Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä"

Transkriptio

1 Jyri Liukko Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä Nykypäivänä melkein kaikki taloudellisesti arvokas omaisuus on vakuutettu, tavaraomaisuus enimmäkseen vapaaehtoisesti ja ihmisruumiiseen liittyvä omaisuus sekä pakolla että vapaaehtoisesti. Erilaisten yksityisja sosiaalivakuutusten mahdollistama riskien jakaminen on ihmisten arkipäiväisten toimien ja koko nykyisen talousjärjestelmän edellytys. Suomessa yksityinen ja julkinen vakuuttaminen ovat sekoittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti luvulla sektorien yhteen kietoutuminen on vahvistunut entisestään. VAKUUTUS ON nyky-yhteiskuntien perusinfrastruktuuri. Se mahdollistaa monien itsestään selvänä pidettyjen toimintojen sujuvuuden ja madaltaa kynnystä välttämättömien riskien ottamiseen talon rakentamisesta sairauksien hoitoon tai vaikkapa asuntolainan nostamiseen. Vakuutuksesta on tullut rahavälitteisen yhteiskunnan ja ihmisten välisen kanssakäymisen elintärkeä edellytys. Ilman vakuutuksia joutuisimme huomattavasti useammin riitelemään oikeudessa siitä, kenen vastuulla jokin onnettomuus tai muu taloudellinen menetys on ja kuka siitä on juridisesti korvausvelvollinen. Vakuutusjärjestelmän tarkoituksena on huolehtia siitä, että taloudellisia riskejä jaetaan ennalta sovitulla tavalla. Tavoitteena on, että riskien toteutumisen jälkeen jouduttaisiin mahdollisimman vähän pohtimaan sitä, onko joku todella oikeutettu tiettyyn etuuteen tai korvaukseen vai ei. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, kuten lukuisat vakuutusturvan toteutumiseen liittyvät kiistat todistavat. Vakuutus on eräänlainen kaikkialla läsnä oleva kollektiivisen rahoittamisen mekanismi. Ranskalainen yhteiskuntatieteilijä François Ewald (1986; 2004) on painottanut, että elämme yhdessä suuressa vakuutusyhteiskunnassa. Vakuutusyhteiskunta on laajempi käsi- te kuin hyvinvointivaltio, sillä se sisältää niin julkiset kuin yksityisetkin vakuutusjärjestelyt. Samalla se merkitsee vielä enemmän. Vakuutus voidaan nähdä sekä nykyisen yhteiskuntajärjestyksen metaforana että sen teknisenä toteutusmuotona: työnjakoon ja vastavuoroisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa olemme kaikki sekä vakuutettuja että vakuuttajia, toistemme riskien takaajia. Vakuutusverkkoon pohjautuvassa yhteiskunnassa keskeinen kysymys on tällöin se, miten tämä väistämätön yhteisvastuu järjestetään. Tässä artikkelissa valotan joitakin keskeisiä suomalaisen vakuutusyhteiskunnan kehitysvaiheita ja erityisesti vapaaehtoisen ja pakollisen vakuutuksen suhdetta. Tarkastelu perustuu viime vuonna julkaistuun väitöskirjaani (Liukko 2013a; ks. myös Liukko 2013b). Vakuutuksesta on tullut rahavälitteisen yhteiskunnan ja ihmisten välisen kanssakäymisen elintärkeä edellytys. HYVINVOINTIKATSAUS 2/

2 Kuvio 1. Työeläkevakuutuksen, henkivakuutuksen, vapaaehtoisen vahinkovakuutuksen, liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulo vuosina Miljardia euroa Työeläkevakuutus Vapaaehtoinen vahinkovakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Henkivakuutus Liikennevakuutus Lähde: Suomen virallinen tilasto ja Finanssialan Keskusliitto. Kuvio 2. Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen maksutulon osuus prosentteina bruttokansantuotteesta ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 % bruttokansantuotteesta Lähde: Lähde: Suomen virallinen tilasto ja Finanssialan Keskusliitto. Vakuuttamisen ja vedonlyönnin raja on veteen piirretty. Tässä yhteydessä pystyn käsittelemään väitöskirjan tematiikkaa vain valikoiden ja pintaa raapaisten. Mainittakoon kuitenkin, että kokonaisuudessaan tutkimuksen kohteena oli vakuutusajattelun ja vakuutustoimintaan liittyvien käytäntöjen historiallinen muutos Suomessa sodanjälkeisestä ajasta 2000-luvun alkupuolelle. Aineistona käytin muun muassa vakuutusmaailman sisäpiirissä vaikuttaneiden avainhen- kilöiden kirjoituksia ja haastatteluja, jotka oli julkaistu vakuutusalan suurimmassa ammattilehdessä Vakuutussanomissa ja joissakin muissa julkaisuissa. Lisäksi aineistoon sisältyi hallinnollisia, poliittisia ja oikeudellisia asiakirjoja, vakuutusmainoksia ja -esitteitä sekä vakuutusta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja tilastoja. Näistä lähteistä ammentaen tutkin suomalaisen vakuutusyhteiskunnan muotoutumista ja siihen liittyviä moraalisia ja poliittisia erityispiirteitä hieman toisin ilmaistuna vakuuttamisen historiallisesti muuttuvaa eetosta. Elämän vakuuttamisen lyhyt historia Ihmiselämään kohdistuvien henkilöriskien vakuuttamisen historia on lyhyt, katsoipa sitä sitten vakuutuslajien määrän, vakuutustoiminnassa liikkuvien rahavirtojen tai lakisääteisen vakuuttamisen kehittymisen kautta. Sen sijaan kauppatavaroiden ja omaisuuden vakuuttaminen yleistyivät jo vuosisatoja aiemmin. Ihmishengen vakuuttamista pidettiin pitkälle 1800-luvulle asti moraalisesti arveluttavana toimintana. Asiaa ei edistänyt sekään, että vielä 1700-luvulla vakuutus ja uhkapeli olivat lähes synonyymejä keskenään (ks. esim. O Malley 2004). Tässä kontekstissa vakuutustoimintaa pyrittiin oikeuttamaan vetoamalla siihen, että vakuuttaminen ei tee ihmistä vastuuttomaksi vaan päinvastoin mahdollistaa kaukonäköisen vastuullisuuden: varsinkin suurten vahingonkorvausten tai esimerkiksi perheenhuoltajan kuolemantapauksen kohdalla asianosaisen taloudellisen vastuun toteuttaminen oli käytännössä mahdotonta ilman vakuutusta eli taloudellisen riskin jakamista muiden vakuutuksenottajien kanssa. Vakuutusta syytettiin myös siitä, että se murentaa perinteistä lähiyhteisöjen yhteisvastuuta. Vakuutustoiminnan puolestapuhujat kuitenkin vastasivat tähän, että vakuutus edistää aivan uudenlaista, toisilleen tuntemattomien ihmisten välistä keskinäisyyttä ja on samalla edellytys yhteiskunnan ja talouden vakaalle kehitykselle. Sekä julkisessa keskustelussa että tutkimuskirjallisuudessa yksityis- ja sosiaalivakuutuksen väliin asetetaan usein jyrkkä raja. Väitöskirjassani kuvaama historiallinen kehityskaari kuitenkin osoittaa, että suomalaisessa vakuutusyhteiskunnassa yksityinen ja julkinen sekä liiketaloudelliset ja sosiaalipoliit- 30 HYVINVOINTIKATSAUS 2/2014

3 tiset periaatteet ovat sekoittuneet omintakeisella tavalla ja voimakkaammin kuin monissa muissa maissa. Tämä johtuu osin siitä, että Suomessa huomattava osa pakollista vakuutusturvaa on alusta lähtien toteutettu yksityisten vakuutuslaitosten kautta. Tällaisia vakuutuksia ovat liikennevakuutus, työtapaturmavakuutus, yksityisen sektorin työntekijöiden työeläketurva eli ansiosidonnainen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkevakuutus sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Jos työeläkejärjestelmä lasketaan mukaan, Suomessa suurin osa vakuutuslaitosten liiketoiminnasta on lailla pakolliseksi säädettyä (ks. kuvio 1) luvun lopussa Suomessa ei ollut muita lakisääteisiä vakuutuksia kuin työtapaturmavakuutus ja liikennevakuutus sekä kansaneläke vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Sosiaalivakuutus kehittyi kuitenkin nopeasti 1960-luvulta alkaen. Tällä oli selkeä vaikutus vapaaehtoisten henkilövakuutusten markkinoihin. Yksityis- ja sosiaalivakuutuksen muuttuvaa suhdetta voidaan tarkastella henkilövakuutuksen maksutulon (eli yhteenlaskettujen vakuutusmaksujen) bruttokansantuoteosuutta kuvaavan aikasarjan avulla. Bruttokansantuotteen kasvaessa melko tasaisesti henkilövakuutuksen maksutulon osuus kansantuotteesta pysytteli melko tasaisesti 0,5 prosentin tuntumassa 1940-luvun lopusta 1960-luvun puoliväliin saakka. Maksutulon bkt-osuus alkoi kuitenkin laskea juuri samoihin aikoihin, kun tärkeimmät sosiaalivakuutukset eli yksityisen sektorin ansiosidonnainen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmä (1962), yleinen sairausvakuutus (1964) sekä perhe-eläke ensin työeläkejärjestelmään (1967) ja sitten kansaneläkejärjestelmään (1969) tulivat voimaan (ks. kuvio 2). Myös työsuhteeseen liittyvän ryhmävakuutusturvan kehittyminen 1970-luvulla oli tärkeä tekijä tässä asetelmassa luvulla alkoi kuitenkin ennennäkemätön vaihe, joka käänsi vapaaehtoisen vakuuttamisen alamäen ja vipusi sen aivan uudelle raiteelle. Vuonna 2000 vapaaehtoisen henki- ja eläkevakuutuksen yhteenlaskettu maksutulo oli lähes kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli pitkälti seurausta erilaisten säästövakuutusten ja sijoitustuotteiden läpimurrosta. Kehitystä vauhditti muun muassa se, että vuonna 1994 aloitettiin ensi kertaa sijoitussidonnaisten vakuutusten myynti. Hieman myöhemmin henkivakuutusyhtiöt alkoivat myydä myös niin sanottuja kapitalisaatiosopimuksia, jotka ovat teknisesti säästövakuutuksen kaltaisia sijoitussopimuksia, mutta niissä ei vakuuteta ketään. Tietynlainen historiallinen ympyrä oli sulkeutunut, kun vakuutus ja vedonlyönti olivat jälleen lähempänä toisiaan kuin muutamaan sataan vuoteen. Sosiaalivakuutusjärjestelmän peruspiirteet ovat säilyneet melko vakaina Miltä suomalainen vakuutusyhteiskunta näyttää 2000-luvulla? Viimeaikaisen kehityksen perusteella olisi houkuttelevaa vetää yksinkertaistavia johtopäätöksiä yksilöllisen vastuun lisääntymisestä ja yhteisvastuun murentumisesta. Tähän suuntaan on selvästi joissakin yksityiskohdissa menty. On silti todettava, että vakuutusyhteiskunnan muutoksella ei ole täysin selkeää suuntaa. Tilanne elää koko ajan poliittisista suhdanteista, taloudellisesta tilanteesta ja julkisesta keskustelusta riippuen. Vaikka yksityisen vastuun merkitys on viime vuosina korostunut ja sosiaalivakuutusjärjestelmän ansiosidonnainen ja työuraan perustuva luonne on entisestään kirkastunut esimerkiksi eläketurvan laskentatapaan tehtyjen muutosten myötä, sosiaalivakuutuksen peruspiirteet ovat säilyneet melko vakaina. Vastaavasti yksityisvakuutus ei näytä saavuttaneen vakiintunutta asemaa sosiaaliturvan täydentäjänä saati korvaajana. Ainoa selkeä poikkeus on lasten yksityisen sairausvakuuttamisen nopea lisääntyminen: vuoden 2013 lopussa yhteensä noin suomalaisella oli vapaaehtoinen sairausvakuutus, joista lasten vakuutuksia oli noin , aikuisten itselleen ottamia vakuutuksia noin ja yritysten ottamia noin (Finanssialan Keskusliitto 2014). Pääkaupunkiseudulla jo yli puolella kaikista lapsista on yksityinen sairausvakuutus. Yksityisen eläkevakuutuksen suosio on romahtanut 2010-luvulla Yksityisten eläkevakuutusten myynti on sen sijaan loppunut lähes kokonaan luvun laman jälkeen ja 2000-luvun alussa kotitalouksien yksityiset eläkevakuutukset yleistyi- HYVINVOINTIKATSAUS 2/

