EduSafe: Menetelmiä turvallisuuden hallintaan

Transkriptio

1 EduSafe: Menetelmiä turvallisuuden hallintaan Turvallisuus opetusalalla, Rauma symposium, Anna-Maria Teperi, FT, vanhempi

2 EduSafe -hanke Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston konsortiohanke, rahoittaja Työsuojelurahasto Tutkimusryhmä: TTL: Anna-Maria Teperi, FT, Anna-Leena Kurki, KM, Henriikka Ratilainen, DI, Maria Tiikkaja, FT, Hanna Uusitalo, KM, Riikka Pajala, KTM, Eero Lantto, VTM TY, Rauman OKL: prof. Eila Lindfors, KT, Brita Somerkoski, KT, Anna Lundberg, KM, Virpi Fagerström, FT, Ergomentor oy Osallistuvat organisaatiot: Helsingin kaupungin opetusvirasto/kasko, kaksi koulua, varhaiskasvatuksen iltapäivätoiminnan yksikkö sekä Helsingin palvelukeskus, Riihimäen kaupungin opetustoimi, Helsingin, Turun, Rauman ja Savonlinnan normaalikoulut Ohjausryhmä koostui osallistuvien organisaatioiden, liittojen ja rahoittajan edustajista

3 EduSafe: tavoitteet Arvioida opetusalan nykyistä turvallisuuskulttuuria, turvallisuuden johtamisen käytäntöjä ja näiden kehittämistarpeita Tukea turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusosaamisen kehittämistä Tuottaa tutkimukseen perustuvia välineitä opetusalan toimijoiden hyödynnettäväksi Näkökulma henkilöstön turvallisessa työssä, ei oppilasturvallisuudessa!

4 Turvallisuuden hallinnan järjestelmä hankkeen rakenteena (Teperi, 2014) ENNEN Muutospajat ITSE TILANTEESSA Stop väkivallalle Vihreä risti JÄLKEEN Hetipurku Kysely, (n=425) 15 ryhmähaastattelua (n=54) Loppukysely (n=286)

5 Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anna-Maria Teperi sekä Tampereen yliopiston professori Sirpa Virta avaavat opetusalan turvallisuutta käsitteleviä tutkimuksiaan ja pohtivat, kuinka paitsi fyysisen myös henkisen turvallisuuden erilaiset ulottuvuudet tulisi ottaa huomioon voimakkaasti muuttuvassa maailmassa.

6 Kysely ja haastattelut miltä opetusalan turvallisuuden nykytila näyttää?

7 Koettu turvallisuusilmapiiri (kysely) n=425

8 Haastattelut Toteutus syksy 2016 kevät ryhmähaastattelua, n=54 Haastateltavina johtoa, työsuojelutoimijoita, rehtoreita, opettajia, koulunkäyntiohjaajia ja kehitysvammahoitajia Oppilaitosten turvallisuuskulttuuri on sirpaleista ja henkilösidonnaista turvallisuuden hallinta osin henkilökohtaisen osaamisen varassa, haastaa henkilöstön jaksamista. Turvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta sen toteuttaminen jäi osittain ulkokohtaiseksi eikä turvallisuusasioissa välttämättä otettu omaa toimijuutta.

9 Interventiot mitä tehtiin ja mitä saatiin aikaan?

10 Muutospaja menetelmä ennakoivan turvallisuuden hallinnan kehittämisen tueksi

11 Muutospajan tavoitteet Tuottaa yhteistä ymmärrystä muuttuvasta työstä ja siihen kytkeytyvistä turvallisuushaasteista Tukea yhteisöllisten turvallisuuden hallinnan käytäntöjen kehittämistä Toteutus v hankkeeseen osallistuneessa organisaatiossa 28 osallistujaa: rehtoreita, työsuojeluasiamiehiä, työsuojelupäällikkö ja valtuutettu sekä opetustoimen johtoa

12 Muutospajaprosessi Paja 1 Työn muutos ja nykyiset turvallisuushaasteet Perustuu kehittävään työntutkimukseen (Engeström 1987) sekä uusimpaan turvallisuustutkimukseen (Hollnagel 2014) Arjen työtä ja pulmatilanteita jäsennettiin yhdessä, erilaisin mallein ja välinein Pyrkimys uudenlaisten näkökulmien löytämiseen ja yhteiseen oppimiseen; riskilähtöisestä (Safety-I) resilienttiin turvallisuuden hallintaan (Safety-II) Paja 2 Nykyiset turvallisuuden hallinnan välineet ja käytännöt Paja 3 Turvallisuuden hallinnan kehittämishaasteet ja tulevaisuuden toimintatapa Kehittämiskokeilut Paja 4 Kehittämiskokeilujen ja pajaprosessin arviointi

13 Tulokset: Muutospajan vaikutuksia Muutospaja osoitti, miten opetusalalla voi kehittää turvallisuutta yhdessä ja ennakoivasti Yhteinen ymmärrys työn muutoksesta ja näihin liittyvistä turvallisuushaasteista (mm. psykososiaalinen kuormitus, lisääntyneet verkostot) Oivallus: Tarvitaan uudenlaisia turvallisuuden hallinnan käytäntöjä, joita kehitetään yhteisesti, eikä toimita vain persoonalla Kehittämiskokeilut yhteisöllisen turvallisuuden hallinnan tueksi (yhdessä kehitetyt ohjeet, turvakävely yhdessä oppien) Toimintatavat jatkuvan kehittämisen ja yhteisen oppimisen tueksi; esim. rehtorikokoukset turvallisuusfokuksella

