TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

Transkriptio

1 TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

2 TIMSS 2015

3 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten arviointitutkimus Organisoija IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) Suomen toteutuksesta vastaa Suomi ollut mukana vuosina 1999, 2011, 2015 Mukana yli 50 maata tai aluetta

4 TIMSS-tutkimuksen toteutus Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2015 Tutkimukseen osallistui Suomesta 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta Otoksessa kouluista kokonaisia luokkia Varsinaisen kokeen lisäksi taustakyselyt oppilaille, opettajille, rehtoreille sekä huoltajille Osaamisen mittaaminen opetussuunnitelmaperustaista

5 TIMSS-tutkimuksen opetussuunnitelmamalli

6 Tutkimuksen tavoite Kansainvälisen vertailun avulla tuotetaan luotettavaa tietoa kansallisen ja paikallisen koulutusta koskevan päätöksenteon tueksi

7 Luonnontieteiden osaaminen

8 Luonnontieteiden sisältöalueet ja kognitiiviset prosessialueet Elollinen luonto Fyysinen luonto Maapallo Tiedot ja taidot Soveltaminen Päättely

9 Luonnontieteellisten toimintatapojen arviointi Kysymysten muotoilu havaintojen perusteella Todisteiden tuottaminen Työskentely erilaisten aineistojen kanssa Vastaaminen tutkimusongelmaan Johtopäätösten tekeminen saatujen todisteiden perusteella.

10 Luonnontieteiden kansalliset suorituspistemäärät

11 Oppilaat luonnontieteiden suoritustasoilla

12 Luonnontieteiden osaamisen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015

13 Luonnontieteiden osaamisen muutos Suomessa prosenttipisteittäin

14 Luonnontieteiden sisältö- ja prosessialueiden osaamisen muutos Suomessa

15 Suorituspistemäärien muutos sukupuolittain luonnontieteissä Tytöt Pojat 2011 tytöt ja pojat menestyivät yhtä hyvin (570) tytöt menestyvät 12 pistettä poikia paremmin. Tyttöjen pisteet laskivat 10 pistettä, kun poikien pudotus oli 22 pistettä

16 Tyttöjen ja poikien luonnontieteiden osaamisen muutos sisältö- ja prosessialueilla

17 Oppilaat, jotka kokevat luonnontieteiden opetuksen vahvasti sitouttavaksi Portugali Bulgaria Venäjä Kazakstan Norja (5) Kv. keskiarvo Ranska Suomi Ruotsi Taiwan Singapore Hongkong Tanska Korea Japani Prosenttia oppilaista

18 Oppilaat, jotka luottavat paljon luonnontieteiden osaamiseensa Turkki Bulgaria Iran Norja (5) Oman Kazakstan Saksa Kv. keskiarvo Ruotsi Venäjä Taiwan Suomi Singapore Hongkong Japani Korea Prosenttia oppilaista

19 Oppilaat, jotka pitävät paljon luonnontieteiden opiskelusta Portugali Turkki Iran Oman Bulgaria Kuwait Kazakstan Venäjä Hongkong Kv. keskiarvo Singapore Japani Norja (5) Tanska Ruotsi Korea Suomi Prosenttia oppilaista

20 Yhteenvetoa luonnontieteiden tuloksista Osaaminen OECD-maiden kärkeä Pisteiden keskihajonta yksi pienimmistä Poikien tulosten heikkeneminen suurempaa kuin tyttöjen Pistemäärien lasku suurempaa hyvien kuin heikkojen osaajien keskuudessa Tytöt parempia kaikilla osa-alueilla Suomessa asenteet opiskeluun heikohkoja

21 Matematiikan osaaminen

22 Matematiikan sisältöalueet ja kognitiiviset prosessialueet Luvut ja laskutoimitukset Geometriset muodot ja mittaaminen Tietoaineiston käsittely Tiedot ja taidot Soveltaminen Päättely

23 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät

24 Oppilaat matematiikan suoritustasoilla

25 Matematiikan osaamisen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015

26 Matematiikan osaamisen muutos Suomessa prosenttipisteittäin

27 Matematiikan sisältö- ja prosessialueiden osaamisen muutos Suomessa

28 Suorituspistemäärien muutos sukupuolittain matematiikassa Tytöt Pojat pojat menestyivät 7 pistettä tyttöjä paremmin, 2015 tytöt menestyvät 9 pistettä poikia paremmin (erot molemmissa merkitsevät) Tyttöjen pisteet laskivat kahdella pisteellä, kun poikien pudotus oli 18 pistettä

