Turvallisuuden kokonaishallinta oppilaitoksissa. Brita Somerkoski, KT

Transkriptio

1 Turvallisuuden kokonaishallinta oppilaitoksissa Brita Somerkoski, KT

2 Organisaation turvallisuuskulttuuri Turvallisuuden hallinta Turvallisuusjohtaminen Menetelmät, toimintatavat (Management) Henkilöt (Leadership) Turvallisuusjohtamisen keskeiset tekijät työsuojelun kannalta (Aluehallintovirasto 2010)

3 Käsitteitä Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri tarkoittaa turvallisuuteen liittyviä perusarvoja, normeja, olettamuksia ja odotuksia, jotka saavat lopullisen muotonsa oppilaitoksen toiminnassa Turvallisuuden hallinta tarkoittaa kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja yhteistoimintaa turvallisuuden ylläpitämiseksi oppilaitoksessa. Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksessa tarkoittaa tavoitteellisia toimia, joilla ylläpidetään ja kehitetään oppilaitoksen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Turvallisuusjohtaminen liittyy järjestelmiin, olosuhteisiin ja ihmisten hyvinvointiin. Käytännössä: Turvallisuuteen liittyvien toimintatapojen luominen Velvollisuuksien ja valtuuksien määrittäminen Osaamisen ja resurssien varmistaminen Turvallisuuteen liittyvä tiedottaminen (Mukaillen: Työturvallisuus.fi)

4 Turvallisuus Hollnagelin (2011, 2014) mukaan Tarve suunnata huomiota ennakoivaan turvallisuusajatteluun Hollnagel jaottelee: Safety-I : perinteinen tapa kehittää turvallisuutta. Turvallisuus on tila, jossa ei-toivottujen tapahtumien riski on mahdollisimman alhainen. Turvallisuutta kehitetään eliminoimalla riskejä, epäonnistumisia, virheitä ja näiden syitä. Huomio siinä, mikä menee vikaan - ihmiset virhelähteinä

5 Lisää käsitteitä Ennakoinnilla mallissa tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joita opetusalan organisaatioissa ja työyhteisöissä voidaan toteuttaa turvallisuuden kehittämiseksi, jotta riskit tunnistettaisiin varhain ja niiden seuraukset olisivat mahdollisimman lieviä. Poikkeamatilanteen hoito mallissa kuvaa toimintaa siinä vaiheessa, kun turvallisuuspoikkeama (toteutunut riski, esimerkiksi uhka- tai väkivaltatilanne, tapaturma, liukastuminen) on jo toteutunut, ja tilannetta pyritään ratkaisemaan.

6 Turvallisuus Hollnagelin mukaan Safety-II: uudistunut tapa kehittää turvallisuutta. Turvallisuus on tilanteita, joissa mahdollisimman moni asia sujuu. (Hollnagel 2014) Toiminnassa korostuu ennakoiva tapa toimia; tulevat tilanteet ja niiden vaikutukset ennakoidaan ja tunnistetaan. Huomio on turvallisuutta ylläpitävissä tekijöissä. Inhimillisen toiminnan varianssin hyväksyminen, puuttuvien resurssien komensaatio ja työn sujumisen varmistaminen ihmiset voimavarana

7 Turvallisuuden hallinnan malli oppilaitoksissa

8 Resilienssi Organisaation kyky vastata yllättäviin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, havainnoida toimintaa ennakoivasti ja oppia kokemuksista sekä erottaa turvallisuuden näkökulmasta olennainen. (Hollnagel 2011)

9 Yhteiset toimintatavat yhteinen oppiminen Turvallisuuskulttuuri on monimutkainen, muuttuva ja vaikeasti määriteltävä käsite. Turvallisuuskulttuuria voidaan edistää turvallisuusjohtamisella, yhteisellä oppimisella ja kehittämisellä sekä yhteisöllisillä toimintatavoilla arjen tilanteissa.

10 Ennen tilanteessa jälkeen

11 EduSafe-kysely 4-portainen Likert-asteikko, n=425, 10 opetusalan organisaatiota Keskeisiä tuloksia: Johto välittää korjaustoimenpiteistä, kun riski on havaittu 62% Johto etsii syitä eikä syyllisiä, kun tapaturma sattuu 88%

12 Tuloksia Tutkimukseen osallistunut opetusalan henkilöstö arvioi opetusalan turvallisuusilmapiirin hyväksi tai melko hyväksi. Syvällisemmässä tarkastelussa oppilaitosten turvallisuuskulttuuri osoittautui kuitenkin sirpaleiseksi ja henkilösidonnaiseksi, eikä sen kehittämiseksi ollut kokonaisvaltaista turvallisuuden hallinnan mallia tai tämän pohjalta kehiteltyjä työkaluja ja malleja turvallisuuden hallinta on pysynyt jäsentymättömänä, haastaen henkilöstön jaksamista. Turvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta sen toteuttaminen jäi osittain ulkokohtaiseksi eikä turvallisuusasioissa välttämättä otettu omaa toimijuutta.

13

14 Muutospaja neljä yhteistä pajatapaamista, jossa keskusteltiin tutkijoiden johdolla turvallisuuskulttuurin kehittämisestä yhteisössä Tavoitteena oli tukea kouluja luomaan kokonaiskuva turvallisuushaasteista, tukea turvallisuusjohtamista ja ennakointia sekä tuottaa arjen työvälineitä turvallisuusuhkien hallintaan: opettajat kirjoittivat vaativista tilanteista, esimerkiksi epäilyä huumausaineen hallussapidosta, koulu-uhka-tilannetta sekä oppilaan aggressiivista käyttäytymistä. Pajassa kehitettiin yhdessä ohjeistus keskeisistä turvallisuusasioista ja lomake turvallisuuskävelyn tueksi näillä pyrittiin kehittämään yhteisöllistä turvallisuuden hallintaa

15 Muutospaja Esimerkki Muutospaja-ryhmätyöstä (Toimintajärjestelmän malli Engeström 1987)

16 Muutospaja-toiminnan päätulos Arviointi tuotti oivalluksen, että keskeinen osa turvallisuuden hallintaa on tarkastella muuttuvaan työhön liittyviä ongelmallisia tilanteita yhdessä, jotta voidaan tuottaa yhteisen työn sujuvuutta tukevia ratkaisuja. Työturvallisuuden edistämistä tulee tehdä monella tasolla ja toisaalta etsiä määrätietoisesti ratkaisuja erilaisiin turvallisuuskysymyksiin. sirpaleisuuden ja henkilösidonnaisuuden tilalle yhdessä todetut toimintamallit sattuman tilalle suunnitelmallisuus turvallisuuden omistajuus

17 Vihreä risti Vihreä risti on vaativien tilanteiden raportointiin ja analysointiin käytetty digitaalinen sovellus, jossa oppilaitoksen turvallisuustilanteesta tehtiin kaikille nähtävissä oleva kehityskohde.

18 Raportointi Vihreä risti -työkalulla

19 Turvallisuuspoikkeamien raportointi Yhteensä 173 turvallisuuspoikkeamaa Viidesosa tapaturmista sattui liikuntatunnilla ja kaksi viideosaa välitunneilla Opettajalle tai muulle henkilökunnalle sattuneista tapaturmista (12 % kaikista tapaturmista) yleisimpiä olivat kaatumiset ja törmäämiset. Tällaisia olivat esimerkiksi kaatuminen luistellessa, kaatuminen liukkaalla pihalla, jakkarapinon kaatuminen tai hampaan halkeaminen kovaa purtaessa. Yhdessä tapauksessa opettaja oli osallisena vanhempien uhkaavan käytöksen vuoksi. 12 % (n=18) oli vakavampia. Tällaiseksi tapaus kirjattiin, jos paikalle kutsuttiin hälytysajoneuvo, tapaturma aiheutti keskeisen toimintakyvyn alenemisen, poissaolon tai kontaktin terveysviranomaiseen.

20 Tuloksia Opettajat raportoivat Vihreä risti -työkalulla enimmäkseen oppilaille sattuneita poikkeamatilanteita Raportointi-intensiteetti vaihteli, motivaatiota oli hankalaa pitää yllä Sovelluksen analyysiosa mahdollisti turvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen pihan vaarallisten tolppien poistamisen, stadionin aidan korottamisen tai liikennejärjestelyjen muutoksen

21 Normienvastainen käytös Tällaisia olivat esimerkiksi tappelut, portaikkojen kaiteiden käyttäminen liikuntasuorituksiin ja pihaleikkivälineiden sääntöjenvastainen käyttö Normien vastaisia tapauksia oli 32 % (n=55) kaikista ilmoitetuista poikkeamista. Vihreä risti -sovelluksen analyysi mahdollisti tapaturmien karkean jaottelun vahingoittuneista ruumiinosista. Erityistä huolta herätti päähän kohdistuneet vammat.

