arvioida. Tilanne tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että korjaus on mahdollinen, kunhan rahoja ei omita muuhun käyttöön. Lisäksi ainahan on mahdollista tehdä uusintakorjaus kuten historia osoittaa. Eläkejärjestelmä on lanseerattu aikoinaan työntekijöille (nyk. eläkeläiset), että eläke on esim. 60 % palkasta, ja tältä pohjalta TEL maksut on peritty. Jos järjestelmä ei tätä kestä, eläkejärjestelmässä ja sen laskelmissa on virhe, koska missään vaiheessa työntekijälle (nykyiselle eläkeläiselle) ei kerrottu, että tämä 60 % koskeekin vain eläkkeelle lähtövuotta. Indeksi- ja verotuskysymykset koskettavat myös tulevia eläkeläisiä. Indeksikorjaustahan eivät eläkeläisjärjestöt esitä taannehtivasti toteutettavaksi ja siten eniten niistä hyötyisivät tulevaisuuden eläkeläiset, joilla muutenkin eläkkeiden lähtötaso tulee olemaan nykyistä korkeampi. Näillä asioilla pyritään oikeudenmukaisuuteen ja sukupolvien välistä riitaa ei pidä nostaa. Jo 30 vuotta eläkkeellä olleella opettajalla on tällä hetkellä kuitenkin täysin erilainen toimeentulomahdollisuus verrattuna nyt 68 - vuotiaana superkarttumien saattelemana eläkkeelle jäävällä. Puhtaasti ikään liittyvänä superkarttuma ei ole oikeudenmukainen. Siihen olisi pitänyt kytkeä tehdyt työvuodet. Elinaikakerroin on taas järjestelmäkehittäjien Ruotsista poimima höpötys. Sellaista ei olisi pitänyt hyväksyä. Vanhempien sukupolvien epäreiluutta lieventää se tosiasia, että he ovat maksamillaan veroilla kustantaneet nuorempien polvien opiskelut, lastenhoidot jne., ja tämän he ovat tehneet ihan mielellään. Rahat eivät ole korvamerkittyjä, joten on ihan sama menevätkö maksut tulevista vai jo olevista varoista. Sama kuin sammiosta ottaisi vettä äyskärillä! Työeläkejärjestelmään kokonaisuutena eli eläkevakuutuslaitosten organisaation että itse eläkejärjestelmän oikeellisuuteen ja kehitykseen tulisi poliitikkojen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asia pitäisi perin juurin selvittää ja rahastojen hallinta pitää saattaa avoimeksi ja niiden hallintaan mukaan myös eläkeläisten edustus. Selvitys tulisi toimittaa täysin ulkopuolisen, puolueettoman tahon toimesta, koska: Ei ole oikein, että järjestelmää kehittävät henkilöt, jotka hallinnoivat rahoja; Pukki kaalimaan vartijana.

7 SEDU ry/ls VASTINE 7(7) Hallintoon kuluu kohtuuttomasti eli n. 500 milj. euroa vuodessa (=useamman vuoden indeksikorjaus) EK:n valta? Eläkeläisten edustus / edunvalvonta puuttuu Ammattiyhdistysjohtajat eivät aja kentän etua, oma suu lähempänä kuin kontin suu eli heidät on vaiennettu ylimääräisillä eläkkeillä (onko juridisesti oikein?). Varsinainen työssä oleva kenttäväki ei huomaa asiaa ennen kuin ovat itse eläkkeellä. Lisäksi tulisi oikeasti kiinnittää huomiota johdon ylisuuriin palkkoihin, palkkioihin ja supereläkkeisiin kaikissa yrityksissä. Eihän voi olla oikein, että johdon palkkoja nostetaan n. 30 % tilanteessa, kun rahastojen arvot romahtavat. Näinhän tapahtui eläkevakuutusyhtiöissä Eläkepomot eivät omista työeläkerahoja! Kaikkien eläkkeiden tulisi perustua samaan lakiin ja samoihin periaatteisiin eli tällä hetkellä koko työuran ajalta saatuun ansioon. Luottamustoimet eivät näkemyksemme mukaan kuulu joukkoon. Ylisuuret eläkkeet pitäisi leikata, niitä ei tarvita ja ilmeisesti näihin liittyvät eläkevastuutkaan eivät ole kohdallaan. Ja paljon muuta Äskettäin julkaistu Olli Pusan nettikirja Renkien kapina on varmasti tutustumisen arvoinen itse kullekin. *********

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS

SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS Suomen Eläkeläisten VASTINE 1(8) Suvi-Anne Siimes Nuoret radikaalit Muut 17.4.2013 TELAN tilaisuudessa ryhmätöihin osallistuneet HS Nytt 17.-23.5.2013 Puran pommin toimittajat Laura Koljonen SUKUPOLVIEN

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018 Kansainvälinen palkkaverovertailu 18 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Ranska Saksa Sveitsi Euroopan ulkopuolelta Australia Japani Kanada USA

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012

SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.2010 1(7) L. Sihvo 11.09.2012 SEDU RY OTE SEDU RY:N TIETOPAKETISTA 28.6.21 1(7) HUOLTOSUHDE Tietopaketin kohta 9: Väestö ja ikärakenne Markkinoille on saatu uusi termi HUOLTOSUHDE, jota nyt painotetaan. Eli muutamassa vuodessa ollaan

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

SEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008

SEDU ry VETOOMUS 1(5) 17.01.20008 SEDU ry VETOOMUS 1(5) VALTIONEUVOSTOLLE VETOOMUS YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEKSI JA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Positiivinen tulevaisuuden kuva Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016)

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016) Tapaturma-asiain korvauslautakunnan yleisohje 25.1.2016 19.4.2016 korjattu laskentataulukon esimerkkitapauksen työttömyyspäivät ja luontoisetujen summakohdan laskentakaava OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN

Lisätiedot

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45)

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Budjettiosasto Kansantalousosasto 1.3.2016 Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) Yksikkötyökustannukset - Paketin yksikkötyökustannusvaikutus

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa SUOMALAINEN TILANNEKUVA : Tuloerot ovat kansainvälisesti katsoen pienet. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Lasten hyvinvointi

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata

Lisätiedot

ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI SEDU ry ALOITE 1(8) ELÄKEFOORUMILLE Harri Isokorpi STM / VAO PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Oheinen aloitteemme koskee seuraavia

Lisätiedot

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman

Lisätiedot

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis!

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis! Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis! 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio Talousennusteita Suomen kansantalous nyt ja ennusteet https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/paaekonomis

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot