On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
|
|
- Viljo Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden vaikutuksesta: kasvukausi lyhenee ja perityn kasvupotentiaalin hyväksikäyttö on tehokkaampaa (Cole 00a, Fredriks ym. 02, Aksglaede ym. 08, Saari ym. 10). Näin ikäkohtainen pituus lisääntyy, ja siksi myös kasvun seurannassa käytettävien käyrästöjen taustalla olevat viiteaineistot tulee tarkistaa. Nykyiset suomalaiset kasvukäyrät julkaistiin vuonna 1986, ja ne perustuvat vuosina syntyneiden kasvutietoihin (Sorva ym. 1984, 1990a, b). Koska nykyiset käyrät pohjautuvat pääosin miltei 50 vuotta sitten syntyneiden kasvutietoihin, katsoimme aiheelliseksi selvittää, ovatko ne enää ajanmukaisia ja tuleeko ne uusia. Uudistustyössä keräsimme Espoon perusterveydenhuollosta väestöpohjaisen kasvuaineiston, joka sisältää lapsen mittaustietoa. Lapset ovat syntyneet vuosina ja edustavat perimältään koko Suomen väestöä, sillä Espoon väestö on koko Suomesta tapahtuneen muuttoliikkeen myötä lähes 11-kertaistunut kuuden viime vuosikymmenen aikana (Espoon tilastollinen vuosikirja 08). Aineistosta laadittiin uudistetut suomalaiset kasvukäyrät ikäkohtaiselle pituudelle, painolle ja painoindeksille (MI) sekä pituuskohtaiselle painolle. Laskennassa käytimme WHO:n suosittelemaa Generalized Additive Models for Location, Scale, and Shape (GAMLSS) -menetelmää (WHO Multicentre Growth Reference Study Group 06). Suomalaislasten kasvun uudet viitearvot julkaistiin syyskuussa 10 (Saari ym.). Suomalaiset lapset ovat pidempiä kuin aiem min (kuva 1, Internet-oheisaineiston kuva 1). Ime väis iän kasvu alkaa nopeam pana mutta hidastuu kolmen kuukauden ikään mennessä niin, että lapset ovat tuolloin samankokoisia (pojat) tai hieman lyhyempiä (tytöt) nykyisiin kasvukäyriin verrattuna. Tämän jälkeen lapset ovat aikaisempaa pidempiä koko kasvukauden ajan. Suurimmat pituuserot nykyisiin kasvukäyriin ilmenevät murrosiän nopean kasvun aikana (tytöillä +2,8 cm ja pojilla +5,6 cm). Aikuispituus on lisääntynyt naisilla 1,9 cm (7,5 cm) ja miehillä 1,8 cm (0,7 cm). Muutoksen on ajateltu johtuvan parantuneesta ravitsemuksesta ja sairastavuuden vähenemisestä (Tanner 1992). Imeväisiän kasvun muutokset Suomessa johtuvat todennäköisesti ravitsemuksen muutoksista ja erityisesti imetyksen lisääntymisestä (Verkasalo 19, Salmenperä ym. 1985, Erkkola ym. 09). Uudistetussa käyrästössä pituuden mukaisen painon mediaanikäyrät (Internet-oheisaineiston kuva 2) ovat lähes yhtenevät tytöillä 0 cm:n pituuteen saakka (vastaa noin kymmenen vuoden ikää) ja pojilla 155 cm:n pituuteen (vastaa noin vuoden ikää). Tämän jälkeen pituuspainon mediaani on uudistetuilla käyrillä hieman suurempi kuin vanhoilla. Noin 70 cm:n pituisena (noin 6 kk 3 v:n ikäisenä) pituuspainon mediaani on tytöillä ja pojilla uudistetussa käyrästössä vanhan alapuolella. Todennäköisesti juuri varhaislapsuuden ravitsemusmuutosten vuoksi etenkin alle kaksivuotiaat kasvavat nykyään 2799 = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa Duodecim 10;1:2799 2
2 PÄÄKIRJOITUS enemmän pituutta suhteessa painoon kuin aiem min. Laadimme ensimmäistä kertaa suomalaisille lapsille iänmukaiset painoindeksikäyrästöt ja laskimme painoindeksirajat lihavuudelle, ylipainolle ja alipainon eri asteille (kuva 2, Internet-oheisaineiston kuva 3). Paino indeksin käyttöä lasten painon seurannassa on suositeltu kansainvälisesti, ja siihen on mahdollisuus siirtyä myös Suomessa (WHO 00, Cole ym. 00b ja 07, Dunkel ym. 10). Suosittelemme kuitenkin edelleen käyttämään 0 2-vuotiailla lapsilla iän ja pituuden mukaista painoa, koska alle kaksivuotiailla painoindeksi vaihtelee huomattavasti ja tässä ikäryhmässä sen käytöstä painon arvioinnissa ja poikkeavan painonnousun seulonnassa ei ole tutkimustietoa. A Ikä pituus vuonna 10 Ikä pituus vuonna ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2, C 90 D Ikä pituus vuonna 10 Ikä pituus vuonna ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2, kuva 1. Suomalaisten lasten pituuskasvukäyrät vuonna 10 (keskiarvo ja ±, yhtenäinen viiva). Uusitut käyrät perustuvat 636 terveen vuosina täysiaikaisena syntyneen lapsen mittaukseen. Vertailukohteena ovat vanhat, vuosina syntyneiden pituuskäyrät (Sorva ym. 1984) (keskiarvo ja ±, katkoviiva). A) 0 2 vuotta, ) tytöt 2 19 v, C) pojat 0 2 v, D) pojat 2 v. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista. A. Saari ym.
3 Suomalaisten lasten kasvu on muuttunut ajan myötä merkittävästi, ja nykyisin käytössä olevat kasvukäyrät ovat vanhentuneet. Niiden käyttö lasten kasvun arvioinnissa johtaa virhetulkintoihin, koska sekulaarisen muutoksen myötä lapset kasvavat pidempinä läpi lapsuusiän ja päätyvät pidemmiksi aikuisiksi. Kasvuun vaikuttavien sairauksien seulonnassa tapahtuu tämän vuoksi systemaattinen virhe, joka johtaa pitkäkasvuisten lasten tarpeettomiin tutkimuksiin ja lyhytkasvuisten alidiagnostiikkaan. Uusittu suomalaisten lasten kasvun viiteaineisto tulee ottaa valtakunnalliseen käyttöön. Painon seurannassa suosittelemme kahden ikävuoden jälkeen siirtymään painoindeksi pohjaiseen seurantaan. Tämä uudistus edellyttää myös terveydenhuollon henkilöstön koulutusta. Edellytys uusien kasvukäyrien laajalle käytölle on niiden sisällyttäminen yhdenmukaisina terveydenhuollossa käytettyihin sähköisiin järjestelmiin. Tähän päästään kasvukäyrien kehittäjien, tietojärjestelmien toimittajien ja heidän asiakkaidensa yhteistyöllä. Kehitettäessä nykyistä parempia työkaluja lasten kasvun seurantaan on mielekästä samalla myös integroida järjestelmiin uudistetut kasvuseulat. Tutkimusryhmämme kehittämät uusitut suomalaisten lasten kasvukäyrät ovat tulostettavissa ja sähköisesti saatavilla Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilta. Sidonnaisuudet Antti Saari: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Sandoz). Ulla Sankilampi, Leo Dunkel: Ei sidonnai- A MI (kg/m 2 ) suuksia. Antti Saari, LL, tutkija Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieten yksikkö, lastentaudit Ulla Sankilampi, LT, apulaisylilääkäri KYS:n lastentautien klinikka Leo Dunkel, LKT, professori Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, lastentaudit PL 27, Kuopio A MI (kg/m 2 ) MI (kg/m 2 ) MI (kg/m 2 ) Kuva 2. Suomalaisten lasten iänmukaiset painoindeksin (MI) persentiilirajat lihavuudelle ( kg/m 2 ), ylipainolle (25 kg/m 2 ), lievälle alipainolle ( kg/m 2 ) ja merkittävälle alipainolle ( kg/m 2 ). Kuvassa on esitetty iän mukaiset MI-persentiilikäyrät (yhtenäiset viivat), jotka kohdistuvat vuoden iässä MI-arvoihin, 25, ja kg/m 2. Iänmukaisen MI:n normaalialue 25 jää lievän alipainon ( kg/m 2 ) persentiilikäyrän ja ylipainon (25 kg/m 2 ) persentiilikäyrän väliin (varjostettu alue). Vertailukohteena ovat kansainväliset MIpersentiilikäyrät lievälle alipainolle ja ylipainolle (katkoviiva) (Cole ym. 00b ja 07). Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
4 PÄÄKIRJOITUS KIRJALLISUUTTA Aksglaede L, Olsen LW, Sorensen TI, Juul A. Forty years trends in timing of pubertal growth spurt in 157,000 Danish school children. PLoS One 08;3:e27. Cole TJ. Secular trends in growth. Proc Nutr Soc 00(a);59: 3. Cole TJ, ellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. MJ 00(b); 3:10 Cole TJ, Flegal KM, Nicholls D, Jackson AA. ody mass index cut offs to define thinness in children and adolescents: international survey. MJ 07;335:194. Dunkel L, Sankilampi U, Saari A. Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 10;1: Erkkola M, Salmenhaara M, Kronberg- Kippila C, ym. Determinants of breastfeeding in a Finnish birth cohort. Public Health Nutr 09:1 Espoon tilastollinen vuosikirja 07. Espoo: Keskushallinto, hallintokeskus, kehittämis- ja tutkimusryhmä 08:21. Fredriks AM, van uuren S, urgmeijer RJ, ym. Continuing positive secular growth change in The Netherlands Pediatr Res 00;47:3 2 Saari A, Sankilampi U, Hannila M-L, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to years: Length/ height-for-age, weight-for-length/height and body mass index-for-age. Ann Med DOI:3109/ Salmenperä L, Perheentupa J, Siimes MA. Exclusively breast-fed healthy infants grow slower than reference infants. Pediatr Res 1985;19:7. Sorva R, Perheentupa J, Tolppanen EM. A novel format for a growth chart. Acta Paediatr Scand 1984;73: Sorva R, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in length and weight of children. I. Years 1 and 2. Acta Paediatr Scand 1990(a);79: Sorva R, Lankinen S, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in height and weight of children. II. After infancy. Acta Paediatr Scand 1990(b);79: Tanner JM. Growth as a measure of the nutritional and hygienic status of a population. Horm Res 1992;38 Suppl 1: Verkasalo M. Recent trends in breastfeeding in Southern Finland. Acta Paediatr Scand 19;69: WHO. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation. World Health Organ Tech Rep Ser 00;894:i,xii,1 25 WHO Multicentre Growth Reference Study Group. WHO Child Growth Standards based on length/height, weight and age. Acta Paediatr Suppl 06;450:
5 A Sekulaarinen muutos (cm) 6 Sekulaarinen muutos (SDS) 0, 5 4 0, , 0, 0, , Internet-oheisaineiston Kuva 1. Pituuskasvussa tapahtuneet iän ja sukupuolen mukaiset sekulaariset eli pitkäaikaiset muutokset Suomessa. Käyrät esittävät keskiarvopituuden muutosta senttimetreinä (A) ja SDSyksikköinä () syntymästä ikävuoteen verrattuna nykyiseen käytössä olevaan suomalaiseen pituuskäyrään (Sorva ym. 1984), joka on piirretty kuvaan vaakasuorana vertailulinjana (0 cm / 0 SDS). Punainen viiva = tytöt, sininen viiva = pojat. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.
6 A Paino (kg) 15,0,5 10,0 7,5 Paino (kg) 1 C 5,0 2, Paino (kg) 15,0,5 10,0 7,5 Pituuspaino vuonna 10 Pituuspaino vuonna 1986 D Paino (kg) 1 5,0 2,5 Pituuspaino vuonna 10 Pituuspaino vuonna Internet-oheisaineiston kuva 2. Suomalaisten lasten pituuspaino-persentiilikäyrät vuonna Uudet pituuspaino-persentiilikäyrät (yhtenäiset viivat) vertailtuna vanhaan pituuspainon mediaanikäyrään ( persentiili, katkoviiva). A) cm, ) tytöt 90 0 cm, C) pojat cm, D) pojat cm. Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.
7 A MI (kg/m2) MI (kg/m2) Internet-oheisaineiston kuva Suomalaiset 2 -vuotiaiden tyttöjen (A) ja poikien () iän mukaiset MI-persentiilikäyrät vuonna Mukailtu Saaren ym. (10) artikkelista.
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotUudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena
Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotLasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI
Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI 49 2011 Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Raili Silius ISSN 1798-0070 (painettu) ISSN 1798-0089 (PDF) Juvenes
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotKATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä
KATSAUS Rintaruokinta ja kasvu Leena Salmenperä Rintaruokintaa tulee tukea ja edistää, koska se on kiistatta hyväksi lapsen terveydelle. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrien avulla.
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotKASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus
Lasten kasvun seuranta Uudet kasvukäyrät Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Terveydenhoitajapäivät 2012 Tavoitteet Kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen Väestötason terveystiedon
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotSuomi on lasten kasvunseurannan edelläkävijä onko hyödyistä näyttöä?
Antti Saari ja Ulla Sankilampi Suomi on lasten kasvunseurannan edelläkävijä onko hyödyistä näyttöä? Kasvun seuranta on osa lasten ehkäisevää terveydenhuoltoa. Sen tarkoituksena on löytää lapsuusiän vähäoireisia
LisätiedotKertausta lapsen kasvusta
Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotLasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat
Julkaistu 9.2.2012 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto paivi.maki@thl.fi Risto Sippola FM, tilastotieteilijä
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotKasvuseula. Omatietovaranto kommentointikokous, kesäkuu Juha Leppänen VTT 2018
Kasvuseula Omatietovaranto kommentointikokous, kesäkuu 2018 Juha Leppänen 1 Kasvuseula taustaa Itä-Suomen yliopiston Kasvututkimus-ryhmä uudisti suomalaisten lasten kasvukäyrät täydellisesti vuosina 2010-2011.
LisätiedotNäkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 134 138 Lectio Praecursoria Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus tieteen historiassa Noin 25 000 vuotta sitten kivikaudella
LisätiedotTULOSSEURANTA 2011 2012 TAPANILAN ERÄ / Yleisurheilu
400 m 1 000 m 1 500 m 3 000 m 5 000 m 10 000 m 1/2 maraton maraton aj. aj. 110 m aj. 1 500 m ej. 3 000 m ej. aj. 400 m aj. 3 000m käv. 5 000 m käv. Kuula Kiekko Keihäs Moukari Ottelut Cooper Tulosseuranta
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotSAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON
SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON TULEHDUKSELLINEN TILA Eveliina Kiuru Syventävien opintojen tutkimusraportti
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotNuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 29 2019 Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Päälöydökset Ylipainoiset (ml. lihavat) nuoret kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi yleisemmin
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotTilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta
Tieteessä alkuperäistutkimus Päivi Mäki TtM, kehittämispäällikkö Susanna Lehtinen-Jacks LT, dosentti, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto ja Nina Vuorela LT, lastenendokrinologi HYKS Lastenklinikka Esko
LisätiedotPoikkeava kasvu - murrosikä
Poikkeava kasvu - murrosikä LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Murrosikä on aika, jolloin nuori saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden,
LisätiedotLASTEN LIHAVUUDEN HOIDON TULOKSELLISUUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LASTEN LIHAVUUDEN HOIDON TULOKSELLISUUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Miika Lehikoinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Lastentaudit
LisätiedotPainonhallintaryhmien tiedonkeruu
Painonhallintaryhmien tiedonkeruu 1 Taustaa 2 Raportin kuvaus Tämä ohje on tuotettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja potilastietojärjestelmänä Efficaa käyttävien terveyskeskusten tiedonkeruuta
LisätiedotSuomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotLasten ylipainon valtakunnallinen seuranta
Tieteessä terveydenhuolto Päivi Mäki TtM, kehittämispäällikkö THL Susanna Lehtinen-Jacks LT, dosentti, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto, THL Nina Vuorela LT, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN
ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN Erika Pakarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotLIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotTUTKIMUSOPAS. SPSS-opas
TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotMa8 Todennäköisyys ja tilastot
Ma8 Todennäköisyys ja tilastot H1 Tilastollisen aineiston kuvaaminen 1.1 Vastaa kuvaajan perusteella kysymyksiin. a) Kuinka paljon tarvitset kuvaajan mukaan unta? b) Paljonko 20-vuotias tarvitsee unta?
LisätiedotLihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön
Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotTerveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja
Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa toimittaneet Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotSpirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen
Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotNutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui
LisätiedotOma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.
esi Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Kasvusi arviointia varten mittausarvosi merkitään ns. persentiilikäyrälle*. Siinä painoasi ja pituuttasi verrataan muiden samanikäisten ja samaan
LisätiedotTESTIPALAUTE. Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima
TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima Ote kehonkuntoindeksitesteistä InBody Käydään läpi terveyden kannalta
LisätiedotLASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT
LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs.
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotAnna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
Lisätiedot5 Lisa materiaali. 5.1 Ristiintaulukointi
5 Lisa materiaali 5.1 Ristiintaulukointi 270. a) Aineiston koko nähdään frekvenssitaulukon oikeasta alakulmasta: N = 559. Tilastotieteen johdantokurssille osallistui yhteensä 559 opiskelijaa. Huomaa: Opiskelijoiden
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotTerveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja
Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa toimittaneet Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotSuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset
SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011 Testitulokset Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari, Katri Väisänen Copyright Kunnossa kaiken
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotMerkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista
SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotPojasta mieheksi. Martti A Siimes. Helsinki,
Pojasta mieheksi Martti A Siimes Helsinki, 04.03.2011 Tässä esityksessä korostan Pojat ja tytöt (miehet ja naiset) erilaisia Nuoret eivät ole isoja lapsia/pieniä aikuisia Pojan yksilöllinen fyysinen kehitys
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotPainonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta!
1 Yleistiedote julkaisuvapaa Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! Painonvartijoiden tunnettu ja tunnustettu osaaminen perustuu vankkaan monikymmenvuotiseen kokemukseen: ensimmäinen ryhmä kokoontui
LisätiedotKAUNIAISTEN ALAKOULULAISTEN PAINONHALLINTAAN LIITTYVÄ ENNALTAEHKÄISY JA OHJAUS KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA
KAUNIAISTEN ALAKOULULAISTEN PAINONHALLINTAAN LIITTYVÄ ENNALTAEHKÄISY JA OHJAUS KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Marjukka Airas, Laura Alho ja Katja Laitinen Opinnäytetyö, syksy 2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotGlobal Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015
Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average
Lisätiedot15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg
1 15 Yhtäsuuruuksia Päättele :llä merkityn punnuksen massa. a) 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg b) 1 kg 5 kg 5 kg 4 kg 3 kg Kuinka monta ympyrää jälkimmäisen vaa an oikealle puolelle on laitettava, jotta
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus HBSC Study
WHO-Koululaistutkimus HBSC Study WHO-Koululaistutkimuksen esitutkimus 2013 7- ja 9-luokkalaiset Länsi-Suomen läänistä WHO-Koululaistutkimus Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan
Lisätiedot