LASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa"

Transkriptio

1 LASERI-TUTKIMUS: Lasten ja nuorten kannattaa panostaa 4 Liikunta & tiede 49 6 / 2012

2 liikuntaan Teksti: Kuva: LEHTIKUVA/GAETAN BALLY RISTO TELAMA, XIAOLIN YANG, MIRJA HIRVENSALO Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittanut LASERI-seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden ja nuoruuden liikunnalla on selvä yhteys aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Urheilun harrastus jo 9 12 vuoden iässä ennustaa vähäisempää metabolisen oireyhtymän esiintymistä aikuisiässä 21 vuotta myöhemmin. Liikunta nuorena ennustaa myös hyvää kuntoa aikuisena ja hyvä kunto vähentää työstressiä. Drop out voi olla liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta jopa haitallisempaa kuin urheiluun osallistumattomuus. Urheilun harrastamisen nuoruudessaan lopettaneiden liikuntaaktiivisuus oli aikuisena yhtä matalaa tasoa kuin niillä, jotka eivät olleet osallistuneet organisoituun liikuntaan lainkaan.ei ole samantekevää, miten nuorisourheilu hoidetaan. Liikunta & tiede 49 6 /

3 Aika paljon alkaa olla jo tutkimustietoa siitä, että liikunta, ja varsinkin pysyväisluontoinen ja intensiivinen liikunta kouluiässä ennustaa aktiivista elämäntapaa aikuisiässä (Telama ym. 2005; 2006; Telama 2009). Sen sijaan on kovin vähän luotettavaa tutkimustietoa siitä, miten varhaisen iän liikunta on yhteydessä fyysiseen tai henkiseen terveyteen aikuisiässä. Luotettavan tiedon lapsuuden liikunnan ja aikuisiän terveyden välisestä yhteydestä voi saada vain pitkäaikaisesta monitieteisestä seurantatutkimuksesta. Pitkäaikaisia, yli kaksikymmentä vuotta kestäviä, tutkimuksia, joissa myös liikunta on ollut mukana, on toistaiseksi toteutettu erittäin vähän. Yksi harvoista tällaisista on LASERI-tutkimus (Lasten ja Nuorten Aikuisten Sepelvaltimotaudin riskit (LASERI) -tutkimus, katso Tietoruutu 1). Lapsuuden ja nuoruuden liikunta ja urheilu luo pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle Olemme jo aikaisemmin kertoneet siitä kuinka hyvin lapsuuden ja nuoruuden liikunta ennusta aikuisiän liikuntaa (Telama & Yang 2005; Telama, Yang &Hirvensalo 2007). Keskeisin tulos oli, että yhdellä kertaa nuoruudessa mitattu liikunta korreloi merkitsevästi aikuisiän aktiivisuuteen, mutta korrelaatio oli matala. Jos verrataan pysyvämpää, esimerkiksi kolme vuotta kestänyttä liikunta-aktiivisuutta ja aikuisiän liikuntaa, on yhteys huomattavasti voimakkaampi. Myös osallistuminen organisoituun nuorisourheiluun, ja varsinkin pysyväisluontoinen osallistuminen, ennusti erittäin hyvin myöhempää liikunnallista elämäntapaa. Urheiluharrastukseen liittyi myös sellainen mielenkiintoinen tulos, että urheilun harrastamisen nuoruudessaan lopettaneiden liikuntaaktiivisuus oli aikuisena yhtä matalaa tasoa kuin niillä, jotka eivät olleet osallistuneet lainkaan urheiluharrastuksiin nuoruudessaan (Telama ym. 2006). LASERI-projektissa on selvitetty sepelvaltimotaudin riskien syntymistä ja kehittymistä lapsuudesta aikuisikään ja liikunta on ollut yhtenä tärkeänä elämäntapatekijänä mukana lukuisissa analyyseissä. Yksi mielenkiintoisimmista ja merkittävimmistä viimeaikaisista tuloksista korostaa erityisesti lapsuuden liikunnan merkitystä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsuuden ja nuoruuden riskitekijät vuonna 1980 ovat yhteydessä kaulasuonen paksuuden (IMT) muutoksiin vuosien 2001 ja 2007 välillä. Kaulasuonen paksuutta ja varsinkin sen lisääntymistä pidetään sepelvaltiomotaudin alku- tai ennakko-oireena. Useiden lapsuuden riskitekijöiden kuten korkean LDL- kolesterolin, matalan HDL- kolesterolin ja korkean verenpaineen joukossa, vähäinen liikunta ja vähäinen hedelmien syönti valikoituivat monimuuttuja-analyysissä ainoiksi IMT:tä merkitsevästi ennustaviksi tekijöiksi. Johtopäätös oli, että kiinnittämällä huomiota elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja ravintoon riittävän ajoissa jo kouluiässä, voidaan ehkäistä sepelvaltimotautia. (Juonala ym. 2010) LASERI -projektin liikuntatutkimusryhmä on keskittynyt selvittämään liikuntakäyttäytymisen kehittymistä elämän kaarelle lapsuudesta aikuisikään, erityisesti liikunnan pysyvyyttä, sen muutoksia ja liikuntaan vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi olemme tutkineet myös sitä, miten lapsuuden liikunta ja urheilu ovat yhteydessä kahteen aikuisiän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeään tekijään, työstressin koke miseen ja metabolisen oireyhtymän esiintymiseen. Meitä on kiinnostanut erityisesti se, että voisiko varhaisella liikunnalla olla yhteyttä aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin, ja miten mahdollinen yhteys on selitettävissä. Urheilevalla nuorella pienin metabolisen oireyhtymän todennäköisyys Metabolinen oireyhtymä voi ennakoida sekä kakkostyypin diabetesta että sydän- ja verisuonitautia. Laseritutkimuksessa on todettu metabolisen oireyhtymän lisääntyneen suomalaisten 24-vuotisiden aikuisten keskuudessa vuodesta 1986 vuoteen 2001 (Mattsson ym. 2007). Metabolista oireyhtymää on määritelty eri tavoin. Me käytimme eurooppalaisen tutkijaryhmän määrittelyä, jossa oireyhtymän kriteerinä on raja-arvon ylitys insuliinissa ja poikkeava arvo vähintään kahdessa muussa metabolisessa mittauksessa (Taulukko 1). LASERIn aineistossa oli tutkimuksen alkaessa vuonna 1980 kuusi ikäryhmää poikia ja tyttöjä, joista neljä vanhinta ryhmää 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaat otettiin mukaan tähän tutkimukseen, koska 3 6-vuotiailta ei kysytty urheiluun osallistumista. Vuoden 1980 urheilun harrastus luokiteltiin kolmeen luokkaan siten, että urheilijoita olivat ne, jotka osallistuivat urheiluseuran harjoituksiin vähintään kaksi kertaa viikossa ja osallistuivat vähintään piiritason kilpailuihin. Osallistujat kävivät seuran harjoituksissa korkeintaan kerran viikossa, mutta eivät juuri urheilukilpailuissa. Ulkopuolisia olivat ne, jotka eivät kuuluneet kahteen edellä mainittuun ryhmään. Urheiluun osallistuminen vuonna 1980 oli selvästi yhteydessä metaboliseen oireyhtymään vuoden 2001 kaikissa ikä-sukupuoliryhmissä (p<0.00). Eniten oli oireilijoita ei-urheilijoissa ja vähiten urheilijoissa. Merkittävää on, että urheilun harrastus jo 9 12 TAULUKKO 1. Metabolinen oireyhtymä eurooppalaisen tutkijaryhmän (EGIR) mukaan: Kohonnut insuliini ja vähintään kaksi seuraavista oireista: Korkea veren sokeri Korkea triglyseriini Korkea verenpaine Matala HDL-kolesteroli 6 Liikunta & tiede 49 6 / 2012

4 KUVIO 1. Metabolisen oireyhtymän riski aikuisiässä lapsuuden ja nuoruuden urheiluharrastuksen mukaan vuoden iässä ennustaa vähäisempää metabolisen oireyhtymän esiintymistä aikuisiässä 21 vuotta myöhemmin. ( Yang ym. 2009) Pitkäaikaisella urheilulla erityistä merkitystä Koska olimme havainneet, että aikuisilla erityisesti pitkäaikainen (9 vuotta) kestävä liikunta vähentää metabolisen syndroman esiintymistä (Yang ym. 2008), halusimme tutkia myös pitempiaikaisen nuorisourheilun yhteyksiä aikuisiän metaboliseen syndromaan. Jaoimme nuoret neljään ryhmään vuosien 1980 ja 1983 mittausten mukaan siten, että ne, jotka osallistuivat molemmilla kerroilla organisoituun urheiluun, nimettiin aktiiviurheilijoiksi, ja ne, jotka eivät osallistuneet vuonna 1980, mutta osallistuivat vuonna 1983, olivat aloittajia. Ne, jotka osallistuivat vuonna 1980, mutta eivät osallistuneet vuonna 1983, olivat lopettajia, ja ne, jotka eivät osallistuneet kumpanakaan vuonna, olivat ei-urheilijoita. Metabolista oireyhtymää mitattiin myös niin sanotulla riskipistemäärällä, jossa kaikki riskimuuttujat (ks. Taulukko 1) otettiin huomioon laskemalla muuttujien standardoidut (z) pistemäärät yhteen. Standardipistemäärän ja myös sen summan keskiarvo on nolla ja riski kasvaa kuviossa ylöspäin ja vähenee alaspäin. Kuviosta 1. nähdään, että metabolinen riski kasvaa lähes suoraviivaisesti siirryttäessä aktiiviurheilijoista aloittajien ja lopettajien kautta ei-urheilijoihin. Kaikissa ryhmissä ei-urheilijoiden riski on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin aktiiviurheilijoiden riski. Lisäksi nuorempien miesten ja vanhempien naisten ryhmissä myös lopettajilla eli drop out-tapauksilla on merkitsevästi suurempi riski kuin pysyvillä urheilijoilla. Koska lapsuudessa havaitut sepelvaltimotaudin riskit, myös metabolinen oireyhtymä, ennustavat aikuisiän riskejä, on mahdollista, että yhteys nuorisourheilun ja aikuisiän metabolisen oireyhtymän välillä syntyy siitä, että ei-urheilijoilla on ollut jo varhaisella iällä metabolisen oireyhtymän suuntaista taipumusta, mikä jatkuu aikuisikään. Siksi se mitattiin myös lähtötasolla ja otettiin tilastollisesti huomioon analyyseissä. Tulos ei siitä muuttunut. Toinen selitys nuoruuden urheilun ja aikuisiän metabolisen oireyhtymän väliselle yhteydelle voisi olla se, että nuoruuden urheilu lisää aikuisiän liikuntaa, mikä puolestaan on yhteydessä metaboliseen syndromaan. Kun aikuisiän liikunta otettiin analyyseissä huomioon, yhteys oli edelleen merkitsevä. Passiivisuus altistaa myös työstressille Työhön liittyvä stressi on toiseksi yleisin työn aiheuttama terveysongelma. Työstressi voidaan määritellä, kuten LASERI -tutkimuksessa, työn psyykkisten vaatimusten ja työn hallintamahdollisuuksien suhteeksi. Stressi on kova, kun työn vaatimukset ovat suuret, mutta työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työhön ovat pienet. Jonkin verran on aikaisempia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että liikuntaa harrastavilla on vähemmän stressiä kuin liikunnallisesti passiivisilla. Pitkittäistutkimuksia liikunnan ja työstressin yhteyksistä on vähän. LASERI -tutkimuksen aikuisaineistossa todettiin, että liikunnallisesti aktiivinen kolmannes vuonna 1992 koki selvästi vähemmän työstressiä vuonna 2001 kuin liikunnallisesti passiivinen kolmannes. Vapaa-ajan liikunta siis ennusti työstressin tasoa yhdeksän vuotta myöhemmin. Pitkäaikaisen liikunnan ja sen muutoksen vaikutusten selvittämiseksi tutkittavat jaettiin sekä vuosien 1992 että 2001 mittausten mukaan pysyvästi aktiiveihin = aktiivinen sekä 1992 että 2001, aktiivisuutta lisänneisiin, aktiivisuutta vähentäneisiin ja pysyvästi passiivisiin. Työstressin taso 2001 oli erittäin selvästi Liikunta & tiede 49 6 /

5 ja merkitsevästi alhaisempi pysyvästi aktiiveilla kuin pysyvästi passiivisilla. Myös liikuntaa lisänneillä stressi oli vähäisempää kuin pysyvästi passiivisilla. Pysyvästi passiivisilla oli neljä kertaa suurempi toden näköisyys kokea stressiä kuin pysyvästi aktiivisilla. Liikunnan ja työstressin yhteys oli riippumaton henkilön iästä, koulutuksesta ja ammattiasemasta. (Yang ym. 2010a) Koska tulostemme mukaan lapsuuden ja nuoruuden liikunta ja urheilu ennustaa aikuisiän liikuntaa ja terveyttä, halusimme nähdä, onko nuorena paljon liikkuvilla myös työstressiä vähemmän kuin vähän liikkuvilla. Varhaisen iän liikunta vuonna 1980 ja varsinkin vuosien 1980 ja 1983 yhteenlaskettu liikunta oli yhteydessä vähäisempään työstressiin vuosina 2001 ja Tähän yhteyteen ei vaikuttanut ikä, koulutus eikä ammattiasema. Koska nuorena liikkuvat ovat myös aikuisiässä aktiivisempia, saattaisi selitys vähäiselle stressille löytyä aikuisiän liikunnasta. Näin ei kuitenkaan ollut asian laita. Nuoruuden liikunnan ja aikuisiän stressin yhteys oli riippumaton aikuisiän liikunnasta. Sen sijaan, kun otettiin huomioon aikuisiän kunto, yhteys hävisi. Liikunta nuorena ennustaa hyvää kuntoa aikuisena ja hyvä kunto vähentää työstressiä (Yang ym. 2010b). Miten organisoitu nuorisourheilu ennustaa myöhempää työstressiä? Sitä varten nuoret jaettiin kuten edellä ensin neljään ryhmään: aktiiviurheilijat, aloittajat, lopettajat ja ei-urheilijat. Lisäksi jaoimme ei-urheilijat liikuntaindeksin mukaan aktiivisiin ja passiivisiin ei-urheilijoihin. Sekä miesten että naisten joukossa oli passiivisilla ei-urheilijoilla merkitsevästi enemmän työstressiä kuin aktiiviurheilijoilla. Miehillä yhteyttä selitti aikuisiän liikunta. Naisilla sen sijaan yhteys säilyi vaikka aikuisiän liikunta otettiin huomioon. Lisäksi naisten joukossa myös urheilun lopettaneilla oli merkitsevästi enemmän stressiä kuin aktiiviurheilijoilla (Yang ym. 2010b). Miksi varhaisen iän liikunta edistää aikuisiän terveyttä ja hyvinvointia? Koska tiedämme nuoruuden liikunnan ennustavan liikunnallista aikuisuutta, on yksinkertaisin selitys otsikon kysymykselle aikuisiän liikunta. Nuorena paljon liikkuvat ovat aktiivisempia myös aikuisena ja liikkuvat aikuiset jaksavat työssä paremmin, koke vat vähemmän stressiä ja ovat terveempiä. Useimmissa tapauksissa ei aikuisiän liikunta kuitenkaan selittänyt nuoruuden liikunnan tai urheilun ja myöhemmän hyvinvoinnin yhteyttä. Koska liikunta pitää yllä tai parantaa kuntoa ja kunto puolestaan vähentää sepelvaltimotautiriskiä ja auttaa jaksamaan työssä vähentäen stressiä, voi kunto selittää nuoruuden liikunnan ja aikuisiän hyvinvoinnin yhteyttä. Tämän pystyimmekin osoittamaan LASERIssa pienellä näytteellä. Selitysmalli on siis seuraava: nuoruuden liikunta lisää aikuisiän liikuntaa ja sitä kautta myös kuntoa mikä edistää terveyttä ja hyvinvointia aikuisiässä. Se, että nuoruuden liikunnan ja aikuisiän hyvinvoinnin välillä ei aina löydy suoraa yhteyttä, ei suinkaan vähennä nuoruusiän liikunnan merkitystä aikuisiän terveyden kannalta. Toinen asia on, jos voidaan osoittaa, että jokin kolmas tekijä on yhteydessä molempiin ja selittää nuoruuden liikunnan ja aikuisiän hyvinvoinnin yhteyden. Selvitimme LASERIssa myös mahdollisten kolmansien tekijöiden vaikutusta. Esimerkiksi kodin sosioekonominen status on yhteydessä nuorten liikuntaan ja myös aikuisiän sosiaaliseen asemaan, mikä puolestaan on yhteydessä aikuisiän liikuntaan. Tutkittavien sosiaalinen asema aikuisiässä ei kuitenkaan selittänyt nuoruuden liikunnan ja aikuisiän hyvinvoinnin yhteyttä. Sen sijaan johtavuudeksi kutsuttu luonteen piirre osoittautui ainakin osittain tällaiseksi kolmanneksi tekijäksi. Johtavuudella tarkoitetaan kilpailunhaluisuutta, suosiota toveripiirissä, taipumusta tulla usein valituksi johtajaksi, halua voittaa sekä monina harrastuksina ilmenevää aktiivisuutta (Hintsa & Hintsanen 2011). Koska johtavuuden on todettu korreloivan sekä nuoruuden liikuntaan (Yang ym. 1998) että aikuisiän työstressiin (Hintsa ym.2010), voisi johtavuus olla nuoruuden liikunnan ja aikuisiän työstressin yhteyttä selittävä tekijä. Eli tietynlaiset ihmiset hakeutuvat tietynlaisiin toimintoihin, kuten urheiluun, ja reagoivat työhön tietyllä tavalla. Toisaalta tutkimustuloksemme ovat osoittaneet, että liikunnan ja johtavuuden yhteys voi olla kaksisuuntainen. Toisin sanoen osallistuminen liikuntaan, var- Lasten ja Nuorten Aikuisten Sepelvaltimotaudin riskit (LASERI) -tutkimus Lasten ja Nuorten Aikuisten Sepelvaltimotaudin Riskit (LASERI) -tutkimus on monitieteinen projekti, jossa vuonna 1980 mitattiin kaikki yleisimmät sepelvaltimotaudin riskitekijät 3-, 6-, 9-, 12-, 15-, ja 18-vuotiailta (n = 3596) lapsilta ja nuorilta. Mittaukset on toistettu heille vuosina 1983, 1986, 1989, 1992, 2001, 2007 ja Tutkimusta ovat olleet toteuttamassa kaikki viisi yliopistollista lastenklinikkaa ja lukuisia muita yliopistollisia laitoksia edustaen muun muassa psykologiaa, ravitsemustiedettä ja genetiikkaa. Liikunta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Liikunnan osuudesta ovat vastanneet Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos ja LIKES-tutkimuskeskus. Tutkimuksen koordinaattoreita ovat professorit Olli Raitakari ja Jorma Viikari Turun yliopistosta. 8 Liikunta & tiede 49 6 / 2012

6 sinkin pitkäaikainen osallistuminen organisoituun urheiluun näyttää vahvistavan johtavuutta (Yang ym. 2010) mikä puolestaan on eduksi stressin sietämisen kannalta. Pitkäaikaisesta harrastamisesta eniten terveyshyötyjä Drop outin haitat osallistumattomuuttakin suurempia Tuloksemme viittaavat siihen, että erityisesti pitkäaikainen osallistuminen intensiiviseen liikuntaan on yhteydessä myöhempään liikunnalliseen elämäntapaan ja terveyteen. Pitkäaikainen osallistuminen voi olla omatoimista liikunnan harrastusta, mutta parhaiten pitkäaikainen intensiivinen liikunta näyttää toteutuvan osallistumisessa organisoituun urhei luun. Koska ohjattu toiminta tapahtuu yleensä tiettyinä aikoina, se on säännöllistä ja sen vuoksi se myös muistetaan hyvin, mikä on tärkeää kyselytutkimuksessa. Pitkäaikaisen urheiluun osallistumisen vastakohta näyttää olevan urheilusta poisjäänti eli drop out. Urheilujärjestöt pahoittelevat drop outia, katoavien harrastajien ja mahdollisten tulevien kykyjen menettämisen vuoksi. Meidän havaintomme osoittavat lisäksi sen, että lyhytaikainen osallistuminen ja sitten poisjäänti urheilusta voi olla liikunnallisen elämäntavan ja myöhemmän terveyden kannalta haitallista ja jopa haitallisempaa kuin urheiluun osallistumattomuus. Julkisessa keskustelussa on lisäksi tuotu esiin, että kilpaurheilun harrastaminen saattaa kehittää selviytymisstrategioita stressitilanteisiin, joita voivat olla loukkaantumiset, valmentajien tai vanhempien painostus ja virheet urheilusuorituksissa. Tämä saattaa parantaa kognitiivista kyvykkyyttä kestää työelämän stressitilanteissa. Tulostemme merkitystä lisää se, että vastaavia monitieteisiä pitkän ajan seurantatutkimuksia on tehty kovin vähän. Kaiken kaikkiaan lapsuuden ja nuoruuden liikunnan yhteys aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin näyttää Laserin tulosten mukaan varsin selvältä. Tämä on jälleen uusi muistutus siitä, että lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata ja siitä, että ei ole samantekevää, miten nuorisourheilu hoidetaan. RISTO TELAMA, LitT Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto ja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: XIAOLIN YANG, LitT Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: MIRJA HIRVENSALO, LitT Professori (ma). Jyväskylän yliopisto Sähköposti: KIRJALLISUUS Hintsa, T. & Hintsanen, M. Ovatko työstressin juuret lapsuudessa? Teoksessa P. Pietikäinen (toim.) Työstä, jousta ja jaksa, työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus. 2011, Hintsa, T. Hintsanen, M. Jokela, M. Elovainio, O. Raitakari, O. Keltikangas-Järvinen, L. The influence of temperament on longterm job strain and its components. Rhe Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Personality and Individual Differences. 2010, 49, oli05 Juonala, M., Viikari, J. Kähönen, M.,Taittonen, L., Laitinen, T., Hutri-Kähönen, N., Lehtimäki, T., Jula, A., Pietikäinen, M., Jokinen, E., Telama, R., Räsänen, L., Mikkilä, V., Helenius, H., Kivimäki, M. & Raitakari, O. (2010) Life-time risk factors and progression of carotid atherosclerosis in young adults. The Cardiovascular Risk in young Finns Study. European Heart Journal, 31,14, Telama, R. Yang, X. Viikari, J. Välimäki, I. Wanne, O. & Raitakari, O. (2005) Physical activity from childhood to adulthood. A 21-year tracking study. American Journal of Preventive Medicine28,3, Telama, R. & Yang, X. (2005) Liikunnallinen elämäntapa, mutta miten? Liikunnanopettaja 2, Telama, R. Yang, X. Hirvensalo, M.& Raitakari, O. (2006) Participation in organised sport as predictor of adult physical activity; a 21-year longitudinal study. Pediatric Exercise Science, 17, Telama, R. Yang, X & Hirvensalo M. (2007) Nuorisourheilusta vauhtia aktiiviseen elämäntapaan. Liikkuva lapsi, 1, Telama, R. (2009) Tracking of physical activity from childhood to adulthood; A review. Obesity Facts, The European Journal of Obesity, 3, Yang, X., Telama, R., Keltikangas-Järvinen, L. & Räikkönen, K. (1998). Type A- behaviour as a determinant of participation in physical activity and sport among adolescent. European Physical Education Review 4(1), Yang, X. Telama, R. Leino, M. & Viikari, J. (1999) Factors explaining physical activity of young adults; the importance of early socialization. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 9, Yang, X., Telama, R., Keltikangas-Järvinen, L. & Räikkönen, K. (1998). Type A- behaviour as a determinant of participation in physical activity and sport among adolescent. European Physical Education Review 4(1), Yang, X. & Telama, R. (2006) Nuorten aikuisten liikunnan taustatekijät. Kipinät, tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta, LIKEStutkimuskeskus, 1, Yang, X., Telama, R., Hirvensalo, M., Mattson, N., Viikari, J. & Raitakari, O. (2008) The longitudinal effects of physical activity history on metabolic syndrome. Medicine & Science in Sports & Exercise 40,8, Yang, X., Telama, R., Hirvensalo, M., Viikari, J. & Raitakari, O. (2009) Sustained participation in youth sport decreases metabolic syndrome in adulthood. International Journal of Obesity, doi: /ijo Yang, X., Telama, R., Hirvensalo, M., Hintsa, T., Pulkki-Råback, L., Hintsanen, M., Keltikangas-Järvinen, L., Viikari, J. & Raitakari, O. (2010) Leadership component of Type A behavior predicts physical activity in early midlife. International Journal of Behavioral Medicine, DOI /s Yang, X., Telama, R. Hirvensalo, M., Hintsanen, M., Pulkki-Råback, L., Viikari, J. (2010) The Benefits of sustained leisure time physical activity on job strain. Occupational Medicine, 60, Liikunta & tiede 49 6 /

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa

Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 1/ 2014 Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Teksti: CHRISTOPH ROTTENSTEINER. Valmentajaurheilijasuhteeseen. kannattaa panostaa nuorisourheilussa

Teksti: CHRISTOPH ROTTENSTEINER. Valmentajaurheilijasuhteeseen. kannattaa panostaa nuorisourheilussa Teksti: CHRISTOPH ROTTENSTEINER Valmentajaurheilijasuhteeseen kannattaa panostaa nuorisourheilussa 14 LIIKUNTA & TIEDE 53 1 / 2016 Valmentajan kannattaa edistää ryhmähengen kehittymistä ja luoda motivoiva

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus-

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma

Lapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma Maarit Valtonen, Olli J. Heinonen, Timo Lakka ja Tuija Tammelin KATSAUS Lapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Lihavuuden

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Uusi malli. Uuden koulurekrytointimallin päärakenne perustuu kahteen vaiheeseen.

Uusi malli. Uuden koulurekrytointimallin päärakenne perustuu kahteen vaiheeseen. School Tour 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Uusi malli 3. Juniorirekrytoinnin hyödyt lapselle ja seuralle 4. Projektityön perusteet 5. Yhteydenotot kouluihin 6. Tuntien suunnittelu ja ohjaaminen 7.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos Työperäisen stressin aiheuttajia Työstressi Työn vaatimusten ja työn

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

WORK-VUOSISEMINAARI TURKU 25.-26.5. 2009 TYÖRYHMIEN OHJELMA

WORK-VUOSISEMINAARI TURKU 25.-26.5. 2009 TYÖRYHMIEN OHJELMA WORK-VUOSISEMINAARI TURKU 25.-26.5. 2009 TYÖRYHMIEN OHJELMA Obs esitysaika 30 min (n. 20 min esitelmä plus 10 min keskustelua) 1) Työmarkkinoiden muutokset, epätyypilliset työt ja työvoiman liikkuvuus,

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015

Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015 Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015 Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kajantie E, Taanila A, Tammelin T. 2015. Associations

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM

Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Sisältö Liikunnan vaikutus fysiologiaan Liikunta painon pudotusta vai painonhallintaa? Liikunnan psyykkiset vaikutukset

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Lapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen.

Lapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen. KATSAUS tieteessä Markus Juonala dosentti, erikoislääkäri sisätautien klinikka mataju@utu.fi Jorma SA Viikari professori, vastaava ylilääkäri sisätautien klinikka Olli Simell professori, ylilääkäri lastentautien

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

PERHERAKENTEEN YHTEYS SUOMALAISTEN AIKUISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN

PERHERAKENTEEN YHTEYS SUOMALAISTEN AIKUISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN PERHERAKENTEEN YHTEYS SUOMALAISTEN AIKUISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN ESA ROVIO, HARTO HAKONEN, KAARLO LAINE, SATU HELAKORPI, ANTTI UUTELA, EINO HAVAS, TUIJA TAMMELIN Yhteyshenkilö: Esa Rovio, LIKES-tutkimuskeskus,

Lisätiedot