12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT"

Transkriptio

1 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine lisää sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Kohonneen verenpaineen haitat lisääntyvät, mikäli henkilöllä on muitakin sydän- ja verisuonisairauksien liitännäissairauksia tai vaaratekijöitä, kuten korkea kolesteroliarvo, lähisukulaisen sydäninfarkti alle 60-vuotiaana, tupakointi, diabetes tai hän on jo sairastanut esimerkiksi sydäninfarktin tai aivoinfarktin. Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu vähintään neljän perättäisen mittauskerran kaksoismittauksen keskiarvoon ja mittaus tehdään ensisijaisesti muun terveydenhuollon ammattilaisen kuin lääkärin vastaanotolla. Jos kertamittauksen raja-arvona pidetään arvoa 140/90 mmhg, noin puolella vuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnut verenpaine. Lääkehoitoa suositellaan, jos systolinen (ns. yläpaine) painetaso on vähintään 160 mmhg tai diastolinen (ns. alapaine) painetaso on vähintään 100 mmhg, ja mikäli henkilöllä on verenpaineen lisäksi muita riskitekijöitä tai todettuja sydän- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia Taulukko 12.1 Lappilaisten keskimääräiset verenpainearvot iän ja sukupuolen mukaan (suluissa 95% luottamusvälit) Verenpaine Systolinen (mmhg) Miehet 127 ( ) 131 ( ) 136 ( ) 143 ( ) 148 ( ) 138 ( ) Naiset 118 ( ) 123 ( ) 131 ( ) 144 ( ) 150 ( ) 133 ( ) Diastolinen (mmhg) Miehet 72 (70-74) 82 (80-84) ) 84 (83-86) 82 (80-83) 81 (81-82) Naiset 69 (68-71) 76 (74-77) 80 (-81) 80 (79-82) 80 (-81) 77 (76-)

2 Taulukko 12.2 Verenpaineen Käypä hoito-suosituksia mukailevat optimaalisen, normaalin ja kohonneen verenpaineen esiintymisluvut (%) lappilaisilla iän ja sukupuolen mukaan Verenpaine Optimaalinen Miehet Naiset Normaali Miehet Naiset Tyydyttävä Miehet Naiset Lievästi kohonnut Kohtalaisesti kohonnut Huomattavasti kohonnut Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Optimaalinen verenpaine: alle 120/80 mmhg Normaali verenpaine: alle 130/85 mmhg Tyydyttävä verenpaine: /85-89 mmhg, tai systolinen tai diastolinen paine tällä alueella ja toinen näitä raja-arvoja matalampi Lievästi kohonnut verenpaine: systolinen paine mmhg tai diastolinen paine mmhg eikä kumpikaan ylitä näitä raja-arvoja Kohtalaisesti kohonnut verenpaine: systolinen paine mmhg tai diastolinen paine mmhg eikä kumpikaan ylitä näitä raja-arvoja Huomattavasti kohonnut verenpaine: systolinen paine yli 180 mmhg tai diastolinen paine yli 110 mmhg tai diabetes, lääkehoitoa suositellaan jo alemmilla verenpainelukemilla. (Kohonneen verenpaineen Käypä Hoito suositus 2002). Suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 1982 vuoteen 2002 asti (Vartiainen ym. 2003). Jaksolla FINRISKI - aineistossa (Lapista ei ole tietoja ennen vuotta 2002) systolisen verenpaineen keskiarvo laski miehillä 1 mmhg (137 mmhg:stä 136 mmhg:iin) mutta pysyi naisilla ennallaan (130 mmhg). Diastolinen verenpaine laski samana ajanjaksona sekä miehillä (85 mmhg:stä 81 mmhg:iin) että naisilla (80 mmhg:stä 76 mmhg:iin) 4 mmhg Verenpainearvot Tässä tutkimuksessa verenpainearvot mitattiin kolme eri kertaa ja tulokset perustuvat näiden kolmen mittauksen keskiarvoon (Taulukko 12.1). Lappilai-

