3. Rannan asukkaiden huoli kotijärvensä tilasta: Rehevöityminen?
|
|
- Asta Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pintamojärvi
2 Pintamojärvi Vesihehtaareja noin 250. Rantaviivaa noin 10 kilometriä. Yksi suurimmista ja syvimmistä järvistä Pudasjärven alueella. (Syvin luotaamalla löydetty paikka 23 metriä) Luonnontilassaan ollut karu ja vähähumuksinen, kirkasvetinen muikkujärvi. Rannat pääosin hiekkarantoja. Rannan tuntumassa kymmenkunta vakituista taloutta, puolenkymmentä puolittain vakinaista. Satakunta kesätai vapaa ajan asuntoa. Valuma alueella ei toimi yhtään karjatilaa. Viimeinen lopetti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Peltoa viljelyksessä kymmenkunta hehtaaria. Säännöstelty. Pintamon voimalaitos, rakennettu Teho 500 (kwh). Vuosituotanto 1,4 gwh. Yläpuolisen Pirinojan vedet padottu ja käännetty laskemaan Pintamoon.
3 3. Rannan asukkaiden huoli kotijärvensä tilasta: Rehevöityminen? Asutus? Maatalous? Metsäojitus? Säännöstely? * Sisäinen ja ulkoinen kuormitus! Pintamosta on otettu vesinäytteitä 1960 luvulta saakka, jolloin vedestä mitattiin fosforia 10 mikrogrammaa litrasta luvulla on mitattu jopa yli kymmenkertaisia pitoisuuksia. Syvänteistä on hapen määrää mitattu 1990 luvulta saakka. Viime vuosisadalla tilanne oli vielä normaali, mutta 2000 luvulla happikatoa syvänteissä on tilastoitu muutamana vuonna luvun alusta havaittu kesäisin sinileväkukintoja, joinakin talvina mitattu syvänteissä happikatoa kesän valtakunnallisessa leväseurannassa Pintamo todettiin maan ainoaksi sisävedeksi, jossa myrkyllistä sinilevää esiintyi heinäkuussa erittäin paljon kesällä sinileväkukintoja havaittiin vain kahtena päivänä kesäkuun lopulla. Kuva Jari Jokinen 2013
4 4. Kalastomuutokset? luvuilla mm verkoilla pyydetty muikku on pienentynyt mm silmäkoolla pyydettävään. Vuosittaiset siikaistutukset eivät ole tehonneet. Eivät kasva ja katoavat jonnekin. Samoja poikasia istutettu läheisiin lampiin: menestyneet ja kasvaneet niissä erinomaisesti. Norssin kutunousu Latvaojaan on lakannut. Särki ja hauki nousevat yhä. Onki ja varsinkin pilkkivetenä oikukas. Saalista vähänlaisesti. Sama tilanne vetouistelussa. Keväällä haukisaaliit verkolla ja ahvensaaliit katiskalla kohtalaiset. Talviverkkosaaliit hyviä millin verkoilla. Talvisin pyytää 3 4 verkkokuntaa. Toisistaan riippumattomat kalatalousasiantuntijat epäilleet häiriöitä järven ekosysteemin ravintoketjussa.
5 5. Kuha menestyy 1990 luvun lopulla järveen istutettu kuha on menestynyt erinomaisesti. 15 vuodessa kasvaneet jopa yli kuusikiloisiksi. Lisääntyy nykyään luontaisesti. Helmikuussa 2014 nostettiin jään päälle kuha, jolla oli painoa 6350 grammaa. Pituus 80 cm, ympärysmitta 52 cm. (Kuvassa) 2013 syksyllä saadulla kuhalla oli painoa 5690 g. Ikä määriteltiin: peräisin vuosina suoritetuista ensimmäisistä istutuksista. Vuonna 2011 suurin saatu kuha painoi 5870 g. Kuva Terttu Holappa
6 6. Rantojen syöpyminen? Koillispohjan sähkön ja Fortumin aikana säännöstely yritettiin pitää kipurajoilla rannanomistajien kanssa neuvottelemalla. Rantoja osittain riviteerattu voimayhtiöiden toimesta maanomistajien suostumuksella ja vaatimuksesta. Joiltain osin onnistuneet, joiltain osin rantojen kiveämiset valuneet vuosien saatossa järveen. Rantojen syöpyminen pahimmillaan rantaluhdilla, joista kuvassa sauvoimen kohdalla veden alla on rajapyyki 10 metriä rantaviivasta. Latvaojan suun rantaluhdan poikki uiton tarpeisiin kaivettu väylä on laajentunut. Rantaa suojaava pensaikko on kevätjäiden matkassa hävinnyt. Ajoittain irronnut rannasta turvelauttoja. Norssi ei enää nouse suojattomaksi jääneeseen Latvaojaan kudulle.
