Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Transkriptio

1 Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

2 Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä ja rannikkovesissä saavutetaan hyvä ekologinen ja kemiallinen tila, parannetaan vesien käytettävyyttä sekä tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Kunnostuksissa otetaan huomioon kuormituksen vähentämiseen ja riskien hallintaan valuma-alueella tarvittavat toimet. Kunnostusten määrä, laatu ja vaikuttavuus paranevat. Kunnostushankkeiden toteuttajajoukko vahvistuu ja monipuolistuu. Vesistökunnostukset lisäävät alueiden vetovoimaisuutta ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Ympäristö- ja kalataloushallinto ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan vesien kunnostuksen osalta osana vesienhoidon suunnittelua, osallistuvat merkittävien kunnostushankkeiden toteuttamiseen sekä tarjoavat tukea ja asiantuntija-apua sitä tarvitseville.

3 Vesienhoidon suunnittelu Perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä, jolla toimeenpannaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Suomessa. Tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 valmistuivat vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat kaikille Suomen vesistöille. Suunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivittäminen tapahtuu 6 vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vesienhoitosuunnitelmien päivittäminen vuosille Lokakuussa 2014 maaliskuussa 2015 kansalaiset voivat esittää mielipiteensä vesienhoitosuunnitelmien ehdotuksista.

4

5 Toimenpidetarpeet Vesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminensektorin toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella

6 Kunnostuksen tarve ja tavoitteet Useimmiten ongelmaksi koetaan järven rehevöityminen ja sen seurauksena esiintyvät vedenlaatuongelmat, leväkukinnot ja umpeenkasvu. Usein eri intressiryhmillä on erilaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet esim. tulvasuojelun, maankuivatuksen, virkistyskäyttäjien, kalastajien jne. tarpeita joudutaan yhteen sovittamaan. Vesienhoidon suunnittelussa tavoitteena on hyvä ekologinen tila. Vesistön käyttäjillä voi olla sellaiset tavoitteet, jotka eivät tue hyvää ekologista tilaa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Susanna Airiola, vesistöyksikkö Närings-, trafik- och

7 ELY-keskuksen rooli vesistökunnostuksissa Väki vähenee ja lakisääteiset tehtävät ei => kehittämistehtäviin on aina vain vähemmän aikaa. N vuotta sitten tehtiin paljon kunnostus-suunnitelmia omana työnä. Kunnostushankkeet toteutettiin valtaosin valtion työnä. Nykyään omaa suunnittelua ei juurikaan ole. ELY tilaa suunnitelmat konsulteilta. ELY-keskukset tulevat keskittymään sellaisiin yleiseltä kannalta kaikkein merkittävimpiin kunnostushankkeisiin joihin ei löydy muita toimijoita. ELY-keskuksilla on merkittävä rooli vesienhoidon suunnittelussa ja siten olla suunnittelemassa alueensa vesistökunnostusten painopisteitä. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden sidosryhmien ja paikallisten tahojen kanssa.

8 Tavoitteena on, että paikalliset toimijat sekä suunnitteluttavat ja toteuttavat hankkeet itse. ELY-keskus voi myöntää rahoitusta ja antaa asiantuntija-apua siinä määrin, kuin resurssit antavat myöten. Esimerkkejä mahdollisia paikallisia toteuttajatahoista: Kunnat ja kaupungit Osakaskunnat / kalastuskunnat Kyläyhdistykset Muut yhdistykset esim. rekisteröidyt järvenhoitoyhdistykset. Jne.

9 Kunnostushankkeiden rahoitusmahdollisuuksia Valtio; kun kunnostuksella on huomattava yleinen merkitys, max 50 % hankkeen kustannuksista Kunnat Paikallinen rahoitus Osakaskunnat Asukkaat ja rannanomistajat Kalastusalue Yhdistykset Talkootyö EU?

10 Lisätietoa vesistöjen kunnostuksista ja vesienhoidosta (vesienhoidon netti-tv)

11 KIITOS!