3 Taulukko 12.3 Lapin kaupungeissa asuvien keskimääräinen systolinen ja diastolinen verenpaine (suluissa 95% luottamusvälit) Kemi Miehet 127 ( ) Naiset 118 ( ) Tornio Miehet 128 ( ) Naiset 118 ( ) Rovaniemi Miehet 127 ( ) Naiset 117 ( ) Kemijärvi Miehet 128 ( ) Naiset 110 ( ) Systolinen verenpaine 131 ( ) 129 ( ) 121 ( ) 125 ( ) 129 ( ) 122 ( ) 128 ( ) 121 ( ) 138 ( ) 133 ( ) 133 ( ) 128 ( ) 137 ( ) 129 ( ) 134 ( ) 122 ( ) 142 ( ) 141 ( ) 142 ( ) 131 ( ) 147 ( ) 142 ( ) 150 ( ) 148 ( ) Diastolinen verenpaine 146 ( ) 148 ( ) 145 ( ) 143 ( ) 151 ( ) 147 ( ) 141 ( ) 149 ( ) 137 ( ) 135 ( ) 135 ( ) 129 ( ) 136 ( ) ) 137 ( ) 133 ( ) Kemi Miehet 71 (65-77) (74-81) 85 (80-89) 81 (77-86) (74-83) (76-81) Naiset 68 (65-72) 75 (69-80) (61-90) (74-82) (64-95) 76 (74-) Tornio Miehet 75 (70-81) 86 (81-92) 85 (81-88) 87 (82-92) 84 (80-88) 84 (81-86) Naiset 68 (65-72) 81 (75-88) 80 (75-84) (73-82) 76 (72-80) 76 (74-) Rovaniemi Miehet 73 (71-75) 79 (75--82) 85 (81-89) 85 (80-90) 82 (76-88) 79 (-81) Naiset 69 (66-72) 76 (73-79) 79 (76-83) 79 (76-82) 79 (77-82) 76 (75-) Kemijärvi Miehet 72 (64-80) 82 (77-87) 85 (68-103) 85 (77-93) (72-84) 81 (77-84) Naiset 68 (61-75) 72 (68-80) 76 (70-82) 82 (76-89) (72-84) 76 (73-79)

4 Taulukko 12.4 Lappilaisten miesten ja naisten jakautuminen (prosenttiosuudet) eri kokonaiskolesteroliluokkiin iän mukaan. Kokonaiskolesteroli mmol/l Alle 5,00 mmol/l (%) 5,00-6,49 mmol/l (%) 6,50-7,99 mmol/l (%) 8,00 mmol/l tai yli (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Taulukko 12.5 Niiden lappilaisten prosenttiosuus kaupungeittain iän ja sukupuolen mukaan, joiden kokonaiskolesteroliarvot olivat alle 5,0 mmol/l. Koko Lappi Kemi Tornio Rovaniemi Kemijärvi Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

5 sista miehistä kaikissa ikäryhmissä vain alle 20 %:lla oli optimaalinen verenpaine eli tutkimustilanteessa mitattujen kolmen mittauksen keskiarvo oli pienempi kuin 120/80 mmhg (Taulukko 12.2). Jopa nuorimmassa ikäryhmässä optimaalisen verenpainerajan alle pääsi vain 19 % miehistä. Naisten kohdalla tilanne oli selvästi parempi. Yli kahdella kolmasosalla naisista, mutta vain noin kolmanneksella kaikista miehistä verenpainetaso alitti 140/90 mmhg eli normaalina pidetyn verenpaineen rajan. Verenpaine oli Lapissa korkeampi kuin useimmilla muilla alueilla, mutta ero oli pieni (1-3 mmhg). Systolisissa verenpaineissa ei ollut eroja Lapin alueen kaupunkien välillä miehillä eikä naisilla (Taulukko 12. 3). Diastolisten verenpaineiden keskiarvo oli matalin kemiläisillä miehillä ( mmhg) ja korkein torniolaisilla miehillä (84 mmhg). Käypä Hoito -suosituksia mukailevat verenpainearvojen tavoitteiden saavuttaneiden prosenttiosuudet Lapissa iän ja sukupuolen mukaan on esitetty Taulukossa Veren rasvapitoisuus Poikkeavat veren rasva-arvot ovat kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja tupakoinnin ohella tunnettuja sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ja luvuilla suomalaisten kolesteroliarvot laskivat koko ajan, mutta tämä suotuisa lasku näyttää FINRISKI 2002 tutkimuksen mukaan pysähtyneen (Kansanterveyslaitos 2003). Suositusten mukaiset tavoitearvot ovat tänä aikana myös tiukentuneet ja uudet eurooppalaiset suositukset pyrkivät etenkin erityisryhmien, kuten diabeetikoiden, osalta nykyistäkin tiukempiin tavoitteisiin (Dyslipidemiat 2004). Nykysuositusten mukaan kokonaiskolesteroliarvon tulisi olla alle 5,0 mmol/l, huonon eli LDLkolesterolin alle 3,0 mmol/l (diabetesta sairastavien LDL-kolesteroliarvon tulisi olla alle 2,5 mmol/l), hyvän eli HDLkolesterolin yli 1 mmol/l ja triglyseridiarvon alle 1,7 mmol/l. LDLkolesteroliarvoa ei tässä tutkimuksessa mitattu laboratoriokokeella, vaan se on laskettu kokonaiskolesteroli-, HDLkolesteroli- ja triglyseridiarvojen perusteella ns. Friedewaldin kaavan mukaan. Tämä kaava on käyttökelpoinen vain silloin, kun triglyseridiarvo ei ylitä 4 mmol/l. Näin ollen tulokset on esitetty niiden osalta, joiden triglyseridiarvo ei ylittänyt yllä mainittua rajaa Kokonaiskolesteroli Lappilaisten miesten (M) keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo oli 5,8 mmol/l (vaihteluväli 3,2-10,4 ) ja naisten (N) 5,7 mmol/l (vaihteluväli 2,7-10,6). Kokonaiskolesteroliarvot olivat muualla maassa sekä miehillä että naisilla jonkin verran matalammat (0,2-0,35 mmol/l pienempiä) kuin Lapissa. Vain noin neljäsosalla lappilaisista miehistä ja naisista kokonaiskolesteroli oli alle 5 mmol/l, kun muualla maassa vastaava osuus oli noin kolmasosa (Taulukko 12.4). Lähes joka kolmannella miehellä ja joka viidennellä naisella kolesteroliarvo oli 6,5 mmol/l tai suurempi. Lapin kaupungeissa keskimääräiset kokonaiskolesteroliarvot olivat Kemissä 5,7 (M /N 5,7/5,7) mmol/l, Torniossa 5,8 (6,0/5,6) mmol/l, Rovaniemellä 5,6 (5,5/5,7) mmol/l ja Kemijärvellä 5,7 (5,7/5,7) mmol/l. Lapin kaupunkien välillä ei todettu isoja eroja kokonaiskolesteroliarvoissa. Kaupungeittain verrattaessa niiden osuus, joiden kokonaiskolesteroliarvo alitti 5,0 mmol/l oli suurin rovaniemeläisten miesten joukossa ja

6 Taulukko 12.6 Lappilaisten hyvin matalan HDL-kolesterolin (alle 0,9 mml/l), korkean triglyseridiarvon (yli 1,7 mmol/l) ja korkean LDL-kolesterolin (yli 3,0 mml/l) esiintyvyys (%) iän ja sukupuolen mukaan. Kokonaiskolesteroli mmol/l HDL-kolest. alle 0,90 mmol/l (%) Triglyseridit yli 1,7 mmol/l (%) LDL-kolest. yli 3,00 mmol/l (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset pienin torniolaisten miesten joukossa. Taulukossa 12.5 on esitetty kaupungeittain iän ja sukupuolen mukaan niiden henkilöiden osuudet, joilla kokonaiskolesteroli oli alle 5,0 mmol/l HDL-kolesteroli Hyvän eli HDL-kolesterolin keskiarvo oli lappilaisilla miehillä (M) 1,4 mmol/l (vaihteluväli 0,50-3,72) ja naisilla (N) 1,6 mmol/l (vaihteluväli 0,60-4,20). Viidellä prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista HDL-kolesteroliarvo oli alle 0,9 mmol/l (Taulukko 12.6), kun vastaavat luvut muualla maassa olivat miehillä keskimäärin hieman korkeammat (6-8 %) ja naisilla koko maassa samanlaiset. HDL kolesterolin keskiarvot olivat Kemissä 1,5 mmol/l (M/N: 1,4/1,6), Torniossa 1,5 mmol/l (1,4/1,6), Rovaniemellä 1,6 mmol/l (1,4/1,7) ja Kemijärvellä 1,6 mmol/l (1,3/1,8). Niiden miesten osuus, joilla HDL-kolesteroli oli alle 0,9 mmol/l oli Kemissä 3 %, Torniossa 7 %, Rovaniemellä 3 % ja Kemijärvellä 9 %. Naisten vastaavat luvut olivat Kemissä 0 %, Torniossa 2 %, Rovaniemellä 0 % ja Kemijärvellä 0 %. Niiden osuus, joilla HDL-kolesteroli oli alle 0,9 mmol/l oli miehillä suurin vuotiaissa (7 %) ja naisilla vuotiaissa (2 %) LDL-kolesteroli Lappilaisten miesten keskimääräinen LDL-kolesteroli oli 3,7 mmol/l (vaihteluväli 0,6-7,1) ja naisten 3,5 mmol/l (vaihteluväli 0,62-7,7). Lapin kaupungeissa LDL-kolesteroliarvojen keskiarvo oli Kemissä 3,6 mmol/l (M/N 3,7/3,52) mmol/l, Torniossa 3,6 mmol/l (3,8/3,4) mmol/l, Rovaniemellä 3,4 mmol/l (3,4/3,4) ja Kemijärvellä 3,5 mmol/l (3,7/3,4). Kolmella lappilaisella miehellä neljästä ja kahdella kolmasosalla naisista LDLkolesteroli ylitti Käypä Hoito -suosituksen mukaisen tavoiterajan 3 mmol/l ja tämä luku oli Lapissa molemmilla sukupuolilla suurempi kuin vastaavat luvut koko FINRISKI -tutkimusjoukossa (Taulukko 12.6).

7 Taulukko 12.7 Vähintään lievää hengästymistä aiheuttavan vapaa-ajan liikunnan useus lappilaisilla iän ja sukupuolen mukaan. Liikunnan useus Päivittäin 2-3 kertaa viikossa (%) Kerran viikossa (%) 2-3 kertaa kuukaudessa (%) Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, tai ei voi harrastaa (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Triglyseridit Lappilaisten miesten keskimääräinen triglyseridiarvo oli 1,62 mmol/l (vaihteluväli 0,38-14,2) ja naisten 1,27 mmol/l (vaihteluväli 0,27-5,47). Koko Lapin miesten triglyseridiarvot olivat matalampia kuin maan muissa osissa ja naisilla samanlaisia kuin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta korkeampia kuin maan muilla FINRISKI tutkimusalueilla. Triglyseridiarvojen keskiarvo oli Kemissä 1,43 (M/N 1,57/1,30) mmol/l, Torniossa 1,59 (1,92/1,30) mmol/l, Rovaniemellä 1,39 (1,59/1,25) ja Kemijärvellä 1,36 (1,48/1,25). Kahta vanhinta kymmenvuotisikäryhmää lukuun ottamatta torniolaisten miesten triglyseridiarvot ylittivät useammin 1,7 mmol/l kuin muiden kaupunkien miesten vastaavat arvot vuotiaita rovaniemeläisiä naisia lukuun ottamatta naisten triglyseridiarvot ylittivät kaikissa ikäryhmissä harvemmin 1,7 mmol/l rajan kuin miesten (Taulukko 12.6).

8 12.3 Liikunta Liikunnan harrastaminen ja merkitys Samanaikaisesti, kun arkiliikunta on vähentynyt 1970-luvulta lähtien luvulle, on vapaa-ajan liikuntaa harrastavien suomalaisten osuus lisääntynyt, ja nykyisin noin puolet väestöstä ilmoittaa harrastavansa arkiliikuntaa (Kansanterveyslaitos 2003). Liikunta ehkäisee liikapainon kehittymistä ja vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, osteoporoosiin ja aivoverenkierron häiriöiden kehitty-miseen sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnalla on myös keskeinen merkitys monien sairauksien kuntoutuksessa ja hoidossa. Terveyden ja toimintakyvyn kannalta hyödyllisintä on sellainen kestävyysliikunta, joka kuormittaa elimistöä % osuudella maksimaalisesta aerobisesta tehosta. Tällöin esimerkiksi hölkkä tai juoksu koetaan jo melko rasittavana. Nykysuositusten mukaan tulisi liikuntaa harrastaa terveyden säilyttämiseksi kohtalaisella teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä tai päivittäin joko yhtäjaksoisesti tai vähintään 10 minuutin jaksoissa. (Vuori 2001, STM 2001) Liikunnan määrä Päivittäistä, vähintään minuuttia kestävää, lievästi hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa Lapissa harrastivat eniten vuotiaat miehet (M 28 % ) ja naiset (N 34 % ) (Taulukko 12.7). Vain % vuotiaiden ikäryhmästä harrasti vastaavantyyppistä liikuntaa päivittäin. Esimerkiksi Oulun läänin vastaaviin lukuihin (M 11 %, N 13 %) verrattuna lappilaisissa oli yllä mainitun kaltaista päivittäistä liikuntaa harrastavia jonkin verran enemmän lähes kaikissa ikäryhmissä (miehet 16 %, naiset 18 %). Noin joka kuudes (M 16 %, N 11 %) lappilainen ei harrastanut tai kyennyt harrastamaan juuri ollenkaan vapaa-ajan liikuntaa. Kunnon säilyttämisen kannalta riittävästi eli vähintään kaksi-kolme kertaa viikossa ripeää liikuntaa harrasti 57 % miehistä ja 63 % naisista (Taulukko 12.7). Nämä luvut ovat samansuuruiset kuin muualla maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna päivittäinen liikunta näytti sekä miehillä että naisilla lisääntyvän iän myötä. Vähintään lievää hengästymistä aiheuttavan vapaa-ajan liikuntaa harrastaneiden osuudet on esitetty Taulukossa 12.7 liikunnan useuden, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Työmatkaliikunta ja liikkumista vaativa vapaa-ajan toiminta Yli puolet kaiken ikäisistä lappilaisista miehistä ja naisista ei joko ollut työssä tai kulki työmatkansa autolla tai muulla vastaavalla tavalla (Taulukko 12.8). Iästä riippumatta yli puolen tunnin työmatkaliikunta oli kaikkiaan melko harvinaista; yli puoli tuntia työmatkalla liikkuvien osuus vaihteli nuorimman vuotiaiden miesten ikäryhmän 5 %:sta vuotiaiden naisten 21 %:iin Liikapainoisuus ja lihavuus Liikapainoisuuden ja lihavuuden merkitys ja taustatekijät Liikapainoisuus aiheuttaa monia sairauksia, joita voidaan ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Lihavuus lisää merkittävästi todennäköisyyttä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin, sappikiviin

9 Taulukko 12.8 Työikäisten lappilaisten liikuntaan työmatkoilla käyttämä aika iän ja sukupuolen mukaan. Liikuntaa näytetty aika Ei työssä tai matka autolla tms. (%) Alle 15 min päivässä (%) min päivässä (%) min päivässä (%) min päivässä tai enemmän (%) 60 min päivässä tai enemmän (%) Kaikki Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset ja polvien nivelrikkoon. Lihavuuden taustatekijöitä ovat mm. ruuan rasvamäärän ja annoskokojen kasvu, makeiden välipalojen lisääntyminen, alkoholinkäytön yleistyminen ja arkiliikunnan väheneminen. Lihavuus voidaan luokitella painoindeksin mukaan. Painoindeksi (body mass index, BMI, paino jaettuna metreinä mitatun pituuden neliöllä, kg/ m 2 ) on yleisesti käytetty suhteellisen painon mittari, jolla on selkeä yhteys rasvakudoksen määrään. Aikuisten normaalipainon yläraja on painoindeksi 25 kg/m 2, jonka ylittyminen lisää monien sairauksien vaaraa. Painoindeksin ollessa 18,5 24,9 kg/ m 2 on kyse normaalipainosta. Painoindeksi 25,0-29,9 kg/ m 2 merkitsee liikapainoa tai lievää lihavuutta. Merkittäväksi lihavuus katsotaan painoindeksin ollessa 30,0-34,9 kg/ m 2. Painoindeksin ylittäessä 35,0 kg/ m 2 on kyse vaikeasta lihavuudesta ja sairaalloisesta lihavuudesta puhutaan sen ollessa > 40,0 kg/ m 2. Painoindeksijakauman ääripäissä on suurin kuolleisuus, ja se suurenee selkeästi painoindeksin ylittäessä arvon 30 kg/m 2. (Lihavuuden Käypä hoito suositus 2002). Vuonna 1972 työikäisistä miehistä 15 % ja naisista 17 % oli lihavia ja vuonna 1997 noin 20 % molemmista ryhmistä. Vuonna % miehistä ja 49 % naisista oli vähintään lievästi lihavia (BMI yli 25 kg/m 2 ) ja viidesosa oli merkittävästi lihavia (BMI 30 kg/m 2 ). Lihavuus on Suomessa yleistynyt ja lihavuuden yleistyminen on tuoreen suoma-

10 laisen tutkimuksen mukaan siirtynyt myös yhä nuorempiin ikäryhmiin (Lahti- Koski ym. 2001, Lahti-Koski 2002). Painoindeksin lisäksi lihavuuden kuvaamisessa voidaan käyttää myös rasvan jakautumista kuvaavia mittauksia. Näistä mittareista käytetyimpiä ovat vyötärön ympärysmitta ja vyötärön ja lantion ympärysmitan suhde eli ns. vyötärölantiosuhde. Rasvan jakautumisella on todettu olevan itsenäinen painosta riippumaton yhteys sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen ja kuolleisuuteen sekä diabeteksen ilmaantuvuuteen. Vyötärön ympäryksen ja vyötärö-lantiosuhteen yhteys sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen on suoraviivainen eli sairastumisriski lisääntyy tasaisesti vyötärön ympäryksen lisääntyessä sekä miehillä että naisilla. Eri tutkimuksissa poikkeavan suuren vyötärön ympäryksen raja-arvo on määritelty eri tavoin. Tässä tutkimuksessa poikkeavan suuren vyötärönympäryksen raja-arvoina on käytetty samoja arvoja, joita WHO suosittaa käytettäväksi metabolisen oireyhtymän määrittelyssä. Nämä raja-arvot ovat miehillä 102 cm ja naisilla 88 cm Lihavuuden esiintyminen Lapissa FINRISKI -väestötutkimuksen mukaan vuonna 2002 suomalaisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 27,0 kg/m 2 ja naisten 26,4 kg/ m 2. Lappilaisten vuotiaiden miesten painoindeksin keskiarvo oli 27,4 kg/ m 2 eli samaa luokkaa kuin koko FINRISKI -aineiston vuotiaiden miesten. Myöskään lappilaisten naisten keskimääräiset painoindeksit eivät juuri poikenneet muiden FINRISKI -tutkimusalueiden samanikäisten naisten painoindekseistä lukuun ottamatta Helsingin ja Vantaan alueen naisten painoindeksiä, joka oli muita alueita matalampi (25,4 kg/ m 2 ). Lapissa 28 % miehistä ja 40 % naisista oli normaalipainoisia (BMI 18,5-25), kun vastaavat koko maan luvut olivat 34 % ja 51 %. Kuten koko maassa, myös Lapissa noin viidesosa miehistä ja runsas viidesosa naisista oli merkittävästi tai vaikeasti lihavia (BMI yli 30 kg/ m 2 ). Lappilaisten miesten ja naisten prosentuaalinen jakautuminen painoindeksiluokkiin ikäryhmittäin on esitetty Taulukossa ja kaupungeittain ikäryhmien mukaan Taulukossa Liikapainoisten (BMI yli 25 kg/m 2 ) osuus oli Lapissa (72 % miehistä ja 40 % naisista) jonkin verran korkeampi kuin joillakin muilla FINRISKI - tutkimusalueilla. Selkeimmin tämä ero oli todettavissa Helsingin ja Vantaan alueeseen verrattuna, jossa vastaavasti 65 % miehistä ja 35 % naisista oli liikapainoisia. Erityisen suuri merkittävästi lihavien osuus oli Kemijärven naisten keskuudessa (Taulukko 12.10). Vaikka Lapin kaupunkien osalta luokitellut painoindeksien jakaumat näyttävätkin vaihtelevan jonkin verran, ei pienten henkilömäärien takia voine kaupunkien välisiä eroja näiden tulosten perusteella juurikaan korostaa. Vuoden 1999 tilanteeseen (itse ilmoitettu paino) verrattuna Kemissä liikapainoisten osuus on lisääntynyt miehillä 58 %:sta 68 %:iin ja naisilla 45 %:sta 60 %:iin (Näyhä ja Hassi 2001). Normaalipainossa pysymiseksi ja siihen pyrkimiseksi tulisi ruokavalioon, erityisesti aterioiden rasvamääriin ja annos-kokoihin, alkoholinkäyttöön ja arkiliikunnan lisäämisen kiinnittää huomiota. Vyötärölihavien osuudet Lapin läänissä on esitetty Taulukossa Tulokset osoittavat, että keskivartalolle painottuva lihavuus on Lapissa varsin yleistä, sillä noin neljäsosalla miehistä vyötärönympärys ylitti 102 cm ja kolmasosalla

11 naisista se ylitti 88 cm. Keskivartalolihavuus lisääntyi sekä miehillä että naisilla merkittävästi iän myötä siten, että runsas kolmannes yli 65-vuotiaista miehistä ja lähes puolet samanikäisistä naisista ylitti edellä mainitut raja-arvot, mutta keskivartalolihavuus oli jo nuorissakin ikäryhmissä varsin yleistä. Taulukko 12.9 Miesten ja naisten luokitellut painoindeksit Lapin läänissä iän ja sukupuolen mukaan. Painoindeksi (kg / m 2 ) Alle 18,5 18,5 24,9 25,5 29,9 30,0 34,9 35,0 39,9 40,0 + Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

12 Painoindeksi (kg / m 2 ) 18,5 24,9 normaali paino (%) 25,0 29,9 lievä lihavuus (%) 30,0 + vähintään merkittävä lihavuus (%) Taulukko Miesten ja naisten prosentuaalinen jakautuminen painoindeksiluokkiin Kemissä, Torniossa, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja koko Lapissa. Kaupunki Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Koko Lappi Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Taulukko Vyötärölihavien osuudet Lapissa iän ja sukupuolen mukaan. / Ikä (vuosia) vyötärönympärys Miehet, yli 102 cm (%) Naiset, yli 88 cm (%) Päätelmät Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätasot ovat Lapin läänin aikuisväestössä edelleen korkeita huolimatta viime vuosikymmenien suotuisasta kehityksestä koko maassa. Joka toisella Lapissa asuvalla vuotiaalla verenpaine on vähintään lievästi kohonnut riippumatta siitä, käyttääkö henkilö verenpainelääkitystä vai ei. Kohtalaisen tai huomattavan korkeita verenpainearvoja on noin 15 %:lla lappilaisista. Korkeiden verenpainearvojen yleisyys lisääntyy merkittävästi miehillä jo 45 ikävuoden ja naisilla 55 ikävuoden jälkeen. Kohonneen verenpaineen alentamisen on selkeästi osoitettu vähentävän sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen sairastavuutta ja kuolleisuutta. Kohonneen verenpaineen hoitoon on käytettävissä monia hoitokeinoja. Lääkkeettömät, haitallisten elin-

13 tapojen korjaamiseen pyrkivät hoidot ovat kaiken hoidon perusta. Lääkkeettömien hoitojen lisäksi ja niiden ohella käytettävänä on lukuisia tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuneita lääkehoitovaihtoehtoja, joiden käytöstä on annettu kansalliset suositukset vuonna 2004 uudistetussa Käypä hoito- ohjeessa. Perusterveydenhuollossa työskentelevillä terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on tärkeä rooli verenpaineen hyvän hoidon toteuttamisessa ja kansallisten suositusten saattamisessa käytäntöön. Kansalaisten omaa aktiivisuutta, vastuunottoa ja tietoisuutta verenpaineen käyttäytymisestä eri tilanteissa voidaan lisätä tukemalla itsemittaus- ja omahoitovaihtoehtoja. Kohonnut verenpaine liittyy yhtenä osatekijänä ns. metaboliseen oireyhtymään, jossa verenpaineen kohoamisen lisäksi henkilöllä saattaa olla myös rasvaaineenvaihdunnan häiriö, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, taipumusta keskivartalolihavuuteen ja lukuisia muita aineenvaihdunnan häiriöitä, jotka voivat lisätä sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen vaaraa. Aiempien sekä Suomessa että muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine on varsin usein myös sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka voidaan havaita sokerirasituskokeella. Sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuus, kuten alentunut sokerinsieto tai lievästi koholla oleva paastosokeri ovat tutkimusten mukaan itsenäisiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Tässä tutkimuksessa Lapin alueella tutkimukseen osallistuneille ei tehty sokerirasituskoetta, koska se olisi vaatinut huomattavaa lisäpanostusta laboratoriotutkimuksiin. Diabeteksen ehkäisyn kannalta varhaisten sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksien havaitseminen on tärkeää, koska tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet että tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä elintapamuutoksin ns. korkean sairastumisvaaran henkilöillä, joilla on todettu alentunut sokerinsieto (Suomen Diabetesliitto 2000). Diabetes on vakava ja paljon terveydenhuollon resursseja kuluttava sairaus, jonka ilmaantuvuusluvut ovat nousussa. Ehkäisytoimien kohdentaminen henkilöihin, joilla on korkea diabetesvaara (ja samalla sydän ja verisuonisairauksien vaara) on tulevaisuudessa tärkeää ja myös terveydenhuollon voimavaroja säästävää toimintaa. FINRISKI -tutkimuksen mukaan kokonaiskolesterolin keskiarvo oli Lapissa hiukan korkeampi kuin muilla tutkimusalueilla. Yli 5 mmol/l kokonaiskolesteroliarvot olivat hyvin yleisiä, sillä noin kolmella neljästä lappilaisesta kolesteroliarvo ylitti tavoitetason ja nuorissa ikäryhmissä (alle 35 vuotiailla) joka toisella kolesteroli oli yli viiden. LDL-kolesteroli eli ns. huono kolesteroli on sydän- ja verisuonisairauksien synnyn kannalta erityisen haitallista. LDL-kolesterolin tason tulisi uusimpien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitosuositusten mukaan olla alle 3 mmol/l tai vielä sitäkin alempi, jos henkilöllä on jo ennestään sydän- ja verisuonisairaus tai diabetes. Tässä tutkimuksessa LDL-kolesterolia ei määritetty erikseen, vaan se laskettiin ns. Friedewaldin kaavan mukaan kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridiarvojen perusteella. Valtaosalla lappilaisista LDL-kolesteroli ylitti suositellun 3 mmol/l rajan. Veren rasva-arvojen osalta nämä tulokset osoittavat, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden lääkkeettömään ja lääkkeelliseen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota suositusten mukaisten tavoitetasojen saavuttamiseksi.

14 Lappilaisten painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä mitattu lihavuus ei poikennut oleellisesti muun maan vastaavista luvuista. Lihavuuden ja erityisesti keskivartalolle painottuvan lihavuuden esiintyminen oli kuitenkin niin yleistä, että kansanterveydellisesti se on yksi merkittävimmistä terveysuhkista lähivuosikymmeninä. Lihavuuden yleistymisen tiedetään olevan suurin yksittäinen diabeteksen esiintymistä lisäävä tekijä ja keskivartalolihavuus sinänsä on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävä tekijä. Keskivartalolihavuus kuuluu myös osana ns. metaboliseen oireyhtymään, joka tarkoittaa useiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa samalle yksilölle ja samalla myös sydän- ja verisuonisairastavuus ja kuolleisuusriskin moninkertaistumista. Lihavuuden hoidosta on Suomessa annettu Käypä Hoito -suositus vuonna 2002, mutta suosituksen edellyttämät toimet ovat perusterveydenhuollossa suureksi osaksi toteuttamatta. Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon merkitystä on korostettu myös diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis-ohjelmassa DEHKO:ssa ja DEHKON pohjalta laaditussa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa. Jälkimmäinen ohjelma perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön siitä, että tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista voidaan erittäin merkittävästi vähentää yksilöllisesti toteutetulla ruokavalio- ja liikuntaneuvonnalla niillä henkilöillä, joilla on todettu diabeteksen esiaste eli alentunut sokerinsieto ja jotka ovat vähintään lievästi ylipainoisia. Jo 5-10 % painon alentamisesta on merkittävää hyötyä diabetekseen sairastumisriskin pienentämisessä. Tulevaisuudessa perusterveydenhuollossa olisi nykyistä paljon enemmän kohdistettava toimenpiteitä siihen, että ns. korkean sairastumisvaaran henkilöt tunnistettaisiin ja heidän olisi mahdollisuus saada tehokkaaksi osoitettua neuvontaa ja ohjantaa elintapojensa muuttamiseksi terveydelle edullisemmiksi. Kirjallisuus Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Suomen Diabetesliitto. Tampere Dyslipidemiat. Käypä Hoito suositus. Duodecim 2004; 120: Fogelholm M, Oja P, Rinne M, Suni J, Vuori I. Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä? Suom Lääk L 2004; 59: Kansanterveyslaitos FINRISKI Tutkimus kroonisten tautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista teki-jöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003. Helsinki Kohonneen verenpaineen Käypä Hoito suositus. Duodecim 2002; 118: Lahti-Koski M: Miehet lihavampia kuin koskaan, naistenkin vyötärö-lihavuus yleistyy. Suom Lääk L 2002; 57: Lahti-Koski M, Jousilahti P, Pietinen P. Secular trends in body mass index by birth cohort in eastern Finland from 1972 to Int J Obes Relat Metab Disord 2001; 25: Lihavuuden Käypä hoito suositus. Aikuisten lihavuus. Duodecim 2002; 118:

15 Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos. Raportti 10/2001. Vartiainen E, Laatikainen T, Tapanainen H ym. Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät FINRISKItutkimuksessa Suom Lääk L 2003; 41: Vuori I. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. UKK-instituutti, Tampere STM. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta. Komiteamietintö 2001:12 (Edita Oy)

16

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot