Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Transkriptio

1 Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Survey of Adult Skills Tutkimuksessa arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa Tutkimukseen osallistui 24 maata Kohdejoukkona kaikki vuotiaat maassa asuvat henkilöt Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa Suomessa tutkimukseen osallistui henkilöä, jotka ovat edustava otos kohdejoukosta Tiedonkeruu toteutettiin Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina Arviointitehtävät tehtiin pääsääntöisesti tietokoneella Suomi oli toinen kaikilla kolmella osa-alueella!

3 PIAAC:ssa tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito määritellään seuraavasti (OECD 2012, 47) Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito ( problem solving in technology-rich environments ) sisältää digitaalisen teknologian, viestintävälineiden ja tietoverkkojen hyödyntämistä tiedon hankkimisessa ja arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön tehtävien tekemisessä. PIAAC:n ensimmäinen tutkimus keskittyy taitoihin ratkaista ongelmia henkilökohtaisissa, ammatillisissa ja kansalaisena toimimiseen liittyvissä tilanteissa. Proficiency in this skill reflects the capacity to use ICT devices and applications to solve the types of problems adults commonly face as ICT users in modern societies. (OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. P. 25.) 3

4 Miten osaamista arvioitiin Osaamista arvioitiin tekemällä tehtäviä, jotka muistuttivat erilaisia työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää arvioinnin kohteena olevia taitoja. Osaamisen luotettavaan arviointiin ja suoritustasojen (lukuja numerotaidossa 5, ongelmanratkaisussa 3) määrittelyyn tarvittiin suuri joukko tehtäviä, joiden oli vaihdeltava vaikeustasoiltaan ja sisällöiltään. Päätutkimuksessa oli lukutaitotehtäviä yhteensä 58, numerotaidon arviointitehtäviä 56, ja ongelmanratkaisutaidon tehtäviä 14. Kukin tutkimukseen osallistunut teki vain osan tehtävistä ennalta määrätyn tutkimusasetelman mukaisesti.

5 Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito

6 Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito

7 Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito

8 Miten osaamista arvioitiin Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Suoritustaso 1 (alin suoritustaso: pistemäärät ) Tehtävien suorittaminen edellyttää yleisesti käytössä olevien ja tunnettujen tietoteknisten sovellusten, kuten sähköpostin ja nettiselaimen, käyttöä. Tehtävän ratkaiseminen vaatii hyvin vähän tai ei lainkaan navigointia ja edellyttää vain muutaman toimenpiteen suorittamista. Suoritustaso 2 (pistemäärät ) Tehtävien ratkaiseminen vaatii edellisten lisäksi jossain määrin navigointia sivujen ja sovellusten välillä, ja se saattaa sisältää useita toimenpiteitä ja laajempaa sovellusten käyttöä. Suoritustaso 3 (korkein suoritustaso: pistemäärät 341 tai enemmän) Tehtävien ratkaiseminen edellyttää myös harvinaisempien sovellusten käyttöä, navigointia sivujen ja sovellusten välillä ja useiden toimenpiteiden suorittamista. Tehtävien suorittamisessa tarvitaan paljon tietojen yhdistämistä ja päättelyä. Osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle. Kaikki osallistujat eivät tehneet tehtäviä tietokoneella. (Tarkemmin OECD 2013a.)

9 Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: 19. S

10 PIAAC: Taidot ja ikä 10

11 PIAAC: Taidot ja koulutus 11

12 PIAAC: Taidot ja äidinkieli 12

13 PIAAC: Taidot ja maassa oleskelun pituus 13

14 Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Digitaaliset perustaidot tason 1 alapuolella: 11 % väestöstä = henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko lukutai numerotaidossa tai molemmissa on (5 % väestöstä) Tieto puuttuu digitaalisista perustaidoista, koska tietokonetta ei käytetty tehtävien tekemiseen: 19 % väestöstä = henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko lukutai numerotaidossa tai molemmissa on (7 % väestöstä)

15 Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Tieto puuttuu digitaalisista perustaidoista, koska tietokonetta ei käytetty tehtävien tekemiseen Osaryhmät: 1. Ei kokemusta tietokoneen käytöstä 4 % väestöstä = henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on (2 % väestöstä) 2. Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitotestissä 5 % väestöstä = henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on (3 % väestöstä) 3. Ei halunnut tehdä tehtäviä tietokoneella 10 % väestöstä = henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on (3 % väestöstä)

16 Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Yhteenvetona: Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa tason 1 alapuolella tai ryhmässä, jonka digitaaliset taidot ovat erittäin vaatimattomat tai jotka ovat epävarmoja taidoistaan ja haluttomia käyttämään tietokonetta, on yhteensä noin 30 % väestöstä = aikuista joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on noin aikuista (12 % väestöstä). Adults with poor literacy and numeracy skills tend also to have poor problem solving skills, and they may have difficulties in using computers, using or getting access to public information. (OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. P. 14.) 16

17 Heikosti digitaaliset perustaidot hallitsevat Ovat selvästi muita vanhempia Sukupuolten väliset erot vähäisiä Vähemmän koulutettuja Vanhempien koulutustaso on matalampi Hieman useammin työttömiä Useammin pienituloisia Kokevat terveytensä heikommaksi Käyttävät perustaitoja harvemmin kotona ja työssä Luku- ja numerotaito on heillä usein puutteellinen 17

18 Lähteitä Albæk, K., Fridberg, T. & Rosdal, A. (2014). Use of skills at work, cognitive foundation skills, and age. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp Hämäläinen, R., Cincinnato, S., Malin, A. & De Wever, B. (2014). VET workers problem-solving skills in technology-rich environments: European approach. IJRVET, 1 (1), DOI: /IJRVET Malin, A. & Hämäläinen, R. (2015). Key Information-Processing Skills and Earnings. In (T. Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC Mellander, E. (2014). The role of work experience for skills: Findings for the Nordic countries based on the PIAAC survey. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp OECD (2012). Literacy, Numeracy and Problem Solving in Technology-Rich Environments: Framework for the OECD Survey of Adult Skills. OECD (2013a). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. OECD (2013b). The Survey of Adult Skills: Reader s companion. OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. Størset, H. & Malin, A. (2015). Weak and Strong performers in Literacy and Numeracy. In (T. Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp Sulkunen, S., & Malin, A Adult education and training in the Nordic countries. In A. Malin (Ed.), Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries: a closer look at the data (pp ). Sulkunen, S. & Malin, A. (tulossa). Literacy and interaction of age and recentness of education among the Nordic adults.

19 Lisää tietoa saatavilla: AAC_2012.html

20 Kiitos!