Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Transkriptio

1 Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

2 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 2 Maa Alankomaat - Vanhuuseläke (AOW) - Perhe-eläke (ANW) ,9 % 1,1 % Ansiokatto /v /v Valtio kustantaa nuorten työkyvyttömyyseläkkeet (Wajong). useimmilla toimialoilla pakollisia, työnantajan maksu on vähintään puolet kokonaismaksusta. Vuoden 2006 alusta otettiin käyttöön uusi työkyvyttömyyseläke (WIA). Yrittäjien työkyvyttömyyseläke lakkautettiin Palkansaajien työkyvyttömyyseläke (WIA): perusmaksu (WAO/WIA) tasasuuruinen maksu (WAO) lisämaksu (WGA) (keskimääräinen maksu) 5,7 % 0,07 % (0,36 %) /v Belgia -Vanhuus- ja perhe-eläke -Työkyvyttömyyseläke ja sairausvakuutus 8,86 % 2,35 % 7,50 % 1,15 % Valtio osallistuu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden rahoitukseen. Eläkepalkkakatto ( /v vuonna 2009) on melko matala, joten työnantajien järjestämät lisäeläkkeet yleisiä etenkin toimihenkilöillä. Niihin kuului 51 % työvoimasta vuonna Työkyvyttömyyseläkkeet ovat osa sairausvakuutusta. Lisäksi vielä terveydenhuoltomaksu (ta 3,80 % ja tt 3,55 %). Arvonlisäveroa käytetään eläkkeiden rahoitukseen. Työnantajalla on alennettu maksu maksu nuorista työntekijöistä. Pienituloisilla alennettu maksu.

4 3 Espanja -Maksuilla katetaan myös muita sosiaalivakuutusetuuksia 23,6 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 4,7 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta Alaraja määräytyy 11 eri ammattiluokan palkan mukaan. Yläraja 3198,00 /kk luokissa 1-7 ja 106,60 /päivä luokissa Valtio rahoittaa työeläkkeiden vähimmäisosat ja vakuutusmaksuista riippumattomat vähimmäiseläkkeet Lisäeläkejärjestelyt vielä melko harvinaisia, kattavat alle 10 % työntekijöistä. Alakohtaisiin järjestelmiin kuului 8 % työvoimasta vuonna Samalla maksulla rahoitetaan eläkkeiden lisäksi sairaus- ja äitiyspäivärahat Irlanti - PRSI-sosiaalivakuutusmaksulla (Pay-Related Social Insurance System) rahoitetaan eläkkeiden lisäksi myös muut sosiaalivakuutusetuudet. 8,5 %, jos työntekijän viikkopalkka enintään 356. Jos korkeampi, 10,75 % koko palkasta. Yksityisyrittäjät maksavat 3-8 % nettotuloista. Maksuluokka A Vuositulot asti: viikkotulot alle 352 : 0 %; viikkotulot 352, : 4 % 127 ylittävästä viikkopalkasta; viikkotulot yli 500 : 4 % 127 asti, 8 % ja ylittävästä osasta 9 %. ks. ed. Osa sosiaalivakuutuksen menoista (tuloharkintaiset etuudet) rahoitetaan valtionosuuksin. Valtion rahoitus mikäli alijäämää. Noin puolella palkansaajista on joko työmarkkinaperusteinen tai yksilöllinen lisäeläke. Kokonaismaksu on yleensä 5-10 prosenttia palkasta. Maksut kuitenkin vaihtelevat eri järjestelmissä. Yleensä työnantaja ja työntekijä maksavat maksun puoliksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa lisäeläkejärjestelmien kattavuutta. Tasaeläkejärjestelmä Jos vuosiansiot yli ja viikkoansiot ylittävät 500, maksu on 4 % kun viikkotulot alle ja 5 % yli viikkotuloista.

5 4 Iso-Britannia - Peruseläke (Basic State Pension) - Eläkehyvitys, tarveharkintainen (Pension Credit) - Lisäeläke (S2P) - Vakuutusmaksuilla katetaan kaikki sosiaalivakuutusmenot 12,8 % 11 % ylätulorajaan asti 1 % ylätulorajan ylittävästä osasta Työntekijän maksut peritään alatulokynnyksen 110 /vko ylittävistä tuloista ylätulorajaan asti (844 /vko). Mikäli työntekijän tulot ylittävät alatulorajan 97 /vko, mutta jäävät alle alatulokynnyksen (110 /vko), työntekijältä ei peritä maksuja mutta oikeus etuuksiin syntyy. Työnantajan maksu alatulokynnyksen 110 /vko ylittävästä palkasta. Vakuutusmaksuista riippumattomat vähimmäiseläkkeet rahoitetaan yleisin verovaroin. Työeläkkeissä valtion rahoitus mikäli alijäämää. Työnantajat järjestävät yleisesti täydentävää lisäeläketurvaa. Noin puolet palkansaajista kuuluu tällaisen lisäeläketurvan piiriin. Näistä työnantajakohtaisista järjestelyistä noin 90 prosenttia korvaa samalla lakisääteisen lisäeläkkeen. Alennetut sosiaalivakuutusmaksut, jos työnantajan lisäeläke korvaa lakisääteisen eläkkeen. Sosiaalivakuutusmaksusta ei voi erottaa eläkkeiden osuutta. Tasasuuruinen peruseläke ja pieni työeläke.

6 5 Italia 23,81 % 9,19 % Vakuutusmaksuja ei peritä alle 184,39 viikkotuloista. Ansiokatto /v (7 678 /kk) ( jälkeen eläkemaksuja maksaneet, uuteen järjestelmään kuuluvat) Valtio kustantaa vähimmäiseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, eläkkeiden korotukset vähimmäismääriin ja osan kokonaiseläkemenosta Ala- ja ammattikohtaisia lisäeläkejärjestelmiä. Eroraha (TFR, Trattamento di Fine) on pakollinen, ei osa lakisääteistä eläketurvaa. Erorahajärjestelmä mahdollistaa eläkerahastoissa tapahtuvan eläkesäästämisen. Maksu 6,91. Vakuutettu saa valita rahaston, johon maksu sijoitetaan. Itävalta -Eläkevakuutus (palkansaajat, tietyt ammatinharjoittajat) 12,55 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 10,25 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta alaraja 366,33 /kk, yläraja /kk Jos maksut eivät kata kustannuksia, maksaa valtio erotuksen yleisistä verovaroista. Valtio kustantaa myös vähimmäiseläketason saavuttamiseksi maksettavasta ns. tasoituslisästä aiheutuvat kustannukset. Valtion osuus kokonaiseläkemenosta oli 18,7 % v Lisäeläkejärjestelyt eivät yleisiä, kattavat n. 13 % työntekijöistä. Suurimmaksi osaksi työnantajan kustantamia. Lakis. (BMSVG) erorahakäytäntö vuodesta Maksetaan kertakorvauksena tai lisäeläkkeenä. Työnantaja. rahoittaa 1,53 prosentin maksun ns. Mitarbeitervorsorgekassaan. Järjestelmä kattoi vuonna ,19 % palkansaajista.

7 Kreikka Maa 13,33 % Raskaassa tai vaarallisessa työssä 14,73 % Mikäli työssä on ammatillisia riskejä, maksuun lisätään 1 %. 6,67 % Raskaassa tai vaarallisessa työssä 8,87 % Yläraja: ennen vuotta 1993 vakuutetut 2 432,25 /kk, 1993 alkaen vakuutetut 5 543,55 /kk Uuteen järjestelmään (1993 alkaen vakuutetut): valtion osuus 1 % BKT:sta vuosittain Pakollinen lisäeläke. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat 3 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Yrittäjän maksu 6 %. 6 Luxemburg - Maksuilla rahoitetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeet 8 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 8 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta Maksut kuukausituloista välillä 1 724, ,04 ( alkaen) Valtio maksaa aina kolmanneksen maksusta (8 % v. 2010) Eläkepalkkakatto korkea. Työnantajakohtainen lisäeläke 5,4 prosentilla ammatissa toimivista vuonna Norja - Maksuilla katetaan koko kansanvakuutus - Työnantajan maksun suuruus riippuu asuinkunnasta. I (suuret kaupungit) V (pohjoisimmat kunnat) I: 14,1 % - V: 0 % 7,8 % Alle kruunun vuosituloista vakuutusmaksua ei peritä. Kun tulot ylittävät tämän rajan, peritään vakuutusmaksu koko tulosta niin, että vakuutusmaksu voi olla enintään 25 % kyseisen rajatulon ylittävästä tulosta. Valtion maksuosuus n. 34 % kansanvakuutuksen menoista. Laki pakollisesta lisäeläkejärjestelmästä (OTP) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Maksuperusteisessa järjestelmässä työnantajan maksu on vähintään kertaisesta perusmäärästä (perusmäärä NOK vuonna 2010). Etuusperusteisen järjestelmän etuuksien täytyy olla vähintään samantasoiset kuin maksuperusteisen järjestelmän etuudet minimitasolla. Palkansaaja voi osallistua rahoitukseen.