4 Kuvio 3. Uudet yksilölliset eläkevakuutukset ja eläkesäästämiseen sidotut pitkäaikaissäästötilit (ps-tilit) vuosina (1000 kpl) Lähde: Finanssialan Keskusliitto (2013) ja Suomen Pankki. Yksilöllinen eläkevakuutus Ps-tilit tamisen romahdusta, sillä niitä koskevat samat tiukennetut ehdot. Sen sijaan ryhmäeläkevakuuttamisen tilanne on epäselvempi luvun alkupuolella noin 10 prosenttia yksityisen sektorin palkansaajista kuului työnantajan järjestämän ryhmäeläkevakuutuksen piiriin (Ahonen 2006). On mahdollista, että tulevaisuudessa työsuhteeseen liittyvien vapaaehtoisten eläkejärjestelyn merkitys korostuu. Karl Hinrichs ja Olli Kangas (2003, 587) ovat tuoneet esiin, että esimerkiksi eläkeetuuksien laskentaan vaikuttavien muutosten vuoksi aiempaa huonompaan asemaan joutuneiden henkilöiden työnantajat saattavat entistä useammin etsiä ratkaisuja kollektiivisten lisävakuutusten suunnalta. Vakuutusyhtiöiden riskiluokittelu on saanut osakseen kritiikkiä Vakuutusyhtiöiden oikeutta valikoida ja luokitella asiakkaitaan eri riskiluokkiin on alettu kyseenalaistaa aiempaa enemmän. vät vielä nopeasti (Ahonen 2008). Yksilöllisten eläkevakuutusten lukumäärä nelinkertaistui ja ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutettujen henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistui 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun välisenä aikana. Vuonna 2010 yksilöllisiä eläkevakuutuksia oli noin henkilöllä, ja ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutettujen henkilöiden määrä oli yli (Finanssivalvonta 2012). Suotuisten veroetujen ohella yksityisen varautumisen lisääntymistä edisti yleinen elintason nousu ja säästämismahdollisuuksien kasvu. Lisäksi huoli lakisääteisen eläketurvan riittävyydestä (ks. Kahma & Takala 2012; Tenhunen 2012) saattoi osaltaan vaikuttaa asiaan luvun alussa tapahtui kuitenkin äkillinen käänne, kun yksilöllisten eläkevakuutusten myynti tyrehtyi verotukien ja eläkkeen alkamiseen liittyvien ikärajojen muutosten myötä: kun vuonna 2003 yksilöllisiä eläkevakuutuksia otettiin noin kappaletta, vuonna 2013 uusien vakuutusten lukumäärä oli enää hieman yli 800 (ks. kuvio 3). Uudet pitkäaikaissäästötilit (ps-tilit) eivät ole korvanneet yksilöllisen eläkevakuut- Eläkevakuuttamisen ohella yksityis- ja sosiaalivakuutuksen suhteeseen on vaikuttanut vapaaehtoisen sairaus-, tapaturma- ja henkivakuuttamisen yleistyminen. Tämä trendi on nostanut esiin uudenlaisia moraalisia ja poliittisia kysymyksiä, erityisesti kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa sekä niissä maissa, joissa yksityisvakuutuksella on jo pidempään ollut suuri merkitys. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden oikeutta valikoida ja luokitella asiakkaitaan eri riskiluokkiin on alettu kyseenalaistaa aiempaa enemmän (Van Hoyweghen 2007; Liukko 2010). Julkista keskustelua herättäneitä luokittelukriteereitä ovat olleet sukupuoli, vammaisuus, sairauksia ennustava geenitieto ja muut yksilölliset terveysriskit. Edellä mainituista riskitekijöistä eniten esillä on ollut sairauksia ennustava geenitieto. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät ole nähneet tarpeelliseksi käyttää asiakasvalinnassaan (tai vakuutuskielellä ilmaistuna vastuunvalinnassaan) esimerkiksi henkilöille aiemmin tehtyjen geenitestien tuloksia, vaikka lainsäädäntö ei sitä estäkään. Mielenkiintoisinta tässä on kuitenkin se, että 1990-luvulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa alkanut keskustelu niin sanotun geneettisen diskriminaation oikeudenmukaisuudesta on laajentunut koskemaan myös muunlaista vakuutusyhtiöiden harjoittamaa riskiluokittelua. Joissakin maissa vakuutettujen valikoinnin tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä on alettu kyseenalaistaa alan asiantuntijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Ison-Britannian 32 HYVINVOINTIKATSAUS 2/2014

5 aktuaarien kattojärjestö huomautti 2000-luvun alussa, että kiistely sairauksia ennustavan geenitiedon käytöstä vakuutustarkoituksiin on vain pienoismaailma paljon laajemmasta arviointikysymyksestä: mitä on oikeudenmukaisuus suhteessa vakuutuksenottajien väliseen erotteluun vapailla vakuutusmarkkinoilla (UK Actuarial Profession 2001). Tämä debatti on politisoinut vakuutusteorioiden perusteita ja samalla herättänyt henkiin kysymyksen solidaarisuudesta ja tasa-arvosta yksityisessä vakuutustoiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2012 voimaan tullut Euroopan unionin tuomioistuimen päätös, joka kieltää naisten ja miesten erilaisen hinnoittelun kaikessa vakuutustoiminnassa, on osa tätä samaa moraalisen ja oikeudellisen ajattelutavan muutosta. Itse asiassa sukupuolen mukainen riskiluokittelu oli Suomessa käytössä suhteellisen lyhyen ajan, sillä se aloitettiin vasta vuonna Geenitiedon ja sukupuolen lisäksi kolmas erityistä kritiikkiä aiheuttanut riskiluokittelutekijä on ollut vammaisuus. Tällä hetkellä vammaisuuden käyttö vakuutuksen saamisen ehtona ja riskiluokittelukriteerinä on mahdollista sen vuoksi, että EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi mahdollistaa direktiivistä poikkeamisen vakuutus- ja rahoituspalveluiden kohdalla. Vuoteen 2012 asti sukupuolella oli samanlainen poikkeusasema kuin vammaisuudella edelleen. Yleensä edellä kuvattu riskiluokittelun oikeudenmukaisuuden kritiikki tulee lähinnä poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen taholta. Siksi on mielenkiintoista, että esimerkiksi brittiläinen vakuutusmatemaatikko Guy Thomas on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita siitä, että diskriminaation oikeuttaminen vakuutustoiminnassa on usein melko löyhien teoreettisten oletusten varassa. Toisin sanoen tarvetta asiakkaiden valikoinnille ei aina ole todettu empiirisesti. Hänen mukaansa riskiluokittelun lieventämisestä seuraava mahdollinen vakuutettujen haitallinen valikoituminen (adverse selection) ei ole niin suuri uhka yksityiselle vakuutustoiminnalle kuin mitä vakuutusteorioiden valtavirta esittää: Suomessakin olisi käytävä enemmän julkista keskustelua siitä, voiko vapaaehtoinen vakuutus olla joissain tilanteissa yhdenvertainen oikeus kaikille. Jonkinasteisen diskriminaation välttämättömyys yksityisvakuutuksessa ei tarkoita, että julkisen vallan tulisi sallia tai hyväksyä mikä tahansa diskriminaatio, jota vakuutuksenantajat kaupallisista syistä haluavat. ( ) Yksityistä vakuutustoimintaa on vaikea harjoittaa ilman joitakin diskriminaation muotoja, esimerkiksi ilman iänmukaista diskriminaatiota. Mutta muut diskriminaation muodot eivät ole niin ratkaisevia. (Thomas 2001, 11; ks. myös Thomas 2008.) Lisäksi esimerkiksi Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä totesi vuosituhannen alussa julkaistussa raportissaan, että vakuutusyhtiön oikeus kerätä informaatiota vakuutusta hakevasta henkilöstä ei enää ole itsestään selvää (Euroopan neuvosto 2000, 31). Raportissa kysyttiin aivan uudenlainen kysymys suhteessa perinteiseen vakuutusajatteluun: milloin vakuutusyhtiön vapaus valita asiakkaansa voi ylittää yksittäisen vakuutuksenhakijan oikeuden saada vakuutusturvaa? Raportissa todettiin, että vakuutusalalla jännite markkinaehtoisen sopimusvapauden ja sosiaalisen vastuun välillä on voimistunut. Suomessa tällaiset kysymykset eivät kuitenkaan ole herättäneet keskustelua. Suomen lakisääteinen sosiaaliturva nähdään edelleen niin kattavana, että kysymykset siitä, kuka voi saada yksityisen vakuutuksen ja millä hinnalla, eivät ole herättäneet yhtä suurta huolta kuin monissa muissa maissa. Silti esimerkiksi lasten yksityisten sairausvakuutusten yleistyminen voi nostaa esiin vaatimuksia, että Suomessakin olisi käytävä enemmän julkista keskustelua siitä, voiko vapaaehtoinen vakuutus olla joissain tilanteissa yhdenvertainen oikeus kaikille. Tällaisessa tilanteessa yksityis- ja sosiaalivakuutuksen raja hämärtyisi entisestään. Miten vakuutus meitä yhdistää ja erottaa Olipa kyseessä sitten yksityinen tai julkinen järjestely, vakuutuksen tarkoituksena on pohjimmiltaan kollektiivinen riskien jakaminen. Kun HYVINVOINTIKATSAUS 2/

6 Taulukko. Elämän vakuuttamisen ja vakuutussolidaarisuuden muodot Suomessa. Yksilöllinen vakuutus (vapaaehtoinen) Ryhmävakuutus (vapaaehtoinen tai pakollinen) Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus Rahoitusmuoto Etuuksien edellytykset Ensisijaiset solidaarisuuden muodot Yksilön riskiin sidottu vakuutusmaksu Ryhmän riskiin sidottu vakuutusmaksu Ansiosidonnainen vakuutusmaksu ja työnantajalla mahdollisesti myös riskiin sidottu vakuutusmaksu Maksujen maksaminen ja vakuutuskelpoisuus Maksujen maksaminen ja/tai tietyn ryhmän jäsenyys sekä mahdollisesti vakuutuskelpoisuus Maksujen maksaminen työsuhteen kautta Kansanvakuutus Vero- tai veroluonteinen rahoitus Asuinhistoria Lähde: Liukko 2013a (muokattu). Vakuutettujen keskinäinen (riskejä erotteleva) sattumasolidaarisuus Vakuutetun ryhmän keskinäinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus Ansiotyötä tekevien keskinäinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus ja lievä tulosolidaarisuus Kansalaisten keskinäinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus ja tulosolidaarisuus ihminen ottaa henkivakuutuksen kuoleman varalta tai on vakuutettuna perhe-eläkejärjestelmässä, on hyvin todennäköistä, että maksetut vakuutusmaksut päätyvät jonkun toisen hyväksi jonkun epäonnekkaamman vakuutetun lesken tai lasten toimeentulon turvaksi. Tätä voidaan kutsua sattumasolidaarisuudeksi. Se on vakuutussolidaarisuuden perustavin muoto, joka ei ota kantaa kysymykseen riskiluokittelusta. Vakuutus on eräänlainen solidaarisuuskone, jonka lopputuote voi vaihdella paljon. Vakuutus voi saada lukuisia eri toteutusmuotoja: sitä voidaan käyttää perusturvan takaajana, ansiosidonnaisen turvan välineenä tai vapaaehtoisen ennalta varautumisen ja sijoittamisen tekniikkana. Eri vakuutusmuotojen solidaarisuusvaikutukset voivat olla kaukana toisistaan. Solidaarisuus-, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset eivät liity vain lakisääteiseen sosiaaliturvaan. Myös yksityinen vakuutus on tärkeä ihmisten välistä vastuunjakoa muokkaava mekanismi. Näin voidaan sanoa siitä huolimatta, että on myös sellaisia vakuutuksia, joissa ei käytännössä jaeta juuri mitään, ei riskiä eikä varsinkaan tuloja. Tällaisia vakuutuksia ovat esimerkiksi lyhytaikaiset eläke- tai sijoitusvakuutukset, joita yhä useammin verrataan mihin tahansa henkilökohtaiseen säästämiseen. Niiden tarkoitus on riskin jakamisen ja elinikäisen toimeentuloturvan sijaan pikemminkin riskin hyväksikäyttö eli varallisuuden tuoton maksimointi. Vakuuttamisen ja vedonlyönnin raja on veteen piirretty. Edes sosiaalivakuutusta ei aina nähdä riskin jakamisena sattumasolidaarisuuden hengessä vaan pikemminkin tulonsiirtona yksilön elämänkaarella. Esimerkiksi lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen ajatellaan usein olevan vain jokaisen omaa tulevaisuuteen siirrettyä palkkaa. Työeläkevakuutusta ei kuitenkaan voida rinnastaa yksilölliseen eläkesäästämiseen, sillä se on myös vakuutus työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan tai puolison kuoleman ja pitkän eliniän varalle. Koska kukaan ei voi varmuudella tietää elämänsä pituutta, elinikäiseen toimeentuloon varautumisen täytyy olla kollektiivista, toisin sanoen sattumasolidaarista pidempään ja lyhyempään elävien kesken. Työeläkkeen tavoitteena pidetään kuitenkin mahdollisimman tarkkaa maksujen ja etuuksien vastaavuutta, toisin sanoen tulonjakovaikutusten tai tulosolidaarisuuden minimointia. Tätä vahvistaa se, että eläkkeen suuruuteen vaikuttavat aiempaa enemmän koko oma työura ja maksetut vakuutusmaksut. Toisaalta se, että eläkettä kertyy nykyisin myös vanhempainvapaiden ja opiskelun ajalta, on lisännyt suomalaisen työeläkejärjestelmän tulosolidaarisuutta. Samalla kun sosiaalivakuutuksen tulonjakovaikutukset ovat vaihdelleet, yksilöllisten riskierojen tasaaminen eli riskisolidaarisuus (tai tasaava sattumasolidaarisuus) on säilynyt melko vakaana. Kaikki vakuutetut maksavat sosiaalivakuutusmaksuja yhtä paljon suhteessa palkkaan riippumatta elintavoista, sairauksista tai geneettisistä alttiuksista. Vakuutettujen maksamien maksujen suhteen riskiluokittelua toteutetaan ainoastaan työeläkejärjestelmässä, jossa etuudet on sidottu ikäluokittain eliniän pidentymiseen. Yleensä riskisolidaarisuus liitetään vain lakisääteiseen vakuutukseen, mutta viime aikoina sen 34 HYVINVOINTIKATSAUS 2/2014

7 vaatiminen on lisääntynyt myös vapaaehtoista vakuuttamista koskevassa keskustelussa. Viime kädessä kaikkeen vakuutukseen liittyvän yhteisvastuun muoto ja aste on poliittinen päätös. Oheisessa taulukossa on esitetty tiivistettynä se, millä tavoin elämän vakuuttamiseen liittyvää vastuunjakoa voidaan analysoida kolmen edellä mainitun solidaarisuuskäsitteen avulla. Kaikkea ei voi korvata rahalla Vakuutusyhteiskunnan tuleva kehitys riippuu pitkälti siitä, nähdäänkö vakuutus olipa se sitten vapaaehtoista tai pakollista kollektiivisena solidaarisuusmekanismina vai mielletäänkö se ensisijaisesti yksilöllisenä tulevaisuuteen varautumisen välineenä. Viimeaikaisen kehityksen valossa vastaus on painottunut jälkimmäisen vaihtoehdon suuntaan, tosin ei mitenkään yksiselitteisesti. Samalla on muistettava vakuutusmekanismin rajallisuus. Vakuutus on tärkeä mutta vain yksi monista tulevaisuuteen varautumisen välineistä. Uudenlaisen epävarmuuden edessä vetoamme yhä useammin ennakoivaan varovaisuuteen: vakuuttamisen sijaan pitäisikin jättää jokin asia kokonaan tekemättä tai tehdä se varovaisemmin. Nyky-yhteiskunta on tulossa entistä tietoisemmaksi siitä, että epävarmuuden hallinta vakuutuksen avulla ei riitä, sillä kaikkea ei voi korvata rahalla. Kirjoittaja on erikoistutkija Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Lähteet: Ahonen, Kati Työnantajan lisäeläketurva pitoa työelämään vai työntöä eläkkeelle? Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2006:1. Ahonen, Kati Yksityinen eläkesäästäminen ilmiön yleistyminen ja sen syitä. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2008:3. Euroopan neuvosto Medical Examinations Preceding Employment and/or Private Insurance: a Proposal for European Guidelines. Health and Society. Council of Europe Publishing. Ewald, François L Etat providence. Paris: Bernard Grasset. Ewald, François Vakuutusyhteiskunnan synty. Teoksessa Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus? Suom. Antti Nylén. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Finanssialan Keskusliitto Henkivakuutuksen uusmyyntitilasto, vakuutussäästäminen, aikasarja Sivut/2013.aspx. Finanssialan Keskusliitto Sairauskuluvakuutus. Vakuutettujen lukumäärä pdf. Finanssivalvonta Vakuutusyhtiöt. Henkivakuutus Default.aspx. Hinrichs, Karl & Kangas, Olli When Is a Change Big Enough to Be a System Shift? Small System-shifting Changes in German and Finnish Pension Policies. Social Policy and Administration 37:6. Kahma, Nina & Takala, Mervi Luottamus eläketurvaan. Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2012. Lehtonen, Turo-Kimmo & Liukko, Jyri The Forms and Limits of Insurance Solidarity. Journal of Business Ethics 103:1, Liukko, Jyri Genetic Discrimination, insurance, and solidarity: an analysis of the argumentation for fair risk classification. New Genetics and Society 29:4. Liukko, Jyri 2013a. Solidaarisuuskone. Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos. Helsinki: Gaudeamus. Liukko, Jyri 2013b. Vakuutusyhteiskunta: François Ewald ja solidaarisuuden teknologiat. Teoksessa Saari, Juho & Taipale, Sakari & Kainulainen, Sakari (toim.) Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. Helsinki: DIAK. O Malley, Pat Risk, Uncertainty and Government. London: The GlassHouse Press. Tenhunen, Sanna Varautuminen eläkeaikaan vapaaehtoisen säästämisen laajuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2012. Thomas, R. Guy Genetics and Insurance: an actuarial perspective with a difference. Response to the Human Genetics Commission Public Consultations. org.uk/pdf/hgc27feb.pdf. Thomas, R. Guy Loss Coverage as a Public Policy Objective for Risk Classification Schemes. The Journal of Risk and Insurance 75:4. UK Actuarial Profession Responses to the Whose hands on your genes? consultation. Van Hoyweghen, Ine Risks in the Making. Travels in Life Insurance and Genetics. Amsterdam: Amsterdam University Press. HYVINVOINTIKATSAUS 2/

YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA?

YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? 006 Peruste #2 2014 turva YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? Luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisena takaajana on Suomessa vahva. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista

Lisätiedot

Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus

Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus Jyri Liukko Helsingin yliopisto Suomen Aktuaariyhdistys ry 14.5.2013, Varma Vakuutusaate todellinen [vakuutus]asiamies työskentelee etupäässä

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta

Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta Sääntelyn muutokset ja tuotetarjonta Muokkaako toimintaympäristö tuotteita vai päinvastoin? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari 16.11.2010 M.Vesterinen 23.11.2010 / 1 Henkivakuuttamiseen

Lisätiedot

Säästö- ja henkivakuutusselvitys

Säästö- ja henkivakuutusselvitys FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund SISÄLLYS Henkivakuutusmarkkinat Suomessa... 1 Maksutulo on pysynyt vakaana... 2 Vakuutussäästöt kasvavat tasaisesti... 2 Vakuutussäästäminen...

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI. Lukijalle Sisällysluettelo. OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet

Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI. Lukijalle Sisällysluettelo. OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI Lukijalle Sisällysluettelo OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet 1 VAKUUTUKSEN HISTORIAA 1.1 Vakuutuksen alkujuuret 1.2 Kuljetusvakuutus 1.3 Maaseudun

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Yrittäjän Turva. Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa

Yrittäjän Turva. Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa Yrittäjän Turva Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa 2 Lakisääteiset ja täydentävät turvat: Yrityksen omistajilla YEL vai TyEL? 5 Vakuutukset henkilöriskien varalle Kuolema Lakisääteinen turva Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette?

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? Vakuutukset Alkutesti Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? a) Ette mitään, koska ette aio poistua laivasta. b) Kaikille oman matkustajavakuutuksen,

Lisätiedot

Henkilöriskivakuutukset

Henkilöriskivakuutukset Henkilöriskivakuutukset Hyvää tuuria voi toivoa, mutta ei tilata. Turvaa tulevaisuutesi tänään ja nauti elämästä nyt Elämässä parasta on sen yllätyksellisyys. Kun olet varautunut huonoihin päiviin, voit

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen Apurahatutkija ja vakuu-aminen APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki Henri Virtanen Apurahansaajan Mela turva Apurahansaajan lakisääteinen Mela- turva koostuu kolmesta osasta: Eläkevakuutus (MYEL)

Lisätiedot

Vakuutustoiminta 2014

Vakuutustoiminta 2014 Rahoitus ja vakuutus 2015 Vakuutustoiminta Vakuutusyhtiöiden sijoitusten arvo vuoden lopussa 116,2 miljardia euroa Vakuutustoiminnan sijoitustoiminnan tasearvo oli vuoden lopussa yhteensä 116,2 miljardia

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012 17.12.2012 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 1 III ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Yrityksen tärkeimmän pääoman turvaaminen. 01.11.2011 Justus Kinnunen Pohjola Vakuutus Oy

Yrityksen tärkeimmän pääoman turvaaminen. 01.11.2011 Justus Kinnunen Pohjola Vakuutus Oy Yrityksen tärkeimmän pääoman turvaaminen 01.11.2011 Justus Kinnunen Pohjola Vakuutus Oy OP-Pohjola-ryhmä on palveleva yritysvakuuttaja Palvelumme on nopeaa ja ammattitaitoista Ymmärrämme asiakkaan liiketoimintaa

Lisätiedot

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2009

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2009 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS LYHYESTI...2 Taloudellinen tilanne...3 Vuoden 2009 arviot...3 Vahinkovakuutus...3 Lakisääteinen eläkevakuutus...7

Lisätiedot

Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot

Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot Ohje 1 (8) (Viimeisin muutos 31.12.2014) VQ Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot VQ-tiedonkeruussa kerätään vuosittaista tietoa vakuutusmeklarien liiketoiminnasta. Tietoja käytetään

