12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT"

Transkriptio

1 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine lisää sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Kohonneen verenpaineen haitat lisääntyvät, mikäli henkilöllä on muitakin sydän- ja verisuonisairauksien liitännäissairauksia tai vaaratekijöitä, kuten korkea kolesteroliarvo, lähisukulaisen sydäninfarkti alle 60-vuotiaana, tupakointi, diabetes tai hän on jo sairastanut esimerkiksi sydäninfarktin tai aivoinfarktin. Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu vähintään neljän perättäisen mittauskerran kaksoismittauksen keskiarvoon ja mittaus tehdään ensisijaisesti muun terveydenhuollon ammattilaisen kuin lääkärin vastaanotolla. Jos kertamittauksen raja-arvona pidetään arvoa 140/90 mmhg, noin puolella vuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnut verenpaine. Lääkehoitoa suositellaan, jos systolinen (ns. yläpaine) painetaso on vähintään 160 mmhg tai diastolinen (ns. alapaine) painetaso on vähintään 100 mmhg, ja mikäli henkilöllä on verenpaineen lisäksi muita riskitekijöitä tai todettuja sydän- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia Taulukko 12.1 Lappilaisten keskimääräiset verenpainearvot iän ja sukupuolen mukaan (suluissa 95% luottamusvälit) Verenpaine Systolinen (mmhg) Miehet 127 ( ) 131 ( ) 136 ( ) 143 ( ) 148 ( ) 138 ( ) Naiset 118 ( ) 123 ( ) 131 ( ) 144 ( ) 150 ( ) 133 ( ) Diastolinen (mmhg) Miehet 72 (70-74) 82 (80-84) ) 84 (83-86) 82 (80-83) 81 (81-82) Naiset 69 (68-71) 76 (74-77) 80 (-81) 80 (79-82) 80 (-81) 77 (76-)

2 Taulukko 12.2 Verenpaineen Käypä hoito-suosituksia mukailevat optimaalisen, normaalin ja kohonneen verenpaineen esiintymisluvut (%) lappilaisilla iän ja sukupuolen mukaan Verenpaine Optimaalinen Miehet Naiset Normaali Miehet Naiset Tyydyttävä Miehet Naiset Lievästi kohonnut Kohtalaisesti kohonnut Huomattavasti kohonnut Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Optimaalinen verenpaine: alle 120/80 mmhg Normaali verenpaine: alle 130/85 mmhg Tyydyttävä verenpaine: /85-89 mmhg, tai systolinen tai diastolinen paine tällä alueella ja toinen näitä raja-arvoja matalampi Lievästi kohonnut verenpaine: systolinen paine mmhg tai diastolinen paine mmhg eikä kumpikaan ylitä näitä raja-arvoja Kohtalaisesti kohonnut verenpaine: systolinen paine mmhg tai diastolinen paine mmhg eikä kumpikaan ylitä näitä raja-arvoja Huomattavasti kohonnut verenpaine: systolinen paine yli 180 mmhg tai diastolinen paine yli 110 mmhg tai diabetes, lääkehoitoa suositellaan jo alemmilla verenpainelukemilla. (Kohonneen verenpaineen Käypä Hoito suositus 2002). Suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 1982 vuoteen 2002 asti (Vartiainen ym. 2003). Jaksolla FINRISKI - aineistossa (Lapista ei ole tietoja ennen vuotta 2002) systolisen verenpaineen keskiarvo laski miehillä 1 mmhg (137 mmhg:stä 136 mmhg:iin) mutta pysyi naisilla ennallaan (130 mmhg). Diastolinen verenpaine laski samana ajanjaksona sekä miehillä (85 mmhg:stä 81 mmhg:iin) että naisilla (80 mmhg:stä 76 mmhg:iin) 4 mmhg Verenpainearvot Tässä tutkimuksessa verenpainearvot mitattiin kolme eri kertaa ja tulokset perustuvat näiden kolmen mittauksen keskiarvoon (Taulukko 12.1). Lappilai-

