Sydän- ja verisuonitautien somaattisten
|
|
- Elsa Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Sydän- ja verisuonitautien psykososiaaliset riskitekijät lapsilla Liisa Keltikangas-Järvinen Lapsuuden stressiympäristö, joka muodostuu vanhempien A-tyyppisestä käyttäytymisestä, tiukasta sitoutumisesta työhön ja äidin negatiivisista kasvatusasenteista, on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien varhaisiin somaattisiin riskitekijöihin ja ennustaa myöhempää sepelvaltimotaudille altista persoonallisuutta. Pojat ovat tyttöjä herkempiä reagoimaan lapsuusympäristön stressiin. Stressaava ympäristö ei lisää erityisesti sepelvaltimotaudin vaaraa, mutta se johtaa moniin psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Selitys sille, miksi tällainen ympäristö altistaa tietyt henkilöt juuri sydän- ja verisuonitaudeille, saattaa löytyä synnynnäisestä yksilöllisestä temperamentista ja ennen kaikkea sen fysiologisesta pohjasta. Sydän- ja verisuonitautien somaattisten riskitekijöiden kuten dyslipidemian, hypertension ja lihavuuden varhainen urautuminen on osoitettu prospektiivisissa seurantatutkimuksissa, mm. LASERI-tutkimuksessa (Porkka ja Viikari 1994) ja Bogalusa Heart Studyssa (Berenson ym. 1997). Tällainen urautuminen on erityisen ilmeistä lapsilla, joiden perheissä on esiintynyt sydän- ja verisuonitauteja. Tämä viittaa taudin perinnöllisyyteen. Vaikka perinnöllinen jopa geneettinen taipumus ateroskleroosiin on osoitettu, sydän- ja verisuonitauteja pidetään kuitenkin elämäntapasairauksina. Elämäntapojen piiriin luetaan myös tietyt psykososiaaliset tekijät. Tuoreimmassa epidemiologisten prospektiivisten tutkimusten meta-analyysissa (Hemingway ja Marmot 1999), erotetaan neljä psykososiaalista tekijää, joiden merkitys sydän- ja verisuonitautien etiologiassa on testattu riittävin laatukriteerein. Ne ovat A-tyyppinen käyttäytyminen ja vihamielisyys, depressio, koettu sosiaalinen tuki ja työelämän psykososiaaliset tekijät. Näiden ominaisuuksien lapsuudesta ja nuoruudesta juontuvaan alkuperään on siis syytä kohdistaa huomiota. Psyykkisten riskitekijöiden kehitystä tutkittaessa keskitytään seuraaviin kysymyksiin. Missä iässä riskitekijät ilmaantuvat, ja miten pysyviä ne ovat? Ovatko nämä tekijät yhteydessä ateroskleroosin kehittymiseen jo lapsuudessa, ja ennustavatko ne myös aikuisiän riskiä? Mikä on näiden tekijöiden kehityksellinen lähtökohta (millainen psykologinen prosessi edeltää niiden kehittymistä)? Onko olemassa muita lapsuusiän ja nuoruuden psyykkisiä riskitekijöitä, joita ei ole vielä löydetty? Psyykkisten riskitekijöiden ilmaantuminen ja pysyvyys A-tyyppistä käyttäytymistä on havaittu jo kolmivuotiailla (Lundberg 1983) ja vihamielisyyttä kymmenvuotiailla (esim. Woodall ja Matthews 1993). A-tyyppisen käyttäytymisen on todettu olevan hyvin pysyvä piirre lapsuudesta murrosikään (Keltikangas-Järvinen 1990), ja kohtalaisen pysyvä murrosiästä aikuisuuteen (Keltikangas-Järvinen 1989). Vihamielisyyden on myös todettu säilyvän suhteellisen hyvin eri kehitysvaiheiden yli (Woodall ja Matthews 1993), kun Duodecim 2001;117:
2 taas depressiivisyyden on todettu vaihtelevan suurestikin. Lapsuusiän psyykkisten riskitekijöiden ennustuskyky Tutkimus ei vielä pysty vastaamaan kysymykseen, ennustavatko lapsuuden psyykkiset riskitekijät aikuisiän riskiä. Pisimmissä lapsuudesta lähtevissä prospektiivisissa seurantatutkimuksissa Bogalusa Heart studyssa ja Laseri-projektissa seuranta-aika on kestänyt vasta 20 vuotta. Viimeksi mainittu tutkimus on ainoa, jossa on huomioitu psykologiset tekijät koko ajan lapsuudesta aikuisuuteen. A-tyyppisen käyttäytymisen, vihamielisyyden, depression ja sosiaalisen tuen puutteen varhaista merkitystä riskin kannalta täytyy arvioida vertaamalla näitä tekijöitä samanaikaisten somaattisten riskitekijöiden tasoon varoen kuitenkin tekemästä varmoja päätelmiä riskitekijöiden korrelaatioista terveillä lapsilla. Tulokset osoittavat, että murrosikäisillä yksi A-tyyppisyyden tekijä, kärsimättömyys-aggressiivisuus, korreloi seerumin suureen kolesterolipitoisuuteen (Keltikangas-Järvinen ja Räikkönen 1989a), ja murrosikäisillä pojilla A-tyyppisen käyttäytymisen lisääntyminen ennustaa seerumin kolesteroliarvon suurenemista sekä lihomista (Keltikangas-Järvinen ja Räikkönen 1989b). Murrosikäisillä pojilla A-tyyppinen käyttäytyminen korreloi metabolisen syndrooman piirteiden kanssa ja ennustaa oireyhtymän vaikeusastetta kolme vuotta myöhemmin, murrosiästä varhaiseen aikuisuuteen (Ravaja ym. 1996). Räikkösen ja Keltikangas-Järvisen (1991) aineistossa vihamielisyys ei korreloinut sepelvaltimotaudin somaattisten riskitekijöiden kanssa, mutta selitti sen sijaan tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Ravajan ym. (1998) tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaalisen tuen muutokset olivat murrosikäisillä pojilla yhteydessä vyötärö-lantiosuhteen muutoksiin; sosiaalisen tuen heikkeneminen ennusti kolmen vuoden seurantajakson aikana vyötärö-lantiosuhteen suurenemista. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan kannusta suunnittelemaan sydän- ja verisuonitauteihin kohdistuvia interventio- tai ehkäisyohjelmia lapsille tai murrosikäisille. Psyykkisten riskitekijöiden juuret Ehkäisyn kannalta saattaa olla hyödyllistä etsiä aikuisiän riskitekijöiden juuria lapsuudesta. Edellä mainittiin, että A-tyyppinen käyttäytyminen ja vihamielisyys ovat suhteellisen pysyviä ominaisuuksia, joten A-tyyppiset lapset todennäköisesti kasvavat samantyyppisiksi aikuisiksi. Lapsuuden A-tyyppinen käyttäytyminen selittää kuitenkin vain 5 15 % aikuisen A-tyyppisyydestä. Aikuisiän A-tyyppisen käyttäytymisen varhaiskehitystä on selvitetty LASERI-tutkimuksessa. Kehitystä ennustavina muuttujina tarkasteltiin ympäristötekijöitä, kuten lapsuuden perheilmapiiriä, perheen sosioekonomista tasoa sekä vanhempien ominaisuuksia, mm. heidän A-tyyppistä käyttäytymistään ja kasvatusasenteitaan. Lisäksi tarkasteltiin lapsen omia piirteitä, kuten varhaista A-tyyppistä käyttäytymistä ja synnynnäistä temperamenttia. Päätulokset on esitetty kuvassa 1. Poikien myöhempää A-tyyppisyyttä ennustivat A-tyyppisyys lapsuudessa, ja äidin ominaisuuksista tiukka sitoutuminen työhön, tyytymättömyys rooliin äitinä mutta tyytyväisyys työrooliin, vihamieliset kasvatusasenteet ja huono sosioekonominen asema. Negatiiviset kasvatusasenteet muodostuvat kolmesta piirteestä suhtautumisessa lapseen. Ensimmäinen on hyväksynnän puute ja emotionaalinen hylkääminen. Lapsi ei ole äidille emotionaalisesti läheinen, ja äiti tuntee, ettei hänkään ole lapselle emotionaalisesti tärkeä. Toinen on äidin huono kyky sietää lapsen normaalia aktiivisuutta. Äidin mielestä lapsi on levoton, vaatii paljon huolenpitoa ja on hänelle taakka, joka estää häntä toteuttamasta täysipainoisesti itseään. Kolmas piirre on tiukka kontrolli ja ankara kuri, joilla äiti pyrkii kompensoimaan avuttomuutensa lapsen käsittelyssä. Tyttöjen osalta löytyi vain yksi merkitsevä ennustaja, äidin tyytymättömyys rooliinsa äitinä. LASERI-tutkimuksessa on löydetty useita lapsuuden tekijöitä, jotka ennustavat aikuisiän vihamielisyyttä negatiivista elämänasennetta eli, epäluottamusta muita kohtaan, kyynisyyttä ja pessimismiä (kuva 2). Pojilla kärsimättömyysaggressiivisuus, joka on A-tyyppisen käyttäytymisen yksi osatekijä ja jonka on todettu olevan 1390 L. Keltikangas-Järvinen
3 Äidin Työhön sitoutuminen Tyytyväisyys työhön Läheisyys Kuri Sietokyky Tyytymättömyys rooliinsa Negatiiviset kasvatusasenteet Vähäinen koulutus A-tyyppisyys lapsuudessa A-tyyppisyys murrosiässä Kuva 1. A-tyyppisyyden kehittyminen LASERI-tutkimuksen mukaan. Nuolien osoittamat yhteydet A-tyyppisyyteen olivat pojilla kaikki tilastollisesti merkitseviä, tytöillä ainoastaan äidin tyytymättömyys rooliinsa. Lapsen A-tyyppisyys Kärsimättömyys Aggressiivisuus Äidin A-tyyppisyys Negatiiviset kasvatusasenteet Työhön sitoutuminen Äidin tyytymättömyys rooliinsa Vihamielisyys aikuisuudessa Isän A-tyyppisyys Työhön sitoutuminen Tyytymättömyys isän rooliin Perheen sosioekonominen asema Kuva 2. Vihamielisyyden kehittyminen. Lyhenteet kuten kuvassa 1. Pojilla kaikki nuolien ilmaisemat yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä (perheen sosioekonomisella asemalla käänteinen yhteys). Tytöillä merkitsevä yhteys oli lapsen A-tyyppisyydellä sekä äidin ja isän työhön sitoutumisella. Sydän- ja verisuonitautien psykososiaaliset riskitekijät lapsilla 1391
4 nimenomaan sairastumisalttiutta lisäävä komponentti (Keltikangas-Järvinen ja Räikkönen 1989a), havaittiin merkitseväksi ennustekijäksi. Muita myöhempään vihamielisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat vanhempien tiukka sitoutuminen työhön ja tyytymättömyys rooliinsa vanhempina, äidin vihamieliset kasvatusasenteet ja perheen huono sosioekonominen tilanne. Nämä tekijät ennustivat poikien vihamielisyyttä yli 17 vuoden iän. Tytöillä sen sijaan myöhempää vihamielisyyttä ennusti vain heidän oma varhainen A-tyyppisyytensä, edellä mainittu kärsimättömyys-aggressiivuus. Äidin tyytymättömyys rooliinsa äitinä ennusti tyttöjen myöhempää depressiota, ja poikien osalta vastaaviksi tekijöiksi todettiin äidin tyytymättömyys ja negatiiviset kasvatusasenteet. Myös aikuisiän sosiaalisen tuen kokemus juontuu lapsuudesta. Tuen kokemus tarkoittaa tunnetta ympäristön hyväksynnästä ja siitä, että ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa ja joilta saa tarvittaessa apua ja tukea. Sen on osoitettu parantavan ennustetta infarktin jälkeen ja pienentävän infarktin uusiutumisen todennäköisyyttä. Kokemus sosiaalisen tuen puuttumisesta taas heikentää stressinsietokykyä. Tärkein LASERI-tutkimuksessa tehty havainto oli, että varhaisaikuisuudessa koettua sosiaalisen tuen puutetta ennusti naisilla lapsuudenaikainen vanhempien tyytymättömyys rooliinsa. Kyseinen tyytymättömyys ilmeni sekä isällä että äidillä. Äidin kasvatusasenteilla ei sen sijaan ollut merkitystä. Pojilla taas äidin negatiiviset kasvatusasenteet ennustivat parhaiten kokemusta sosiaalisen tuen puutteesta, mutta vanhempien tyytyväisyys elämään oli merkityksetön tekijä. Äidin emotionaalinen etäisyys sekä tuen ja hyväksynnän puute olivat siis myöhemmin ilmenevien sydän- ja verisuonitautien psykososiaalisten riskitekijöiden tärkein ennustaja. Pojilla ne olivat yhteydessä kaikkiin psykososiaalisiin riskitekijöihin ja tytöillä A-tyyppiseen käyttäytymiseen ja depressioon. Lisäksi äidin tiukka sitoutuminen työhön ja tyytymättömyys itseensä äitinä oli merkityksellinen seikka mutta ei niin johdonmukaisesti kuin negatiivinen kasvatus. Tämä vastaa muita julkaistuja tutkimushavaintoja. Tulokset osoittivat myös, että pojat ovat tyttöjä haavoittuvampia ja herkempiä reagoimaan negatiiviseen perheilmapiiriin, hyväksynnän puutteeseen ja emotionaaliseen etäisyyteen sikäli kuin somaattisten riskitekijöiden esiintyvyys osoittaa tätä. Riskitekijät kumuloituivat perheiden sisällä. On korostettu, että kehitystutkimuksissa on tärkeää tutkia sekä isiä että äitejä, mutta LASERItutkimuksen tulokset oikeuttavat puhumaan perheen ilmapiiristä jo pelkästään äidin ominaisuuksien perusteella. Ominaisuuksien väliset ja vanhempien väliset korrelaatiot ovat niin vahvoja. Äidin A-tyyppinen käyttäytyminen, tyytymättömyys itseensä äitinä ja puolisona ja sitoutuminen työhön korreloivat sekä keskenään että isän vastaaviin piirteisiin. A-tyyppisillä ihmisillä on siis taipumus mennä keskenään naimisiin tai muuttua ajan oloon samanlaisiksi, ja jos äiti on sitoutunut työhön ja tyytymätön lapsiinsa ja puolisoonsa, isä on samanlainen, tai ainakin pian tulee sellaiseksi. On myös korostettava, että äidin kasvatusasenteet ja tyytyväisyys rooliinsa todettiin riippumattomiksi lapsen iästä. Ne siis olivat ensisijassa äidin omia ominaisuuksia eivätkä hänen reaktioitaan lapseen. Synnynnäinen temperamentti riskitekijänä Löydetyt psykososiaaliset tekijät ovat kehityksen yleisiä riskitekijöitä, jotka altistavat monille erilaisille psyykkisille, sosiaalisille ja somaattisille ongelmille. Seuraava kysymys on, miten lopputulokseksi muodostuu nimenomaan sepelvaltimotauti. Vanhempien negatiiviset kasvatuskäytännöt, kuten A-tyyppisyys ja työhön sitoutuminen, ovat omiaan luomaan lapselle stressaavan kasvuympäristön, josta lisäksi puuttuu vanhempien antama tuki. Yksi psykososiaalinen riskitekijä edellä mainitussa meta-analyysissa (Hemingway ja Marmot 1999) liittyi työelämään, sellaiseen työympäristöön, jossa vallitsevat yhtä aikaa tiukat vaatimukset ja vähäinen omaehtoinen kontrolli. Työntekijältä vaaditaan suorituksia, mutta hän ei voi vaikuttaa päätöksentekoon. Lapsuuden stressaava kasvuympäristö vastaa tällaista työelämän stressiympäristöä. A-tyyppiset vanhem L. Keltikangas-Järvinen
5 mat asettavat lapsille suuria vaatimuksia ja tiukan ulkoisen kontrollin, niin että lapsen itsekontrolli puuttuu, eivätkä anna lapselle tämän tarvitsemaa emotionaalista tukea ja hyväksyntää. Ympäristön stressitekijät eivät kuitenkaan yksinään riitä selittämään sairastumista, vaan yksilöllinen vaihtelu on suurta sekä emotionaalisissa että fysiologisissa stressireaktioissa. Tämä vaihtelu selittää sekä erot sopeutumisessa ympäristön vaatimuksiin että sopeutumattomuudesta seuraavat somaattiset lopputulokset.»yksilöllisyys» tarkoittaa tässä samaa kuin lapsen synnynnäinen temperamentti. Temperamentti viittaa rakenteellisiin eroihin reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä. Näiden erojen pohja on aivojen toiminnassa, ja erilaiset temperamenttipiirteet ovat yhteydessä erilaisiin synnynnäisiin fysiologisiin ja neuroendokriinisiin taipumuksiin. Yksilölliset temperamenttierot selittävät suuret yksilölliset erot fysiologisissa stressireaktioissa Tämä auttaa ymmärtämään, miksi samat jokapäiväiset harmit ja ongelmat aikaansaavat niin erilaisia stressireaktioita eri ihmisissä, ja ennen kaikkea sen, miksi samoilla reaktioilla on niin erilaiset somaattiset seuraukset eri ihmisillä. LASERI-tutkimuksessa osoitettiin (Räikkönen ja Keltikangas-Järvinen 1992), että lapsuuden hyperaktiivisuus ennustaa aikuisiän A-tyyppisyyttä. Samassa tutkimuksessa varhainen temperamentti, erityisesti hyperaktiivisuus ja kärsimättömyys, olivat yhteydessä apolipoproteiinien A-1 ja B pitoisuuksiin kolmen vuoden seurantaaikana (Räikkönen ym. 1990), ja motorinen aktiivisuus lapsuudessa ja mentaalinen vitaalisuus murrosiässä korreloivat apolipoproteiini E4 -fenotyypin kanssa (Keltikangas-Järvinen ym. 1993). Hyperaktiivisuus ja negatiivinen emotio- naalisuus olivat yhteydessä metabolisen oireyhtymän piirteisiin (Ravaja ja Keltikangas-Järvinen 1995). Yksilöllinen temperamentti ja erityisesti sen fysiologinen ja neuroendokriininen tausta saattaisi siis selittää, miksi yleinen riskiympäristö lisää nimenomaan sepelvaltimotaudin vaaraa tietyillä lapsilla. LASERI-tutkimus on osoittanut, että lapsen vaikea temperamentti hyperaktiivisuus, ärtyvyys, alttius kiukunpurkauksiin ja vähäinen sosiaalisuus on yhteydessä aikuisiän vihamielisyyteen, mutta ei yksinään vaan vuorovaikutuksessa äidin negatiivisten ja hylkäävien kasvatusasenteiden kanssa. Vastaava yhteys löydettiin myös lapsuuden vaikean temperamentin ja äidin negatiivisten kasvatusasenteiden ja aikuisiässä ilmenevän depression välillä. Synnynnäinen temperamentti voidaan siis ehdottaa liitettäväksi uutena piirteenä sepelvaltimotaudin psykososiaalisten riskitekijöiden joukkoon. Avainasioita olisivat tällöin stressinsietokyky ja koetun stressin yksilölliset fysiologiset seuraukset. Synnynnäinen temperamentti selittää yksilöllistä stressiherkkyyttä. Sairastumisen kannalta stressikynnystä tärkeämpi seikka on kuitenkin temperamenttiin liittyvä fysiologia. Eri temperamenttipiirteet ovat yhteydessä erilaisiin fysiologisiin ja neurokemiallisiin prosesseihin, ja ne määräävät psyykkisesti koetun stressin somaattiset seuraukset. Yksilölliset erot sekä temperamentissa että sen fysiologisessa pohjassa selittävät sen, miksi sama tilanne on toiselle ihmiselle positiivinen haaste ja toiselle sietämätön stressi ja miksi psyykkisesti samalla tavalla koettu stressi suistaa toisen sairastumiseen jättämättä toiseen minkäänlaisia somaattisia jälkiä. Kirjallisuutta Berenson GS, Srinivasan SR, Bao W. Precursors of cardiovascular risk in young adults from a biracial (black-white) population: The Bogalusa Heart Study. Ann Ny Acad Sci 1997;817: Hemingway H, Marmot M. Psychosocial factors in the aetiology and prognosis of coronary heart disease: a systematic review of prospective cohorts studies. BMJ 1999;29: Keltikangas-Järvinen L. Stability of Type A behavior during adolescence, young adulthood and adulthood. J Behav Med 1989;12: Keltikangas-Järvinen L. Continuity of Type A behavior during childhood, preadolescence and adolescence. J Youth Adolescence 1990;19: Keltikangas-Järvinen L, Räikkönen K. Pathogenic and protective factors of Type A behavior. J Psychosom Res 1989(a);33: Keltikangas-Järvinen L, Räikkönen K. Developmental trends in Type A behavior as predictors for the development of somatic CHD risk factors. Psychother Psychosom 1989(b);51: Keltikangas-Järvinen L, Räikkönen K, Lehtimäki T. Dependence between Apolipoprotein E phenotypes and temperament in children, adolescents and young adults. Psychol Med 1993;55: Lundberg U. Note on Type A behavior and cardiovascular responces to challenge in 3 6 year old children. J Psychosom Res 1983;27: Porkka KVK, Viikari JSA. Should children or young adults be screened Sydän- ja verisuonitautien psykososiaaliset riskitekijät lapsilla 1393
6 for serum lipid levels to prevent adult coronary heart disease? Experience from the Cardiovascular Risk in Young Finns study. J Intern Med 1994;236: Ravaja N, Keltikangas-Järvinen L. Temperament and metabolic syndrome precursors in children: a three-year follow-up. Prev Med 1995; 24: Ravaja N, Keltikangas-Järvinen L, Keskivaara P. Type A factors as predictors of changes in the metabolic syndrome precursors in adolescents and young adults a three-year follow-up study. Health Psychol 1996;15: Ravaja N, Keltikangas-Järvinen L, Viikari J. Perceived social support and abdominal fat distribution in adolescents and young adults: a structural equation analysis of prospective data. Appetite 1998; 31: Räikkönen K, Keltikangas-Järvinen L. Hostility and its association with behaviorally induced and somatic coronary risk indicators in Finnish adolescents and young adults. Soc Sci Med 1991;33: Räikkönen K, Keltikangas-Järvinen L. Childhood hyperactivity and the mother-child relationship as predictors of risk Type A behavior in adolescence a six-year follow-up. Pers Ind Diff 1992;13: Räikkönen K, Keltikangas-Järvinen L, Solakivi T. Behavioral coronary risk indicators and apolipoproteins A-1 and B in young children: cross-sectional and predictive associations. Prev Med 1990;19: Woodall KL, Matthews KA. Changes in and stability of hostile characteristics: Results from a 4-year longitudinal study of children. J Pers Soc Psychol 1993;64: LIISA-KELTIKANGAS-JÄRVINEN, FT, professori liisa.keltikangas-jarvinen@helsinki.fi Helsingin yliopiston psykologian laitos, soveltavan psykologian osasto PL 13, Helsingin yliopisto 1394
