Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä
|
|
- Kaisa Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa Outi Nuutinen ja Matti Nuutinen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät dyslipidemia, kohonnut verenpaine ja insuliiniresistenssi ovat yleisiä lihavilla lapsilla, ja ne voivat myös kasautua. Vatsan alueen rasvan määrä saattaa lapsillakin vaikuttaa lihavuutta merkittävämmin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden kehittymiseen. Lapsuusiän lihavuuteen voi liittyä metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes. Koska lihavat lapset ovat melko todennäköisesti lihavia aikuisinakin, sepelvaltimotaudin vaaratekijät välittyvät aikuisuuteen. Tämän vuoksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä pystytään vähentämään tehostamalla lapsuusiän lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä lapsuusiän lihavuuden määritelmää, joka kuvaisi kehon rasvan liiallista määrää ja olisi yksinkertainen käyttää. Käytännön kliinisessä työssä suhteellinen paino riittää lihavuuden arvioimiseen: lapsi on lihava, jos hänen suhteellinen painonsa (SP) on yli 20 % suurempi kuin pituutta vastaava keskipaino (Nuutinen 1998). Suhteellisen painon mukaan lihavuuden aste voidaan arvioida seuraavasti: %:n liikapaino viittaa lievään lihavuuteen, %:n liikapaino merkittävään lihavuuteen ja yli 60 %:n liikapaino vaikeaan lihavuuteen. Aikuisten lihavuuden mittarina käytettävä kehon painoindeksi (BMI, kg/m 2 ) muuttuu lapsilla huomattavasti iän myötä, minkä vuoksi lasten painoindeksi on suhteutettava ikään (WHO 1998). Yhdysvalloissa lihavuuden rajaksi on asetettu iän ja sukupuolen mukaan yli 95 %:n persentiilin painoindeksi kansallisilla painoindeksikäyrillä (Cole ym. 2000). Äskettäin on laadittu kansainvälistä lapsuusiän lihavuuden yleisyystutkimusta varten kuuden maan lasten kasvutietoihin perustuvat painoindeksirajat iän ja sukupuolen mukaan niin, että ne vastaavat aikuisiässä aikuisten liikapainon (25 kg/m 2 ) ja lihavuuden (30 kg/m 2 ) painoindeksirajaa (Cole ym. 2000). Nuorten terveystapatutkimuksen (Rimpelä ym. 1997) mukaan vuotiaiden suomalaisten lihavuus on yleistynyt. Toistaiseksi ei ole kattavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa suomalaisista lapsista on lihavia. Toisaalta lihavuuden yleisyyden arviointia vaikeuttaa se, että eri tutkimuksissa on käytetty erilaisia määritelmiä lapsuusiän lihavuudesta. Nuutisen ym. (1991) aineistossa 9 18-vuotiaista pojista 3,6 % ja tytöistä 2,1 % oli lihavia (iän ja sukupuolen mukaan BMI ja triceps-ihopoimu yli 90 %:n persentiilin). Fogelholmin ym. (1999) tutkimuksessa Kokkolan ala-asteikäisistä tytöistä 14 % ja pojista 11 % todettiin lihaviksi (SP yli 20 %). Sihvolan (2000) suomalaisten koulutulokkaiden aineistossa 13 % sekä tytöistä että pojista oli lihavia (SP yli 20 %). Lihavuuden kehittymistä edistävät niin ympäristö- kuin perintötekijätkin. Kaksos-, adoptio- ja perhetutkimukset osoittavat, että perintötekijät selittävät lapsuusiän lihavuudesta vähemmän eli % (Maffeis 2000) Duodecim 2001;117: O. Nuutinen ja M. Nuutinen
2 Lihavuuden pysyvyys aikuisikään Lapsuusiän lihavuus säilyy hoitamattomana melko todennäköisesti aikuisuuteen (Must ja Strauss 1999). Seurantatutkimusten mukaan % lihavista lapsista on lihavia vielä aikuisinakin. Säilyvyyden todennäköisyyteen vaikuttavat lihavuuden vaikeusaste ja lapsen ikä. Mitä pitempään lapsen lihavuus jatkuu ja mitä vaikeampi se on, sitä todennäköisemmin se säilyy aikuisikään. Tytöillä lihavuus näyttää säilyvän todennäköisemmin kuin pojilla. Yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että pysyvyyden vaara suureni lapsen iän myötä: yli kymmenvuotiaan lapsen lihavuus jatkui useammin vuoden aikuisikään kuin sitä nuoremman (Whitaker ym. 1997). Vanhempien lihavuus vähintään kaksinkertaisti aikuisikään pysyvyyden vaaran alle kymmenvuotiailla. Japanilaisessa 22 vuoden seurantatutkimuksessa lihavuus säilyi aikuisuuteen 32 %:lla pojista ja 41 %:lla tytöistä (Kotani ym. 1997). Nämä tutkimustulokset viittaavat siihen, että Suomessakin lasten lihavuuden yleistyminen lisää osaltaan lihavien aikuisten lukumäärää. Lapsuusiän lihavuuden haitat Lapsuusiän lihavuuden haitat voidaan jakaa vallitsevuuden suhteen erittäin yleisiin, melko yleisiin ja harvinaisiin terveysvaikutuksiin (taulukko 1). Haittoja ovat psykososiaaliset ongelmat, suurentuneet sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, maksan ja ruoansulatuskanavan häiriöt, uniapnea sekä tuki- ja liikuntaelinten liitännäissairaudet. Lapsen elämässä lihavuus haittaa kuitenkin eniten senhetkistä elämänlaatua: lihavaa lasta kiusataan ja syrjitään. Hänellä saattaa olla heikko itsetunto ja hän voi olla tyytymätön kehonkuvaansa (Dietz 1998). Myös suomalaistutkimuksessa (Korhonen ym. 1998) nuoret kokivat lihavuuden ensisijaisesti liikunnan hankaluutena, ulkonäkö- ja vaatetusongelmina ja kiusaamisena. Merkittävimmät pitkän ajan seuraukset ovat kuitenkin lapsuusiän lihavuuden säilyvyys aikuisikään ja sen myötä lihavuuden terveyttä vaarantavat vaikutukset (WHO 1998). Dyslipidemia, kohonnut verenpaine ja insuliiniresistenssi ovat yleisiä lihavilla lapsilla. Dyslipidemia ja ilmeisesti myös insuliiniresistenssi ovat yhteydessä vatsan alueen rasvaan. Seerumin lipidi- ja lipoproteiinipitoisuudet, verenpaine ja plasman insuliinipitoisuudet lapsuudessa ennakoivat merkitsevästi vastaavia pitoisuuksia myös aikuisuudessa. Lapsuusiän lihavuus ja sepelvaltimotaudin vaaratekijät Rönnemaa ym. (1991) selvittivät lasten sepelvaltimotautien riskitekijöitä aineistossa, johon kuului vuotiasta. Seerumin suuri insuliinipitoisuus liittyi kasautuneesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin: joka kolmannella ylimpään insuliinikvartiiliin kuuluneella nuorella oli vähintään kaksi muuta vaaratekijää, joihin kuuluivat seerumin suuri triglyseridipitoisuus, korkea verenpaine ja seerumin pieni HDL-kolesterolipitoisuus. Seerumin suuri insuliinipitoisuus ennakoi suurta triglyseridipitoisuutta vielä kuuden vuoden seurannassa (Raitakari ym. 1995). Suomalaisessa lihavien lasten hoitotutkimuksessa (Knip ja Nuutinen 1993), japanilaisessa (Hayashibe ym. 1997) ja taiwanilaisessa lasten sydäntutkimuksessa (Chu ym. 1998), yhdysvaltalaisessa kasvu- ja terveystutkimuksessa (Morrison ym. 1999a, b) ja unkarilaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (Csábi ym. 2000) lihavilla lapsilla todettiin normaalipainoisiin verrattuna suuremmat seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet, pienemmät HDLkolesterolipitoisuudet ja suuremmat triglyseridipitoisuudet sekä korkeampi verenpaine (taulukko 2). Laajassa Bogalusa-sydäntutkimuksessa (Wattigney ym ja 1995) lihavien lasten suuremmat kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet, pienemmät HDL-kolesterolipitoisuudet ja korkempi verenpaine säilyivät aikuisuuteen asti. Lihavilla lapsilla on todettu myös suuremmat seerumin insuliini- (Knip ja Nuutinen 1993, Jiang ym. 1996, Hayashibe ym. 1997, Chu ym. 1998, Csábi ym. 2000) ja glukoosipitoisuudet (Chu ym. 1998, Csábi ym. 2000) (taulukko 3). Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa 1357
3 Taulukko 1. Lapsuusiän lihavuuden haitat (WHO 1998). Erittäin yleiset Melko yleiset Harvinaiset Nopea kasvu Maksan rasvoittuminen Tuki- ja liikuntaelinten liitännäissairaudet Psykososiaaliset haitat Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Uniapnea Myöhäislapsuudessa kehittyvän vaikean Jatkuminen aikuisuuteen kehittymis- Munasarjojen monirakkulatauti lihavuuden jatkuminen aikuisikään iän ja lihavuuden asteen mukaan Aivojen valekasvain Dyslipidemia Sappirakon kivitauti Kohonnut verenpaine Korkea verenpaine Taulukko 2. Seerumin lipidipitoisuudet ja verenpaine lihavilla ja normaalipainoisilla pojilla (P) ja tytöillä (T). Tutkimus Ikä Lihavia/ fs-kol fs-kol-ldl fs-kol-hdl fs-trigly Verenpaine (v) normaali- (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) systolinen/ painoisia 1 diastolinen (mmhg) Knip ja Nuutinen ,4 32 4,6 3,2 0,9*** 1,4*** 29 4,7 3,2 1,3 0,6 Hayashibe ym ,7 31 4,6* 2,7* 1,4 1,0** 131 4,3 2,5 1,4 0,8 Chu ym ,3 101 P 4,1* 2,4** 1,2*** 1,1*** 121/73*** 580 P 3,9 2,1 1,4 0,7 113/ T 4,2 2,4 1,3*** 1,0*** 114/73*** 584 T 4,2 2,3 1,5 0,9 103/67 Morrison ym. 1999a 4 12,7 47 P 2,6* 1,3* 1,0* 117/72* 236 P 2,3 1,4 0,7 108/67 Morrison ym. 1999b 4 10,0 187 T 2,9* 1,2* 1,1* 105/71* 766 T 2,7 1,4 0,8 100/65 Csábi ym ,8 103 P 4,5*** 1,7 1,5*** 121/78*** 155 P 4,2 1,6 1,2 112/69 77 T 4,5*** 1,6 1,3*** 123/75*** 84 T 4,2 1,5 1,2 111/66 1 Lihavien määrä ylempänä ja normaalipainoisten alempana 2 Lihavuus: suhteellinen paino 20 % 3 Lihavuus: painoindeksi iän ja sukupuolen mukaan 80 %:n persentiilin 4 Lihavuus: painoindeksi iän ja sukupuolen mukaan 85 %:n persentiilin * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (lihavat vs normaalipainoiset) = ei tutkittu Lisäksi lihavien lasten C-peptidipitoisuudet ja insuliinin suhde glukoosiin olivat Jiangin ym. (1996) aineistossa suuremmat mutta C-peptidin suhde insuliiniin pienempi kuin normaalipainoisilla. Tulokset viittaavat siihen, että lihavien lasten hyperinsulinemia johtuu sekä haiman kiihtyneestä insuliininerityksestä että insuliinin pienentyneestä puhdistumasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota lihavuuden lisäksi myös rasvan sijainnin yhteyteen sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin. Vatsan alueen rasva alkaa kertyä jo varhain lapsuudessa, mutta vasta murrosiässä sitä alkaa muodostua runsaammin ja tytöille enemmän kuin pojille (Goran ja Gower 1998). Vatsan alueen rasva vaikuttaa jo lapsilla sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden asteeseen siten, että sen määrällä on yhteyttä triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuteen, systoliseen verenpaineeseen ja sydämen vasemman kammion suuruuteen (Daniels ym. 1999). Vatsan alueen rasva ennustaa merkitsevästi seerumin rasvaarvoja sekä verenpaineen ja sydämen vasemman kammion suuruutta, ja sillä näyttää olevan merkityksellisempi vaikutus sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden kehittymiseen kuin lihavuu O. Nuutinen ja M. Nuutinen
4 Taulukko 3. C-peptidi-, insuliini- ja glukoosipitoisuudet lihavilla ja normaalipainoisilla pojilla (P) ja tytöillä (T). Tutkimus Ikä Lihavia/ fs-c-peptidi S-Insuliini fp-glukoosi (v) normaali- (ng/ml) (µu/ml) (mmol/l) painoisia 1 Knip ja Nuutinen , ,4*** 29 9,7 Jiang ym ,7*** 23,7*** ,7 11,7 Hayashibe ym , ,3*** ,4 Chu ym ,3 101 P 5,3** 508 P 5,2 101 T 5,2 584 T 5,1 Csábi ym ,8 103 P 19,4*** 4,7 5 *** 155 P 6,5 4,4 77 T 17,7*** 4,4*** 84 T 6,4 4,2 1 Lihavien määrä ylempänä ja normaalipainoisten alempana 2 Lihavuus: suhteellinen paino 20 % 3 Lihavuus: painoindeksi 90 %:n persentiilin iän ja sukupuolen mukaan 4 Lihavuus: painoindeksi 85 %:n persentiilin iän ja sukupuolen mukaan 5 Verenglukoosi **= p < 0.01, ***= p < (lihavat vs normaalipainoiset) = ei tutkittu della. Myös Morrisonin ym. tutkimuksissa (1999a, b) vatsan alueen rasvaan liittyi suurempi vaara kuin lihavuuteen ja sydän- ja verisuonitautien vaaratekijäryväs oli vatsakkailla lihavilla suurempi kuin vähemmän vatsakkailla. Ku ym. (1998) havaitsivat poikkileikkaustutkimuksessaan, että vatsan alueen rasvaan liittyy seerumin suurentunut triglyseridipitoisuus. Tutkimustulokset ovat hyvin yhtenevät, vaikka keskivartalolihavuutta on arvioitu eri tavoin, kuten tietokonetomografialla (Ku ym. 1998) tai mittaamalla kaksienergiaisen röntgenabsorptiometrian avulla rasvamäärän suuruutta ja jakamalla lavanaluksen ja vartalon rasvamäärän summa lantion ja reiden rasvamäärän summalla (Daniels ym. 1999) tai jakamalla lavanalus- ja suprailiakaali-ihopoimun paksuuksien summa triceps-ihopoimun paksuudella (Morrison 1999a, b). Lapsuusiän lihavuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen Suomalaisessa Vanhalan ja Vanhalan (1998) seulontatutkimuksessa osoitettiin, että sekä lapsuudenaikainen lihominen että lapsuudesta alkanut ja keski-ikään kestänyt lihavuus ovat yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksessa määriteltiin lihavaksi lapseksi tai aikuiseksi henkilö, jonka painoindeksi sijoittui jakauman ylimmän kolmanneksen alueelle. Lihavuus katsottiin pysyväksi, jos tutkittavan painoindeksi oli tällä alueella niin seitsenvuotiaana kuin aikuisenakin. Lihavan lapsen painon kehityksellä aikuisuuteen mennessä on merkitsevä yhteys aikuisiän metabolisen oireyhtymän vaarasuhteeseen. Lihavasta lapsesta normaalipainoiseksi aikuiseksi laihtuneella todettiin kolminkertainen vaara sairastua metaboliseen oireyhtymään, ja lapsuudesta lähtien lihavalla aikuisella metabolisen oireyhtymän vaara oli peräti 56-kertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lihavien lasten insuliiniresistenssi on yhteydessä veren suuriin kokonaiskolesteroli-, LDLkolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksiin (Must ja Strauss 1999) ja korkeaan verenpaineeseen (Feld ym. 1998). Näiden lasten voimakas insuliiniresistenssi on yhteydessä myös aikuisiän diabeteksen kehittymiseen. Bogalusa-sydäntutkimuksen seurannassa 2,4 % liikapainoisista (BMI yli Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa 1359
5 75 %:n persentiilin) lapsista sairastui 30 vuoden ikään mennessä diabetekseen mutta normaalipainoisista ei kukaan (Srinivasan ym. 1996). Tyypin 2 diabeteksen synnyssä ympäristötekijöillä, kuten lihavuudella, liikkumattomuudella ja ruokavalion laadulla, on suuri merkitys, koska ne vaikuttavat insuliiniresistenssiin (Libman ja Arslanian 1999). Tyypin 2 diabetekseen sairastuneet lapset ovat yleensä lihavia, ja heillä on lisäksi tyypin 2 diabeteksen vahva sukutausta. Tuoreessa suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa (Hyppönen ym. 2000) havaittiin, että lapsuusiän lihavuudella on yhteyttä myös tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa oli mukana 586 alle 15-vuotiaana vuosina sairastunutta diabeetikkoa ja 571 verrokkia. Diabetekseen sairastuneet tytöt ja pojat olivat painavampia ja pitempiä kuin verrokit. Yhden SD-yksikön lisäys suhteellisessa painossa lisäsi sairastumisen vaaraa %. Yli kolmevuotiailla lihavilla on yli kaksinkertainen vaara sairastua diabetekseen kuin normaalipainoisilla. Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät kasautuvat lihavilla lapsilla Yhdysvaltalaisessa suuressa Bogalusa-sydäntutkimuksessa (Freedman ym. 1999) kävi ilmi, että liikapainoisilla (BMI yli 95 %:n persentiilin) 5 17-vuotiailla suurentuneen kokonaiskolesterolipitoisuuden vaara oli yli kaksinkertainen vastaavanikäisiin normaalipainoisiin lapsiin nähden, suurentuneen LDL-kolesterolipitoisuuden kolminkertainen, pienentyneen HDL-kolesterolipitoisuuden yli kolminkertainen, suurentuneen triglyseridipitoisuuden seitsenkertainen, suurentuneen paastoinsuliinipitoisuuden yli 12- kertainen ja kohonneen diastolisen verenpaineen yli kaksinkertainen. Liikapainoisista lapsista 58 %:lla oli vähintään yksi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Liikapainon käyttö seulontakeinona osoitti puolet niistä tapauksista, joissa lapsella oli vähintään kaksi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijää. Tutkijat päättelivät, että koska liikapaino on yhteydessä moniin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin jo lapsuudessa, lapsuusiän lihavuuden ehkäisyllä ja hoidolla voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta. Taiwanilaisessa lasten sydäntutkimuksessa (Chu ym. 1998) lähes 70 %:lla lihavista (BMI yli 80 %:n persentiilin) vuotiaista pojista oli yksi ja 25 %:lla oli vähintään kaksi sydänja verisuonitautien vaaratekijää ja 55 %:lla tytöistä yksi ja 19 %:lla vähintään kaksi. Kaiken kaikkiaan sydän- ja verisuonitautien vaaratekijäryväs oli lihavilla lapsilla suurempi kuin normaalipainoisilla. Unkarilaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (Csábi ym. 2000) oli mukana 180 lihavaa (SP yli 20 %) ja 239 normaalipainoista, keski-iältään 13-vuotiasta lasta. Lähes joka kymmenennellä (8,7 %) lihavalla lapsella oli kaikki neljä metabolisen oireyhtymän tekijää, jotka ovat hyperinsulinemia, heikentynyt glukoosin sietokyky, dyslipidemia ja kohonnut verenpaine. Metabolista oireyhtymää potevat lapset olivat lihoneet keskimäärin seitsemän vuotta sitten ja harvempia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä omaavat keskimäärin 4,2 vuotta sitten. Lihavilla lapsilla oli enemmän sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä kuin normaalipainoisilla. Normaalipainoisiin nähden lihavilla lapsilla oli yli 19-kertainen vaara saada vähintään yksi vaaratekijä ja yli kuusinkertainen vaara saada vähintään kaksi. Koska metabolinen oireyhtymä kehittyy pitkän ajan kuluessa, lapsuusiän lihavuuden ehkäisy on syytä aloittaa varhain. Lasten lihavuuden hoitoa koskevat tutkimukset Yhdysvalloissa tehdyssä lihavien lasten perhekeskeistä hoitoa koskevissa tutkimuksissa merkittävästi lihavat lapset hoikistuivat parhaassa tapauksessa prosenttiyksikköä kymmenen vuoden seurannan aikana (Epstein ym. 1994). Tehostettu alkuhoito kesti 8 12 viikkoa, minkä jälkeen hoitoa jatkettiin kerran kuussa 6 12 kuukauden ajan. Suomalaisessa tutkimuksessa (Knip ja Nuutinen 1993) todettiin, että hoidon alussa 11-vuotiaiden merkittävästi lihavien (SP 160 % vanhoilla kasvukäyrillä) lasten suhteellinen paino oli viiden vuoden kuluttua 1360 O. Nuutinen ja M. Nuutinen
6 keskimäärin 12,8 % alkupainoa pienempi. Varsinaista hoitoa annettiin vuoden ajan kerran kuussa ja sen jälkeen lapset tulivat seurantakäynnille kaksi kertaa puolen vuoden välein. Lasten lihavuuden hoidon vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin on hyvin niukasti tutkimustietoa. Knipin ja Nuutisen (1993) tutkimuksessa lihavien lasten seerumin triglyseridipitoisuus ja plasman insuliinipitoisuus pienenivät hoitovuoden aikana mutta seerumin HDL-kolesterolipitoisuus ja HDL-kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin suurenivat hoikistumisen myötä. Nämä suotuisat muutokset säilyivät seurantavuoden ajan. Viiden vuoden kuluttua ainoastaan seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden muutos oli merkitsevä alkutilanteeseen verrattuna 12,8 prosenttiyksikön hoikistumisesta huolimatta. Yhdysvaltalaisessa ruokavalio- ja liikuntapainotteisessa hoitotutkimuksessa seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuus pienenivät merkitsevästi neljän kuukauden aikana hoikistumisen myötä (Johnson ym. 1997). Lasten lihavuuden hoito Lasten lihavuuden perhekeskeisessä hoidossa on ensisijaisesti kyse ruoka- ja liikuntatottumusten pysyvästä muuttamisesta, ei normaalipainon saavuttamisesta (Barlow ja Dietz 1998). Yksilöllinen painotavoite asetetaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Yleensä tavoitteena on nykypainon ylläpito, jolloin lapsen suhteellinen paino pienenee pituuskasvun myötä. Ainoastaan vaikeassa lihavuudessa pitkän ajan tavoitteena on hidas hoikistuminen, korkeintaan kilo kuukaudessa. Lihavilla aikuisilla jo 5 15 prosenttiyksikön hoikistuminen on kliinisesti merkittävää (WHO 1998). Tutkimusten vähyyden vuoksi lapsilta puuttuu vastaava painotavoitesuositus. Lapsen painopulma otetaan esille silloin, kun kyseessä on merkittävä lihavuus (SP %), suhteellinen paino suurenee vuodessa enemmän kuin prosenttiyksikköä, ja ensimmäisen asteen sukulaisilla esiintyy sydän- ja verisuonitauteja tai tyypin 2 diabetesta (Barlow ja Dietz 1998). Ohjauksessa voi soveltaa esimerkiksi ratkaisukeskeistä työskentelytapaa (Korhonen ym. 1999, Nykänen ym. 2000) ja käyttäytymisterapeuttista otetta. Hoidon aloitus edellyttää lapsen ja perheen halukkuutta. Motivaation puuttuessa hoitoa ei pidä aloittaa, koska se ei silloin onnistu. Hoidon epäonnistuminen heikentää lapsen itsetuntoa ja huonontaa myös tulevaisuudessa hoikistumisyrityksiä. Terveydenhuollossa lapsen lihavuuden hoito edellyttää asiaan perehtynyttä, toimivaa moniammatillista hoitoryhmää. Terveyskeskuslääkäri ohjaa ravitsemusterapeutille tai terveydenhoitajalle ne lapset, jotka hyötyisivät lihavuuden hoidosta. Lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat suuri haaste yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Kulmakiviä siinä ovat maukkaan, terveyttä edistävän ruoan sopiva määrä kulutukseen nähden ja rasvan laatu. Kiinnittämällä niihin huomiota edistetään painon hallintaa sekä korjataan dyslipidemiaa ja insuliiniresistenssiä. Kirjallisuutta Barlow SE, Dietz WH. Obesity evaluation and treatment: Expert Committee Recommendations. full/102/3/e29. Chu N-F, Rimm EB, Wang D-J, Liou H-S, Shieh S-M. Clustering of cardiovascular disease risk factors among obese schoolchildren: the Taipei Children Heart Study. Am J Clin Nutr 1998;67: Cole TJ, Bellizzi MG, Flegal KM, Dietz WH. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000;320: Csábi G, Török K, Jeges S, Molnar D. Presence of metabolic cardiovascular syndrome in obese children. Eur J Pediatr 2000;159:91 4. Daniels SR, Morrison JA, Sprecher DL, Khoury P, Kimball TR. Association of body fat distribution and cardiovascular risk factors in children and adolescents. Circulation 1999;99: Dietz WH. Health consequences of obesity in youth: childhood predictors of adult disease. Pediatrics 1998;101: Epstein LH, Valoski A, Wing RR, McCurley J. Ten-year outcomes of behavioral family-based treatment for childhood obesity. Health Psychol 1994;13: Feld LG, Springate JE, Waz WR. Special topics in pediatric hypertension. Semin Nephrol 1998;18: Fogelholm M, Nuutinen O, Pasanen M, Myöhänen E, Säätelä T. Parentchild relationship of physical activity patterns and obesity. Int J Obes 1999;23: Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR, ym. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103: Goran MI, Gower BA. Abdominal obesity and cardiovascular risk in children. Coronary Art Dis 1998;9: Hayashibe H, Asayama K, Nakane T, ym. Increased plasma cholesteryl ester transfer activity in obese children. Atherosclerosis 1997; 129:53 8. Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa 1361
7 Hyppönen E, Virtanen SM, Kenward MK, Knip M, Åkerblom HK. Obesity, increased linear growth, and risk of Type I diabetes in children. Diabetes Care 2000;23:1 6. Jiang X, Srinivasan SR, Berenson GS. Relation of obesity to insulin secretion and clearance in adolescents: the Bogalusa Heart Study. Int J Obes 1996;20: Johnson WG, Hinkle LK, Carr RE. Dietary and exercise interventions for juvenile obesity: long-term effect of behavioral and public health models. Obes Res 1997;5: Knip M, Nuutinen O. Long-term effects of weight reduction on serum lipids and plasma insulin in obese children. Am J Clin Nutr 1993;57: Korhonen A-L, Nuutinen O, Lappalainen R. Lyhytkestoinen painonhallintakurssi lihavien nuorten hoidossa. Suom Lääkäril 1998;53: Korhonen A-L, Kalavainen M, Ihanainen M, Nuutinen O. Mahtavat muksut ratkaisuja lihavan lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhditys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy, Kotani K, Nishida M, Yamashita S, ym. Two decades of annual medical examinations in Japanese obese children: do obese children grow into obese adults? Int J Obes 1997;21: Ku C-Y, Gower BA, Nagy TR, Goran MI. Relationships between dietary fat, body fat, and serum lipid profile in prepubertal children. Obes Res 1998;6: Libman I, Arslanian SA. Type II diabetes mellitus: no longer just adults. Pediatr Ann 1999;28: Maffeis C. Aetiology of overweight and obesity in children and adolescents. Eur J Pediatr 2000;159 (Suppl 1):S35 S44. Morrison JA, Barton BA, Biro FM, Daniels SR, Sprecher DL. Overweight, fat patterning, and cardiovascular disease risk factors in black and white boys. J Pediatr 1999(a);135: Morrison JA, Sprecher DL, Barton BA, Waclawiw MA, Daniels SR. Overweight, fat patterning and cardiovascular disease risk factors in black and white girls: the National Heart, Lung, and Blood Institute Growth and Health Study. J Pediatr 1999(b);135: Must A, Strauss RS. Risks and consequences of childhood and adolescent obesity. Int J Obes 1999;23 (Suppl 2):S2 S11. Nuutinen EM, Turtinen J, Pokka T, ym. Obesity in children, adolescents and young adults. Ann Med 1991;23:41 6. Nuutinen O. Lasten lihavuus. Kirjassa: Fogelholm M, Mustajoki P, Rissanen A, Uusitupa M. Lihavuus. Ongelma ja hoito. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Nykänen E, Kalavainen M, Ihanainen M, Nuutinen O. Suurenmoinen nuori ratkaisuja liikapainoisen nuoren painonhallintaan. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy, Raitakari OT, Porkka KVK, Rönnemaa T, ym. The role of insulin in clustering of serum lipids and blood pressure in children and adolescents. Diabetologia 1995;38: Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, ym. Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa? Suom Lääkäril 1997;52: Rönnemaa T, Knip M, Lautala P, ym. Serum insulin and other cardiovascular risk indicators in children, adolescents and young adults. Ann Med 1991;23: Sihvola S. Terveyskeskustelu kouluuntulotarkastuksessa. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 751, Srinivasan SR, Bao W, Wattigney WA, Berenson GS. Adolescent overweight is associated with adult overweight and related multiple cardiovascular risk factors: the Bogalusa Heart Study. Metabolism 1996;45: Vanhala M, Vanhala P. Pysyvä, lapsesta keski-ikään kestävä lihavuus ennakoi metabolista oireyhtymää. Suom Lääkäril 1998;53: Wattigney WA, Harsha DW, Srinivasan SR, Webber LS, Berenson GS. Increasing impact of obesity on serum lipids and lipoproteins in young adults: the Bogalusa Heart Study. Arch Intern Med 1991; 151: Wattigney WA, Webber LS, Srinivasan SR, Berenson GS. The emergence of clinically abnormal levels of cardiovascular risk factor variables among young adults: the Bogalusa Heart Study. Prev Med 1995; 24: Whitaker RC, Wright JA, Pepe MS, ym. Predicting obesity in young adulthood from childhood and parental obesity. N Engl J Med 1997;337: WHO. Obesity. Preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO Consultation on obesity. Geneva: World Health Organization, OUTI NUUTINEN, FT, lehtori Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos PL 1627, Kuopio MATTI NUUTINEN, dosentti, osastonylilääkäri Oulun yliopiston lastentautien klinikka PL 5000, Oulu 1362
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotOn aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotUhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen
Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotAikuisilla kohonnut verenpaine on sydän- ja
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Leena Taittonen ja Matti Uhari Aikuisilla kohonnut verenpaine on sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä, mutta lapsilla viitealueen ylärajoilla
LisätiedotLapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen.
KATSAUS tieteessä Markus Juonala dosentti, erikoislääkäri sisätautien klinikka mataju@utu.fi Jorma SA Viikari professori, vastaava ylilääkäri sisätautien klinikka Olli Simell professori, ylilääkäri lastentautien
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien somaattisten
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Sydän- ja verisuonitautien psykososiaaliset riskitekijät lapsilla Liisa Keltikangas-Järvinen Lapsuuden stressiympäristö, joka muodostuu vanhempien A-tyyppisestä
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotMikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotLapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma
Maarit Valtonen, Olli J. Heinonen, Timo Lakka ja Tuija Tammelin KATSAUS Lapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Lihavuuden
LisätiedotItäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili
Itäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili Tomi Kalliokoski Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotLihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL. 18.9.2015 Päivi Mäki 1
Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL 18.9.2015 Päivi Mäki 1 Lasten ylipainoisuuden yleisyys Suomessa 18.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle
ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotLiikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa
Liikuntalääketiede Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa Matti Uusitupa Metabolinen oireyhtymä on länsimaiseen elämäntyyliin liittyvä monisyinen riskitekijäkasauma, jolle tunnusomaisia
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotLasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?
Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotNäkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 134 138 Lectio Praecursoria Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus tieteen historiassa Noin 25 000 vuotta sitten kivikaudella
LisätiedotTyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta. Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry 1 Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotSydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudesta alkaen
KATSAUS Katja Pahkala, Harri Niinikoski ja Olli Raitakari Viimeisimmät suositukset Yhdysvalloista Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudesta alkaen 778 Sydän- ja verisuonisairauksien juuret ovat
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotOptimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM
Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Sisältö Liikunnan vaikutus fysiologiaan Liikunta painon pudotusta vai painonhallintaa? Liikunnan psyykkiset vaikutukset
LisätiedotLASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa
LASERI-TUTKIMUS: Lasten ja nuorten kannattaa panostaa 4 Liikunta & tiede 49 6 / 2012 liikuntaan Teksti: Kuva: LEHTIKUVA/GAETAN BALLY RISTO TELAMA, XIAOLIN YANG, MIRJA HIRVENSALO Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotKARDIOMETABOLISTEN RISKITEKIJÖIDEN YHTEYDET KOGNITIOON 6 8-VUOTIAILLA LAPSILLA
KARDIOMETABOLISTEN RISKITEKIJÖIDEN YHTEYDET KOGNITIOON 6 8-VUOTIAILLA LAPSILLA Annika Mäkinen Syventävien opintojen opinnäytetyö Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen koulutusohjelma Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotIkädiabeetikon hyvä hoito
Ikädiabeetikon hyvä hoito Liikkumalla terveyttä ja tukea toimintakyvylle Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Ikädiabeetikon
Lisätiedot