3 Taulukko 12.3 Lapin kaupungeissa asuvien keskimääräinen systolinen ja diastolinen verenpaine (suluissa 95% luottamusvälit) Kemi Miehet 127 ( ) Naiset 118 ( ) Tornio Miehet 128 ( ) Naiset 118 ( ) Rovaniemi Miehet 127 ( ) Naiset 117 ( ) Kemijärvi Miehet 128 ( ) Naiset 110 ( ) Systolinen verenpaine 131 ( ) 129 ( ) 121 ( ) 125 ( ) 129 ( ) 122 ( ) 128 ( ) 121 ( ) 138 ( ) 133 ( ) 133 ( ) 128 ( ) 137 ( ) 129 ( ) 134 ( ) 122 ( ) 142 ( ) 141 ( ) 142 ( ) 131 ( ) 147 ( ) 142 ( ) 150 ( ) 148 ( ) Diastolinen verenpaine 146 ( ) 148 ( ) 145 ( ) 143 ( ) 151 ( ) 147 ( ) 141 ( ) 149 ( ) 137 ( ) 135 ( ) 135 ( ) 129 ( ) 136 ( ) ) 137 ( ) 133 ( ) Kemi Miehet 71 (65-77) (74-81) 85 (80-89) 81 (77-86) (74-83) (76-81) Naiset 68 (65-72) 75 (69-80) (61-90) (74-82) (64-95) 76 (74-) Tornio Miehet 75 (70-81) 86 (81-92) 85 (81-88) 87 (82-92) 84 (80-88) 84 (81-86) Naiset 68 (65-72) 81 (75-88) 80 (75-84) (73-82) 76 (72-80) 76 (74-) Rovaniemi Miehet 73 (71-75) 79 (75--82) 85 (81-89) 85 (80-90) 82 (76-88) 79 (-81) Naiset 69 (66-72) 76 (73-79) 79 (76-83) 79 (76-82) 79 (77-82) 76 (75-) Kemijärvi Miehet 72 (64-80) 82 (77-87) 85 (68-103) 85 (77-93) (72-84) 81 (77-84) Naiset 68 (61-75) 72 (68-80) 76 (70-82) 82 (76-89) (72-84) 76 (73-79)

4 Taulukko 12.4 Lappilaisten miesten ja naisten jakautuminen (prosenttiosuudet) eri kokonaiskolesteroliluokkiin iän mukaan. Kokonaiskolesteroli mmol/l Alle 5,00 mmol/l (%) 5,00-6,49 mmol/l (%) 6,50-7,99 mmol/l (%) 8,00 mmol/l tai yli (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Taulukko 12.5 Niiden lappilaisten prosenttiosuus kaupungeittain iän ja sukupuolen mukaan, joiden kokonaiskolesteroliarvot olivat alle 5,0 mmol/l. Koko Lappi Kemi Tornio Rovaniemi Kemijärvi Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

5 sista miehistä kaikissa ikäryhmissä vain alle 20 %:lla oli optimaalinen verenpaine eli tutkimustilanteessa mitattujen kolmen mittauksen keskiarvo oli pienempi kuin 120/80 mmhg (Taulukko 12.2). Jopa nuorimmassa ikäryhmässä optimaalisen verenpainerajan alle pääsi vain 19 % miehistä. Naisten kohdalla tilanne oli selvästi parempi. Yli kahdella kolmasosalla naisista, mutta vain noin kolmanneksella kaikista miehistä verenpainetaso alitti 140/90 mmhg eli normaalina pidetyn verenpaineen rajan. Verenpaine oli Lapissa korkeampi kuin useimmilla muilla alueilla, mutta ero oli pieni (1-3 mmhg). Systolisissa verenpaineissa ei ollut eroja Lapin alueen kaupunkien välillä miehillä eikä naisilla (Taulukko 12. 3). Diastolisten verenpaineiden keskiarvo oli matalin kemiläisillä miehillä ( mmhg) ja korkein torniolaisilla miehillä (84 mmhg). Käypä Hoito -suosituksia mukailevat verenpainearvojen tavoitteiden saavuttaneiden prosenttiosuudet Lapissa iän ja sukupuolen mukaan on esitetty Taulukossa Veren rasvapitoisuus Poikkeavat veren rasva-arvot ovat kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja tupakoinnin ohella tunnettuja sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ja luvuilla suomalaisten kolesteroliarvot laskivat koko ajan, mutta tämä suotuisa lasku näyttää FINRISKI 2002 tutkimuksen mukaan pysähtyneen (Kansanterveyslaitos 2003). Suositusten mukaiset tavoitearvot ovat tänä aikana myös tiukentuneet ja uudet eurooppalaiset suositukset pyrkivät etenkin erityisryhmien, kuten diabeetikoiden, osalta nykyistäkin tiukempiin tavoitteisiin (Dyslipidemiat 2004). Nykysuositusten mukaan kokonaiskolesteroliarvon tulisi olla alle 5,0 mmol/l, huonon eli LDLkolesterolin alle 3,0 mmol/l (diabetesta sairastavien LDL-kolesteroliarvon tulisi olla alle 2,5 mmol/l), hyvän eli HDLkolesterolin yli 1 mmol/l ja triglyseridiarvon alle 1,7 mmol/l. LDLkolesteroliarvoa ei tässä tutkimuksessa mitattu laboratoriokokeella, vaan se on laskettu kokonaiskolesteroli-, HDLkolesteroli- ja triglyseridiarvojen perusteella ns. Friedewaldin kaavan mukaan. Tämä kaava on käyttökelpoinen vain silloin, kun triglyseridiarvo ei ylitä 4 mmol/l. Näin ollen tulokset on esitetty niiden osalta, joiden triglyseridiarvo ei ylittänyt yllä mainittua rajaa Kokonaiskolesteroli Lappilaisten miesten (M) keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo oli 5,8 mmol/l (vaihteluväli 3,2-10,4 ) ja naisten (N) 5,7 mmol/l (vaihteluväli 2,7-10,6). Kokonaiskolesteroliarvot olivat muualla maassa sekä miehillä että naisilla jonkin verran matalammat (0,2-0,35 mmol/l pienempiä) kuin Lapissa. Vain noin neljäsosalla lappilaisista miehistä ja naisista kokonaiskolesteroli oli alle 5 mmol/l, kun muualla maassa vastaava osuus oli noin kolmasosa (Taulukko 12.4). Lähes joka kolmannella miehellä ja joka viidennellä naisella kolesteroliarvo oli 6,5 mmol/l tai suurempi. Lapin kaupungeissa keskimääräiset kokonaiskolesteroliarvot olivat Kemissä 5,7 (M /N 5,7/5,7) mmol/l, Torniossa 5,8 (6,0/5,6) mmol/l, Rovaniemellä 5,6 (5,5/5,7) mmol/l ja Kemijärvellä 5,7 (5,7/5,7) mmol/l. Lapin kaupunkien välillä ei todettu isoja eroja kokonaiskolesteroliarvoissa. Kaupungeittain verrattaessa niiden osuus, joiden kokonaiskolesteroliarvo alitti 5,0 mmol/l oli suurin rovaniemeläisten miesten joukossa ja

6 Taulukko 12.6 Lappilaisten hyvin matalan HDL-kolesterolin (alle 0,9 mml/l), korkean triglyseridiarvon (yli 1,7 mmol/l) ja korkean LDL-kolesterolin (yli 3,0 mml/l) esiintyvyys (%) iän ja sukupuolen mukaan. Kokonaiskolesteroli mmol/l HDL-kolest. alle 0,90 mmol/l (%) Triglyseridit yli 1,7 mmol/l (%) LDL-kolest. yli 3,00 mmol/l (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset pienin torniolaisten miesten joukossa. Taulukossa 12.5 on esitetty kaupungeittain iän ja sukupuolen mukaan niiden henkilöiden osuudet, joilla kokonaiskolesteroli oli alle 5,0 mmol/l HDL-kolesteroli Hyvän eli HDL-kolesterolin keskiarvo oli lappilaisilla miehillä (M) 1,4 mmol/l (vaihteluväli 0,50-3,72) ja naisilla (N) 1,6 mmol/l (vaihteluväli 0,60-4,20). Viidellä prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista HDL-kolesteroliarvo oli alle 0,9 mmol/l (Taulukko 12.6), kun vastaavat luvut muualla maassa olivat miehillä keskimäärin hieman korkeammat (6-8 %) ja naisilla koko maassa samanlaiset. HDL kolesterolin keskiarvot olivat Kemissä 1,5 mmol/l (M/N: 1,4/1,6), Torniossa 1,5 mmol/l (1,4/1,6), Rovaniemellä 1,6 mmol/l (1,4/1,7) ja Kemijärvellä 1,6 mmol/l (1,3/1,8). Niiden miesten osuus, joilla HDL-kolesteroli oli alle 0,9 mmol/l oli Kemissä 3 %, Torniossa 7 %, Rovaniemellä 3 % ja Kemijärvellä 9 %. Naisten vastaavat luvut olivat Kemissä 0 %, Torniossa 2 %, Rovaniemellä 0 % ja Kemijärvellä 0 %. Niiden osuus, joilla HDL-kolesteroli oli alle 0,9 mmol/l oli miehillä suurin vuotiaissa (7 %) ja naisilla vuotiaissa (2 %) LDL-kolesteroli Lappilaisten miesten keskimääräinen LDL-kolesteroli oli 3,7 mmol/l (vaihteluväli 0,6-7,1) ja naisten 3,5 mmol/l (vaihteluväli 0,62-7,7). Lapin kaupungeissa LDL-kolesteroliarvojen keskiarvo oli Kemissä 3,6 mmol/l (M/N 3,7/3,52) mmol/l, Torniossa 3,6 mmol/l (3,8/3,4) mmol/l, Rovaniemellä 3,4 mmol/l (3,4/3,4) ja Kemijärvellä 3,5 mmol/l (3,7/3,4). Kolmella lappilaisella miehellä neljästä ja kahdella kolmasosalla naisista LDLkolesteroli ylitti Käypä Hoito -suosituksen mukaisen tavoiterajan 3 mmol/l ja tämä luku oli Lapissa molemmilla sukupuolilla suurempi kuin vastaavat luvut koko FINRISKI -tutkimusjoukossa (Taulukko 12.6).

7 Taulukko 12.7 Vähintään lievää hengästymistä aiheuttavan vapaa-ajan liikunnan useus lappilaisilla iän ja sukupuolen mukaan. Liikunnan useus Päivittäin 2-3 kertaa viikossa (%) Kerran viikossa (%) 2-3 kertaa kuukaudessa (%) Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, tai ei voi harrastaa (%) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Triglyseridit Lappilaisten miesten keskimääräinen triglyseridiarvo oli 1,62 mmol/l (vaihteluväli 0,38-14,2) ja naisten 1,27 mmol/l (vaihteluväli 0,27-5,47). Koko Lapin miesten triglyseridiarvot olivat matalampia kuin maan muissa osissa ja naisilla samanlaisia kuin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta korkeampia kuin maan muilla FINRISKI tutkimusalueilla. Triglyseridiarvojen keskiarvo oli Kemissä 1,43 (M/N 1,57/1,30) mmol/l, Torniossa 1,59 (1,92/1,30) mmol/l, Rovaniemellä 1,39 (1,59/1,25) ja Kemijärvellä 1,36 (1,48/1,25). Kahta vanhinta kymmenvuotisikäryhmää lukuun ottamatta torniolaisten miesten triglyseridiarvot ylittivät useammin 1,7 mmol/l kuin muiden kaupunkien miesten vastaavat arvot vuotiaita rovaniemeläisiä naisia lukuun ottamatta naisten triglyseridiarvot ylittivät kaikissa ikäryhmissä harvemmin 1,7 mmol/l rajan kuin miesten (Taulukko 12.6).

8 12.3 Liikunta Liikunnan harrastaminen ja merkitys Samanaikaisesti, kun arkiliikunta on vähentynyt 1970-luvulta lähtien luvulle, on vapaa-ajan liikuntaa harrastavien suomalaisten osuus lisääntynyt, ja nykyisin noin puolet väestöstä ilmoittaa harrastavansa arkiliikuntaa (Kansanterveyslaitos 2003). Liikunta ehkäisee liikapainon kehittymistä ja vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, osteoporoosiin ja aivoverenkierron häiriöiden kehitty-miseen sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnalla on myös keskeinen merkitys monien sairauksien kuntoutuksessa ja hoidossa. Terveyden ja toimintakyvyn kannalta hyödyllisintä on sellainen kestävyysliikunta, joka kuormittaa elimistöä % osuudella maksimaalisesta aerobisesta tehosta. Tällöin esimerkiksi hölkkä tai juoksu koetaan jo melko rasittavana. Nykysuositusten mukaan tulisi liikuntaa harrastaa terveyden säilyttämiseksi kohtalaisella teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä tai päivittäin joko yhtäjaksoisesti tai vähintään 10 minuutin jaksoissa. (Vuori 2001, STM 2001) Liikunnan määrä Päivittäistä, vähintään minuuttia kestävää, lievästi hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa Lapissa harrastivat eniten vuotiaat miehet (M 28 % ) ja naiset (N 34 % ) (Taulukko 12.7). Vain % vuotiaiden ikäryhmästä harrasti vastaavantyyppistä liikuntaa päivittäin. Esimerkiksi Oulun läänin vastaaviin lukuihin (M 11 %, N 13 %) verrattuna lappilaisissa oli yllä mainitun kaltaista päivittäistä liikuntaa harrastavia jonkin verran enemmän lähes kaikissa ikäryhmissä (miehet 16 %, naiset 18 %). Noin joka kuudes (M 16 %, N 11 %) lappilainen ei harrastanut tai kyennyt harrastamaan juuri ollenkaan vapaa-ajan liikuntaa. Kunnon säilyttämisen kannalta riittävästi eli vähintään kaksi-kolme kertaa viikossa ripeää liikuntaa harrasti 57 % miehistä ja 63 % naisista (Taulukko 12.7). Nämä luvut ovat samansuuruiset kuin muualla maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna päivittäinen liikunta näytti sekä miehillä että naisilla lisääntyvän iän myötä. Vähintään lievää hengästymistä aiheuttavan vapaa-ajan liikuntaa harrastaneiden osuudet on esitetty Taulukossa 12.7 liikunnan useuden, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Työmatkaliikunta ja liikkumista vaativa vapaa-ajan toiminta Yli puolet kaiken ikäisistä lappilaisista miehistä ja naisista ei joko ollut työssä tai kulki työmatkansa autolla tai muulla vastaavalla tavalla (Taulukko 12.8). Iästä riippumatta yli puolen tunnin työmatkaliikunta oli kaikkiaan melko harvinaista; yli puoli tuntia työmatkalla liikkuvien osuus vaihteli nuorimman vuotiaiden miesten ikäryhmän 5 %:sta vuotiaiden naisten 21 %:iin Liikapainoisuus ja lihavuus Liikapainoisuuden ja lihavuuden merkitys ja taustatekijät Liikapainoisuus aiheuttaa monia sairauksia, joita voidaan ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Lihavuus lisää merkittävästi todennäköisyyttä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin, sappikiviin

9 Taulukko 12.8 Työikäisten lappilaisten liikuntaan työmatkoilla käyttämä aika iän ja sukupuolen mukaan. Liikuntaa näytetty aika Ei työssä tai matka autolla tms. (%) Alle 15 min päivässä (%) min päivässä (%) min päivässä (%) min päivässä tai enemmän (%) 60 min päivässä tai enemmän (%) Kaikki Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset ja polvien nivelrikkoon. Lihavuuden taustatekijöitä ovat mm. ruuan rasvamäärän ja annoskokojen kasvu, makeiden välipalojen lisääntyminen, alkoholinkäytön yleistyminen ja arkiliikunnan väheneminen. Lihavuus voidaan luokitella painoindeksin mukaan. Painoindeksi (body mass index, BMI, paino jaettuna metreinä mitatun pituuden neliöllä, kg/ m 2 ) on yleisesti käytetty suhteellisen painon mittari, jolla on selkeä yhteys rasvakudoksen määrään. Aikuisten normaalipainon yläraja on painoindeksi 25 kg/m 2, jonka ylittyminen lisää monien sairauksien vaaraa. Painoindeksin ollessa 18,5 24,9 kg/ m 2 on kyse normaalipainosta. Painoindeksi 25,0-29,9 kg/ m 2 merkitsee liikapainoa tai lievää lihavuutta. Merkittäväksi lihavuus katsotaan painoindeksin ollessa 30,0-34,9 kg/ m 2. Painoindeksin ylittäessä 35,0 kg/ m 2 on kyse vaikeasta lihavuudesta ja sairaalloisesta lihavuudesta puhutaan sen ollessa > 40,0 kg/ m 2. Painoindeksijakauman ääripäissä on suurin kuolleisuus, ja se suurenee selkeästi painoindeksin ylittäessä arvon 30 kg/m 2. (Lihavuuden Käypä hoito suositus 2002). Vuonna 1972 työikäisistä miehistä 15 % ja naisista 17 % oli lihavia ja vuonna 1997 noin 20 % molemmista ryhmistä. Vuonna % miehistä ja 49 % naisista oli vähintään lievästi lihavia (BMI yli 25 kg/m 2 ) ja viidesosa oli merkittävästi lihavia (BMI 30 kg/m 2 ). Lihavuus on Suomessa yleistynyt ja lihavuuden yleistyminen on tuoreen suoma-

10 laisen tutkimuksen mukaan siirtynyt myös yhä nuorempiin ikäryhmiin (Lahti- Koski ym. 2001, Lahti-Koski 2002). Painoindeksin lisäksi lihavuuden kuvaamisessa voidaan käyttää myös rasvan jakautumista kuvaavia mittauksia. Näistä mittareista käytetyimpiä ovat vyötärön ympärysmitta ja vyötärön ja lantion ympärysmitan suhde eli ns. vyötärölantiosuhde. Rasvan jakautumisella on todettu olevan itsenäinen painosta riippumaton yhteys sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen ja kuolleisuuteen sekä diabeteksen ilmaantuvuuteen. Vyötärön ympäryksen ja vyötärö-lantiosuhteen yhteys sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen on suoraviivainen eli sairastumisriski lisääntyy tasaisesti vyötärön ympäryksen lisääntyessä sekä miehillä että naisilla. Eri tutkimuksissa poikkeavan suuren vyötärön ympäryksen raja-arvo on määritelty eri tavoin. Tässä tutkimuksessa poikkeavan suuren vyötärönympäryksen raja-arvoina on käytetty samoja arvoja, joita WHO suosittaa käytettäväksi metabolisen oireyhtymän määrittelyssä. Nämä raja-arvot ovat miehillä 102 cm ja naisilla 88 cm Lihavuuden esiintyminen Lapissa FINRISKI -väestötutkimuksen mukaan vuonna 2002 suomalaisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 27,0 kg/m 2 ja naisten 26,4 kg/ m 2. Lappilaisten vuotiaiden miesten painoindeksin keskiarvo oli 27,4 kg/ m 2 eli samaa luokkaa kuin koko FINRISKI -aineiston vuotiaiden miesten. Myöskään lappilaisten naisten keskimääräiset painoindeksit eivät juuri poikenneet muiden FINRISKI -tutkimusalueiden samanikäisten naisten painoindekseistä lukuun ottamatta Helsingin ja Vantaan alueen naisten painoindeksiä, joka oli muita alueita matalampi (25,4 kg/ m 2 ). Lapissa 28 % miehistä ja 40 % naisista oli normaalipainoisia (BMI 18,5-25), kun vastaavat koko maan luvut olivat 34 % ja 51 %. Kuten koko maassa, myös Lapissa noin viidesosa miehistä ja runsas viidesosa naisista oli merkittävästi tai vaikeasti lihavia (BMI yli 30 kg/ m 2 ). Lappilaisten miesten ja naisten prosentuaalinen jakautuminen painoindeksiluokkiin ikäryhmittäin on esitetty Taulukossa ja kaupungeittain ikäryhmien mukaan Taulukossa Liikapainoisten (BMI yli 25 kg/m 2 ) osuus oli Lapissa (72 % miehistä ja 40 % naisista) jonkin verran korkeampi kuin joillakin muilla FINRISKI - tutkimusalueilla. Selkeimmin tämä ero oli todettavissa Helsingin ja Vantaan alueeseen verrattuna, jossa vastaavasti 65 % miehistä ja 35 % naisista oli liikapainoisia. Erityisen suuri merkittävästi lihavien osuus oli Kemijärven naisten keskuudessa (Taulukko 12.10). Vaikka Lapin kaupunkien osalta luokitellut painoindeksien jakaumat näyttävätkin vaihtelevan jonkin verran, ei pienten henkilömäärien takia voine kaupunkien välisiä eroja näiden tulosten perusteella juurikaan korostaa. Vuoden 1999 tilanteeseen (itse ilmoitettu paino) verrattuna Kemissä liikapainoisten osuus on lisääntynyt miehillä 58 %:sta 68 %:iin ja naisilla 45 %:sta 60 %:iin (Näyhä ja Hassi 2001). Normaalipainossa pysymiseksi ja siihen pyrkimiseksi tulisi ruokavalioon, erityisesti aterioiden rasvamääriin ja annos-kokoihin, alkoholinkäyttöön ja arkiliikunnan lisäämisen kiinnittää huomiota. Vyötärölihavien osuudet Lapin läänissä on esitetty Taulukossa Tulokset osoittavat, että keskivartalolle painottuva lihavuus on Lapissa varsin yleistä, sillä noin neljäsosalla miehistä vyötärönympärys ylitti 102 cm ja kolmasosalla

11 naisista se ylitti 88 cm. Keskivartalolihavuus lisääntyi sekä miehillä että naisilla merkittävästi iän myötä siten, että runsas kolmannes yli 65-vuotiaista miehistä ja lähes puolet samanikäisistä naisista ylitti edellä mainitut raja-arvot, mutta keskivartalolihavuus oli jo nuorissakin ikäryhmissä varsin yleistä. Taulukko 12.9 Miesten ja naisten luokitellut painoindeksit Lapin läänissä iän ja sukupuolen mukaan. Painoindeksi (kg / m 2 ) Alle 18,5 18,5 24,9 25,5 29,9 30,0 34,9 35,0 39,9 40,0 + Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

12 Painoindeksi (kg / m 2 ) 18,5 24,9 normaali paino (%) 25,0 29,9 lievä lihavuus (%) 30,0 + vähintään merkittävä lihavuus (%) Taulukko Miesten ja naisten prosentuaalinen jakautuminen painoindeksiluokkiin Kemissä, Torniossa, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja koko Lapissa. Kaupunki Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Koko Lappi Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Taulukko Vyötärölihavien osuudet Lapissa iän ja sukupuolen mukaan. / Ikä (vuosia) vyötärönympärys Miehet, yli 102 cm (%) Naiset, yli 88 cm (%) Päätelmät Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätasot ovat Lapin läänin aikuisväestössä edelleen korkeita huolimatta viime vuosikymmenien suotuisasta kehityksestä koko maassa. Joka toisella Lapissa asuvalla vuotiaalla verenpaine on vähintään lievästi kohonnut riippumatta siitä, käyttääkö henkilö verenpainelääkitystä vai ei. Kohtalaisen tai huomattavan korkeita verenpainearvoja on noin 15 %:lla lappilaisista. Korkeiden verenpainearvojen yleisyys lisääntyy merkittävästi miehillä jo 45 ikävuoden ja naisilla 55 ikävuoden jälkeen. Kohonneen verenpaineen alentamisen on selkeästi osoitettu vähentävän sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen sairastavuutta ja kuolleisuutta. Kohonneen verenpaineen hoitoon on käytettävissä monia hoitokeinoja. Lääkkeettömät, haitallisten elin-

13 tapojen korjaamiseen pyrkivät hoidot ovat kaiken hoidon perusta. Lääkkeettömien hoitojen lisäksi ja niiden ohella käytettävänä on lukuisia tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuneita lääkehoitovaihtoehtoja, joiden käytöstä on annettu kansalliset suositukset vuonna 2004 uudistetussa Käypä hoito- ohjeessa. Perusterveydenhuollossa työskentelevillä terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on tärkeä rooli verenpaineen hyvän hoidon toteuttamisessa ja kansallisten suositusten saattamisessa käytäntöön. Kansalaisten omaa aktiivisuutta, vastuunottoa ja tietoisuutta verenpaineen käyttäytymisestä eri tilanteissa voidaan lisätä tukemalla itsemittaus- ja omahoitovaihtoehtoja. Kohonnut verenpaine liittyy yhtenä osatekijänä ns. metaboliseen oireyhtymään, jossa verenpaineen kohoamisen lisäksi henkilöllä saattaa olla myös rasvaaineenvaihdunnan häiriö, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, taipumusta keskivartalolihavuuteen ja lukuisia muita aineenvaihdunnan häiriöitä, jotka voivat lisätä sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen vaaraa. Aiempien sekä Suomessa että muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine on varsin usein myös sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka voidaan havaita sokerirasituskokeella. Sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuus, kuten alentunut sokerinsieto tai lievästi koholla oleva paastosokeri ovat tutkimusten mukaan itsenäisiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Tässä tutkimuksessa Lapin alueella tutkimukseen osallistuneille ei tehty sokerirasituskoetta, koska se olisi vaatinut huomattavaa lisäpanostusta laboratoriotutkimuksiin. Diabeteksen ehkäisyn kannalta varhaisten sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksien havaitseminen on tärkeää, koska tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet että tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä elintapamuutoksin ns. korkean sairastumisvaaran henkilöillä, joilla on todettu alentunut sokerinsieto (Suomen Diabetesliitto 2000). Diabetes on vakava ja paljon terveydenhuollon resursseja kuluttava sairaus, jonka ilmaantuvuusluvut ovat nousussa. Ehkäisytoimien kohdentaminen henkilöihin, joilla on korkea diabetesvaara (ja samalla sydän ja verisuonisairauksien vaara) on tulevaisuudessa tärkeää ja myös terveydenhuollon voimavaroja säästävää toimintaa. FINRISKI -tutkimuksen mukaan kokonaiskolesterolin keskiarvo oli Lapissa hiukan korkeampi kuin muilla tutkimusalueilla. Yli 5 mmol/l kokonaiskolesteroliarvot olivat hyvin yleisiä, sillä noin kolmella neljästä lappilaisesta kolesteroliarvo ylitti tavoitetason ja nuorissa ikäryhmissä (alle 35 vuotiailla) joka toisella kolesteroli oli yli viiden. LDL-kolesteroli eli ns. huono kolesteroli on sydän- ja verisuonisairauksien synnyn kannalta erityisen haitallista. LDL-kolesterolin tason tulisi uusimpien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitosuositusten mukaan olla alle 3 mmol/l tai vielä sitäkin alempi, jos henkilöllä on jo ennestään sydän- ja verisuonisairaus tai diabetes. Tässä tutkimuksessa LDL-kolesterolia ei määritetty erikseen, vaan se laskettiin ns. Friedewaldin kaavan mukaan kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridiarvojen perusteella. Valtaosalla lappilaisista LDL-kolesteroli ylitti suositellun 3 mmol/l rajan. Veren rasva-arvojen osalta nämä tulokset osoittavat, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden lääkkeettömään ja lääkkeelliseen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota suositusten mukaisten tavoitetasojen saavuttamiseksi.

14 Lappilaisten painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä mitattu lihavuus ei poikennut oleellisesti muun maan vastaavista luvuista. Lihavuuden ja erityisesti keskivartalolle painottuvan lihavuuden esiintyminen oli kuitenkin niin yleistä, että kansanterveydellisesti se on yksi merkittävimmistä terveysuhkista lähivuosikymmeninä. Lihavuuden yleistymisen tiedetään olevan suurin yksittäinen diabeteksen esiintymistä lisäävä tekijä ja keskivartalolihavuus sinänsä on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävä tekijä. Keskivartalolihavuus kuuluu myös osana ns. metaboliseen oireyhtymään, joka tarkoittaa useiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa samalle yksilölle ja samalla myös sydän- ja verisuonisairastavuus ja kuolleisuusriskin moninkertaistumista. Lihavuuden hoidosta on Suomessa annettu Käypä Hoito -suositus vuonna 2002, mutta suosituksen edellyttämät toimet ovat perusterveydenhuollossa suureksi osaksi toteuttamatta. Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon merkitystä on korostettu myös diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis-ohjelmassa DEHKO:ssa ja DEHKON pohjalta laaditussa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa. Jälkimmäinen ohjelma perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön siitä, että tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista voidaan erittäin merkittävästi vähentää yksilöllisesti toteutetulla ruokavalio- ja liikuntaneuvonnalla niillä henkilöillä, joilla on todettu diabeteksen esiaste eli alentunut sokerinsieto ja jotka ovat vähintään lievästi ylipainoisia. Jo 5-10 % painon alentamisesta on merkittävää hyötyä diabetekseen sairastumisriskin pienentämisessä. Tulevaisuudessa perusterveydenhuollossa olisi nykyistä paljon enemmän kohdistettava toimenpiteitä siihen, että ns. korkean sairastumisvaaran henkilöt tunnistettaisiin ja heidän olisi mahdollisuus saada tehokkaaksi osoitettua neuvontaa ja ohjantaa elintapojensa muuttamiseksi terveydelle edullisemmiksi. Kirjallisuus Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Suomen Diabetesliitto. Tampere Dyslipidemiat. Käypä Hoito suositus. Duodecim 2004; 120: Fogelholm M, Oja P, Rinne M, Suni J, Vuori I. Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä? Suom Lääk L 2004; 59: Kansanterveyslaitos FINRISKI Tutkimus kroonisten tautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista teki-jöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003. Helsinki Kohonneen verenpaineen Käypä Hoito suositus. Duodecim 2002; 118: Lahti-Koski M: Miehet lihavampia kuin koskaan, naistenkin vyötärö-lihavuus yleistyy. Suom Lääk L 2002; 57: Lahti-Koski M, Jousilahti P, Pietinen P. Secular trends in body mass index by birth cohort in eastern Finland from 1972 to Int J Obes Relat Metab Disord 2001; 25: Lihavuuden Käypä hoito suositus. Aikuisten lihavuus. Duodecim 2002; 118:

15 Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos. Raportti 10/2001. Vartiainen E, Laatikainen T, Tapanainen H ym. Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät FINRISKItutkimuksessa Suom Lääk L 2003; 41: Vuori I. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. UKK-instituutti, Tampere STM. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta. Komiteamietintö 2001:12 (Edita Oy)

16

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simo Näyhä 1,2 ja Mauri Laakso 1 1 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 13.1 Katsauksen tausta Kun kuva maamme

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Näyttö liikunnan (istumisen vähentämisen?) hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

DIABETES JA LIIKUNTA

DIABETES JA LIIKUNTA Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta

Lisätiedot

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

LIIKAPAINO, LIHAVUUS LIIKAPAINO, LIHAVUUS Lihavuus altistaa monille sairauksille tyypin 2 diabetes kohonnut verenpaine sepelvaltimotauti kihti polvinivelrikko rasvamaksa astma eräät syöpämuodot Mistä lihavuus johtuu? Ihminen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Lukijalle Painonhallinnan merkitys terveyden kannalta on kiistaton. Yksinkertaisista periaatteista huolimatta painonhallinta ei ole aina helppoa. Tämä opas

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin

Lisätiedot