7 7. Säännöstely Fortum möi Pintamon huonokuntoisen voimalaitoksen Koskienergialle kevättalvella Samana keväänä vesi nousi yli tulvarajojen syynä oli ylemmän säännöstelypadon rikkoutuminen. Patoluukku oli talven jäljiltä jäätynyt kiinni ja vesi virtasi koskena alemman padonkin yli. Muitakin ongelmia ilmeni
8 8.Rannat vyöryivät Pintamojärven syysvettä nostettiin syksyllä 2012 erittäin korkealle ja se jäätyi. Talvella 2013 vesi laski ja rantapenkkoihin kiinnittynyt jää mursi rantoja keväällä ja liuotti humusta veteen. Kuvat ennen juhannusta kevätkesän myrskyn jäljiltä järven etelärannalta. Piikki koettiin myös levätilanteessa: 2013 kesän valtakunnallisessa Järviwiki leväseurannassa Pintamo todettiin maan ainoaksi sisävedeksi, jossa sinilevää esiintyi heinäkuussa erittäin paljon.
9 9. Sama ranta syyskuussa 2014
10 1960 luvulta saakka järven veteen on kulkeutunut metsämaiden muokkauksista ja soiden ojituksista kiintoainesta. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kuutiota. 10. Metsäojitus Pahin tilanne on järven eteläpuolella, jossa maaperä on savensekaista silttiä. Entiset hiekkarannat ovat ojitusalueiden tuntumassa pahoin liettyneet ja mataloituneet. Suurin osa syöpymistä on ajan saatossa lakannut kuljettamasta kiintoainetta. Joillain paikoin ilmiö on jatkunut näihin päiviin saakka. Metsähallituksen mukaan Pintamon yläpuoliset ojitukset eivät enää vaikuta järveen laskevan Latvaojan veden laatuun osa rannanomistajista ja Latvaojassa kalastaneista on ollut asiasta eri mieltä.
11 11. Sama paikka kunnostuksen jälkeen Pintamojärven kunnostus hankkeeseen kuuluva Otso metsäpalveluiden suunnittelema ja toteuttama metsäojan kunnostustyömaa. Kuvat: Hannu Ihme
12 12. Tutkimuksia järven tilasta Päättymässä olevalla Iijoen vesistön vesienhoitosuunnitelmakaudella Pintamo on luokiteltu tyydyttävään tilaan 88 prosenttia Iijoen vesistöalueen vesistä oli luokiteltu hyväksi tai sitä paremmaksi. Pintamon säännöstelyä tulisi uuden suunnitelmakauden ehdotuksen mukaan kehittää ekologisempaan suuntaan. Lisäksi suositeltiin rehevöityneen järven kunnostusta. Syyskesällä 2013 Ely keskuksen toimesta suoritettujen koekalastusksissa todettiin, että kalaston aiheuttamaa kuormitusta järvessä ei näyttäisi olevan. Biomassa näytti olevan normaali. Koekalastusverkkojen silmäkoon pienemmässä päässäkään ei kalaa ollut köytenään kuten joissain rehevöittyneissä järvissä tapaa olla. Koekalastuksen näppituntuma oli, että Pintamon petokalakanta on kunnossa ja kalastuspainetta arveltiin sopivaksi. Monet järvet ovat tutkijoiden mukaan alikalastettuja.
13 Keväällä 2014 Vyyhti hankkeen vesistökunnostusasiantuntija Eero Hiltunen kiersi Pintamojärviyhdistyksen ja kalaveden osakaskunnan edustajien kanssa ja totesi kunnostustarpeita olevan. 13. Nopean toiminnan joukot Pian tämän jälkeen Pohjois Pohjanmaan Elyn asiantuntijat ja säännöstelyluvan haltija tekivät paikallisten kanssa katselmuksen rannoilla. Suosituksena oli hankesuunnitelman laadinta järven tilan parantamiseksi. Kalaveden osakaskunta päätti välittömästi hakea avustusta kunnostustöihin Ely keskukselta. Vyyhti hanke avusti hankesuunnitelman laadinnassa. Mukaan hoitosuunnitelmaan otettiin hoitokalastuksen, vesikasvien niiton ja rantojen puhdistuksen lisäksi Metsäkeskuksen Otso palvelujen suunnittelema vyöryvän metsäojan kunnostus. Kuva Vyyhti hankkeen katselmuksesta Latvaojan suusta: Aikaa katselmuksista päätöksentekoon ja avustus hakemuksen laadintaan meni vajaat kaksi viikkoa.
14 14. Vauhti hidastui Mikä onnistui ja mikä ei + Pohjois Pohjanmaan Ely keskus on myönsi heinäkuun lopulla Pintamon yhteisen kalaveden osakaskunnalle 8600 euron avustuksen Pintamojärven kunnostuksiin prosentin omarahoitusosuutta, 310 tuntia alettiin talkoilla vesikasveja niittämällä, omatoimisella hoitokalastuksella ja rannoille ajautuneen humuksen poistolla mennessä oli kasassa tunteja jo 160 ja vähempiarvoista kalaa pyydetty n kiloa. Hanke saatiin haettua ja käyntiin niin myöhään, että aktiiviseen kevätkalastukseen ei hankkeen puitteissa ehditty. Osakaskunnan paunetti jäi toukokuun parhaaseen sesonkipyyntiin laittamatta. + Pitkälliset neuvottelut vyöryvän metsäojan kunnostuksesta saatiin maanomistajan kanssa käytyä ja Otso metsäpalveluiden suunnittelemat ja Metsäkeskuksen rahoittamat kunnostukset saatiin hyvälle mallille. + Tutkimustuloksia saatiin veden laadusta, järven kalastosta ja pohjavesieliöistä Ammattiopisto Lappian kalatalouden opintolinjan suorittamana. +/ Ammattikalastajien kanssa käytiin neuvotteluja, mutta sopimuksia ei uskallettu tehdä eikä nuottausta aloittaa ennen kuin avustuspäätös oli Ely keskuksesta saatu. Seurauksena varovaisuudesta oli, että nuottaukseen budjetoitua avustusta ei saatu käytettyä täysimääräisesti. Kalastajat olivat ehtineet omat aikataulunsa laatia ja oletettu paras sesonki (?) jäi hyödyntämättä.
15 15. Nuottausta syyskuun alussa
16 16. Hoitokalastustuloksia: * Kesä heinäkuussa kalastus osakaskunnan toimesta 1250 kg vähempiarvoista kalaa. * Heinä elokuussa osakaskunnan suorittamissa kaikuluotauksissa suuria kalaparvia havaittiin välivedessä 5 8 metrin syvyydessä syvänteiden päällä. * Nuottaus aloitettiin syyskuun alkupuolella: 2 päivää; 3 apajaa: saalis 1150 kg, josta n. 90 kg muikkua. Kalastus keskeytettiin, koska kalaparvia ei enää löydetty. * Syyskuun lopulle sijoittunut hirvenmetsästyksen aloitus esti nuottauksen rannalla ei ollut ketään mahdollista saalista vastaanottamassa ja käsittelemässä. * Lokakuun alussa etsittiin luotaamalla kalaparvia, mutta niitä ei löytynyt. Nuottaamaan ei ryhdytty. * Kalastajat kuukauden etelän rahakkaimmilla vesillä. * Viimein lokakuun lopussa nuotattiin 2 apajaa: saalis 730 kg, josta n. 10 % neulamuikkua. Parvia ei luotauksella löydetty. * Marraskuun 1. päivä järvi oli jo jäässä.
17 Ammattiopisto Lappian kalatalouden opintolinja kävi hankkeen aikana ottamassa järvestä kalasto ja pohjavesieliönäytteitä. 17. Tutkimustuloksia Eläinplanktonin määrän ja rakenteen tarkastelu osoitti kalatalouden opettaja Vesa Niemitalon mukaan yllättävän niukkaa pieneliöstöä. Vesikirppujen määrä oli yllättävän pieni, eikä ns. lepomuotoja muodostaneita yksilöitä juuri havaittu. Nekin jotka havaittiin, olivat pieniä. Vesi on kirkasta ja näkösyvyys yli kolme metriä, mutta järven pohja on kauttaaltaan hienorakenteisen liejun peitossa. Pohjakasvillisuutta ei juurikaan ole, eikä siten pieneliöstölle piilopaikkoja. Kasviplanktonin osalta pintaveden ph luku osoitti Niemitalon mukaan normaalia suurempaa määrää. Silmiinpistävää oli Anabaena sinilevärihmojen sekä piilevien suuri määrä. Ei kuitenkaan niin suurta määrää, että leväsamentumia olisi havaittu. Kalastonäytteistä todettiin, mm. että muikun kasvun pysähtyminen ensimmäisen vuoden jälkeen voi johtua kalojen määrästä johtuvasta ravintokilpailusta, joskin myös sukukypsyyden saavuttamisesta. Särjen kasvun hitaus saattaa viitata ravinnon vähyyteen. Isoja särkiä ei nuottasaaliista satunnaisesti sankolla kaapaistujen näytekalojen joukossa ollut, ahvenia vain muutama. Tutkimustuloksista Niemitalo totesi yhteenvetona, että kalaston rakenteen selvittäminen onnistuisi jatkossa paremmin koeverkkokalastuksella j Pieneliöstön kokonaistilanteen selvittämiseksi tarvittaisiin useampi kuin yksi näytteenottokerta kesässä. Ammattikalastajien kommentti kokemuksistaan oli, että syvä Pintamojärvi on hankala kalastaa: Liian suurta kalabiomassaa Pintamojärvessä ei ole taikka kala ei syksyllä parveudu tai sitä ei löydy kaikuluotaamalla.
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotSärkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotSärkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho
Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotVesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotParikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotPaikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi
Jokijärvi Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi Olavi Kammonen Tästä kaikki alkoi v.2016 Jokijärvi Iijoki Koviojärvi Tyräjärvi Tieto lisää tuskaa. Koko mökin ranta oli täynnä
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
Lisätiedot4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala.
KARVIAN KALASTUSKUNNAN / JAKOKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS ÄMMÄLÄN SOPUKALLA 28.5. 2010 KLO 18. 1.Kalastuskunnan esimies Vesa Raiskio avasi kokouksen. 2. Sihteeri selvitti, että kokouskutsu oli lähetetty 13.5
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotYmpäristöpäällikkö Jukka Kotola
Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö PL 87 68600 PIETARSAARI Asia: ESITYS PARHAAKSI POHJALAISEKSI VESISTÖTEOKSI Esitän Parhaaksi Pohjalaiseksi vesistöteoksi Kuortaneen Porraslammella toimivan
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotPOHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE 2007-2012
POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE 2007-2012 Hankkeen tavoitteet: * Puhtaudestaan tunnetun Puulan veden laadun säilyttäminen hyvänä * Rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen * Puulan keskisille osille kulkeutuvan
LisätiedotNorpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke
Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotVesijärvestä Sargassomerelle
Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja
LisätiedotKunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008
Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVI HOITOKALASTUKSEN TOTEUTUS 2015
KISKON HIRSIJÄRVI HOITOKALASTUKSEN TOTEUTUS 2015 Marja Granlund, 2.11.2015 (luonnos) 1 Johdanto Kiskon Hirsijärvellä on kahtena viime syksynä tehty hoitonuottaus. Ensimmäinen niistä toteutettiin 20. -
LisätiedotKUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS
20.8.2015 KUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS Kuhan Erän kokouksessa 15.8.2015 oli allekirjoittanut valittu Kuhajärven hoitokalastusmoottoriksi. Valittiin Kauko Kuha hoitokalastuksen vastuuhenkilöksi organisoimaan
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotTUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava
TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.9.2012 klo 9.00-10:30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
Lisätiedot