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotEsitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP
Esitelmä 12.9.2017 Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP Psykosomatiikka ymmärretään toisinaan kapeasti vain psyykkisten tekijöiden vaikutukseksi ruumiilliseen sairastamiseen (psykogeenisyys)
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTemperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLataa Hyvät tyyppit - Temperamentti ja työelämä - Liisa Keltikangas- Järvinen. Lataa
Lataa Hyvät tyyppit - Temperamentti ja työelämä - Liisa Keltikangas- Järvinen Lataa Kirjailija: Liisa Keltikangas-Järvinen ISBN: 9789510419915 Sivumäärä: 250 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.19
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotLASERI-TUTKIMUS: kannattaa panostaa
LASERI-TUTKIMUS: Lasten ja nuorten kannattaa panostaa 4 Liikunta & tiede 49 6 / 2012 liikuntaan Teksti: Kuva: LEHTIKUVA/GAETAN BALLY RISTO TELAMA, XIAOLIN YANG, MIRJA HIRVENSALO Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLapsuusiän kehitykselliset riskitekijät ja aikuisiän sairastavuus
Psykosomatiikka Katri Räikkönen, E. Juulia Paavonen ja Anu-Katriina Pesonen Lapsuusiän kehitykselliset riskitekijät ja aikuisiän sairastavuus Somaattisen sairastavuuden psykologisia riskitekijöitä aikuisiällä
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotMiksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei
Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009
LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotLasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä Tutkimuksen tausta Ensimmäiset kolme elinvuotta ovat kiihkeän
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTeksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG. Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa
Teksti: RISTO TELAMA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 1/ 2014 Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa
LisätiedotLapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen.
KATSAUS tieteessä Markus Juonala dosentti, erikoislääkäri sisätautien klinikka mataju@utu.fi Jorma SA Viikari professori, vastaava ylilääkäri sisätautien klinikka Olli Simell professori, ylilääkäri lastentautien
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotTytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville
Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotTemperamentti - mitä se on?
Yhteistyökykyisyys eduksi tulkin ammatissa? KäTu2018, Turku, 13.4.2018 Sinikka Hiltunen - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kognitiotiede - ohjaajat: Virpi Kalakoski, TTL
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLasten ja nuorten aikuisten ateroskleroosin riskitekijät ja elintapamuutokset
Jorma Viikari ÄYRÄPÄÄN LUENTO 21 Vastuu lastemme aikuisiän terveydestä on meidän Lasten ja nuorten aikuisten ateroskleroosin riskitekijät ja elintapamuutokset Suomalaisten lasten valtimotaudin riskitekijätasoja
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotVarhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotToistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa Outi Nuutinen ja Matti Nuutinen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät dyslipidemia, kohonnut verenpaine
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotPsykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle
Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle Marianna Virtanen 30.9.2013 tutkimusprofessori akatemiatutkija Luennon rakenne Mitkä ovat kansanterveyden haasteet? Mitä ovat psykososiaaliset tekijät?
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
Lisätiedot