Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta. Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Transkriptio

1 Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry 1

2 Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat yleiseen terveysliikuntasuositukseen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa on oleellista terveyttä edistävä ruokavalio, arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikunta Insuliiniherkkyys Liikunta/istumisen Maksan liiallinen sokerituotanto Glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunta tauottaminen vaikuttaa Glukoosin käyttö lihaskudoksessa positiivisesti Valtimoterveys Liikunta vaikuttaa edullisesti valtimosairauden moniin riskitekijöihin sekä syntymekanismeihin (kolesteroli, HDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine, kohonnut verenglukoosi, lipidiaineenvaihdunta, lihavuus, todettu diabetes) Paikallaan olo saa aikaan myös verenkierron muutoksia: 30 min istuminen pienentää valtimoiden kuormitusta (shear stress), mikä on sepelvaltimotaudin syntymekanismeihin vaikuttava tekijä. Metabolisen oireyhtymän ehkäisy /hoito Liikunta vaikuttaa kehon rasvamäärään, erityisesti viskeraalirasvan määrään sekä edullisesti veren rasvaprofiiliin sekä insuliini- ja glukoosiaineenvaihduntaan. Liikunta vähentää insuliiniresistenssiä ja alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta. Liikunta vähentänee tulehdusta, joko suoraan tai rasva- ja lihaskudokseen kohdistuvien vaikutusten välityksellä. Passiivisuus johtaa lipidien kasaantumiseen rasvakudoksen lisäksi myös luurankolihaksiin lisäten kohdekudoksen insuliiniresistenssiä. Liikkumattomuudella on vaikutusta myös maksan insuliiniherkkyyteen -> maksan rasvoittuminen 2

3 Liikunta ja Tyypin 2 diabetes Nykyiset kansainväliset liikuntasuositukset suosittelevat tyypin 2 diabeetikolle sekä kestävyysliikuntaa että lihasvoimaharjoittelua Liikuntamuoto, joka lisää lihasmassaa sekä lihasten verenkiertoa, on erittäin hyödyllinen tyypin 2 diabeteksen hoidossa Eräs varhainen muutos tyypin 2 diabeteksessa on lihaskudoksen insuliiniresistenssi Lihaskudos on ensiarvoisen tärkeä glukoosiaineenvaihdunnalle. Lihasmassan kasvu-> glukoosin varastoitumistila suurenee -> vaikutus insuliiniherkkyyteen Perusaineenvaihdunta lisääntyy lihasmassan kasvun myötä -> vaikutus painonhallintaan Voimaharjoittelu vaikuttaa edullisesti myös verenpaineeseen ja rasva-aineenvaihduntaan Liikunnan harrastamisen (exercise) rinnalle on nostettu fyysinen aktiivisuus (physical activity), jolla tarkoitetaan kaikkea liikkumista, joka lisää energiankulutusta Tyypin 2 diabeetikoiden tulisi katkaista paikallaan olo 30 minuutin välein, jolloin saadaan positiivinen vaikutus insuliiniherkkyyteen Ennen liikunnan lisäämistä on tarpeen arvioida diabetesta sairastavan terveydentilaa. Diabetekseen liittyvät liitännäissairaudet tulee huomioida liikuntalajien valinnassa, liikunnan annostelussa sekä kuormittavuudessa. Lisäsairauksien ehkäisy Hyvinvointi ja mieliala 3

4 Tyypin 2 diabeetikon liikuntaneuvonnassa huomioitavia asioita Riittävät tiedot diabeteksesta ja lääkityksen vaikutuksista verenglukoosiin Yleinen terveydentila Sydän- ja aivoterveys sekä alaraajojen valtimoterveys Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky Liikuntaan mahdollisesti liittyvät riskit: Liian matala ja liian korkea verenglukoosi Hermostomuutosten aiheuttamat vaikutukset: - Motorinen neuropatia; lihasvoima, jalkojen rakenteelliset muutokset - Sensorinen neuropatia; rasitusoireiden havaitseminen, vammojen havainnointi - Autonomisen neuropatian aiheuttamat oireet; oireettoman sydänlihasiskemian pahentuminen, sydämen kyky mukautua rasitukseen, verenpaineen huomattava kohoaminen + muut odottamattomat verenpainemuutokset Muut lisäsairaudet jotka vaikuttavat liikuntalajin valintaan ja liikunnan optimaaliseen kuormittavuuteen; silmänpohjamuutokset ja munuaismuutokset 4

5 Liikuntaneuvonnan tiekartta Liikuntaneuvonta on henkilökohtaisen terveysneuvonnan yksi sisältöalue Liikuntaneuvonnan tavoitteet ja muodot Neuvonnan ensisijaiset tavoitteet ovat asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muutoksia Aloita työskentely siitä, missä asiakas on ajatuksissaan ja pyrkimyksissään Asiakkaan halu käyttäytymismuutoksiin Motivaation herättäminen Liikuntamotivaation moninaisuus: kiinnostus ja kyvykkyyden tunne, vapaa-ehtoisuus onnistumisen kokemukset ja mielekkyys hyöty / tavoite Tunne asiakas osaa asiasi tunnista, missä vaiheessa asiakas on

6

7 Liikunnan esteet ja kannustimet Esteet Kannustimet

8 8

9 9

10 Välinpitämätön /helposti vetäytyvä asiakas Motivoitunut ihminen tietää, tahtoo ja kykenee Mitä, jos ihminen ei tiedä, ei tahdo eikä kykene? Miten edetä, jos ammattilainen näkee selkeästi liikkumisen lisäämisen edut, mutta asiakas näkee vain haitat? Haitat arjen sujumiselle Haitat omalle keholle Haitat sairaudelle Suhtautumisessa liikuntaan /liikkumiseen vaikuttaa kaikki, mitä elämässä on aikaisemmin tapahtunut Mitä, jos ei ole aikaisempaa liikuntakokemusta? Mitä, jos on ikää, muita sairauksia ja vaivoja sekä myös muita ongelmia? Mitä, jos kaikki keholliset viestit ovatkin negatiivisia (hengästyminen, hikoilu ym.)? Liikkumiseen liittyvät esteet: ennakkoluulot, uskomukset, ryhtymisen vaikeus, elämäntilanteen kuormittavuus, väsymys Miten asiakas tuntisi tulleensa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi? Torjunta: tiedän, että liikkuminen on hyvä asia, mutta minun kohdallani

11 Kiinnostuksen ja motivaation herättäminen /prosessin käynnistyminen Luodaan mielikuva uudesta tilanteesta Annetaan tietoa, jotta muutostarve voi herätä Yhteistä pohdintaa nykyisten ja uusien tapojen hyödyistä ja haitoista Tulevaisuuden toiveiden pohdintaa Luottamus omiin kykyihin tehdä muutos, pystyvyys Onko muutos tarpeellinen / mahdollinen / merkityksellinen? Konkreettisuus ja realistisuus; mitä? /miksi?/miten? Focus asiakkaalle tärkeissä asioissa Ajatukseen /muutokseen virittäytyminen -> asiakas alkaa harkita omia tottumuksiaan (mikäli kiinnostusta ei ole ->vastarinta, tunne, ettei todellista tarpeista välitetä) Mikäli asiakas vastustaa: Neutraali info, myötäily, asiakkaan aktiivisen roolin korostaminen

12 Mi-alkuiset kysymykset Mitä liikunta ja liikkuminen merkitsevät sinulle? Minkälainen tarve ja kiinnostus sinulla on lisätä liikuntaasi? Mikä saa sinut liikkumaan? Millaista liikuntaa haluaisit harrastaa ja miten? Minkälainen on liikuntahistoriasi? Mieti lapsuutta ja nuoruuttasi mitä lajeja sieltä löytyy- oletko tykännyt liikkua ryhmässä vai yksin minkälainen liikunta on tuntunut sinusta hyvältä minkälaisessa liikunnassa olet kokenut onnistumisia? Minkälainen arkesi on? Pystytkö lisäämään liikuntaasi tällä hetkellä vai onko sinulla helpompi panostaa arkiliikkumiseesi? Minkä tavoitteen saavuttamisessa liikunta auttaisi sinua mitä hyötyä sinulle itsellesi on, että panostat liikuntaan ja lisäät sitä (välitön / pitkäntähtäimen hyöty)?

13 Liikuntaneuvonnan minimikriteerit 5 A ARVIOI asiakkaan nykyiset liikuntatottumukset, muutosvalmius ja liikuntakäyttäytymisen altistavat tekijät ANNA asiakkaalle tietoa liikunnan hyödyistä, entisten tottumusten haitoista ja sopivista liikuntamuodoista ja palveluista ASETA asiakkaan kanssa konkreettinen liikkumistavoite (välitön/pitkän ajan tavoite) ja ohjaa asiakasta laatimaan itselle realistinen lyhyen aikavälin liikuntakokeilu /-suunnitelma, jossa on huomioitu liikuntakäyttäytymisen mahdollistavat tekijät AUTA asiakasta tunnistamaan liikkumisen esteet ja keinot niiden ylittämiseksi AIKATAULUTA Seurantakäynnit ja suunnittele seurantatavat arvioimalla vahvistavia tekijöitä yksilöllisesti niin, että ne edistävät parhaiten juuri tämän asiakkaan liikuntakäyttäytymisen säilymistä 13