22 STOP väkivallalle -interventio STOP väkivallalle -toiminnalla kerättiin lomakkeita koulujen väkivaltatilanteista Väkivaltailmoituksia tehtiin 49 Havaintoja: Kouluväkivalta oli sukupuolisidonnaista Kaikissa väkivaltailmoituksissa tekijä oli oppilas Tyypillisesti teko kohdistui toiseen oppilaaseen Opettajat eivät tälläkään menetelmällä raportoi riittävästi itseensä kohdistuneista, varsinkaan henkisen väkivallan tilanteista riittävästi Kiinnipitotilanteet tulisi analysoida tarkemmin Opettajien kohtaama väkivalta oli toistuvaa Miten toistuviin väkivaltatilanteisiin tulisi puuttua?

23 Hetipurku-interventio Mallia toteutettu Helsingin kaupungissa 61 % (f=27) ilmoitti, että turvallisuudentunnetta uhkaavia tilanteita tapahtuu koulussa vähintään viikoittain Hetipurku-mallissa toteutetaan keskustelutilaisuus, jossa tilanteeseen joutuneille henkilöille annetaan mahdollisuus puhua esimerkiksi tapahtuneesta uhka- tai väkivaltatilanteesta Hetipurku-keskusteluja tulisi voida käydä työajalla

24 Näin työntekijät vastasivat: Kysyttäessä vastaajilta, kuinka usein näiden työpaikalla tapahtuu turvallisuuspoikkeamia eli turvallisuutta tai turvallisuudentunnetta uhkaavia tilanteita, 27 (61 %) vastaajista ilmoitti niitä tapahtuvan vähintään viikoittain Vastaajista 31 (70 %) vastasi kokevansa, että työpaikalla on tarve turvallisuuspoikkeamien henkiseen jälkipurkuun (kollegalta kollegalle) vähintään kuukausittain. Vastaajista 8 (18 %) koki tarvetta olevan korkeintaan kerran vuodessa.

25 Mitä opittiin tästä hankkeesta? Turvallisuus on kirjattu sekä oppilaiden (perusopetuslaki 1998/628) että henkilökunnan (työsturvallisuuslaki 2002/738) osalta lainsäädäntöön järjestäjällä on velvollisuus huolehtia oppilaitoksen turvallisuudesta Opettajilla on taipumus vähätellä varsinkin itseensä kohdistuvia turvallisuusnäkökulmia. Oppilaitoksissa turvallisuuden edistäminen on riskiperustaista, sirpaloitunutta, henkilösidonnaista ja sattumanvaraista

26 Mitä opittiin tästä hankkeesta? Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa yhteisillä sopimuksilla ja tiedon jakamisella, järjestelmällisillä toimintatavoilla, toimintavastuiden määrittämisellä, riskien arvioimisella ja osaamisen varmistamisella Näistä voi olla apua: Kokoa yhteen asiakirjaan kaikki koululla käytössä olevat poikkeamatilanteiden käsittelytavat. Jaa asiakirja. Sopikaa opettajankokouksien alkuun aika, jolloin turvallisuusasiat otetaan esille Sopikaa, miten poikkeamatilanteista raportoidaan Tiedota tapaturmista ja poikkeamista koko yhteisölle. Sopikaa yhdessä, mitä tehdään Rohkaise kaikkia koulussa toimivia puhumaan turvallisuudesta

27 Lähteet Aluehallintovirasto (2010). Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita. Tampere: Aluehallintovirasto. (Multiprint) Engeström, Y. (1987). Learning by expanding. An Activity-theoretial approach todevelopmental research. Orienta-konsultit: Helsinki Hollnagel, E. (2011). Prologue: The Scope of Resilience Engineering. Hollnagel, E. Pariés, J., Woods, D.d., Wreathall, J. (Eds.) Resilience Engineering in Practive. A Guidebook. Ashgate:Surrey, UK, Hollnagel, E. (2014). Is safety a subject for science? Safety Scienve, 67m Perusopetuslaki Teperi, A-M., Lindfors, E., Kurki, A-L., Somerkoski, B.. Ratilainen, H. Tiikkaja, M., Uusitalo, H., Lantto, E. & Pajala, R. (2018). Turvallisuuden edistäminen opetusalalla. Edusafe-projektin loppuraportti. Työterveyslaitos: Helsinki. Työturvallisuuslaki