Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Transkriptio

1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin euroa. Hanketta rahoittaa 38 organisaatiota. Neljä vesistöaluetta ja neljä työryhmää. Työryhmissä toimii yli 100 paikallista vesialueen omistajaa, kalastajaa sekä kuntien ja yrittäjien edustajaa. Puula forum 2013 Projektipäällikkö Teemu Hentinen puh tai

2 Esityksen sisältö 1) Puulan kuha- ja lohikannoista. 2) Lohikalojen kalastus perustuu istutuksiin. 3) Puulan kalojen kasvusta ja kestävästä kalastuksesta. 4) Oletko valmis kestävään kalastukseen? 5) Hanke mukana Puulan kalastuksen haasteissa! 2

3 Puulan kuha- ja lohikannoista Järvilohi Lajina on äärimmäisen uhanalainen Saimaan vesistössä. Puulalle istutettu vuosittain kalastusta varten ja menestyy erinomaisesti. Kasvu jopa 3-4 kg vuodessa. Puulassa ei ole ollut luontaisena lajina ja ei ole lisääntynyt luontaisesti. Jos kalastetaan 6 kk järvessä olleita järvilohia niin painavat 1,4 2,2 kg. Jos kalastetaan 1,5 vuotta järvessä olleita järvilohia niin painavat 4-5 kg! 3

4 Puulan kuha- ja lohikannoista Nieriä Lajina on äärimmäisen uhanalainen Kuolimossa ja Saimaan vesistössä. Lisääntyy ensimmäisen kerran yli 60 cm = yli 2 kg. Alamitta on paikoin 70 cm (3 kg). Puulalle istutettu kalastusta varten ja menestyy erinomaisesti. Puulassa ei ole lisääntynyt koskaan? Puulan ympäristötekijöiden puolesta lisääntyminen ehkä mahdollista (syvyys, puhtaus, kylmä vesi, lisääntymisalueet?) 4

5 Puulan kuha- ja lohikannoista Järvitaimen Lajina on erittäin uhanalainen napapiirin eteläpuolella. Puulalle istutetaan vuosittain kalastusta varten ja menestyy erinomaisesti. Lisääntyy luontaisesti ensimmäisen kerran yli 60 cm pituisena ja yli 3 kg painoisena Luontaisten kantojen elvyttäminen edellyttää että myös istutettujen taimenten pyynti kohdistuu yli 3 kg yksilöihin! Puulan järvitaimenen tärkeimmät lisääntymiskohteet ovat Läsäkoski, Korpikoski ja Hännilänjokireitti. 5

6 Kuha Lajina elinvoimainen ja lisääntyy useissa vesistöissä. Lisääntynyt varmuudella 50 cm ja 1,3 kg painoisena. Puulalle istutettu vuosittain kpl. Kirkasvetisellä Puulan alueella erittäin huonoja tuloksia ja istutus lienee turhaa. Puulan kuha- ja lohikannoista Tummavetisillä alueilla hyviä tuloksia, kuten Pohjois- ja Länsi- Puulan vedet! 6

7 Kalastus perustuu istutuksiin Ajankohtaiset kalantutkimuksista Smolttiruuvi Läsäkoskessa (vaelluspoikaspyydys) Selvitetään luonnossa syntyneiden ja järvelle toukokuussa vaeltavien taimenten määrää. Pyydyksessä päivittäin kg kaloja, pääosin särkikaloja. Tulokset: Keväällä 2013 Läsäkoskesta vaelsi vain taimenen poikasta Puulalle. 7

8 Kalastus perustuu istutuksiin Nieriän osalta täysin. Järvilohen osalta täysin. Järvitaimenen osalta täysin. Luonnonkaloja vaeltaa jokialueilta Puulalle korkeintaan muutamia kymmeniä tai hyvien lisääntymisvuosien jälkeen korkeintaan ~500 yksilöä. Samaan aikaan Puulalle istutetaan vuosittain vaelluskalan poikasta kalastusta varten. Vain kuhan osalta kalastus perustuu ainakin osittain luontaiseen lisääntymiseen! 8

9 10 vuoden aikana kalanpoikasta Puulaan! - Rahoitus on tullut kalastajien lunastamista maksuista, jotka osakaskunnat ja Puulan viehelupa-alue ovat palauttaneet istutuksiin! Puulan istutukset Siika Nieriä Kuha Järvitaimen Järvilohi

10 Järvitaimenen kasvu Puulassa - Keväällä istutettu 100 g ja cm poikanen ensimmäisenä syksynä noin 1 kg (ei sukukypsä), toisena syksynä 2-3 kg (ei sukukypsä), kolmantena syksynä 3 5 kg (osa jo sukukypsiä ja tavoitekoko kalastukselle) 10

11 Järvilohen kasvu Puulassa, suomututkimuksia! Puula 5,2 kg ja 71 cm järvilohi, saatu lokakuussa / 2 järvivuotta Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 55 cm / 2,0 kg, 2 kesän jälkeen 71 cm / 5,2 kg Puula 7,2 kg ja 82 cm järvilohi, saatu 31.7 / 3 järvivuotta Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 50 cm / 1,6 kg, 2 kesän jälkeen 75 cm / 5,0 kg, 3 kesän jälkeen 82 cm / 7,2 kg (pyydetty heinäkuussa!!) YHTEENVETO PUULAN JÄRVILOHISTA Keväällä istutettu 2 vuotias (100 g ja cm) poikanen saavuttaa ensimmäisen kesän jälkeen cm pituuden ja 1,3 2,2 kg painon. Toisen kesän jälkeen syksyllä 4 5 kg, jotkut jopa yli 5 kg painoisia! 11

