POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE

Transkriptio

1 POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE Hankkeen tavoitteet: * Puhtaudestaan tunnetun Puulan veden laadun säilyttäminen hyvänä * Rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen * Puulan keskisille osille kulkeutuvan kuormituksen vähentäminen * Asumisviihtyvyyden lisääminen * Luonto- ja maisema-arvojen säilyttäminen * Laajapohjainen yhteistyö paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kesken * Toimintamallin luominen ja sen käytön laajeneminen lähialueille

2

3

4

5

6

7

8

9 Ruovedenselän kuormitus 6 % 38 % 56 % Luonnonhuuhtouma Hajakuormitus Jätevedet

10

11

12

13

14

15 Puula-forum Jouko Häkkinen Arvoisat kuulijat! Muutama sana Pohjoisen Puulan kunnostushankkeesta vuosilta Salmenkylän osakaskunta, jota edustan, hallinnoi suuren osan vesiä Kangasniemen kirkonkylästä pohjoiseen. Alueelle on muodostunut teiden rakentamisen myötä käytännössä neljä sisäjärveä. Niissä veden vaihtuminen on siltarumpujen varassa. Vesistöä rasittavat metsäojitukset pohjoisessa, vanha kaatopaikka lännessä, taajama etelässä ja entinen pylväskyllästämö idässä. Veden teoreettinen viipymä kirkonkylän edustan Ruovedenselältä puhtaalle keski- Puulalle on noin 2,2 vuotta. Osakaskunta, kuvassa ruskealla, oli vuosia esittänyt rehevöityneiden rantojen ruoppaamista lähinnä maisemallisista ja viihtyvyyssyistä. Hanke ei juurikaan edennyt hallinnoissa. Vasta kun esitimme, että olemme itsekin rahoituksessa mukana, alkoi tapahtua. Maksusitoumuksen myötä Pohjoisen Puulan kunnostushanke ampaisi kerralla sijalta 35 silloisen Etelä-Savon Ympäristökeskuksen vuoden 2007 kärkihankkeeksi. Samalla hankkeen alue laajeni 10 osakaskunnan tai yksityisen vesialueeksi, kuten kuvassa näkyy. Luulimme pääsevämme ruoppaamaan rehevöityneitä rantoja, mutta opimme prosessin aikana, että pelkkä ruoppaaminen avaa reittejä ja itse asiassa lisää rehevöitymistä. Tärkeämpää on poistaa rehevöitymisen ja saastumisen syitä, useimmat ihmisen itsensä aiheuttamia. Yhdeksi tavoitteeksi linjattiin, että voitaisiin vaikuttaa myös siihen, että mahdollisimman moni taho yhteiskunnassa aina päätöksiä tehdessään ottaisi huomioon, miten tehtävät päätökset vaikuttavat vesistöön, tässä tapauksessa Puulaan. Kohtalaisen pian alkoi selvitä, että parhaiten veden laatuun voidaan vaikuttaa sekä poistamalla järvestä siellä olevaa ravintomassaa että estämällä ravinteiden joutuminen muualta vesistöön. Käytännössä tämä tarkoitti keskittymistä ravintoketjukunnostukseen ja kosteikkoihin. Hankkeen alusta ravintoketjua on kunnostettu ammattikalastajien toimesta vähempiarvoista kalaa poistamalla kiloa vuodessa, yhteensä n kiloa. Halusimme nostaa myös asukkaiden omaa aktiivisuutta vähempiarvoisen kalan poistamisessa. Saatiin järjestymään rysäkurssi kansalaisopistoon talvella Kurssilla valmistui Puulalle 7 rysää ja korjattiin ELYlle kaksi. Rysät jäävät tekijöidensä omaisuudeksi viimeistään kolmen vuoden velvoitepyynnin jälkeen. Tähän mennessä rysillä on pyydetty yli kiloa vähempiarvoista kalaa. Lisäksi aktivoimme katiskapyyntiä. Jos jokainen ranta-asukas pyytäisi katiskalla pienkalaa oman painonsa verran vuodessa, vesistön kunto ja kalaston tasapaino säilyisivät. Osakaskunta päätti, että se ei peri maksua katiskasta ja suosittaa kutakin myytyä verkkomerkkiä kohti yhden katiskan pitämistä ainakin kevätpyynnissä. Pulmaa on alkanut tulla saaliskalojen markkinoinnista, kun jääkaapit, pakasteet ja kompostit täyttyvät.

16 Nuotta-, rysä ja katiskapyynnin myötä Puulasta on lähtenyt yli 1200 kg fosforia ja yli 4200 kg typpeä. Fosforin osalta määrä on sama kuin taajaman jätevedenpuhdistamon 12 viime vuoden fosforikuormitus. Myös kosteikot alkoivat kiinnostaa. Hajakuormitusta haluttiin vähentää. Hoitokunta kävi opintomatkoilla ja niinpä pian järjestettiin kosteikkokoulutus paikallisesti. Meillä oli parikymmentä osanottajaa, mm metsäalan ja maatalouden ammattilaisia. Toivotaan tässä vaiheessa paljon hyviä tekoja jatkossa. Pohjoisen Puulan kunnostushanke tuotti reippaasti tietoa ja suunnitelmia aiheeseen liittyen. Päätettiin kosteikkojen ja ruoppausten toteuttamisesta. Luotiin mahdollisuus alueella asuville omatoimiseen rantojen kunnostukseen. Kunta haki ruoppausluvat sekä hankkeelle että yksityisille. Paljon suunnittelua, paljon visioita. Kävi kuitenkin niin, että kun isompien asioiden toteuttamisen aika tuli, loppuivat rahat. Hanke pystyi toteuttamaan vain osan suunnitelluista ruoppauksista ja kaksi kosteikkoa, Niirasenlahden ja Emäpajun. Niinpä osakaskunta päätti, että se toteuttaa itse suurimman, noin 6 ha Hepolammen kosteikon, hankkii maanomistajien suostumukset ja etsii ulkopuolisen rahoituksen. Tällä Hepolammen kosteikolla, kuvassa vajaa neljäsosa, otetaan talteen entisen kaatopaikan valumat ennen Puulaa. Haasteena on vielä saada kunta luopumaan paikan pitämisestä lumenkaatopaikkana. Hepolammen kosteikon toteuttaminen oli oma tarinansa. Ehkä oli onni, että hankkeella ei ollut siihen rahaa. Oli pakko toteuttaa työ mahdollisimman taloudellisesti ja löytää suurin osa rahoituksesta vapaalta sektorilta. Emme varmaan löytäneet kaikkia mahdollisuuksia, mutta löysimme riittävät. Teimme tuntityösopimuksen paikallisen koneyrittäjän kanssa kahden erikokoisen ja hintaisen koneen kaivutyöstä. Yli kuutiota massoja siirrettiin, suurin osa moneen kertaan. Kosteikko valmistui ja piti päättää sen hoidosta. Hoito ja ylläpito neuvoteltiin paikalliselle metsästysseuralle metsästysoikeuksia vastaan. Näin saatiin taas yksi uusi taho sitoutumaan vesien tilan parantamiseen. Hepolammen kosteikko on päässyt lukuisten tahojen tutustumiskohteeksi ja osaksi yhtä ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Parhaillaan selvitämme maakatiskan rakentamista kosteikon ja Puulan väliseen puroon. Rapala-rahasto on jo luvannut osarahoitusta, jos toteutamme työn tulevana syksynä. Pohjoisen Puulan kunnostuksen loppuraportti julkaistaan lähiviikkoina ja liitetään osaksi kunnostushankkeelle alusta alkaen luotuja nettisivuja. Tulevaan raporttiin kirjattuja johtopäätöksiä; Ruovedenselän näkösyvyys on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta samana 2-3 metrinä. Viimevuosina arvo on kuitenkin parempi, kuin hankkeen aloituksen aikoina, vuosina 2005 ja Poistokalastuksen edetessä Ruovedenselän arvokalakanta on ainakin osittain palautunut.

17 Kokonaisfosforin ja typen osalta ei ole toistaiseksi havaittavissa merkittävää vähenemistä. Hankkeen ulos maksetut kustannukset olivat n euroa, joista ELYn osuus 44 %, Kangasniemen kunnan 37 % ja Salmenkylän osakaskunnan 19 %. Yhtenä kulmakivenä vesistön tilan parantamiseen pidettiin vapaaehtoisten ihmisten pitkäaikaista sitoutumista ja talkootyötä. Talkootöiden osuus olikin melkoinen, pääasiassa osakaskunnan, rysä- ja katiskapyytäjien, koneyrittäjän, metsästysseuran, maanomistajien ja ranta-asukkaiden toimesta. Kiitos heille kaikille! Rahoitus loppuu, talkoot jatkuvat. Itse koen ehkä tärkeimpänä vuoropuhelua viranomaisten, yritysten ja aktiivien välillä. Tämäkin hanke osoitti, että ELYn ansio oli hyvät pohjatiedot ja erinomaiset suunnitelmat. Paikallinen osakaskunta oli taas moninkertaisesti tehokkaampi ja taloudellisempi urakoiden toteuttaja. Vuoropuhelua pitää olla ja siinä pitää kohdata. Jos tämä tapahtuu kaikkien osapuolten välillä toinen toistaan arvostaen, tuntuu se jo melkein kansalaisvaikuttamiselta. Hyvät ystävät, pidetään huolta Puulasta. Tämä maakuntajärvi on meillä lainassa lapsiltamme ja lastemme lapsilta. Esitetty kolmannessa Puula-Forumissa Kangasniemellä