On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät"

Transkriptio

1 Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden vaikutuksesta: kasvukausi lyhenee ja perityn kasvupotentiaalin hyväksikäyttö on tehokkaampaa (Cole 00a, Fredriks ym. 02, Aksglaede ym. 08, Saari ym. 10). Näin ikäkohtainen pituus lisääntyy, ja siksi myös kasvun seurannassa käytettävien käyrästöjen taustalla olevat viiteaineistot tulee tarkistaa. Nykyiset suomalaiset kasvukäyrät julkaistiin vuonna 1986, ja ne perustuvat vuosina syntyneiden kasvutietoihin (Sorva ym. 1984, 1990a, b). Koska nykyiset käyrät pohjautuvat pääosin miltei 50 vuotta sitten syntyneiden kasvutietoihin, katsoimme aiheelliseksi selvittää, ovatko ne enää ajanmukaisia ja tuleeko ne uusia. Uudistustyössä keräsimme Espoon perusterveydenhuollosta väestöpohjaisen kasvuaineiston, joka sisältää lapsen mittaustietoa. Lapset ovat syntyneet vuosina ja edustavat perimältään koko Suomen väestöä, sillä Espoon väestö on koko Suomesta tapahtuneen muuttoliikkeen myötä lähes 11-kertaistunut kuuden viime vuosikymmenen aikana (Espoon tilastollinen vuosikirja 08). Aineistosta laadittiin uudistetut suomalaiset kasvukäyrät ikäkohtaiselle pituudelle, painolle ja painoindeksille (MI) sekä pituuskohtaiselle painolle. Laskennassa käytimme WHO:n suosittelemaa Generalized Additive Models for Location, Scale, and Shape (GAMLSS) -menetelmää (WHO Multicentre Growth Reference Study Group 06). Suomalaislasten kasvun uudet viitearvot julkaistiin syyskuussa 10 (Saari ym.). Suomalaiset lapset ovat pidempiä kuin aiem min (kuva 1, Internet-oheisaineiston kuva 1). Ime väis iän kasvu alkaa nopeam pana mutta hidastuu kolmen kuukauden ikään mennessä niin, että lapset ovat tuolloin samankokoisia (pojat) tai hieman lyhyempiä (tytöt) nykyisiin kasvukäyriin verrattuna. Tämän jälkeen lapset ovat aikaisempaa pidempiä koko kasvukauden ajan. Suurimmat pituuserot nykyisiin kasvukäyriin ilmenevät murrosiän nopean kasvun aikana (tytöillä +2,8 cm ja pojilla +5,6 cm). Aikuispituus on lisääntynyt naisilla 1,9 cm (7,5 cm) ja miehillä 1,8 cm (0,7 cm). Muutoksen on ajateltu johtuvan parantuneesta ravitsemuksesta ja sairastavuuden vähenemisestä (Tanner 1992). Imeväisiän kasvun muutokset Suomessa johtuvat todennäköisesti ravitsemuksen muutoksista ja erityisesti imetyksen lisääntymisestä (Verkasalo 19, Salmenperä ym. 1985, Erkkola ym. 09). Uudistetussa käyrästössä pituuden mukaisen painon mediaanikäyrät (Internet-oheisaineiston kuva 2) ovat lähes yhtenevät tytöillä 0 cm:n pituuteen saakka (vastaa noin kymmenen vuoden ikää) ja pojilla 155 cm:n pituuteen (vastaa noin vuoden ikää). Tämän jälkeen pituuspainon mediaani on uudistetuilla käyrillä hieman suurempi kuin vanhoilla. Noin 70 cm:n pituisena (noin 6 kk 3 v:n ikäisenä) pituuspainon mediaani on tytöillä ja pojilla uudistetussa käyrästössä vanhan alapuolella. Todennäköisesti juuri varhaislapsuuden ravitsemusmuutosten vuoksi etenkin alle kaksivuotiaat kasvavat nykyään 2799 = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa Duodecim 10;1:2799 2

2 PÄÄKIRJOITUS enemmän pituutta suhteessa painoon kuin aiem min. Laadimme ensimmäistä kertaa suomalaisille lapsille iänmukaiset painoindeksikäyrästöt ja laskimme painoindeksirajat lihavuudelle, ylipainolle ja alipainon eri asteille (kuva 2, Internet-oheisaineiston kuva 3). Paino indeksin käyttöä lasten painon seurannassa on suositeltu kansainvälisesti, ja siihen on mahdollisuus siirtyä myös Suomessa (WHO 00, Cole ym. 00b ja 07, Dunkel ym. 10). Suosittelemme kuitenkin edelleen käyttämään 0 2-vuotiailla lapsilla iän ja pituuden mukaista painoa, koska alle kaksivuotiailla painoindeksi vaihtelee huomattavasti ja tässä ikäryhmässä sen käytöstä painon arvioinnissa ja poikkeavan painonnousun seulonnassa ei ole tutkimustietoa. A Ikä pituus vuonna 10 Ikä pituus vuonna ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2, C 90 D Ikä pituus vuonna 10 Ikä pituus vuonna ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2, kuva 1. Suomalaisten lasten pituuskasvukäyrät vuonna 10 (keskiarvo ja ±, yhtenäinen viiva). Uusitut käyrät perustuvat 636 terveen vuosina täysiaikaisena syntyneen lapsen mittaukseen. Vertailukohteena ovat vanhat, vuosina syntyneiden pituuskäyrät (Sorva ym. 1984) (keskiarvo ja ±, katkoviiva). A) 0 2 vuotta, ) tytöt 2 19 v, C) pojat 0 2 v, D) pojat 2 v. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista. A. Saari ym.

3 Suomalaisten lasten kasvu on muuttunut ajan myötä merkittävästi, ja nykyisin käytössä olevat kasvukäyrät ovat vanhentuneet. Niiden käyttö lasten kasvun arvioinnissa johtaa virhetulkintoihin, koska sekulaarisen muutoksen myötä lapset kasvavat pidempinä läpi lapsuusiän ja päätyvät pidemmiksi aikuisiksi. Kasvuun vaikuttavien sairauksien seulonnassa tapahtuu tämän vuoksi systemaattinen virhe, joka johtaa pitkäkasvuisten lasten tarpeettomiin tutkimuksiin ja lyhytkasvuisten alidiagnostiikkaan. Uusittu suomalaisten lasten kasvun viiteaineisto tulee ottaa valtakunnalliseen käyttöön. Painon seurannassa suosittelemme kahden ikävuoden jälkeen siirtymään painoindeksi pohjaiseen seurantaan. Tämä uudistus edellyttää myös terveydenhuollon henkilöstön koulutusta. Edellytys uusien kasvukäyrien laajalle käytölle on niiden sisällyttäminen yhdenmukaisina terveydenhuollossa käytettyihin sähköisiin järjestelmiin. Tähän päästään kasvukäyrien kehittäjien, tietojärjestelmien toimittajien ja heidän asiakkaidensa yhteistyöllä. Kehitettäessä nykyistä parempia työkaluja lasten kasvun seurantaan on mielekästä samalla myös integroida järjestelmiin uudistetut kasvuseulat. Tutkimusryhmämme kehittämät uusitut suomalaisten lasten kasvukäyrät ovat tulostettavissa ja sähköisesti saatavilla Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilta. Sidonnaisuudet Antti Saari: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Sandoz). Ulla Sankilampi, Leo Dunkel: Ei sidonnai- A MI (kg/m 2 ) suuksia. Antti Saari, LL, tutkija Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieten yksikkö, lastentaudit Ulla Sankilampi, LT, apulaisylilääkäri KYS:n lastentautien klinikka Leo Dunkel, LKT, professori Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, lastentaudit PL 27, Kuopio A MI (kg/m 2 ) MI (kg/m 2 ) MI (kg/m 2 ) Kuva 2. Suomalaisten lasten iänmukaiset painoindeksin (MI) persentiilirajat lihavuudelle ( kg/m 2 ), ylipainolle (25 kg/m 2 ), lievälle alipainolle ( kg/m 2 ) ja merkittävälle alipainolle ( kg/m 2 ). Kuvassa on esitetty iän mukaiset MI-persentiilikäyrät (yhtenäiset viivat), jotka kohdistuvat vuoden iässä MI-arvoihin, 25, ja kg/m 2. Iänmukaisen MI:n normaalialue 25 jää lievän alipainon ( kg/m 2 ) persentiilikäyrän ja ylipainon (25 kg/m 2 ) persentiilikäyrän väliin (varjostettu alue). Vertailukohteena ovat kansainväliset MIpersentiilikäyrät lievälle alipainolle ja ylipainolle (katkoviiva) (Cole ym. 00b ja 07). Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät

4 PÄÄKIRJOITUS KIRJALLISUUTTA Aksglaede L, Olsen LW, Sorensen TI, Juul A. Forty years trends in timing of pubertal growth spurt in 157,000 Danish school children. PLoS One 08;3:e27. Cole TJ. Secular trends in growth. Proc Nutr Soc 00(a);59: 3. Cole TJ, ellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. MJ 00(b); 3:10 Cole TJ, Flegal KM, Nicholls D, Jackson AA. ody mass index cut offs to define thinness in children and adolescents: international survey. MJ 07;335:194. Dunkel L, Sankilampi U, Saari A. Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 10;1: Erkkola M, Salmenhaara M, Kronberg- Kippila C, ym. Determinants of breastfeeding in a Finnish birth cohort. Public Health Nutr 09:1 Espoon tilastollinen vuosikirja 07. Espoo: Keskushallinto, hallintokeskus, kehittämis- ja tutkimusryhmä 08:21. Fredriks AM, van uuren S, urgmeijer RJ, ym. Continuing positive secular growth change in The Netherlands Pediatr Res 00;47:3 2 Saari A, Sankilampi U, Hannila M-L, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to years: Length/ height-for-age, weight-for-length/height and body mass index-for-age. Ann Med DOI:3109/ Salmenperä L, Perheentupa J, Siimes MA. Exclusively breast-fed healthy infants grow slower than reference infants. Pediatr Res 1985;19:7. Sorva R, Perheentupa J, Tolppanen EM. A novel format for a growth chart. Acta Paediatr Scand 1984;73: Sorva R, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in length and weight of children. I. Years 1 and 2. Acta Paediatr Scand 1990(a);79: Sorva R, Lankinen S, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in height and weight of children. II. After infancy. Acta Paediatr Scand 1990(b);79: Tanner JM. Growth as a measure of the nutritional and hygienic status of a population. Horm Res 1992;38 Suppl 1: Verkasalo M. Recent trends in breastfeeding in Southern Finland. Acta Paediatr Scand 19;69: WHO. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation. World Health Organ Tech Rep Ser 00;894:i,xii,1 25 WHO Multicentre Growth Reference Study Group. WHO Child Growth Standards based on length/height, weight and age. Acta Paediatr Suppl 06;450:

5 A Sekulaarinen muutos (cm) 6 Sekulaarinen muutos (SDS) 0, 5 4 0, , 0, 0, , Internet-oheisaineiston Kuva 1. Pituuskasvussa tapahtuneet iän ja sukupuolen mukaiset sekulaariset eli pitkäaikaiset muutokset Suomessa. Käyrät esittävät keskiarvopituuden muutosta senttimetreinä (A) ja SDSyksikköinä () syntymästä ikävuoteen verrattuna nykyiseen käytössä olevaan suomalaiseen pituuskäyrään (Sorva ym. 1984), joka on piirretty kuvaan vaakasuorana vertailulinjana (0 cm / 0 SDS). Punainen viiva = tytöt, sininen viiva = pojat. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.

6 A Paino (kg) 15,0,5 10,0 7,5 Paino (kg) 1 C 5,0 2, Paino (kg) 15,0,5 10,0 7,5 Pituuspaino vuonna 10 Pituuspaino vuonna 1986 D Paino (kg) 1 5,0 2,5 Pituuspaino vuonna 10 Pituuspaino vuonna Internet-oheisaineiston kuva 2. Suomalaisten lasten pituuspaino-persentiilikäyrät vuonna Uudet pituuspaino-persentiilikäyrät (yhtenäiset viivat) vertailtuna vanhaan pituuspainon mediaanikäyrään ( persentiili, katkoviiva). A) cm, ) tytöt 90 0 cm, C) pojat cm, D) pojat cm. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.

7 A MI (kg/m2) MI (kg/m2) Internet-oheisaineiston kuva Suomalaiset 2 -vuotiaiden tyttöjen (A) ja poikien () iän mukaiset MI-persentiilikäyrät vuonna Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena

Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI

Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI 49 2011 Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Raili Silius ISSN 1798-0070 (painettu) ISSN 1798-0089 (PDF) Juvenes

Lisätiedot

KATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä

KATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä KATSAUS Rintaruokinta ja kasvu Leena Salmenperä Rintaruokintaa tulee tukea ja edistää, koska se on kiistatta hyväksi lapsen terveydelle. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrien avulla.

Lisätiedot

KASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus

KASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus Lasten kasvun seuranta Uudet kasvukäyrät Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Terveydenhoitajapäivät 2012 Tavoitteet Kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen Väestötason terveystiedon

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Kertausta lapsen kasvusta

Kertausta lapsen kasvusta Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Suomi on lasten kasvunseurannan edelläkävijä onko hyödyistä näyttöä?

Suomi on lasten kasvunseurannan edelläkävijä onko hyödyistä näyttöä? Antti Saari ja Ulla Sankilampi Suomi on lasten kasvunseurannan edelläkävijä onko hyödyistä näyttöä? Kasvun seuranta on osa lasten ehkäisevää terveydenhuoltoa. Sen tarkoituksena on löytää lapsuusiän vähäoireisia

Lisätiedot

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat Julkaistu 9.2.2012 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto paivi.maki@thl.fi Risto Sippola FM, tilastotieteilijä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

TULOSSEURANTA 2011 2012 TAPANILAN ERÄ / Yleisurheilu

TULOSSEURANTA 2011 2012 TAPANILAN ERÄ / Yleisurheilu 400 m 1 000 m 1 500 m 3 000 m 5 000 m 10 000 m 1/2 maraton maraton aj. aj. 110 m aj. 1 500 m ej. 3 000 m ej. aj. 400 m aj. 3 000m käv. 5 000 m käv. Kuula Kiekko Keihäs Moukari Ottelut Cooper Tulosseuranta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 134 138 Lectio Praecursoria Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus tieteen historiassa Noin 25 000 vuotta sitten kivikaudella

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON

SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON TULEHDUKSELLINEN TILA Eveliina Kiuru Syventävien opintojen tutkimusraportti

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Poikkeava kasvu - murrosikä

Poikkeava kasvu - murrosikä Poikkeava kasvu - murrosikä LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Murrosikä on aika, jolloin nuori saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden,

Lisätiedot

Painonhallintaryhmien tiedonkeruu

Painonhallintaryhmien tiedonkeruu Painonhallintaryhmien tiedonkeruu 1 Taustaa 2 Raportin kuvaus Tämä ohje on tuotettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja potilastietojärjestelmänä Efficaa käyttävien terveyskeskusten tiedonkeruuta

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ma8 Todennäköisyys ja tilastot

Ma8 Todennäköisyys ja tilastot Ma8 Todennäköisyys ja tilastot H1 Tilastollisen aineiston kuvaaminen 1.1 Vastaa kuvaajan perusteella kysymyksiin. a) Kuinka paljon tarvitset kuvaajan mukaan unta? b) Paljonko 20-vuotias tarvitsee unta?

Lisätiedot

Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta Tieteessä terveydenhuolto Päivi Mäki TtM, kehittämispäällikkö THL Susanna Lehtinen-Jacks LT, dosentti, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto, THL Nina Vuorela LT, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN Erika Pakarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa toimittaneet Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa

Lisätiedot

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE. Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima

TESTIPALAUTE. Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima Ote kehonkuntoindeksitesteistä InBody Käydään läpi terveyden kannalta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011 Testitulokset Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari, Katri Väisänen Copyright Kunnossa kaiken

Lisätiedot

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa toimittaneet Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Pojasta mieheksi. Martti A Siimes. Helsinki,

Pojasta mieheksi. Martti A Siimes. Helsinki, Pojasta mieheksi Martti A Siimes Helsinki, 04.03.2011 Tässä esityksessä korostan Pojat ja tytöt (miehet ja naiset) erilaisia Nuoret eivät ole isoja lapsia/pieniä aikuisia Pojan yksilöllinen fyysinen kehitys

Lisätiedot

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta!

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! 1 Yleistiedote julkaisuvapaa Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! Painonvartijoiden tunnettu ja tunnustettu osaaminen perustuu vankkaan monikymmenvuotiseen kokemukseen: ensimmäinen ryhmä kokoontui

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus HBSC Study

WHO-Koululaistutkimus HBSC Study WHO-Koululaistutkimus HBSC Study WHO-Koululaistutkimuksen esitutkimus 2013 7- ja 9-luokkalaiset Länsi-Suomen läänistä WHO-Koululaistutkimus Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 38 50 A r t i k k e l i Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan

Lisätiedot

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Raskausdiabetes tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Johan Eriksson Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS

Raskausdiabetes tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Johan Eriksson Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS Raskausdiabetes tyypin 2 diabeteksen riskitekijä Johan Eriksson Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS Raskausdiabetes Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa - eli verensokerin

Lisätiedot

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja - 26 - - mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline - yksiköien avulla voiaan verrata mitattujen suureien arvoja - suure on jonkin esineen tai asian mitattava ominaisuus, jonka arvo

Lisätiedot

Teksti: KRISTIINA OJALA. Nuori, liikunta ja ulkonäkö

Teksti: KRISTIINA OJALA. Nuori, liikunta ja ulkonäkö Teksti: KRISTIINA OJALA Nuori, liikunta ja ulkonäkö 4 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Liikunnalliselta näyttäminen on ominaisuus, jota monet nuoret arvostavat. Hoikka ja urheilullinen ihannevartalo saattaa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Jalkapallo Biologinen ikä

Jalkapallo Biologinen ikä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Jalkapallo Biologinen ikä SHA seminaari Marraskuu 2015 Tomi Vänttinen Hohtava biomekaanikko KIHU www.kihu.fi T Biologinen ikä - Johdanto Kalenteri-ikä

Lisätiedot

Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa

Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Erkki Kronholm, dos 18.1.2018 Uni ymmärretään yhä paremmin yhdeksi keskeiseksi kansanterveyden tekijäksi American Academy of Sleep Medicine, the

Lisätiedot

Kasvuseminaari. Pediatrian johdantokurssi Risto Lapatto

Kasvuseminaari. Pediatrian johdantokurssi Risto Lapatto Kasvuseminaari Pediatrian johdantokurssi 21.1.2013 Risto Lapatto Tavoitteet luennolle ja harjoitukselle Kasvun seuraamisen merkityksen ymmärtäminen Valmiudet käytännön työhön Perusteet kasvun fysiologiasta

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN Sanni Rantala Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3

Lisätiedot