8 Portugali -Kattaa koko sosiaalivakuutuksen -Johtavassa asemassa olevien vakuutettujen maksut 23,75 % 21,25 % Lisäksi tietyillä aloilla ja ryhmillä on eri maksuluokkia (mm. pankki- ja vakuutusala) 11 % 10 % Lisäksi tietyillä aloilla ja ryhmillä on eri maksuluokkia (mm. pankkija vakuutusala) koko palkasta Vähimmäiseläkkeet kustannetaan osittain valtion varoin. Lisäeläkettä järjestetty alle 10 %:lle työntekijöistä, työnantaja rahoittaa useimmiten kokonaan. Kokonaismaksusta 16,01 prosenttiyksikköä on korvamerkitty vanhuuseläkkeiden rahoittamiseen, 3,42 prosenttiyksikköä työkyvyttömyyseläkkeisiin ja 3,67 prosenttiyksikköä perheeläkkeisiin Lisäksi 2 prosenttia arvonlisäveron tuotosta korvamerkitty eläkkeisiin. 7 Ranska -Vanhuus- ja perhe-eläke (Régime général d assurance de vieillesse des travailleurs salariés, RGAVTS) -Työkyvyttömyyseläke ja muut sairausvakuutusmenot 8,30 % 1,60 % 13,10 % (12,80 % +0,30 1 ) 6,65 % 0,10 % 0,75 % Palkkakatto /kk koko palkasta 97 % kokonaispalkasta Valtio osallistuu rahoitukseen. Sosiaalimenoihin korvamerkittyä veroa peritään palkka- ja omaisuustuloista 12,1 % (bruttopalkasta 97 % pohjana) Toimihenkilöiden ja työntekijöiden järjestelmässä (ARRCO) tamaksu 4,5 % ja tt-maksu 3 % (tai vapaasti sovittavissa) kun palkka ei ylitä palkkakattoa (2 886 /kk). Välillä /kk, ta-osuus 12 %, ttosuus 8 %. Johtotehtävissä olevat maksavat palkkakaton alittavasta osasta ARRCO-maksua samoin kuin toimihenkilöt ja työntekijät. Välillä /kk AGIRC-järjestelmän maksu on 20,30 % (ta 12,6 %, tt 7,7 %), ja :n kuukausituloissa ta ja tt sopivat AGIRCmaksun jakamisesta. pakollisia 1 Contribution solidarité autonomie, vuonna 2004 säädetty maksu vanhuksille ja vammaisille itsenäisen kotona pärjäämisen tukemiseksi jota CNSA-kassa hallinnoi.

9 Ruotsi -Vanhuuseläke -Perhe-eläke -Työkyvyttömyyseläke ja muu sairausvakuutus 10,21 % 1,70 % 5,95 % 7,0 % Työnantajan maksu koko palkasta. Työntekijän maksu ansaintakaton, SEK (n ) vuodessa, alittavan palkan osasta. Takuueläke rahoitetaan verovaroin. Työntekijöiden SAF-LOsopimuseläkemaksu: 4,22 % (4,1 % + 0,12 %) ansiokaton alittavasta osasta ja 18,12 % (18%+0,12%) ylittävästä osasta (ansiokatto SEK/kk.). SAF-LOkokonaissosiaalivakuutusmaksu vastaavasti 5,21 % ja 18,13 %. Tavoitetaso (2012): 4,5 %/30 %. Toimihenkilöiden keskimääräinen ITP-eläkemaksu (sis. ITPK:n 2 %) (Ennen v 1979 syntyneet/vanha etuusperusteinen järjestelmä): 12,1 % (maksu määräytyy yksilöllisesti ja on tavallisesti 5 20 %). ITPkokonaismaksu keskimäärin n. 12,5 %. Uudessa (v jälkeen syntyneet) maksuperusteisessa ITPeläkejärjestelmässä ve-maksu on 4,5 ansiokaton alittavasta osasta ja 30 % tämän ylittävältä osalta, sairausvakuutusmaksu (sis. työkyvyttömyyseläkkeen, maksuvapautusmaksun) vastaavasti 0,43 % ja 2,27. ITP-kokonaismaksu 5,44 % ja 32,58 %. (Ansiokatto SEK/kk.) Pakolliset lisäeläkejärjestelmät. 8

10 Saksa -Ansiotyöhön perustuva vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke 9,95 % 9,95 % Palkkakatto (Beitragsbemessungsgrenze, BBG) vanhat osavaltiot: /kk uudet osavaltiot: /kk Valtio osallistuu rahoitukseen mm. maksamalla vakuutusmaksut tietyiltä palkattomilta ajoilta. Valtion osuus on n. 31 % menoista. Yrityskohtaiset lisäeläkejärjestelyt kattavat noin puolet työntekijöistä. Hallituksen tavoitteena kasvattaa lisäeläkesäästämistä yksilöllisessä tai työmarkkinoilla sovitussa järjestelyssä. Esim. vuodesta 2001 valtion tukema yksilöllinen lisäeläkejärjestelmä, ns. Riester-Rente, (maksu 4 ). Työntekijä on vapautettu pakollisista sosiaalivakuutuslain mukaisista maksuista lyhytaikaisissa työsuhteissa tai alle 400 tuloilla. Mahdollisuus maksaa maksuja vapaaehtoisesti. Maksukaton yläraja asetettu 20 prosenttiin (v. 2020) ja 22 prosenttiin (v. 2030). 9 Sveitsi -Vanhuuseläke ja perheeläke (AHV) -Työkyvyttömyyseläke (IV) Tanska -Pakollinen työeläke (ATP) -Säästöeläke (SP) 4,2 % 0,7 % n. 24 /kk (180 DKK /kk) - 4,2 % 0,7 % n. 12 /kk (90 DKK /kk) 1 % maksua perittiin vuosina koko palkasta koko palkasta Valtion osuus ensimmäisen pilarin etuuksien rahoituksesta on merkittävä. Vuonna 2009 valtio kustansi 37,7 % työkyvyttömyyseläkkeistä ja 19,55 % vanhuus- ja perheeläkkeistä. Lisäksi 83 % alv:sta ja uhkapeliverotuotoista käytetään vanhuus- ja perhe-eläkkeiden rahoitukseen. Vanhuuseläkkeenä maksettava kansaneläke (Folkepension) rahoitetaan verovaroin. Valtio (35 %) ja Pakolliseen lisäeläkejärjestelmään (BVG) kuuluminen on pakollista 17 vuotta täyttäneille, joiden vuositulot ovat yli CHF. Maksut peritään enintään CHF (n ) vuosituloista (2010). Vanhuuseläkemaksut vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan välillä 7-18 %. kattavat yli 80 % palkansaajista. Työmarkkinaeläkkeiden vakuutusmaksuprosentit vaihtelevat välillä 5 15 %. Yleensä työntekijä maksaa 1/3 ja työnantaja 2/3 maksusta. Vanhuus- ja perheeläkemaksuja peritään myös työelämän ulkopuolella olevilta 20 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta lähtien. AHV- ja IV-maksut yhteensä CHF vuonna ATP-maksu on kiinteä summa, ja riippuu pelkästään työskentelyajasta. Alle 9 h /vko työskentelevät vapautettu maksusta..

11 -Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke (efterløn) - n. 59 /kk (439 DKK/kk) kunnat (65 %) rahoittavat työkyvyttömyyseläkkeenä maksettavan kansaneläkkeen (Førtidspension). 10 Lähteet: Maakohtaiset tiedot kunkin maan sosiaaliviranomaisilta ja eläkelaitoksilta, MISSOC 01/2010