12 Järvilohen kasvu Puulassa - Tavoitteena kalastaa toisen ja kolmannen vuoden järvilohia! 12

13 Keski- ja Itä-Puulan puhtaat ja kirkkaat vedet eivät sovellu kuhalle - Pohjois-Puulan kuhille g lisäkasvua avovesikaudessa! 13

14 Istutetun nieriän kasvu Puulassa? Jos saat saaliiksi yli 2 kg nieriän, mittaa pituus ja paino sekä merkitse pyyntipäivä. Pakasta kalan pää ja ota yhteyttä Teemu Hentinen tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Nieriän kasvua selvitetään riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella. Tutkimuksen rahoittaa hanke! 14

15 Oletko valmis kestävään kalastukseen? - 2 vuotiaana istutettu 100 g ja noin 20 cm järvilohi tarvitsee hieman yli vuoden kasvaakseen 3 kg painoiseksi, taimen tarvitsee 2 vuotta! 1. Kalastetaan yli 3 kg kaloja yhteisellä päätöksellä! 2. Vaelluskalojen ja nieriän istutukset toteutetaan , tavoite poikasta vuosittain. 3. Alamittaisten ja alle 2 kg lohikalojen selviytymistä lisätään dian 16 toimenpiteillä! 4. Pohjaverkkopyynnissä talvella, keväällä ja kesällä alle 15 m syvyydellä voidaan käyttää väliharvuuksia koska niillä ei ole 15 merkitystä vaelluskalojen kuolleisuudelle.

16 Oletko valmis kestävään kalastukseen? 1. Käytä vain muikkuverkkoja tai vähintään 80 mm verkkoja Pinta- ja välivesipyynnissä. Pohjaverkkopyynnissä syys marraskuussa. Koko vuoden yli 15 m syvyydessä (alamittaiset nieriät). 2. Käytä vain 1 3 verkkoa, suurempi verkkomäärä on ammattikalastajia varten! 3. Kalasta kuhaa käyttäen vähintään 65 mm verkkoja. 4. Vältä siika- ja ahvenverkkojen käyttöä kesäkuussa mittavien lohi-istutusten vuoksi. 5. Viehekalastuksessa vähennä koukkujen ja vapojen määrää erityisesti kesällä sekä tarkista vieheet riittävän usein alamittaisten vapauttamiseksi. Käytä alamittana lohikaloilla 60 cm ja kuhalla 50 cm. 16

17 80 mm verkolla yli 2 kg petokaloja! - Hanke lahjoitti kalastajille 80 mm verkkoja (40 kpl) - Saaliskirjapidossa 39 kpl kuhia, keskipaino 3,9 kg - Saaliskirjanpidossa 154 kpl vaelluskaloja, keskipaino 3,9 kg Kalojen paino g 17

18 Hanke mukana Puulan kalastuksen haasteissa - Taustaa osakaskuntien yhdistämiseen Etelä-Savossa osakaskuntien pinta-alojen keskiarvo on noin 220 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa vastaava luku on noin hehtaaria. Metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha, metsästettävien lajien ja metsästyksen kannalta riittävä alue mutta esim. hirvikannan säätelyä toteutetaan laajemmassa yhteistyössä. Itä-Puulan pinta-ala on ha ja Länsi-Puulan noin ha = kalakantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisen kannalta sopiva alue. Pienet osakaskunnat eivät muodosta itsenäisesti kalakantojen hoidon ja kalastuksen kannalta järkevää kokonaisuutta. Osakaskunnan keskeiset tehtävät liittyvät kalastuksen järjestämiseen ja kalakannan hoitamiseen! KESKEINEN LÄHTÖKOHTA OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEEN! 18

19 Hanke mukana Puulan kalastuksen haasteissa - Paikoin vesialueen omistus pirstaleista ja jäänne 1700-luvulta. Kalastus on muuttunut välttämättömästä leivän jatkeen hankinnasta vapaa-ajan kalastukseen. Itä-Puula (noin ha) 20 osakaskuntaa, joista puolet oli järjestäytynyt ja hoiti kalastuslain mukaiset tehtävät. Kalakantojen hoidon, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. Hanke järjesti ja rahoitti 12 osakaskunnan kokoukset: 11 osakaskuntaa yhdistyy muodostaen Itä-Puulan osakaskunnan. Neuvotteluja jatketaan noin 15 osakaskunnan kanssa. 14 osakaskuntaa muodostaa 2014 alkaen Itä-Puulan yhteisverkko- ja viehelupa-alueen. Neuvotteluja jatketaan 5 osakaskunnan kanssa. Istutukset 2013: kpl nieriän, järvilohen ja järvitaimenen poikasia. Länsi-Puula (noin ha) 28 osakaskuntaa tai yhteistä vesialuetta sekä 133 erillistä vesipalstaa. Hanke on selvittänyt vesialueen omistuksen ja rahoittanut osakasluettelot yhteystietoineen sekä kutsuu koolle osakaskunnat keskustelutilaisuuteen tiistaina 13.8 klo 17 Kangasniemi-salissa. Osakaskuntien kokoukset 3.10 ja 4.10 sekä Kunnantalon johtokeskuksessa, 5 6 kokousta per päivä. Henkilökohtainen kutsu kaikille osakkaille ja hanke rahoittaa tilaisuudet. Osakaskuntien yhdistymishakemus maanmittauslaitokselle tammikuussa. Länsi-Puulan osakaskunta järjestäytyy ja aloittaa toimintansa kesällä

20 Yhteistyöllä yhtenäisiä lupa-alueita ja vetovoimaisia kalakantoja! Kiitos! Kuva: Heikki Heiskanen 20