29 Tyttöjen ja poikien matematiikan osaamisen muutos sisältö- ja prosessialueilla

30 Portugali Bulgaria Oppilaat, jotka kokevat matematiikan opetuksen vahvasti sitouttavaksi Iran Serbia Venäjä Norja (5) Kv. keskiarvo Ruotsi Suomi Singapore Tanska Taiwan Hongkong Korea Japani

31 Oppilaat, jotka luottavat paljon matematiikan osaamiseensa Serbia Norja (5) Kypros Jordania Bulgaria Ruotsi Tanska Kv. keskiarvo Venäjä Suomi Singapore Hongkong Etelä-Afrikka (5) Taiwan Japani Korea

32 Oppilaat, jotka pitävät paljon matematiikasta Turkki Oman Kazakstan Jordania Venäjä Kv. keskiarvo Norja (5) Tanska Ruotsi Belgia (flaami) Kroatia Suomi Japani Taiwan Korea

33 Yhteenvetoa matematiikan arvioinnin tuloksista Suomi ei mahtunut enää 10 parhaan joukkoon, Suomen tulos kuitenkin selvästi kv. keskiarvon yläpuolella Pisteiden keskihajonta yksi pienimmistä Tyttöjen matematiikan osaamistaso säilynyt samana kuin vuonna 2011, mutta poikien taso laskenut huomattavasti Tulokset laskeneet eniten Luvut ja laskutoimitukset -sisältöalueella sekä Tiedot ja taidot -prosessialueella Tytöt parempia kaikilla osa-alueilla Suomessa asenteet opiskeluun heikohkoja

34 Koulutuksen tasa-arvo neljäsluokkalaisilla

35 Alueelliset erot pieniä Matematiikka Luonnontieteet

36 Koulun sijaintipaikalla ei merkitystä Matematiikka Luonnontieteet suurkaup keskikok kaup pikkukaup maaseutu

37 Kieliryhmillä ei systemaattista eroa suomenk Matematiikka Luonnontieteet ruotsink

38 Maahanmuuttajatausta vaikuttaa Matematiikka Luonnontieteet 460 kantaväestö 2. sukupolven1. sukupolven m m Kansainvälisessä vertailussa maahanmuuttajien tulokset kohtuullisen hyviä (vrt. esim. Ranska)

39 Huoltajien koulutustaustan merkitys Matematiikka Luonnontieteet

40 Kirjojen määrä kotona ennustaa 580 tuloksia yli 100 Matematiikka Luonnontieteet Kirjojen määrä perustuu lapsen omaan arvioon

41 Koti oppimisympäristönä Suomalaiskotien (aineelliset) resurssit kv. kärkitasoa Suomalaislapsilla kv. keskitasoa vähemmän kokemuksia lukemisesta ja laskemisesta ennen kouluikää Lukemisen ja laskemisen perustaidot koulunkäynnin alkaessa vahva 4. luokan oppimistulosten ennustaja!

42 Varhaiskasvatuksen merkitys? 69 % suomalaislapsista ollut vähintään 3 vuotta päiväkodissa (ja esikoulussa) 18 %:lla päiväkoti- ja esikoulukokemusta alle vuoden Ryhmien oppimistuloksissa ei ollut merkitseviä eroja

43 Koulu oppimisympäristönä Opettajien koulutustaso osallistujamaiden neljänneksi korkein Opettajien täydennyskoulutukseen osallistuminen vähäistä Koulujen turvallisuus ja rauhallisuus osallistujamaiden heikoimpia (opettajien arvioimina) Kiusaaminen keskimääräistä vähäisempää

44 Koulu oppimisympäristönä Opettajan koulutustaustalla vähäinen yhteys oppimistuloksiin Koulujen turvallisuudella ja rauhallisuudella vähäinen yhteys oppimistuloksiin Kiusatuksi joutuminen näkyy heikompina tuloksina

45 Koulujen väliset erot pieniä TIMSS 2015 Matematiikka (%) Luonnontieteet (%) Koulujen välinen 1 1 vaihtelu Luokkien välinen vaihtelu Oppilaiden välinen vaihtelu Kokonaisvaihtelu

46 Ei näyttöä kouluerojen kasvusta Erot samalla tasolla kuin vuonna 2011 Vuonna 2015 luokkien väliset erot suurimmat yli as. paikkakunnilla Aineistossa suhteellisen paljon erityisluokkia suurista kaupungeista (toisin kuin 2011) Erityisluokat selittävät 2/3 luokkien välisistä eroista (toisin kuin 2011)

47 Hieman yhteenvetoa Asenneilmapiiri Motivaatiotekijät Työskentelytavat Täydennyskoulutus Tasa-arvo

48 Kiitos mielenkiinnostasi! ktl.jyu.fi