Lisätiedot

Vakuutustoiminta 2013

Vakuutustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 2014 Vakuutustoiminta Vakuutusyhtiöiden sijoitusten arvo vuoden lopussa 114,5 miljardia euroa Vakuutustoiminnan sijoitustoiminnan tasearvo oli vuoden lopussa yhteensä 114,5 miljardia

Lisätiedot

Vakuutustoiminta 2012

Vakuutustoiminta 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Vakuutustoiminta Vakuutusyhtiöiden sijoitusten arvo vuoden lopussa 108,5 mrd. euroa Vakuutustoiminnan suurimmat sijoitustoiminnan kohteet ovat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet,

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Humanistisen tiedekunnan rahoitusja säätiöpäivä 8.2.2008 Jyväskylän yliopisto Tutkija Sosiaaliturva määräytyy palvelussuhteen

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Mela-turvaa uudelle yrittäjälle

Mela-turvaa uudelle yrittäjälle Mela-turvaa uudelle yrittäjälle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 167. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 14.5.2014 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä ja

Lisätiedot

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk 1/6 SÄHKÖSUUNNITTELUTOIMISTOJEN VAKUUTUSRATKAISU Alla olevat taulukot toimivat tarkistuslistana yrityksen omaisuus- ja henkilöriskejä sekä vakuutustarpeita kartoitettaessa. YRITYKSEN OMAISUUTEEN JA TOIMINTAAN

Lisätiedot

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 168. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 16.9.2014 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä ja

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2011

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2011 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys Lyhyesti...2 Taloudellinen tilanne...3 Vuoden 2011 arviot...3 Vahinkovakuutus...3 Lakisääteinen eläkevakuutus...6

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 166. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 9.1.2014 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä ja

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

HE 90/2012 vp ESITYKSEN PÄÄSIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2012 vp ESITYKSEN PÄÄSIALLINEN SISÄLTÖ HE 90/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain säännöksiä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimusten

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

Kysymyskohtaiset enimmäispistemäärät on mainittu kysymyksen kohdalla. Yhteispistemäärä on 50 pistettä.

Kysymyskohtaiset enimmäispistemäärät on mainittu kysymyksen kohdalla. Yhteispistemäärä on 50 pistettä. Henkilönumero VAKUUTUSMEKLARITUTKINTO 03.09.2007 YLEINEN OSA Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Merkitse jokaiseen vastauspaperiin ilmoittautuessasi saamasi henkilönumero. Jos jätät vastaamatta kysymykseen,

Lisätiedot

Mitä asiakkaan on hyvä tietää henkivakuutuksesta

Mitä asiakkaan on hyvä tietää henkivakuutuksesta Mitä asiakkaan on hyvä tietää henkivakuutuksesta Studia monetaria 25.10.2011 Esityksen sisältö Mitä henkivakuutuksella tarkoitetaan? Erilaisia henkivakuutuksia Riskihenkivakuutuksen ottamisesta Edunsaajamääräyksestä

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Henkivakuutuksia eri tarpeisiin. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Henkivakuutuksia eri tarpeisiin. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Henkivakuutuksia eri tarpeisiin Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Vakuuttaminen luo turvallisuutta

Vakuuttaminen luo turvallisuutta Vakuutustutkimus 2008 FK FC Finansbranschens Centralförbund Vakuutustutkimus 2008 Sisältö Sivu Tutkimuksen taustaa...1 Asennoituminen vakuutusalaan...1 Vakuutus riskienhallintavälineenä...3 Korvausmenettely...5

Lisätiedot

Työtapaturmakirja. Sisällys

Työtapaturmakirja. Sisällys Työtapaturmakirja Sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 1.1 Tekevälle sattuu yli 130 000 työtapaturmaa vuodessa 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet 1.3 Lakisääteinen ja

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 165. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 4.9.2013 Tentti muodostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi

Lisätiedot

SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.)

SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.) SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.) Kysymyksiä sosiaaliturvan eri osa-alueilta 5p Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? oikein väärin a) Erityisäitiysrahaa maksetaan lapsen ulkomailta

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Suomen Syöpä yhdistyksen neuvontahoitaja Sirpa Lehtinen piti potilasverkostojen

Lisätiedot

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin Raportti perustuu Eläketurvakeskuksen maaliskuussa 2014 järjestämän

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 168. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 15.9.2014 Tentti muoostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Henkilövakuutukset Juhana Valve Pohjola Vakuutus Oy OP-Pohjola Lakisääteinen tapaturmavakuutus - yleiset periaatteet Lakisääteinen tapaturmavakuutus on Lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset

Aloittavan yrityksen vakuutukset Aloittavan yrityksen vakuutukset Fennia Matti-Pekka Lehtinen 20.08.2014 Sisältö Millaisiin riskeihin yritystoiminnassa on varauduttava Mitä ovat aloittavan yrittäjän vakuutukset Lakisääteiset eli pakolliset

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 16.9.2015 Kirjoita nimesi vain erilliselle kansilehdelle, EI vastaussivuille.

Lisätiedot

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47 sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 1.1 Tekevälle sattuu 130 000 työtapaturmaa vuodessa... 11 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet... 12 1.3 Lakisääteinen ja ensisijainen

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 14.1.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot