Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen
|
|
- Hanna-Mari Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut harvinaista. Ensimmäiset raportit taudin esiintymisestä nuorilla tulivat Yhdysvalloista, ja ne koskivat erityisesti etnisiä vähemmistöjä. Viime vuosina pediatrisessa ikäryhmässä on todettu yhä enemmän heikentynyttä glukoosinsietoa ja tyypin 2 diabetesta jopa niin paljon, että on alettu puhua epidemiasta. Ylipainon lisääntyminen näyttää olevan selvimmin yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Epidemiologisia tutkimuksia tyypin 2 diabeteksen esiintyvyydestä Euroopassa ei ole toistaiseksi tehty, mutta esimerkiksi Englannissa lastenlääkärit ovat jo kiinnittäneet huomiota tähän ongelmaan. Kuvaamme seuraavassa omia kokemuksiamme kahden yliopistollisen lastenklinikan ylipainoisten potilaiden sokeriaineenvaihdunnan selvittelystä. Tyypin 2 diabeteksen esiintyminen on liitetty totunnaisesti ikääntymiseen, ylipainoon, vähäiseen liikuntaan ja rasvatasapainon häiriöihin. Kyseisestä taudista on käytetty myös nimitystä vanhuuden tai aikuistyypin diabetes. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski on suurentunut ns. metabolisessa oireyhtymässä, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat insuliiniresistenssi, heikentynyt glukoosinsieto ja vartalolihavuus (Uusitupa 2001). Usein todetaan myös lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä ja verenpaineen nousua. Nykykäsityksen mukaan tyypin 2 diabeteksen patogeneesin keskeisiä tekijöitä ovat perifeerinen insuliiniresistenssi, maksan lisääntynyt sokerintuotto ja lopulta haiman heikentynyt insuliinineritys (Libman ja Arslanian 2003). Ylipainon lisääntymiseen lapsilla ja nuorilla on viime aikoina kiinnitetty huomiota (Ogden ym. 2002, Rossner 2002). Myös suomalaisilla nuorilla ylipaino näyttää äskettäin julkaistun laajan kyselytutkimuksen mukaan lisääntyneen viimeisten 25 vuoden aikana (Kautiainen ym. 2002). Ensimmäiset raportit ylipainoisten lasten ja nuorten heikentyneestä glukoosinsiedosta ja tyypin 2 diabeteksesta koskivat etnisiä vähemmistöjä (Kaufman 2002). Kaikissa tutkimuksissa todettiin lapsilla ja nuorilla, joilla oli joko heikentynyt glukoosinsieto tai tyypin 2 diabetes, vahva positiivinen sukuanamneesi tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja ylipainon suhteen. Samanlainen tulos saatiin laajassa italialaisessa ylipainoisten lasten tutkimuksessa (Invitti ym. 2003). Oraalisen glukoosirasituskokeen tulosten perusteella tässä tutkimuksessa myös raportoitiin ensimmäistä kertaa lapsilla heikentyneen glukoosinsiedon esiintyvyydeksi Italiassa 4,5 %. Myös Englannissa on kiinnitetty huomiota tyypin 2 diabeteksen esiintymiseen lasten ja nuorten ikäryhmässä (Ehtisham ym. 2000). Esitämme seuraavassa Tampereen ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoissa tehtyjä havaintoja heikentyneen glukoosinsiedon ja tyypin 2 diabeteksen esiintymisestä lapsilla, jotka oli lähetetty avoterveydenhuollosta yliopistoklinikkaan ylipainon takia. Duodecim 2003;119:
2 Potilaat ja menetelmät TaYS:n lastenklinikkaan lähetettiin välisenä aikana 70 potilasta ylipainon takia (painoindeksi (BMI) kg/m 2 ) ja OYS:n lastenklinikkaan 45 potilasta (BMI kg/m 2 ). Näiden potilaiden sairauskertomuksista kerättiin seuraavat tiedot: pituus ja paino, puberteettiaste, poikkeavat kliiniset löydökset (striat iholla, acanthosis nigricans -muutokset) ja tiedot ravintotottumuksista. Sairauskertomuksiin kirjatut merkinnät liikuntaharrastuksista olivat niukat ja puutteelliset, joten niitä ei kerätty. Laboratoriotuloksista kirjattiin veren rasva-arvot (kolesteroli-, HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet paastonäytteistä), verenglukoosin paastoarvo ja samanaikaisesti määritetty seerumin insuliinipitoisuus, HbA 1c -arvo sekä oraalisen glukoosirasituskokeen tulos. Sukuanamneesista kirjattiin ylipainon, hypertension, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen, hyperkolesterolemian ja hypertriglyseridemian esiintyminen sisaruksilla, vanhemmilla ja isovanhemmilla. Sairauskertomuksista kerättiin myös tiedot potilaan ja perheen saamasta ravintoneuvonnasta, seurantakäynneistä sekä hoidon ja seurannan jatkumisesta yliopistoklinikassa tai siirtymisestä avoterveydenhuoltoon. Tulokset TaYS:n lastenklinikan 70 potilaasta seitsemällä (10 %) todettiin poikkeava tulos (taulukko) glukoosirasituksessa: kolmella heikentynyt glukoosinsieto ja neljällä diabeettinen tulos. OYS:n lastenklinikan potilaista neljällä todettiin heikentynyt glukoosinsieto. Potilaistamme kahdeksan oli tyttöjä (ikä 9 15 v) ja kolme poikia (12 13 v). Yhtä lukuun ottamatta kaikille yhteistä oli vahva positiivinen sukuanamneesi vanhempien tai isovanhempien tyypin 2 diabeteksen suhteen. Ylipainoa esiintyi myös kaikkien tutkittujen lasten perheissä ja lähisuvussa. Seuraavassa tarkempi kuvaus potilaista. Potilas 1 on 14-vuotias tyttö, jonka suvussa esiintyy ylipainoa ja tyypin 2 diabetesta. Kouluterveydenhuollossa tytön painoindeksiksi saatiin 35,2 kg/m 2 ja iholla todettiin acanthosis nigricans -muutoksia. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa kapillaarinäytteiden verenglukoosiarvot olivat 5,2 6,1 7,3 mmol/l ja vastaavat insuliiniarvot mu/l. Kokonaiskolesterolipitoisuus oli 4,5 mmol/l, HDL-kolesteroliarvo 1,13 mmol/l ja triglyseridipitoisuus 1,60 mmol/l. Kuukautishäiriöiden takia tehdyssä kaikututkimuksessa todettiin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Ravitsemusneuvonta on aloitettu. Diagnoosi on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 2 on 15-vuotias tyttö, jonka äidin veljellä diagnosoitiin sepelvaltimotauti 40 vuoden iässä. Ylipainon (BMI 38,2 kg/m 2 ) takia tehdyissä tutkimuksissa potilaan HbA 1c -arvo oli 9,2 % ja oraalisessa sokerirasituskokeessa jo verenglukoosin lähtöarvo oli diabeettinen, 7,8 mmol/l. Rasitusarvot olivat 12,9 ja 13,6 mmol/l. Kokonaiskolesterolipitoisuus oli 5,9 mmol/l, HDL-kolesteroliarvo 1,11 mmol/l ja triglyseridiarvo 2,75 mmol/l. Verenglukoosin paastoarvoa 7,9 mmol/l vastaava seerumin insuliinipitoisuus oli 61 mu/l. Potilaalle aloitettiin metformiinilääkitys ja annettiin ruokavalio-ohjausta. Kuuden kuukauden seurannan jälkeen BMI oli 37 kg/m 2 ja HbA 1c -arvo 7,0 %. Potilaan hoitoa jatketaan nuorisopoliklinikassa ja diagnoosi on tyypin 2 diabetes. Potilas 3 on 14-vuotias tyttö, jonka suvussa on todettu verenpaine- ja sepelvaltimotautia, hyperkolesterolemiaa, tyypin 2 diabetesta ja ylipainoa. Potilas lähetettiin lastenklinikkaan poikkeavien maksaentsyymiarvojen takia: vatsakipujen takia tehdyissä tutkimuksissa ALAT oli 203 U/ l, ASAT 159 U/l ja glutamyylitransferaasiarvo 35 U/l. Potilaan BMI oli 29 kg/m 2. Iholla todettiin acanthosis nigricans -muutoksia. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa verenglukoosin paastoarvo oli diabeettinen, 6,5 mmol/l. Tätä vastaava seerumin insuliinipitoisuus oli 189 mu/l ja kahden tunnin verenglukoosiarvo 10,7 mmol/l, joka kapillaarinäytteestä määritettynä täyttää heikentyneen glukoosinsiedon kriteerin. Gynekologisessa kaikututkimuksessa todettiin monirakkulaiset munasarjat. Potilaalle aloitettiin metformiinilääkitys, jonka annosta suurennettiin vähitellen 500 mg:aan kolmasti päivässä. Lääkityksen aikana BMI pysytteli arvossa 29 kg/m 2, mutta HbA 1c -arvo pieneni 5,8 %:sta 5,0 %:iin. Neljän kuukauden lääketauon jälkeen BMI oli 34 kg/m 2 ja lääkehoito aloitettiin uudelleen. Seuranta jatkuu nuorisopoliklinikassa, ja paastoverinäytteen perusteella diagnoosina on tyypin 2 diabetes. Potilas 4 on 13-vuotias tyttö, jonka suvussa esiintyy tyypin 2 diabetesta. Potilaalle tehtiin ylipainon (BMI 27,4 kg/m 2 ) takia tutkimuksia, ja oraalisen glukoosirasi- Taulukko. Oraalisen glukoosirasituskokeen tulosten tulkinta (The Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes mellitus 1999). Kokoveren glukoosipitoisuus (mmol/l) Plasman glukoosipitoisuus laskimonäyte kapillaarinäyte (mmol/l) Heikentynyt glukoosinsieto 0 ja 2 tunnin arvo < 6,1 ja 6,7 9,9 < 6,1 ja 7,8 11,0 < 7,0 ja 7,8 11,0 Diabetes 0 ja 2 tunnin arvo 6,1 ja/tai 10,0 6,1 ja/tai 11,1 7,0 ja/tai 11, M-T Saha, ym.
3 tuskokeen tulos oli diabeettinen: veren glukoosipitoisuus oli 6,1 15,2 14,7 mmol/l ja vastaavat seerumin insuliinipitoisuudet mu/l. HbA 1c -arvo oli 5,6 %. Kokonaiskolesteroli oli 3,6 mmol/l, HDL-kolesterolipitoisuus 1,31 ja triglyseridipitoisuus 0,40 mmol/l. Kertanäytteistä määritetty verenglukoosin paastoarvo oli 6,6 mmol/l ja tätä vastaava seerumin insuliinipitoisuus 107 mu/l. Ravitsemusneuvonta on aloitettu. Ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu painonhallinta, ja diagnoosi on tyypin 2 diabetes. Potilas 5 on 11-vuotias tyttö, jonka suvussa on todettu tyypin 2 diabetesta ja hyperkolesterolemiaa. BMI oli 28,6 kg/m 2. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa kapillaarinäytteistä saatiin verenglukoosiarvot 5,9 17,3 9,9 mmol/ l. Seerumin insuliinipitoisuuksia ei määritetty. Ravitsemusneuvonta on aloitettu ja diagnoosi on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 6 on kymmenvuotias tyttö, jonka suvussa esiintyy verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa ja tyypin 2 diabetesta. Tutkimukset käynnistettiin tytön ylipainon takia; BMI oli 28 kg/m 2. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa kapillaarinäytteiden verenglukoosiarvot olivat 5,4 8,9 8,3 mmol/l ja vastaavat seerumin insuliinipitoisuudet mu/l. Kokonaiskolesterolipitoisuus oli 6,3, HDL-kolesteroliarvo 1,23 mmol/l ja triglyseridipitoisuus 2,16 mmol/l. Ravitsemusneuvonta on aloitettu ja diagnoosi on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 7 on 13-vuotias poika, jonka suvussa on todettu verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa ja tyypin 2 diabetesta. Ylipainon (BMI 29 kg/m 2 ) takia tehdyissä tutkimuksissa kokonaiskolesteroliarvo oli 6,2 mmol/l ja triglyseridipitoisuus 1,62 mmol/l. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa laskimonäytteistä määritetyt veren glukoosipitoisuudet olivat 5,2 12,1 11,4 mmol/l ja verenglukoosin paastoarvoa vastaavaksi seerumin insuliinipitoisuudeksi saatiin 118 mu/l. HbA 1c -arvo oli 5,8 %. Maksaentsyymien määritystulokset olivat poikkeavat: ALAT 158 U/l, ASAT 64 U/l ja glutamyylitransferaasi 53 U/l. Ravitsemusneuvontaa on pyritty antamaan, mutta motivaatio-ongelmien takia neuvontaa ei ole vielä onistuttu aloittamaan toivotulla tavalla. Painonnousu jatkuu ja HbA 1c -arvo on nyt 7,2 %. Metformiinihoitoa ollaan aloittamassa ja diagnoosi on tyypin 2 diabetes. Potilas 8 on 15-vuotias tyttö, jonka suvussa esiintyy verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa ja heikentynyttä glukoosinsietoa. Hänen painonsa alkoi nousta kahdeksan vuoden iässä. Tutkimusten käynnistyessä BMI oli 32,1 kg/ m 2 ja kuukautiset olivat jääneet pois. Kokonaiskolesterolipitoisuus oli 5,3 mmol/l, HDL-kolesteroliarvo 0,89 mmol/ l, ja triglyseridiarvo 2,56 mmol/l. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa verenglukoosiarvot olivat 6,1 10,2 9,1 mmol/l ja vastaavat insuliiniarvot mu/l. Kaikututkimuksessa todettiin monirakkulaisen tyyppiset munasarjat. Potilas sai ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa, ja hänelle aloitettiin metformiinihoito. Seurannassa paino on laskenut (painoindeksi on nyt 27,3 kg/m 2 ), kuukautiskierto on säännöllistynyt ja rasva-arvot ovat pienentyneet. Metformiinihoito jatkuu. Diagnoosi on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 9 on 13-vuotias poika, jonka suvussa esiintyy sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimukset aloitettiin merkittävän ylipainon (BMI 40 kg/m 2 ) vuoksi. Perusterveydenhuollossa todettiin verenglukoosin suuri paastoarvo 6,8 mmol/l ja poikkeava tulos glukoosirasituskokeessa: kahden tunnin verenglukoosiarvo oli peräti 12 mmol/l. Lastenpoliklinikassa tehdyssä glukoosirasituskokeessa verensokeriarvot olivat 6,1 11,6 8,3 mmol/l ja vastaavat insuliinipitoisuudet mu/l. Kokonaiskolesteroliarvo oli 5,3, HDL-kolesterolipitoisuus 0,95 mmol/l ja triglyseridiarvo 3,65 mmol/l. Potilas sai ravitsemusnevontaa ja häntä kannustettiin liikkumaan. Lisäksi aloitettiin metformiinihoito. Seurannan aikana paino on vähentynyt: painoindeksi on nyt 35,7 kg/m 2. Oraalisen glukoosirasituskokeen verenglukoosiarvot ovat normaalit, ja rasva-arvot ovat pienentyneet. Metformiinihoito jatkuu. Diagnoosi on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 10 on 15-vuotias tyttö, jonka suvussa on ilmennyt verenpaine- ja sepelvaltimotautia, hyperkolesterolemiaa ja tyypin 2 diabetesta. Hänen painonsa alkoi nousta kymmenen ikävuoden jälkeen nopeasti, ja tutkimusvaiheessa painoindeksi oli 37,5 kg/m 2. Oraalisessa glukoosirasituskokeessa verenglukoosiarvot olivat 5,9 11,2 8,8 mmol/l ja vastaavat insuliinipitoisuudet olivat mu/l. Kokonaiskolesterolipitoisuus oli 5,7 mmol/l, HDL-kolesteroliarvo 1,29 mmol/l ja triglyseridipitoisuus 1,45 mmol/l. Kaikututkimuksessa todettiin monirakkulaisen tyyppiset munasarjat. Metformiinihoito aloitettiin ravitsemusneuvonnan tueksi. Seurannassa potilaan paino on alentunut; painoindeksi on nyt 34 kg/m 2. Verenglukoosiarvot ovat normaalistuneet, mutta rasva-arvot eivät ole muuttuneet. Metformiinihoito jatkuu. Diagnoosina on heikentynyt glukoosinsieto. Potilas 11 on 12-vuotias poika, jonka suvussa on todettu verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Painonnousun ja väsymyksen takia tehdyissä tutkimuksissa todettiin glukoosirasituskokeessa verenglukoosiarvot 5,8 7,9 9,3 mmol/l ja vastaavat insuliinipitoisuudet mu/ l. Painoindeksi oli 21,9 kg/m 2. Ravitsemusneuvonta on aloitettu ja liikuntaa pyritään lisäämään. Diagnoosina on heikentynyt glukoosinsieto. Pohdinta Tyypin 2 diabetesta ei enää voida pitää vain aikuisten sairautena. Tämän sairauden esiintymisestä pediatrisessa ikäryhmässä on toistaiseksi tehty vain vähän epidemiologisia tutkimuksia, mutta joitakin tietoja on käytettävissä esimerkiksi Yhdysvalloista ja Italiasta (Kaufman 2002, Invitti ym. 2003). Yhdysvalloissa luvun lopulla peräti 8 45 % uusista diabetesdiagnooseista pediatrisessa ikäryhmässä koski tyypin 2 diabetesta ja suurin osa näistä lapsista ja nuorista kuului etnisiin vähemmistöihin (Libman ja Arslanian 2003). Myös Englannissa on raportoitu ensimmäisistä tyypin 2 potilaista (Eh- Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? 1421
4 tisham ym. 2000). He ovat olleet 9 16-vuotiaita ja ylipainoisia ja kuuluneet etnisiin vähemmistöihin, kuten ensimmäiset yhdysvaltalaisetkin potilaat. Oulussa ja Tampereella diagnosoimamme potilaat ovat kaikki suomalaista alkuperää. Onkin mahdollista, että lasten heikentynyttä glukoosinsietoa ja tyypin 2 diabetesta esiintyy tulevaisuudessa entistä enemmän kaikissa väestöryhmissä. Tyypin 1 diabeteksen diagnosointi lapsuusiällä on yleensä helppoa; oireet ovat tyypillisiä ja selvään hyperglykemiaan liittyy usein ketoosi tai ketoasidoosi. Tyypin 2 diabetes on uudenlainen haaste, koska selkeät diabetekseen viittaavat oireet puuttuvat usein eikä esimerkiksi diabeettista ketoasidoosia esiinny tyypillisesti. Omat potilaamme löytyivät pääosin ylipainon perusteella käynnistetyissä selvittelyissä. Mutta jos ylipainoa ei ole, miten diagnoosiin päästään? Sukuanamneesista voi olla hyötyä: melkein kaikilla potilaillamme oli positiivinen sukuanamneesi aineenvaihduntaongelmien ja useilla jopa selvän tyypin 2 diabeteksen suhteen. Tämä havainto tehtiin myös italialaisessa tutkimuksessa (Invitti ym. 2003), ja positiivinen sukuanamneesi katsottiin lihavuuden ohella tärkeäksi tyypin 2 diabeteksen vaaratekijäksi myös yhdysvaltalaisessa aineistossa (Kaufman 2002). Näyttää siltä, että sukuanamneesi kannattaa selvittää ainakin silloin, kun lapsen suhteellinen paino tai painoindeksi alkaa nousta selkeästi yli normaalirajojen. Jos sukulaisilla esiintyy ylipainoa, tyypin 2 diabetesta, suurentuneita rasva-arvoja tai viitteitä metabolisesta oireyhtymästä, on syytä harkita verenglukoosin paastoarvon ja insuliinipitoisuuden parimäärityksiä. Jos todetaan hyperinsulinemia (viitealueella oleva verenglukoosin paastoarvo ja seerumin insuliinipitoisuus yli 20 mu/l), voidaan oraalisen glukoosirasituskokeen avulla diagnosoida heikentynyt glukoosinsieto tai tyypin 2 diabetes. Ensimmäisen vaiheen keinot puuttua tilanteeseen ovat ravitsemusneuvonta, joka tähtää koko perheen ruokailutottumusten muuttamiseen, ja liikuntaan kannustaminen. On syytä muistaa, että heikentynyt glukoosinsieto ja tyypin 2 diabetes ovat saman, vakavan ja potentiaalisesti komplikaatioita aiheuttavan taudin eri asteita. Molempien hoidossa elämäntapamuutokset ovat ensisijaisen tärkeitä. Suomalaisessa tutkimuksessa, joka koski heikentynyttä glukoosinsietoa potevia aikuisia, saavutettiin yksilöllisen ruokavalio- ja liikuntaneuvonnan avulla merkittävä väheneminen sairastuvuudessa tyypin 2 diabetekseen (Tuomilehto ym. 2001). Näitä tuloksia tulisi soveltaa, kun suunnitellaan puuttumista lasten ja nuorten ylipainon lisääntymiseen. Yhdysvaltalaisessa Diabetes Prevention Program -tutkimuksessa elämäntapamuutoksilla pystyttiin hidastamaan tyypin 2 diabeteksen etenemistä ja elämäntapojen muuttaminen todettiin myös diabeteksen estossa tehokkaammaksi keinoksi kuin metformiinihoito (Kaufman 2002). Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidossa on lasten ja nuorten osalta eniten kokemuksia metformiinista. Myös osa omista potilaistamme sai sitä. Tutkittua tietoa metformiinin tehosta ja turvallisuudesta lapsipotilailla on kuitenkin erittäin vähän, ja siksi tämän lääkkeen käyttöä tulee harkita tarkoin. Metformiinihoitoa tyypin 2 diabeteksessa on toistaiseksi arvioitu ainoastaan yhdessä satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa, jossa potilaat olivat vuotiaita. Metformiiniryhmän potilailla glukoositasapaino parani merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä ja haittavaikutuksia esiintyi suunnilleen saman verran kuin aiemmissa aikuispotilailla tehdyissä tutkimuksissa (Jones ym. 2002). Hiljattain tehdyssä lumekontrolloidussa tutkimuksessa metformiinilääkityksellä saavutettiin samanaikainen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuden pieneneminen sellaisilla ylipainoisilla nuorilla, joilla oli hyperinsulinemia ja tyypin 2 diabetesta sairastava lähisukulainen (Freemark ja Bursey 2001). Näiden tulosten perusteella metformiinilla voisi olla käyttöä myös pyrittäessä ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joiden riski saada tämä tauti on lisääntynyt. Metformiinin käyttöä rajoittavat gastrointestinaaliset haittavaikutukset, ja niitä esiintyi omillakin potilaillamme. Metformiinilääkitys rajoittuneekin lapsilla ja nuorilla erityistapauksiin, esimerkiksi sellaisiin tyypin 2 diabetesta sairastaviin potilaisiin, joiden elämäntapoja ei onnistuta muuttamaan toivotulla tavalla. Lääkityksestä näyttäisi M-T Saha, ym.
5 vät omien kokemustemme perusteella hyötyvän myös ne ylipainoiset tytöt, joilla todetaan monirakkulaiset munasarjat ja glukoosiaineenvaihdunnan poikkeavuus. Kontrolloitujen lisätutkimusten tarve on kuitenkin molempien potilasryhmien osalta ilmeinen. Lopuksi Tyypin 2 diabetesta ja heikentynyttä glukoosinsietoa on todettavissa selkeästi myös suomalaisilla lapsilla ja nuorilla. Lastenlääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden on syytä olla tästä tietoi- sia ja pyrkiä löytämään ne potilaat, joiden glukoosiaineenvaihdunnassa esiintyy poikkeavuutta ja joita uhkaa varhainen sairastuminen tyypin 2 diabetekseen. Ylipainoisten lasten ja nuorten sukuanamneesin tarkistaminen on tärkeää, ja harkinnan mukaan tutkimuksia jatketaan oraalisella glukoosirasituskokeella. Paikallisesti kannattaa selvittää yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Perheen elämäntapojen ja ruokailutottumusten kartoitus, ohjaus tarvittaviin muutoksiin ja jatkoseuranta järjestynevät luontevimmin lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Kirjallisuutta Ehtisham S, Barrett TG, Shaw NJ. Type 2 diabetes mellitus in UK children an emerging problem. Diabet Med 2000;17: Freemark M, Bursey D. The effects of metformin on body mass index and glucose tolerance in obese adolescents with fasting hyperinsulinemia and a family history of type 2 diabetes. Pediatrics 2001;107:e55. Invitti C, Guzzaloni G, Gilardini L, Morabito F, Viberti G. Prevalence and concomitants of glucose intolerance in European obese children and adolescents. Diabetes Care 2003;26: Jones KL, Arslanian S, Peterokova VA, Park JS, Tomlinson MJ. Effect of metformin in pediatric patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2002;25: Kaufman FR. Type 2 diabetes mellitus in children and youth: a new epidemic. J Pediatr Endocrinol Metab 2002;15: Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in Int J Obes Retal Metab Disord 2002;26: Libman I, Arslanian S. Type 2 diabetes in childhood: The American perspective. Horm Res 2003;59(Suppl 1): Ogden CL, Flegal KM, Carroll MD, Johnson CL. Prevalence and trends in overweight among US children and adolescents, JAMA 2002;288: Rossner S. Obesity: the disease of the twenty-first century. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26(Suppl) 4:S2 S4. The Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus. Report of the Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes mellitus. Diabetes Care 1999;22(Suppl 1):S5 S19 Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, ym. for the Finnish Diabetes Prevention Study Group. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Uusitupa M. Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa. Duodecim 2001;117: MARJA-TERTTU SAHA, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja marja-terttu.saha@uta.fi Tampereen yliopiston lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ja TAYS:n lastenklinikka PL 2000, Tampere PÄIVI KESKINEN, LT, erikoislääkäri Tampereen yliopiston lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ja TAYS:n lastenklinikka PL 2000, Tampere RIITTA VEIJOLA, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja PÄIVI TAPANAINEN, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n lasten ja nuorten sairaala PL 23, OYS ja Oulun yliopiston lastentautien klinikka PL 5000, Oulu Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? 1423
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
Lisätiedot»Sokerit koholla» diagnoosi?
Näin hoidan: Aikuisten diabetes Tiinamaija Tuomi»Sokerit koholla» diagnoosi?»aiemmin terve 30-vuotias nainen tulee vastaanotolle muutaman kuukauden aikana ilmaantuneen janotuksen ja väsymyksen vuoksi.
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotToistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa Outi Nuutinen ja Matti Nuutinen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät dyslipidemia, kohonnut verenpaine
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotLASTEN DIABETEKSEN KLIINISET PIIRTEET DIAGNOOSIVAIHEESSA
LASTEN DIABETEKSEN KLIINISET PIIRTEET DIAGNOOSIVAIHEESSA Hanna-Mari Saarikko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden
ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle
ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care
LisätiedotDiabetes mellitus, diagnostiikka
Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?
LisätiedotTrulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta Opas terveydenhuollon ammattilaisille diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten Ole hyvä
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisy
Aikuisten diabetes Markku Laakso ja Matti Uusitupa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen esiintyvyyden huomattava lisääntyminen aiheutuu ennen muuta ympäristömme ja elintapojemme muutoksista, jotka
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotLihava potilas lääkärin vastaanotolla
Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotRaskausdiabetes Käypä hoito -suositus
Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotLescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotEuroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))
P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä (MO) yleistyy
Katsaus MARKKU LAAKSO Metabolisen oireyhtymän uudet kriteerit ja hoito Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa sydänsairauksien vaaratekijöiden kasaumaa. Oireyhtymä on tunnettu jo useiden vuosikymmenten ajan.
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
Lisätiedot