40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Transkriptio

1 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta. Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli vuonna 2008 yhteensä ), joista vanhuuseläkkeellä , työttömyyseläkkeellä , työkyvyttömyyseläkkeellä , osa-aikaeläkkeellä , muilla eläkkeillä sekä perhe-eläkkeellä Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) Yksityinen sektori Kunnalliset eläkkeet Valtion eläkkeet Muut julkiset yhteensä Työeläkkeet yhteensä Solita-eläkkeet ) Kelan eläkkeet ) Lakisääteiset eläkkeet yhteensä Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet ja yleiset perheeläkkeet rahoitetaan valtion varoista. Eläkkeen saajia toteutunut toteutunut arvio arvio Merimieseläkkeen saajia Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia Yrittäjäeläkkeen saajia Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät Lapseneläkkeen saajia Leskeneläkkeen saajia Maahanmuuttajan erityistukea saavia keskimäärin ) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. 2) Arvio 3) Eläkkeensaajan hoitotukea ja asumistukea ei enää alkaen lueta eläke-etuudeksi. Aikaisemmin ne sisältyivät Kelan eläkemenoon ja kokonaiseläkemenoon sekä keskimääräiseen kokonaisomaeläkkeeseen. 4) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Pitkäaikaisesti työttömien eläketukea saavia keskimäärin Kansaneläkkeen saajia ) Toiminnan laajuus Vakuutettujen lukumäärä toteutunut toteutunut arvio arvio MEL-vakuutettuja MYEL-vakuutettuja YEL-vakuutettuja MYEL-vakuutettuja apurahansaajia Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio Keskimääräinen merimieseläke ( /kk) Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen yrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen tapaturmaeläke ( /kk), maatalousyrittäjät Keskimääräinen leskeneläke ( /kk) Keskimääräinen maahanmuuttajan erityistuki ( /kk) Keskimääräinen kansaneläke ( /kk) Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien, apurahansaajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Valtio osallistuu näiden rahoitukseen. Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen. Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Leskeneläkettä yhteensovitetaan laskennallisen omaeläkkeen kanssa. Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömälle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksi- 5) Kansaneläkkeisiin ja eräisiin siihen liittyviin etuuksiin tuli voimaan 20 euron tasokorotus ja kuntien kalleusluokituksesta luovuttiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 löllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata omaisten vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/ euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista Momentille myönnetään euroa. 1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 :n, 135 a :n ja 2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2010 olevan 77 %. Viitaten momentin selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien muutokset lukien. Vaikutus valtionosuuteen on vähäinen euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio lisätalousarvio 2009 talousarvio tilinpäätös Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä. Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2010 oletettu olevan 21,2 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 22,4 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 :n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu euroa euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 :n mukaiseen valtion korvaukseen. S e l v i t y s o s a : Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista Momentille myönnetään euroa. 1) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 :n ja 16 :n ja 2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 muuttamisesta lukien maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannusten jakaantumisesta perusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 29,5 % ja maatalousyrittäjien osuus on 33,5 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus on kokonaiskustannuksista 27,6 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,4 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Momentilta maksetaan myös apurahansaajille maksettavat tapaturmavakuutuksen mukaiset korvaukset ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta aiheutuvat kustannukset. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Rahoitusosuuksien tarkistaminen 750 Määrärahan tarvearvion muutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös (56.) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Maahanmuuttajan erityistuki Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisen tuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2010 olevan keskimäärin henkilöä talousarvio talousarvio tilinpäätös ) kansaneläkelain (568/2007) :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen 2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 :n mukaisten etuuksien maksamiseen 3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 :n mukaisten etuuksien maksamiseen ja 4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 16 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, perheeläkkeet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden. esityksen laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä lukien. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa. esityksen työnantajan kansaneläkemaksun poistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kaikkien työnantajien kansaneläkemaksu poistuu lukien. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Työnantajan kansaneläkemaksun poiston vuositason vaikutus on arviolta euroa. Siitä on voimaan tulleen kansaneläkemaksun 0,801 prosenttiyksikön alentamisen osuus noin euroa ja hallituksen esityksen vuoden 2010 työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutus noin euroa. Vuonna 2010 arvioidaan työnantajan kansaneläkemaksua kertyvän vielä noin euroa. esityksen laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta lukien siten, että eläkkeensaajan hoitotukia maksetaan laitoshoitoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa joka on vastaavasti vähennetty momentilta Viitaten momentin selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien muutoksista lukien. 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2010 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa) Menot Kansaneläkemenot Muut etuusmenot 890 Toimintamenot 85 Siirrot eläkevastuurahastoon 36 Yhteensä Tulot Työnantajamaksut 52 Muut tulot 6 Valtion osuudet Valtion osuus kansaneläkkeestä Valtion osuus vammaisetuuksista Valtion osuus eläkkeensaajan asumistuista Valtion lisärahoitusosuus Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun tukeminen -300 Kansaneläkemaksun poistaminen Eläkkeensaajan hoitotukien maksaminen laitoshoitoon momentilta Matan rahoitusosuuksien muutos -900 Määrärahan tarvearvion muutos Yhteensä talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5