Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Transkriptio

1 Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1

2 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km matkan Räyringinjärvestä Porasenjokeen, korkeusero n 5 m Virtaama l/s, vaihtelu suurta Vedenlaatu; ph 7, mutta kiintoaineiden ja rehevyystason vaihtelut suuria (valuma-alue) Perattu maankuivatustarkoituksessa Alaosa nykyisellään lähes luonnontilainen Kalastossa kivisimppua, särkeä, ahventa, madetta, haukea ja (1990 luvulla istutettua) taimenta Yksi vesialueen omistaja ja lukuisia rantapalstojen omistajia 2

3 Kuva Eero Hakala Kuva Eero Hakala Alaosa on lähes luonnontilainen sekä rannoiltaan, että uomaltaan Yläosa kulkee läpi viljelysalueiden ja on voimakkaasti muokattu 3

4 Kunnostushankkeen eteneminen Kunnostaminen esiin VYYHTI työpajassa toukokuussa 2013, jossa vesialueen omistaja esitti Pesuojan alaosan kunnostamista Todettiin, ettei hanke tarvitse vesitalouslupaa Arvioitiin, että vain alaosalle on syytä tehdä kunnostussuunnitelma, jonka hanke lupasi tehdä, osakaskunta lupasi talkooväkeä ja hankkia maanomistajilta luvat Kunnostusten maastoarviointi elokuun lopulla 2013 Hakkeen ja osakaskunnan edustajat, joitain rannanomistajia Todettiin, että vain ojan alajuoksu on kunnostuksen kannalta kiinnostavaa aluetta Kunnostussuunnitelman laadinta Kalatalouskeskus VYYHTI hankkeen toimeksiannosta syyskuussa 2013 Kunnostustalkoot Pääosissa Vetelin lukio ja Räyringin osakaskunta Kunnostussavotta oli kaikkien siihen osallistuneiden mielestä innostava ja opettava kokemus 4

5 Kuva Kati Reiman Kuva Kati Reiman Kuva Kati Reiman 5

6 Kuva Kati Reiman Kuva Kati Reiman Kuva Kati Reiman 6

7 Lehtosenjoki Alustava sopimus kv. leirin järjestämisestä Lehtosenjoelle joulukuussa 2013 Lestijärvellä Pohjana olemassa oleva kunnostussuunnitelma Työpalaveri leirin järjestelyistä toukokuussa 2014 (osakaskunta, koulu, VYYHTI), Yleiset järjestelyt, majoitus, ruokailut, työnsuunnittelu ja ohjaus Leirin vahvistuminen Kansainvälisen Vapaaehtoistyö ry:n puolelta Suunnittelukokous elokuun alussa Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja vastuunjako Tervetulohetki leirin alkajaisiksi Selvitys miksi ja mitä tehdään Kunnostustyöt Lehtosenjoella Forsbackankoski Alustava sopimus leirin järjestämisestä joulukuussa 2013 Vetelissä Pohjana VYYHTI hankkeelle 2013 tehty kunnostussuunnitelma Työpalaveri leirin järjestelyistä toukokuussa 2014 (osakaskunta, VYYHTI) Yleiset järjestelyt majoitus, ruokailut, työkohteet Leirin vahvistuminen Kansainvälisen Vapaaehtoistyö ry:n puolelta Suunnittelupalaveri elokuun puolivälissä Suunnitelman muutokset ja paikkojen tarkennukset Tarkennuspalaveri Kertaus miksi ja miten Kunnostustyöt Forsbackalla

8 Lehtosenjoki Lestijoen latvapuro, saa alkunsa Lehtosenjärvestä (n. 168 m mpy), pituus n 26 km, pudotuskorkeutta 28 m laskee Lestijärveen Vedenlaatu yläosalla hyvä, alaosalla kohtalainen Yläosalla 1-4 m leveä, virtaama parikymmentä litraa/s, tulvassa monikymmenkertainen Perattu ja oiottu purouiton takia sekä metsä- ja maatalousmaan kuivatuksen vuoksi Viimeisin uitto 1950 luvun lopulla Turvetutanto ja suo-ojitus liettäneet uomaa 1990 luvulle asti Kalasto koostuu hauesta, ahvenesta, särjestä, mateesta ja istutetusta taimenesta Meritaimenen teoriassa mahdollista nousta jokeen Korpelan voimalaitokselle 2014 avatun kalaportaan ansiosta Kunnostuksen tavoite lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden luominen Forsbackankoski Perhonjoen pääuomassa, n. 70 km jokisuulta ylöspäin Pituus n 400 m pudotusta 5 m Vedenlaatu siedettävä, yläpuolelle laskee useampien turvetuotantoalueen vedet ja yläjuoksulla voimakasta maanviljelyä, taimen silti lisääntyy Kunnostettu osana uittosäännön purkamiseen liittyneitä kunnostuksia Sivu-uomat jääneet aukaisematta Pohjoispuolen sivu-uoman toinen puoli osittain kaivettu ja toinen uoma luonnontilainen, etelärannan sivuuoma lienee perattu tulvasuojelusyistä Koskessa taimenen luonnonlisääntymistä ja paikka on suosittu vapakalastuskohde Kunnostuksen tavoite lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden lisääminen 8

9 99 Lehtosenjoki, Lestijärvi Forsbackankoski, Veteli 9

10 10

11 11

12 Leiriläisten temmellykenttää ennen (vas) ja jälkeen (oik) leirin 12

13 Leiriläisten temmellykenttää ennen (vas) ja jälkeen (oik) leirin 13

14 14

15 15

16 Kuva Eero Hakala Savottapaikka ennen vesikeikkejä ja sen jälkeen 16

17 Hankkeiden peruskuvio: Hankkeessa on lähdetty kehittelemään paikallisista tarpeista kummunneita kalavesien tai ympäristöjen hoito- tai kunnostusajatuksia (pienimuotoiset työpajaneuvottelut) Perustoimijoiden tueksi on kerätty jo ideoinnin alkuvaiheessa eri alojen asiantuntijoita miettimään hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia (samassa veneessä) Tutustumisretkillä on kuultu samansorttisten hankkeiden toteuttajia ja nähty tuloksia (esimerkit ja vertaistuki) Toteuttamiskelpoisista ajatuksista on muokattu yhteistuumin hankkeita, joille on myös hankittu rahoitusta (sitoutuminen, vuoropuhelu) Hankkeet on toteutettu tai toteutetaan suunnitelmien nuotittamina (yhteinen tekeminen, konkreettiset tulokset) Toimintatavan hyödyt: Paikalliset toimijat kokeneet voivansa vaikuttaa edes hallittavan mittaisiin asioihin Hanke ohjautuu ihmisten tasolla ja asialähtöisesti Murretaan rajaa meidän ja NIIDEN tehtävistä ja vastuista Asiat tulevat ymmärrettävämmäksi konkreettisten asioiden kautta Opitaan ymmärtämään ja hyödyntämään taloudelliset mahdollisuudet Saadaan itse aikaan jotain näkyvää ja koetaan tekeminen hyödylliseksi Laajentunut ymmärrys sukupolvien ja eritaustaisten ihmisten kesken Vesiympäristöjen tila ja kunto saavat näkyvyyttä 17