14 Vihreä risti väline systemaattiseen tiedonkeruuseen turvallisuuspoikkeamista

15 Vihreä risti tavoitteet Digitaalinen väline turvallisuuspoikkeamien raportointiin: turvallisuustilanne näkyväksi kaikille ja yhteiseksi kehityskohteeksi Tuottaa tietoa kouluympäristön turvallisuuspoikkeamista Somerkoski, 2015; 2017; digitalisointi Ubiikki oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos alkuper. kehitystyö Vihreä= ei poikkeamatilannetta Keltainen = läheltä-piti tilanne Punainen = tapaturma, onnettomuus tai poikkeama

16 Toteutus käytännössä Vihreä risti -sovellus käytössä neljässä oppilaitoksessa Sovelluksen käyttö opettajille ja muulle henkilökunnalle vapaaehtoista Koulutus ja tuki sovelluksen käytöstä

17 Tuloksia 1,5 vuodessa raportoitiin 173 turvallisuuspoikkeamaa Liikuntatunneilla 22% Välitunneilla 39% Opettajia koskevista raportoinneista yleisimpiä kaatumiset ja törmäämiset, (vanhempien uhkaava käytös 1 kpl) Poikkeamat pääosin lieviä Onnistunut raportointi edellytti jatkuvaa muistuttelua Sovelluksen analyysi-osiota alihyödynnettiin Sovelluksen käyttö lisäsi turvallisuuden edistämiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä: muutokset esim. piha-alueisiin, liikenneturvallisuuden esille nostaminen Menetelmä sopii paremmin oppilaisiin kohdistuvien turvallisuusuhkien havainnointiin

18 Stop Väkivallalle väkivaltatilanteiden ilmoitusja käsittelylomakkeisto

19 Stop väkivallalle - tavoitteet Selvittää opettajien toimintaa väkivaltatilanteessa sekä tilannetta ja sen hallintaa Selvittää minkälaisia vaikutuksia saadaan aikaan turvallisuuden edistämisessä ja miten interventio vaikuttaa turvallisuusjohtamiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen Kehitetty: Fagerström, Länsikallio, Sipponen, 2015)

20 Stop väkivallalle -toteutus Toteutus 9-11/2017 yhden kaupungin opetustoimessa Lomakkeisto käytössä perusopetuksessa (9 vkoa): korvasi muut turvallisuusilmoitukset Haastattelut (20 perusopetuksen työntekijää) ennen ja jälkeen kokeilujakson Toteutuksesta vastasi Ergomentor oy Kuva: Brita Somerkoski

21 Tuloksia Jakson aikana 49 väkivaltailmoitusta Kaikissa aiheuttajana 7-15v oppilas (keski-ikä 9v) Tyypillisesti teko kohdistui toiseen oppilaaseen Vain kaksi kohdistui opettajaan (opettajaa päin kävely, uhkaava käytös, nimittely) Henkilöstön työpäivissä toistuvasti väkivaltaa Opettajat tottuneita väkivaltaan, ehkäisyyn ei keskitytä Väkivalta on sukupuolittunutta ( pojat on poikia ) Auttaa dokumentoimaan ja tekemään näkyväksi väkivaltatilanteet työssä Stop väkivallalle lomake tarpeellinen, mutta työläs tapa kerätä opettajan kokema väkivalta Tiedon kerääminen ei riitä vaan tarvitaan myös yhteinen tapa käsitellä tilanteet Kasautuu yksittäisille oppilaille

22 Hetipurku väline henkiseen ensiapuun poikkeamatilanteiden jälkeen

23 Hetipurku tavoitteet ja toteutus Tarjota osallistuville organisaatiolle henkisen ensiavun malli kriittisten tilanteiden jälkihoitoon (Teperi 2017) Selvittää mallin käyttöönoton vaikutuksia Toteutus kaupunkiorganisaatiossa, jossa mallia pilotoitu ja kehitetty vuodesta 2014 Haastattelut (n=12, 2014), dokumenttianalyysi, interventiomateriaali (2015, 2017), kysely (2017; n=44) Hetipurku -koulutuksiin osallistuneille Kuva: Anna-Leena Kurki

24 Hetipurku-malli lievien poikkeamien jälkihoitoon kollegalta kollegalle kohdatessaan työssään poikkeavia tilanteita esim. haastava käytös, väkivalta, uhkatilanne henkilö voi kokea erilaisia stressireaktioita (Mitchell 2006; Teperi 2017) mallin tarkoitus normalisoida reaktiot, ja auttaa henkilöä tilanteesta eteenpäin ( what you feel is normal ) SAFER-malli: Henkisen jälkipurun vaiheet (Mitchell 2006 pohjalta Teperi & Puro, 2016, )

25 Tulokset: Hetipurun vaikutuksia Turvallisuuspoikkeamat viikoittaisia -> tarvetta henkiselle jälkipurulle säännöllisesti Suuri osa koulutetuista oli järjestänyt keskusteluja työpaikallaan Useimmiten Hetipurkua oli käytetty uhka- ja väkivaltatilanteiden purkamiseen Vastaajat kokivat mallin selkeänä ja se toi varmuutta tilanteiden purkamiseen, mallin myötä tietoisuus tuen saatavuudesta oli lisääntynyt Malli toimi myös ennakoinnin välineenä: vahvisti osallistujien valmiutta kollegan henkiseen tukemiseen

26 Kohti systemaattista turvallisuuden hallintaa opetusalalla

27

28 Hankkeen tuloksia levitetään opetusalalle: Minkä asian sinä viet mukanasi omalle työpaikallesi?

29 Tutustu tutkimusraporttiin Teperi A-M, Lindfors E, Kurki A-L, Somerkoski B, Ratilainen H, Tiikkaja M, Uusitalo H, Lantto E & Pajala R. (2018): Turvallisuuden edistäminen opetusalalla. EduSafe-projektin loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos 51/ loppuraportti- EduSafe_Loppuraportti_ pdf

30 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos